31992L0051

NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/51/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1992, direktiiviä 89/48/ETY täydentävästä ammatillisen koulutuksen tunnustamista kos kevasta toisesta yleisestä järjestelmästä

- - - - - - - - - - -

Huomaa, että tämä teksti on epävirallinen käännös, jota ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL).

- - - - - - - - - - -

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuk -sen ja erityisesti sen 49 artiklan, 57 artiklan 1 kohdan ja 66 artik lan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

1) perustamissopimuksen 8 a artiklan mukaan sisä mark ki nat muo dostavat alueen, jolla ei ole sisäisiä ra joja ja perus ta missopimuksen 3 artiklan c alakohdan mukaan yhteisön ta voittee na on poistaa henkilöiden ja palvelujen vapaan liik ku vuuden esteet jäsenvaltioiden vä liltä; tämä mer kit see jäsenvalti oi den kansalaisille etenkin mah dolli suutta harjoit taa am mat tia joko itse näisenä ammatin har joittajana tai palkatussa työssä muussa kuin siinä jä sen valtiossa, jossa he ovat hankki neet am mat tipätevyyden,

2) varmistaakseen alueellaan tarjottavien palvelujen tason jäsenvaltiot varaavat mahdollisuuden määritellä kelpoisuu den vähimmäistason niiden ammattien osalta, joiden harjoit tami sen edellytykseksi yhteisö ei ole määritellyt täl laista ta soa; ne eivät kuitenkaan voi vaatia, toimimatta perusta misso pimuksen 5, 48, 52 ja 59 artiklassa määrätty jen velvoitteidensa vastaisesti, että jäsenvaltion kansa laisen tulee hankkia sellainen kelpoisuus, jonka ne itse yleen sä määrittävät vain viit taamalla oman kansallisen koulu tusjär jestelmänsä edellyttämään kelpoisuuteen silloin kun asianomainen on jo hank kinut sellaisen kelpoisuuden kokonaan tai osin toisessa jäsenvaltiossa; tämän takia jokaisen vastaanottavan jäsen valtion, jossa ammatti on säännelty, on otettava huomioon toisessa jäsenvaltiossa hankittu kelpoisuus ja määriteltä vä, vastaako se kyseisen jäsenvaltion edellyttämää kelpoi suutta,

3) neuvoston 21 päivänä joulukuuta 1988 antama direktiivi 89/48/ETY vähintään kolmivuotisesta ammatillisesta korkeammasta koulutuksesta annettujen tutkintotodistusten

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL N:o C 263, 16.10.1989, s. 1 ja

EYVL N:o C 217, 1.9.1990, s. 4

(2) EYVL N:o C 149, 18.6.1990, s. 149 ja

EYVL N:o C 150, 15.6.1992

(3) EYVL N:o C 75, 26.3.1990, s. 11

tun nustamista koskevasta yleisestä järjestelmästä(4) helpot taa näiden velvoitteiden täyttämistä, mutta direktiivi koskee kuiten kin vain kor keampaa ammatillista koulutusta,

4) kaiken sellaisen ammattitoiminnan harjoittamisen helpot tamiseksi, joka vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyt tää määrätyn koulutustason suoritta mista, on suotavaa ot taa käyttöön toinen yleinen järjestel mä, joka täydentää ensim mäistä,

5) täydentävän yleisen järjestelmän täytyy perustua samoihin periaatteisiin ja sisältää soveltuvin osin samat säännöt kuin alkuperäinen yleinen järjestelmä,

6) tätä direktiiviä ei sovelleta niihin säänneltyihin ammat teihin, joista säädetään ennen työelämään siirtymistä suo ritetun koulutuksen vastavuoroista tunnustamista pääasial lisesti koskevilla erityisdirektiiveillä,

7) sitä ei myöskään sovelleta niihin toiminnan lajeihin, joista säädetään pääasiallisesti toisessa jäsenvaltiossa hankittuun kokemukseen perustuvien teknisten taitojen tunnustamista koskevil la erillisillä direktiiveillä; näitä tiet tyjä di rek tiivejä so velletaan vain itsenäiseen ammatin harjoit tamiseen; sen varmistamiseksi, ettei noiden toimin nan lajien harjoittami nen palka tussa työssä sisältyisi tämän direk tiivin sovelta misalaan, jol loin saman toiminnan harjoit tami seen sovel let taisiin eri lai sia oikeudellisia tunnustamisjärjes tel miä sen mukaan, har joitetaan ko sitä itsenäisenä amma tin harjoit tajana vai palkatussa työssä, kyseiset direktiivit on tarpeen ulottaa koskemaan hen kilöitä, jotka harjoittavat kyseistä toimintaa palka tus sa työssä,

8) täydentävä yleinen järjestelmä ei estä perustamissopi muk sen 48 artiklan 4 kohdan ja 55 artiklan soveltamista,

9) täydentävän järjestelmän on käsitettävä ne koulu tustasot, jotka eivät kuulu alkuperäiseen yleiseen jär jestel mään, nimittäin muu keskiasteen jälkeinen koulu tus ja siihen rinnas tetta va muu koulutus sekä pitkä- tai lyhytkestoi sia keskias teen opintoja vas taava koulu tus, jota on

>VIITTAUS KAAVIOON>

(4) EYVL N:o L 19, 24.1.1989, s. 16

mah dol lisesti täydennetty ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai työelämään tutustumisella,

10) kun tietyn säännellyn ammatin harjoittaminen vastaan ottavassa jäsenvaltiossa edellyttää joko hyvin lyhyttä koulutusta tai tiettyjä henkilökohtaisia ominai suuksia tai pelkäs tään yleistietoa, tämän direktiivin mukainen tunnus tamismenetelmä voi olla liian monimutkainen; tällaisia ta pauksia varten on aiheellista säätää yksin ker tai semmista mene tel mistä,

11) on tarpeen kiinnittää huomiota myös Yhdisty neen kuningas kunnan erityiseen ammattiin perehdyttävän koulutuksen järjestel mään, jossa kaikkien ammattialo jen suoritus tasovaatimukset esitetään "National Frame work of Vocational Qualifi ca t ions"-järjestelmässä (am matillisia kel poisuuseh toja koske vassa kan sallisessa jär jestelmäs sä),

12) joissakin jäsenvaltioissa on suhteellisen vähän sään nelty jä ammatteja; kuitenkin sääntelemättömiin am mat teihin saatetaan antaa koulutusta, joka on nimen omaan suunnattu ammatin harjoittami seen ja kyseisen jäsen valtion toimival taiset viranomai set valvovat koulutuk sen rakennetta ja tasoa tai hyväk sy vät ne; tämä antaa samanlaiset takeet kuin sään nelty ammatti,

13) on tarpeen antaa vastaanottavan jäsenvaltion toimival taisten viranomais ten tehtäväksi määrittää yhteisön oikeuden asiaa koskevien säännösten mu kai sesti tarvittavat sopeutumisajan ja kel poisuuskokeen täytän töön panon tavat,

14) sen vuoksi, että täydentävä yleinen järjestelmä käsittää kaksi koulutustasoa ja alkuperäinen yleinen järjestelmä kolmannen, täydentävässä yleisessä järjestelmässä on säädet tävä, voiko, ja millä edellytyksin, tietyn tasoisen kou lutuk sen suorittanut henkilö harjoittaa toisessa jäsen val tiossa ammattia, jolle on säädetty eri tason kel poisuus ehdot,

15) tiettyjen ammattien harjoittamista varten jotkut jäsen val tiot vaativat direktiivissä 89/48/ETY tarkoitettua tutkin totodistusta, kun taas toiset jäsenvaltiot vaativat samaa ammattia varten rakenteeltaan erilaista ammat tiin perehdyttävää kou lutusta; tietynlai nen koulutus, joka ei ole ominaisuuksil taan tässä direktii vissä tarkoitettua vähimmäis kestoista keskias teen jälkeistä koulutusta, on kui tenkin ammatil liselta tasoltaan vertailtavissa olevaa ja an taa valmiu den samanlai seen vastuuseen ja toi min taan; tämän takia tällainen koulu tus on suotavaa rinnastaa tutkinto to distuksella todis tettuun koulutuk seen; tällaisen koulu tuksen moninai suuden vuoksi tämä rinnastus voi daan toteut taa vain luetteloimalla kyseiset koulutusalat; tar vit taessa rinnas tus merkitsisi kyseisen koul utuksen ja direktii vissä 89/48/ETY tarkoitetun koulutuksen välisen vastaavuu den tunnustamista; on tarpeellista myös rinnastaa toisessa luettelossa tietty säännelty koulutus tasoltaan tutkintotodistukseen,

16) ammattiin perehdyttävän koulutuksen rakenteiden jatkuvan muuttu misen vuoksi on tarpeen säätää mene telmästä edellä mainitt ujen luetteloiden muuttamiseksi ,

17) sen vuoksi, että täydentävä yleinen järjes tel mä koskee ammatteja, joiden harjoittaminen edellyttää keskias teen ammatillisen koulutuksen suorittamista ja yleensä käden taitoja, tässä järjestelmässä on määrättävä myös tällaisen kelpoisuuden tunnustamis esta, vaikka se olisi hankittu ai noas taan ammatti koke muksella sellai sessa jäsenvaltiossa, joka ei sääntele näitä ammat teja,

18) tämän yleisen jär jestelmän tarkoituksena on ensimmäi sen yleisen jär jestelmän tavoin poistaa säänneltyjen ammattien har joittamiseen ryh tymi sen ja niiden harjoit tamisen esteet; vaikka Euroopan yh teisön jä senvaltioi den ammatillisen kou lutuksen todistus ten vastaavuudes ta 16 päivänä heinäkuuta 1985 tehdyn neuvos ton päätöksen 85/368/ETY(1) tavoitteena ei ole vapaan liikkuvuu den oikeudellisten es teiden poistami nen vaan muun tavoitteen toteuttaminen, eli työmark ki noiden avoimuus, päätök sen täytäntöönpanemiseksi tehtyä työtä on tar vittaessa käytettävä hyväksi tämän direktii vin täytäntöönpanossa ja eri tyisesti silloin kun tämän avulla saada tie to ja ammattiin perehdyttävän koulutuk sen alas ta, si säl löstä ja kes tos ta,

19) tarvittaessa olisi neuvoteltava ammatillisten elinten sekä oppilaitosten tai ammatillisten koulutus laitosten kanssa tai annettava niiden osal listua asian mukaisella tavalla päätöksentekoon,

20) lujittaessaan yhteisön kansalaisen oi keutta käyttää am matti tai toaan kaikissa jä senvaltiois sa tämä järjestel mä täyden tää ja lujittaa alkuperäisen järjestelmän tavoin kan salaisten oikeutta hankkia tai tonsa siellä missä he haluavat, ja

21) näitä kahta järjestelmää on arvioitava niiden oltua jonkin aikaa voimassa, jotta voitai siin todeta, kuinka tehok kaas ti ne toi mivat ja erityi sesti kuinka niitä molem pia voi daan pa ran taa,

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL N:o L 199, 31.7.1985, s. 56

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

LUKU 1

Määritelmät

1 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) 'tutkintotodistuksella' koulutuksesta annet tua yksittäistä asiakirjaa tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmää:

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti asetettu toi mivaltainen viran omainen on antanut,

-jolla osoitetaan, että sen haltija on suorittanut:

i)muun kuin direk tiivin 89/48/ETY 1 artik lan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tar koi te tun vähintään yksivuotisen tai vastaavan pi tuisen osa-aikaisen keskiasteen jälkeisen kou lutuk sen, johon pääsemiseksi yleensä vaadi taan yli opis toon tai muuhun korkeampaan koulu tuk seen pää syn edel lyttämä keskiasteen kou lutus, ja tarvittaessa suo rittanut kyseisten keskiasteen jälkeisten opinto jen li säksi vaa dittavan ammattiin perehdyttävän koulu tuksen,

ii)tai liitteessä C mainitun koulutuksen, ja

-jolla osoitetaan, että sen haltijalla on ammattipä te vyys ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia tai harjoittaa sitä kyseisessä jäsenvaltiossa,

edellyttäen, että koulutus, joka todistetaan tällä asia kirjalla, on suoritettu pääosin yhteisössä tai yhteisön ulkopuolella oppilaitoksissa, joissa annetaan jäsenvaltion lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaista koulutusta tai että sen haltijalla on kolmen vuoden ammat tikokemus, mistä on sen jäsenvaltion antama todistus, joka on tunnus tanut kol man nen maan koulutuksesta antaman asia kirjan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun tutkintotodistuk seen rinnastetaan jäsenvaltion toimivaltaisen viran omai sen antama koulutuksesta annettu yksit täinen asia kir ja tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmä, jos se on annettu yhteisössä suoritetusta koulutuksesta ja tuon jä senvaltion toimivaltai nen viranomainen on tunnusta nut sen vastaavan tasoiseksi, ja jos se antaa samat oikeu det ryhtyä harjoitta maan säänneltyä ammattia ja harjoittaa sitä tuos sa jäsen valtiossa;

b) 'todistuksella' koulutuksesta annet tua yk sittäistä asia kirjaa tai tällaisten asiakirjojen yhdistel mää:

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti asetettu toi mivaltainen viran omainen on antanut,

-jolla osoitetaan, että sen haltija on keskiasteen koulu tuksen jälkeen:

joko saanut muun kuin a alakohdassa tarkoitetun, mahdollisesti ammattiin perehdyttävän koulutuksen joko oppilai toksessa tai työssä tai yhdiste tysti oppi laitokses sa ja työssä, ja tar vit taessa suoritta nut tämän koulutuk sen lisäksi vaa dittavan harjoittelun tai työelä mään tutustu misen,

tai suorittanut tämän keskiasteen koulutuksen lisäksi vaadit ta van harjoitte lun tai työelämään tutustumisen,

tai

-jolla osoitetaan, että sen haltija on teknisen tai amma tillisen keskiasteen koulutuksen jälkeen tarvittaessa,

joko saanut toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun, mahdolli sesti ammattiin perehdyttävän koulu tuk sen,

tai suorittanut teknisen tai ammatillisen keskiasteen kou lutuksen lisäksi vaadittavan harjoitte lun tai työelä mään tutustu misen,

ja

-jolla osoitetaan, että sen haltijalla on ammattipä te vyys ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia tai harjoittaa sitä tuossa jäsenvaltiossa,

edellyttäen, että koulutus, joka todistetaan tällä asia kirjalla, on suoritettu pääosin yhteisössä tai yhteisön ulkopuolella oppilaitoksissa, joissa annetaan jäsenvaltion lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaista koulutusta tai että sen haltijalla on kahden vuoden ammat tikokemus, jonka se jäsenvaltio todistaa, joka on tunnus tanut kolman nen maan myöntämän koulutuksesta annetun asia kirjan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun todistukseen rinnastetaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomai sen antama yksit täinen asia kirja koulutuksesta tai tällaisten asiakirjojen yhdistelmä, jos se on annettu yhteisössä suoritetusta koulutuksesta ja jäsen valtion toi mivaltainen viranomainen on tunnusta nut sen vas taavan ta soiseksi ja jos se antaa samat oikeu det ryhtyä harjoitta maan säännel tyä ammattia ja harjoittaa sitä tuos sa jäsenv altiossa;

c) 'päte vyysto distuk sella' muo dollista kelpoi suutta osoitta vaa asiakir jaa:

-jolla todistetaan koulutus, josta ei anneta direk tiivissä 89/48/ETY tarkoitettua tutkintotodistusta tai tässä direktiivissä tarkoitettua tutkintotodis tusta tai todistus ta,

tai

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnol listen määräysten mukaisesti asetettu viranomainen on, vaatimatta todistetta suoritetusta kou lutuk ses ta, antanut arvioi tuaan niitä henki lökohtaisia omi nai suuksia, taitoja tai tietoja, joita hakijan kat sotaan välttämättä tar vit sevan ammatin harjoit tamiseen,

d) 'vastaanottavalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jossa jonkin jäsenvaltion kansalainen hakee lupaa har joittaa säännel tyä ammattia, ja joka on muu kuin se val tio, jossa hän on saanut koulutuksesta anne tun asiakirjan tai päte vyystodis tuksen, tai ensin harjoit tanut kyseistä ammattia;

e) 'säännellyllä ammatilla' säänneltyä ammattitoimintaa tai niiden toiminnan lajien yhdistelmää, jotka muodostavat tämän ammatin jäsenvaltios sa;

f) 'säännellyllä ammattitoiminnalla' ammattitoimintaa, johon ryhtymiseksi, jonka harjoittamiseksi, tai jonka jotakin har joittamisen muotoa varten jäsenvaltiossa edellytetään suo raan tai välillisesti lakien, asetusten tai hallinnollis ten määräysten mukaisesti koulutuksesta an nettua asiakir jaa tai pätevyystodistusta. Säännellyn am mattitoiminnan harjoitta misen muotoja ovat erityisesti seuraavat:

-toiminnan harjoittaminen ammattinimikkeellä sikäli kuin tällaisen nimikkeen käyttö on sallittu vain niille, joilla on lakien, asetusten tai hallinnol listen määräysten mukainen koulutukses ta annettu asiakirja tai pätevyys todistus,

-terveydenhuoltoon liittyvän ammattitoiminnan har joittaminen, sikäli kuin palkan tai korvauksen saa minen tällaisesta toiminnasta kansallisten sosiaali turvajärjeste lyjen perusteella edellyttää kou lutuk sesta annettua asiakirjaa tai päte vyystodistusta.

Jos ensimmäistä alakohtaa ei voida soveltaa, ammattitoi mintaa pidetään säänneltynä ammattitoimintana, kun sitä harjoittavat sellaisen yhdistyksen tai järjestön jäsenet, jonka tarkoituksena on erityisesti edistää ja ylläpitää korkeaa ta-

soa kyseisellä ammattialalla ja jonka jäsenval tio on tätä tarkoitusta varten erityisesti tunnustanut ja joka:

-myöntää koulutuksesta anne tun asiakir jan jäsenil leen,

-huolehtii, että yhdistyksen tai järjestön jäsenet kunni oittavat sen määräämiä ammattisääntöjä ja

-myöntää heille oikeuden käyttää tätä koulutuksesta annettua asiakirjaa vastaavaa nimiket tä, lyhennettä tai asemaa.

Myöntäessään toisessa alakohdassa tarkoitetun tunnustuk sen yhdistykselle tai järjestölle, joka täyttää kyseisessä ala kohdassa säädetyt edellytykset, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle;

g) 'säännellyllä koulutuksella' koulutusta, joka:

-on erityisesti suunnattu tietyn ammatin harjoittami seen,

ja

-käsittää koulutuksen, jota tarvittaessa täydennetään ammattiin perehdyttävällä koulutuksella tai harjoitte lul la tai työelämään tutustumisella ja jonka rakenteesta ja tasosta määrä tään tuon jä senvaltion laeissa, asetuk sissa tai hal lin nol li sissa määräyksissä tai jota valvoo tai jonka hy väksyy tätä varten asetettu vi ranomai nen;

h) 'ammattikokemuksella' tämän ammatin tosiasiallista ja lu vallista harjoittamista jäsenvaltiossa;

i) 'sopeutumisajalla' säännellyn ammatin harjoittamista vas taanottavassa jäsenvaltiossa kyseisen ammatin pätevän har joittajan valvonnassa siihen mahdollisesti liittyvine täy dennyskoulutuksineen. Ohjattu harjoitteluaika on arvioita va. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat sopeutumis aikaa ja sen arvioin tia koskevista seikois ta yksityiskohtaiset säännöt.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimi valtaiset viranomaiset määräävät sovellettavan yh teisön oikeuden mukaisesti ohjattavan henkilön ase man vastaanottavassa jä sen val tiossa, eri tyisesti oles keluoikeutta sekä velvoit teita, sosiaalisia oi keuksia ja etuuksia, avus tuksia ja palk kaus ta koskevien kysymysten osalta;

j) 'kelpoisuuskokeella' vastaanottavan jäsenvaltion toimival taisten viranomaisten laatimaa, yksinomaan ammattitietoi hin rajoittuvaa koetta, jonka tarkoituksena on arvioida hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia tuossa jäsen valtiossa.

Tätä koetta varten toimivaltaiset viranomaiset tekevät jäsenvaltion edellyttämän koulutuksen ja hakijan saaman koulutuksen vertailuun perustuvan luette lon aiheis ta, jot ka eivät sisälly hakijan koulutuksestaan saamaan asia kir jaan.

Nämä aiheet voivat sisältää sekä ammatin har joittamisessa vaadittavia teoreettisia tietoja että käytän nön taitoja.

Kelpoisuuskokeessa on otettava huomioon, että hakija on pätevä ammatinharjoittaja siinä jäsenvaltiossa, josta hän on peräisin tai josta hän tulee. Sen on kohdistuttava niihin toisessa alakohdassa tarkoitetusta luettelosta valittaviin aiheisiin, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä, jotta hakija voi harjoittaa ammattiaan vas taanottavassa jäsenval tiossa. Kyseisen valtion toimival taiset vi ran omaiset mää räävät kelpoisuus kokeen yksityis kohtaisesta soveltami ses ta.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määrittävät tuossa valtiossa kelpoisuuskokeeseen valmis tautuvan hakijan aseman sovellettavan yhteisön oikeuden mu kaisesti.

LUKU II

Soveltamisala

2 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan jokaiseen jäsenvaltion kansalai seen, joka haluaa harjoittaa säänneltyä ammattia vastaanotta vas sa jäsenvaltiossa itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkatus sa työssä.

Tätä direktiiviä ei sovelleta ammatteihin, joista säädetään jä senvaltioiden keskinäistä tutkintotodistusten vastavuoroista tunnustamista koskevalla erillisellä direktiivillä, eikä liitteessä A maini tuissa di rektiiveissä tarkoitettuihin toiminnan lajeihin.

Liitteessä B mainitut direktiivit saatetaan koskemaan kysei sissä direk tiiveissä tarkoitetun toiminnan harjoittamis ta palka tussa työssä.

LUKU III

Tunnustamisjärjestelmä, kun vastaanottava jäsenvaltio edellyt tää tässä direktiivissä tai direktiivissä 89/48/ETY tarkoi tettua tutkintotodistusta

3 artikla

Kun säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen har joittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyttää tässä direktiivissä tai direktiivissä 89/48/ETY tarkoitettua tutkin totodistusta, toimivaltainen viranomainen ei saa puutteellisen pätevyyden perusteella kieltäytyä antamasta jäsenvaltion kansa laiselle lupaa ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa tätä ammattia samoilla edellytyksillä, joita sovelletaan sen omiin kansalai siin, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/48/ETY soveltamista:

a) jos hakijalla on tässä direktiivissä tai direktiivissä 89/48/ETY tarkoitettu tutkintotodistus, joka toisessa jäsen-

valtiossa vaaditaan kyseisen ammatin harjoit tamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi tuon jäsen valtion alueella, ja tämä tutkintotodistus on annettu jossakin jäsenvaltiossa;

tai

b) jos hakija on viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana harjoit tanut kyseistä ammattia päätoimisesti kaksi vuotta tai vastaavan pituisen ajan osa-aikaisesti toisessa jäsenval tiossa, joka ei sääntele tätä ammattia tämän direk tiivin 1 artiklan e alakohdassa ja 1 artiklan f alakohdan en sim mäi sessä alakohdassa tai direktiivin 89/48/ETY 1 ar tiklan c alakohdassa ja 1 artiklan d alakohdan ensimmäi sessä ala kohdassa tarkoitetulla tavalla, ja hänellä on yksi tai useampi koulutukses ta annettu asiakirja:

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten ja hal lin nol listen määräysten mukaisesti asetettu toi mi val tainen viran omainen on antanut, ja

-joka osoittaa, että sen haltija on suorittanut muun kuin direk tiivin 89/48/ETY 1 artik lan a alakohdan toi sessa luetelmakohdassa tarkoi tetun vä hintään yk sivuotisen tai vastaavan pi tuisen osa-aikaisen kes kiasteen jälkeisen kou lutuk sen, johon pääsemiseksi yleensä vaaditaan yliopistoon tai muuhun korkeampaan kou lutukseen pää syn edellyttämä keskiasteen kou lu tus, ja suorit ta nut kyseiseen kes kiasteen jäl keiseen koulu tukseen mahdol lisesti si sältyvän amma ttiin perehdyttävän koulutuksen,

-tai joka todistaa liitteessä D mainitun säännel lyn koulutuksen suorittamisen, ja

- joka antaa sen haltijalle valmiuden ammattinsa har joittamiseen.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden vuoden ammattikokemusta ei voi da kuitenkaan vaatia silloin, kun hakijalla on tässä alakoh dassa tarkoitettu koulutuksesta annettu asia kirja, joka on annettu sään nellyn koulu tuksen suorittamisesta.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun kou lu tuksesta annettuun asiakirjaan rinnastetaan jä sen val tion toi mival taisen viranomai sen koulutuk sesta antama yksit täi nen asia kirja tai tällaisten asiakir jojen yhdis telmä, jos se on annettu yhteisössä suorite tusta koulu tuksesta ja tuo jäsen valtio tunnustaa sen vas taavan ta soiseksi edel lyttä en, että tunnustami nen on an nettu tie doksi muille jäsen valtioille ja komis siolle.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vastaanot ta van jäsen valtion ei tarvitse soveltaa tätä artiklaa silloin, kun säännel lyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen harjoitta minen siinä val tiossa edellyttää direktiivissä 89/48/ETY tarkoi tettua tut kin totodistusta, jonka myöntämisen yhtenä edellytyksenä on yli nelivuotisen kes kias teen jälkeisen koulutuksen suorittaminen.

4 artikla

1. Vastaanottava jäsenvaltio voi 3 artiklan estämättä edellyt tää, että hakija myös:

a) todistaa, että hänellä on ammattikokemusta, jos hakemuk sen tueksi esitetyn 3 artiklan ensimmäisen kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun koulutuksen kesto on vähintään vuo den vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämää lyhyempi. Tällöin vaadittava ammattikokemusaika saa olla kestoltaan enintään:

-kaksi kertaa puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee keskiasteen jälkeistä koulu tusta tai ohjaavan ammattihenkilön valvonnassa suo ritetta vaa ammattiin perehdyttävää harjoittelua, joka päättyy kokeeseen,

-puuttuvan koulutusajan pituinen, kun puuttuva koulu tusaika koskee pätevän ammatinharjoittajan avustuk sella suoritettua työelämään tutustumista.

Edellä 1 artiklan a alakohdan toisessa alakohdassa tarkoi tettujen tutkintotodistusten kanssa vastaavan tasoiseksi tunnustetun koulutuksen kesto määritellään samoin kuin 1 artiklan a alakohdan ensimmäisessä alakohdassa määri tel lyn koulutuksen kesto.

Näitä säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa mainittu am mattikokemus.

Vaadittavan ammattikokemuksen pituus ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin neljä vuotta.

Ammattikokemusta ei kuitenkaan saa vaatia hakijalta, jolla on 1 artiklan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu keskiasteen jälkeisestä koulutuksesta annettu tutkintoto distus tai direktii vin 89/48/ETY 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tutkintotodistus, ja joka haluaa harjoittaa ammattiaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa, joka edellyt tää liitteessä C ja D mainitusta koulutuksesta annettua tutkin totodistusta tai asiakirjaa.

b) suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen:

-kun hakijan saaman 3 artiklan ensimmäisen kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun koulutuksen teoreet tisten tai käytännön opintojen sisältö olennai sesti eroaa vas taanottavan jäsenvaltion edellyttämän tässä di rek-

tiivissä tai direktiivissä 89/48/ETY tar koite tun tutkin non sisäl löstä, tai

-kun 3 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa mainitussa tapauksessa vastaanottavassa jäsenval tiossa säännelty ammatti koostuu yhdestä tai useam masta sellaisesta säännellystä ammattitoiminnasta, joka ei sisälly säänneltyyn ammattiin siinä jäsen valtiossa, josta hakija on peräisin tai josta hän tulee, ja tämä ero vastaa vastaanottavan jäsenval tion edellyttämää eri koiskoulutusta ja sisältää teo reettisia tai käytännön opintoja, jotka olen nai sesti eroavat hakijan esittämän tässä direktii vissä tai direktiivissä 89/48/ETY tarkoite tun tut kinto todistuksen sisällöstä, tai

-kun 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa mainitussa tapauksessa vastaanottavassa jäsenval tiossa säännelty ammatti koostuu yhdestä tai useam masta sellaisesta säännellystä ammattitoiminnasta, joka ei sisälly hakijan harjoittamaan ammattiin sii nä jäsen valt iossa, josta hän on peräisin tai jos ta hän tulee, ja tämä ero vastaa vastaanottavan jäsen val tion edellyttämää erikoiskoulutusta ja sisältää teo reettisia tai käytän nön opintoja, jotka olen naisesti eroavat hakijan esittä män kou lutuksesta annetun asiakirjan todistamista sisäl löistä.

Jos vastaanottava jäsenvaltio käyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, sen on annettava hakijalle oikeus valita sopeutumis ajan ja kelpoisuuskokeen välillä. Kun vastaanottava jäsen valtio, joka edellyttää direktiivissä 89/48/ETY tai tässä direktii vissä tarkoitettua tutkintotodis tusta, aikoo ottaa käyttöön hakijan valintaoikeutta koskevia rajoituksia, so velletaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan toisessa alakohdassa sääde tään, jäsenvaltio voi määrätä käytetäänkö sopeutu mis ai kaa vai kelpoisuus koetta, jos

-kyseessä on ammatti, jonka harjoittaminen edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja jos sa kansallista lainsäädäntöä koskeva neu vonta tai avusta minen on olennainen ja pysyvä am matti toi minnan osa,

tai

-ammatin harjoittamiseen ryh tyminen tai sen har joitta minen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyttää di rektii vissä 89/48/ETY tarkoitettua tut kintotodis tusta, jonka myöntämisen yhtenä edellytyksenä on yli kol mivuotinen tai vastaavan pituinen osa-aikainen kes kias teen jäl kei nen koulu tus, ja hakijalla on joko tässä direk tiivissä tarkoi tettu tutkinto todis tus tai 3 artiklan

ensimmäisen koh dan b alakoh dassa tar koi tettu kou lutuk ses ta annettu asiakir ja, johon ei so velleta direktii vin 89/48/ETY 3 artiklan b ala koh taa.

2. Vastaanottava jäsenvaltio ei kuitenkaan voi soveltaa 1 kohdan a ja b alakohdan määräyksiä kasautuvasti.

LUKU IV

Tunnustamisjärjestelmä, kun vastaanottava jäsenvaltio edellyt tää tutkintotodistusta ja hakijalla on todistus tai vastaava koulutuksesta annettu asiakirja

5 artikla

Kun säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen har joittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyttää tut kin totodistusta, toimivaltainen vi ranomainen ei saa puutteel lisen pätevyyden pe rusteella kieltäy tyä antamasta jäsenvaltion kansa laiselle lupaa ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa tätä ammattia samoilla edellytyksillä, joita sovelletaan sen omiin kansalai siin:

a) jos hakijalla on to dis tus, joka toises sa jä senval tiossa vaaditaan kyseisen am matin harjoit tamisen aloittami seksi tai sen harjoittamiseksi tuon jäsenvaltion alueella, ja tämä todistus on annettu jäsenvaltiossa;

tai

b) jos hakija on viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana harjoit tanut kyseistä ammattia päätoimisesti kaksi vuotta toises sa jäsen val tiossa, joka ei sääntele tätä ammattia 1 artiklan e alakohdassa ja 1 artiklan f alakohdan en simmäisessä ala koh das sa tarkoite tulla tavalla, ja hänellä on yksi tai useampi koulu tukses ta annettu asiakirja:

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten tai hal lin nol listen määräysten mukaisesti asetettu toi mi val tainen viran omainen on antanut,

ja

-jolla osoitetaan, että sen haltija on keskiasteen koulu tuksen jälkeen:

joko suorittanut muun kuin a alakohdassa mainitun, mahdollisesti ammattiin perehdyttävän koulutuksen op pilaitoksessa tai työssä, tai yhdiste tysti oppi laitok ses sa ja työssä, ja tar vit taessa suoritta nut tähän koulu tu kseen sisältyvän harjoittelun tai työelämään tutustu misen,

tai saanut tähän keskiasteen koulutukseen sisältyvän harjoitte lun tai työelämään tutustumisen,

tai

-joka osoittaa, että sen haltija on teknisen tai muun am matillisen keskiasteen koulutuksen jälkeen tarvittaessa

joko saanut toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun, mahdolli sesti amma ttiin perehdyttävän koulutuk sen,

tai suorittanut tähän tekniseen tai ammatilliseen keskias teen kou lutukseen sisältyvän harjoittelu n tai työelämään tutustu misen ja

-joka antaa sen haltijalle valmiuden tämän ammatin har joitta miseen.

Edellä tarkoitettua kahden vuoden ammattikokemusta ei voi da kui tenkaan vaatia silloin, kun hakijalla on tässä ala koh dassa tar koitettu koulutuksesta annettu asia kirja, joka on myönnetty sään nellyn koulu tuksen suorittamisesta.

Vastaanottava jäsenvaltio voi kuitenkin vaatia hakijaa suoritta maan enintään kolmivuotisen sopeutumisajan tai kelpoisuusko keen. Vastaanottavan jäsenvaltion on annettava hakijalle oikeus valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä.

Kun vastaanottava jäsenvaltio aikoo ottaa käyttöön hakijan va lintaoikeutta koskevia rajoituksia, sovelletaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä.

LUKU V

Tunnustamisjärjestelmä, kun vastaanottavassa

jäsenval tiossa edellytetään todistus ta

6 artikla

Kun säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen har joittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyttää todistus ta, toimivaltainen vi ranomainen ei saa puutteel lisen pätevyyden pe rusteella kieltäy tyä antamasta jäsenvaltion kansa laiselle lu paa ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa tätä ammattia samoilla edellytyksillä, joita sovelletaan sen omiin kansalai siin:

a) jos hakijalla on tässä direktiivissä tai direktiivissä 89/48/ETY tarkoitettu tutkintotodistus, tai jäsenvaltiossa annettu to dis tus, joka toises sa jä senvalti ossa vaaditaan kyseisen am matin har joit tamisen aloittamiseksi tai sen harjoittami seksi tuon jä senvaltion alueella

tai

b) jos hakija on viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana harjoit tanut kyseistä ammattia päätoimisesti kaksi vuotta tai vastaavan pituisen ajan osa-aikaisesti toises sa jäsen val tiossa, joka ei sääntele tuota ammattia 1 artiklan e ala kohdassa ja 1 artiklan f alakohdan en simmäises sä

ala koh das sa tarkoite tulla tavalla, ja hänellä on yksi tai useampi suorite tusta koulu tuksesta annettu asiakirja:

-jonka jäsenvaltion lakien, asetusten tai hal lin nol listen määräysten mukaisesti asetettu toi mi val tainen viran omainen on antanut, ja

-joka osoittaa, että sen haltija on suorittanut muun kuin direk tiivin 89/48/ETY 1 artik lan a alakohdan toi sessa luetelmakohdassa tarkoi tetun vä hin tään yk sivuotisen tai vastaavan pi tuisen osa-aikaisen kes kiasteen jälkeisen kou lutuk sen, johon pääsemiseksi yleensä vaaditaan yliopistoon tai muuhun korkeam paan kou lu tukseen pää syn edellyttämä keskiasteen kou lu tus, ja suorit ta nut kyseiseen kes ki asteen jäl keiseen koulu tukseen mahdol lisesti si sältyvän amma ttiin perehdyttävän koulutuksen,

tai

-joka osoittaa, että sen haltija on keskiasteen koulu tuksen jälkeen:

joko saanut muun kuin a alakohdassa mainitun, mahdollisesti ammattiin perehdyttävän koulutuksen oppilaitoksessa tai työssä, tai yhdiste tysti oppi laitok ses sa ja työssä, ja tar vit taessa suoritta nut tähän koulu tu kseen sisältyvän harjoittelun tai työelämään tutustu mi sen,

tai suorittanut tähän keskiasteen koulutukseen sisälty vän harjoitte lun tai työelämään tutustumisen,

tai

-joka osoittaa, että sen haltija on teknisen tai am matilli sen keskiasteen koulutuksen jälkeen suo rit tanut tarvit taessa,

joko kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetun, mahdollisesti ammattiin perehdyttävän kou lutuk sen,

tai tähän tekniseen tai ammatilliseen keskias teen kou lutukseen sisältyvän harjoittelun tai työelämään tutus tu misen, ja

-joka antaa sen haltijalle valmiuden tämän ammatin har joit tamiseen.

Edellä tarkoitettua kahden vuoden ammattikokemusta ei voi da kui tenkaan vaatia silloin, kun hakijalla on tässä ala koh dassa tar koitettu koulutuksesta annettu asia kirja, joka on annettu sää nnellyn kou lu tuksen suorittamisesta.

c) jos hakija, jolla ei ole 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tai tä män artiklan b alakohdassa tarkoitettua tutkintotodistus ta, todistusta tai koulutuksesta annet tua muuta asiakir jaa, on viimeksi kulu neen 10 vuoden aikana harjoit tanut kyseistä ammattia päätoimisesti kolme peräk käistä vuotta tai vastaavan pitui sen ajan osa-aikaisesti toises sa jäsen val tiossa, joka ei sääntele tuota ammattia 1 artiklan e ala kohdassa ja 1 artiklan f alakohdan en sim mäi sessä ala koh das sa tarkoite tulla tavalla.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kou lutuksesta annettuun asiakirjaan rinnastetaan jäsenval tion toi mi val tai sen viranomai sen koulu tuk sesta antama yksit täinen asia kir ja tai täl laisten asiakir jojen yh distelmä, jos se on annet tu yh teisös sä suoritetusta koulutuksesta ja tuo jäsen val tio tunnus taa sen vas taavan ta soiseksi edellyttä en, että tun nusta minen on annettu tie doksi muille jäsenvaltioille ja komis siolle.

7 artikla

Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, vas taanottava jäsen valtio voi edellyttää, että hakija myös:

a) suorittaa enintään kaksi vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, kun hakijan saaman 5 artiklan en simmäisen kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun koulu tuksen teoreettisten tai käytännön opintojen sisältö olen naises ti eroaa vastaanottavan jäsenvaltion edellyttämän todis tuksen sisällöstä, tai kun tehtävät ovat erilaisia ja niihin vaaditaan vastaanottavassa jäsenval tiossa teo reet tisia tai käy tännöllisiä erikoisopintoja, jotka olennai sesti eroavat niistä opinnoista, joista hakijan esittämä koulutuksesta annettu asiakirja on todisteena.

Jos vastaanottava jäsenvaltio käyttää tätä mahdollisuutta, sen on annettava hakijalle oikeus valita sopeutumis ajan ja kelpoisuuskokeen välillä. Kun vastaanottava jäsen valtio, joka edellyttää todistusta, aikoo ottaa käyttöön hakijan valintaoikeutta koskevia rajoituksia, sovelletaan 14 artik lassa säädettyä menettelyä;

b) suorittaa enintään kaksi vuotta kestävän sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, kun hänellä 6 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa ei ole tutkintotodistusta, todistusta tai koulutuk sesta annettua muuta asiakirjaa. Vastaanottava jäsenvaltio voi määrätä käytetäänkö sopeutumisaikaa vai kelpoisuus koetta.

LUKU VI

Muun kelpoisuuden tunnustamista koskeva

erityisjärjes telmä

8 artikla

Kun säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen har joittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyt tää

pätevyys todistus ta, toimivaltainen vi ranomainen ei saa puut teel lisen pätevyyden pe rusteella kieltäy tyä antamasta jäsenval tion kansa laiselle lu paa ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa tätä ammattia samoilla edellytyksillä, joita sovelle taan sen omiin kansalai siin:

a) jos hakijalla on pätevyysto dis tus, joka toises sa jä senval ti ossa vaaditaan ky seisen am matin har joit tamisen aloit tamiseksi tai sen harjoittamiseksi tuon jä senvaltion alu eella, ja tämä pätevyystodistus on annettu jossa kin jäsen valtiossa;

tai

b) jos hakija todistaa hankkineensa kelpoisuuden toisessa jäsenvaltiossa,

ja antaa erityisesti terveyteen, turvallisuuteen, ympä ristönsuo jeluun ja kuluttajansuojaan liittyvistä asioista samanlaiset ta kuut kuin vastaanottavan jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hal linnollisissa määräyksissä edellytetään.

Jollei hakija esitä tällaista pätevyystodistusta tai todista kel poisuuttaan, sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä.

9 artikla

Kun säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtyminen tai sen har joittaminen vastaanottavassa jäsenvaltiossa edellyttää ainoas taan suoritetusta perus- tai keskiasteen yleis sivistäväs tä kou lu tuksesta annettua asiakirjaa, toimivaltainen vi ranomai nen ei saa puutteel lisen pä te vyyden pe rusteella kieltäy tyä antamasta jäsen valtion kansa lai selle lu paa ryhtyä harjoitta maan tai har joittaa tätä ammattia samoilla edellytyksillä, joita sovelletaan sen omiin kansalai siin, jos hakijalla on toisessa jäsenvaltiossa vastaavan tasoisesta koulutuksesta annettu asiakirja.

Tämän koulutuksesta annetun asiakirjan on oltava kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollis ten määräys ten mukaisesti asetetun toimivaltaisen viranomai sen antama.

LUKU VII

Muut toimenpiteet, joilla helpotetaan palkattujen työntekijöiden sijoittautumis oikeuden, palvelu jen tarjoami sen va pauden ja vapaan liikkuvuuden tosiasiallista käyttä mistä

10 artikla

1. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomai nen edellyttää niiltä henkilöiltä, jotka aikovat ryhtyä harjoitta maan säänneltyä ammattia, todistusta hyvästä maineesta ja nuh teettomuudesta tai siitä, etteivät he ole olleet konkurssissa, tai jos ne määräaikaisesti tai pysyvästi kieltävät harjoittamas ta

tätä ammattia vakavan ammatillisen väärinkäytöksen tai rikok sen seuraamuksena, tuon valtion on hyväksyttävä jäsenvaltioi den kansalaisilta, jotka haluavat harjoittaa tätä ammattia sen alu eella, riittäväksi todisteeksi sellaiset edellä mainittujen vaa timusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, jotka sen jäsenval tion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet, josta ulkomaan kansalainen on peräisin tai josta hän tulee.

Jos sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, josta ulko maan kansalainen on peräisin tai josta hän tulee, eivät anna ensim mäisessä alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, niiden sijasta voidaan antaa valaehtoinen ilmoitus - tai jollei jäsen valtiossa käy tetä valaehtoista ilmoitusta, valan sijasta voidaan antaa juh lal linen vakuutus - jonka asianomainen antaa toimi valtaiselle oi keus- tai hallintoviranomai selle tai tarvitta essa sen jäsen val tion notaarille tai toimivaltaiselle ammatilli selle toimieli mel le, josta hän on peräisin tai josta hän tulee; mainitun vi ran omaisen tai notaarin on kirjallisesti vahvistettava valaeh toinen ilmoitus tai juhlallisen vakuutuksen muodossa annettu ilmoitus oikeaksi.

2. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomai nen vaatii asiakirjaa fyysisestä tai henkisestä terveydestä niiltä kansalaisiltaan, jotka haluavat ryhtyä harjoittamaan säänneltyä ammattia tai harjoittaa sitä, tämän viranomaisen on hyväksyt tävä tässä suhteessa riittäväksi todisteeksi asiakirja, joka vaadi taan siinä jäsenvaltiossa, josta ulkomaan kansalainen on peräisin tai josta hän tulee.

Jos jäsenvaltio, josta ulkomaan kansalainen on peräisin tai jos ta hän tulee, ei esitä mainittuja vaatimuksia henkilöille, jotka haluavat ryhtyä harjoittamaan kyseistä ammattia tai harjoittaa sitä, vastaanottavan jäsenvaltion on hyväksyttävä näiltä kansa laisilta tuon valtion toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, joka vastaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa annettua todistusta.

3. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja todistukset eivät niitä esitettäessä ole kolmea kuukautta vanhempia.

4. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomai nen vaatii, että sen kansalaiset, jotka haluavat ryhtyä harjoitta maan sään neltyä ammattia tai harjoittaa sitä, vannovat valan tai antavat juhlallisen vakuutuksen, ja kyseisen valan tai va kuu tuksen kaava ei sovellu muiden jäsenvaltioiden kansalaisten käy tettä väksi, tuon viranomaisen on huolehdittava, että asianomai selle on tarjottavissa sopiva ja vastaava valan tai vakuutuksen kaava.

11 artikla

1. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tunnustettava jäsenvaltioiden kansalaisten, jotka täyttävät nii den alueella säännellyn ammatin harjoittamiseen ryhtymisen

ja sen harjoittamisen edellytykset, oikeus käyttää tätä ammattia vastaavaa vastaanottavan jäsenvaltion ammattinimikettä.

2. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tunnustettava jäsenvaltioiden kansalaisten, jotka täyttävät edellytykset ryhtyä harjoittamaan nii den alueella säänneltyä ammattia ja harjoittaa sitä, oikeus käyttää luvallista tut kintonimikettään ja tarvittaessa sen lyhennettä, joka on käytös sä siinä jäsenvaltios sa, josta he ovat peräisin tai josta he tulevat, tämän valtion kielellä. Vastaanottava jäsenval tio voi vaatia, että nimikkeen jäljessä mainitaan sen myöntä neen laitok sen tai tutkintolauta kunnan nimi ja sijaintipaikka.

3. Jos 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettu yhdistys tai järjes tö sääntelee ammattia vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jäsenval tioiden kansalaiset saavat käyttää ammattinimikettä tai sitä osoitta vaa lyhen net tä, johon tämä yhdistys tai järjestö antaa oikeuden, a ino as taan, jos he todistavat olevansa kyseisen järjestön jä seniä.

Jos yhdistys tai järjestö edellyttää jäseneksi pääsemiseksi tiettyjen kelpoisuusehtojen täyttämistä, se voi soveltaa tätä vaatimustaan toisten jäsenvaltioiden kansalaisiin, joilla on 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tutkintotodistus, 1 artiklan b alakohdassa tarkoitettu todistus tai 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa, 5 artiklan ensimmäisen kohdan b ala kohdassa tai 9 artiklassa tarkoitettu koulutuksesta annettu asiakirja vain tämän direktiivin ja eri tyisesti sen 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti.

12 artikla

1. Vastaanottavan jäsenvaltion on hyväksyttävä todisteeksi 3 - 9 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymisestä jäsen valti oi den toimivaltaisten viranomaisten antamat asiakirjat, jotka asianomaisen tulee esittää ammatin harjoittamista koskevan hake muksensa tueksi.

2. Säännellyn ammatin harjoittamista koskeva hakemus on tutkit tava mahdollisimman pian ja ratkaisu on ilmoitettava vastaanot tavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen perusteltuna pää töksenä neljän kuukauden kuluessa asian omaista koskevien kaik kien asiakirjojen esittämisestä. Päätös tai se, ettei sitä ole annettu, on voitava saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi kansal lisen lainsäädännön mukaisesti.

LUKU VIII

Yhteensovittamismenettely

13 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 17 artiklassa säädetyn ajan kuluessa nimettävä ne toimivaltaiset viranomaiset, joilla on valtuudet vas taanottaa hakemuksia ja tehdä tässä direktiivissä tarkoitet tuja päätöksiä. Niiden on toimitettava tästä tieto muille jäsenvalti oille ja komissiolle.

2. Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä henkilö, joka vastaa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten toiminnan yhteensovit ta mi sesta, sekä toimitettava tästä tieto muille jäsenvaltioille ja komissiolle. Hänen tehtävänään on edistää tämän direktiivin yh denmukaista soveltamista kaikkiin ammatteihin, joita direktiivi koskee. Tämä yhteyshenkilö on komission yhteyteen direktiivin 89/48/ETY 9 artiklan 2 kohdan mukaan asetetun seurantaryhmän jäsen.

Mainitun direktiivin 89/48/ETY säädösten mukaan asetetun seuran taryhmän tehtävänä on myös:

- helpottaa tämän direktiivin täytäntöönpanoa,

- kerätä kaikkea tarpeellista tietoa sen soveltamista varten jäsenvaltioissa ja erityisesti säänneltyjen ammattien luettelointiin ja jäsenvaltioissa myönnettyjen kelpoisuuk sien erilaisuuteen liittyviä tietoja auttaakseen jäsenval tioiden toimivaltaisia viranomaisia näiden arvioidessa mahdollisia olennaisia eroja.

Komissio voi kuulla ryhmää nykyiseen järjestelmään mahdolli sesti tehtävistä muutoksista.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet tarvittavan tie don tuottamiseksi tämän direktiivin mukaisesta tutkintotodis tus ten ja todistusten tunnustamisesta ja muista edellytyksistä, jotka koskevat säänneltyjen ammattien harjoittamiseen ryhtymis tä. Jäsenvaltiot voivat tämän tehtävän täyttämiseksi pyytää avuk seen nykyisiä tiedotusverkkoja ja tarvittaessa niitä ammatilli sia yhdistyk siä tai järjestöjä, joita asia koskee. Komissio tekee tarvitta vat aloitteet välttämättömän tiedonkulun kehittämisen ja yh teen sovittamisen varmistamiseksi.

LUKU IX

Sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen valintaoikeuden rajoittaminen

14 artikla

1. Jos jäsenvaltio 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toisen ala kohdan toisen virkkeen, 5 artiklan kolmannen kohdan tai

7 artiklan a alakohdan toisen alakohdan toisen virkkeen mukai sesti suunnittelee, ettei se myöntäisi hakijoille oikeutta valita so peutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä, sen on toimitettava asiaa koskeva säännösehdotus komissiolle viipymättä. Samalla sen on ilmoitettava komissiolle ne perusteet, joiden vuoksi tällai sen säännöksen antaminen on tarpeen.

Komissio saattaa vastaanottamansa ehdotuksen muiden jäsenvalti oiden tietoon viipymättä; se voi myös kuulla ehdo tuk sesta 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua seurantaryhmää.

2. Jäsenvaltio voi antaa säännöksen, jos komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa tehnyt päinvastaista päätöstä, sanotun kui tenkaan rajoittamatta komission ja muiden jäsen valtioiden oi keutta tehdä esitystä koskevia huomautuksia.

3. Jäsenvaltioiden on yksittäisen jäsenvaltion tai komission pyynnöstä saatettava viipymättä niiden tietoon tämän artiklan soveltamisen johdosta annettu säännös lopullisessa kirjallisessa muodossaan.

LUKU X

Liitteiden C ja D muuttamista koskeva menettely

15 artikla

1. Liitteessä C ja D esitettyjä koulutusluetteloita voidaan muuttaa, jos jäsenvaltio, jota asia koskee, esittää perus tellun pyynnön komissiolle. Pyynnön liitteenä on oltava kaikki tarvit tavat tiedot ja erityisesti ne kansallisen lain sää dännön sään nökset, jotka liittyvät asiaan. Pyynnön esittävän jäsenval tion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille.

2. Komissio tutkii kyseisen koulutuksen ja muissa jäsenvalti ois sa vaadittavan koulutuksen. Se vahvistaa erityisesti, antaako kyseisen koulutuksen tuottama kelpoisuus koulutuksen suoritta neelle henkilölle:

- yhtä korkeatasoisen ammattiin perehdyttävän koulutuksen kuin 1 artik lan a alakohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelma koh dan i kohdassa tarkoitettu keskiasteen jälkeinen koulu tus,

- mahdollisuuden saada samantasoinen vastuu ja saman tasoi sia tehtäviä.

3. Komissiota avustaa komitea, jossa on jäsenvaltioiden edusta jat ja puheenjohtajana komission edustaja.

4. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvitta vis ta toi menpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määrä a jas sa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireelli syyden mu kaan. Lausunto annetaan pe rustamissopimuksen 148 ar tik lan 2 koh dassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enem mistöl lä, jotka neu vos to tekee komis sion ehdotuksesta. Komiteaan kuu luvien jäsen val tioiden edustajien äänet painote taan mainitussa artik lassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänes tyk seen.

5. Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittö mästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lau sun non mukai sia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Sii nä tapauksessa ko mission on lykättävä kahdella kuukaudella päät tämiensä toi men pitei den soveltamista.

6. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin 5 koh dassa tarkoitetun ajan kuluessa.

7. Komissio ilmoittaa päätöksestä jäsenvaltiolle, jota asia koskee, ja tarvittaessa julkaisee muutetun luettelon Euroo pan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

LUKU XI

Muut säännökset

16 artikla

Jäsenvaltioiden on 17 artiklas sa vahvistetun päivämäärän jälkeen joka toinen vuosi toimitet tava komis siolle järjestelmän soveltamista koskeva kertomus.

Tässä kertomuksessa on yleisten havaintojen lisäksi oltava tilastollinen yhteenveto tehdyistä päätöksistä ja selvitys tär keimmistä tämän direktiivin soveltamiseen liittyvistä ongel mis ta.

17 artikla

1. Jäsenvaltioiden on 18 päivään kesäkuuta 1994 mennessä annettava tämän direktiivin noudattami sen edellyt tämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiol le viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on vii tattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkais taan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoite tuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla

Komissio antaa viimeistään viiden vuoden kuluttua 17 artik lassa tarkoi tetusta ajankohdasta Euroopan parlamentille, neuvos tolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän direktii vin sovelta mi ses ta.

Komissio esittää, käytyään tarvittavat neuvottelut, päätelmänsä tämän direktiivin mahdollisista muutostarpeista. Samalla komis sio tekee tarvittaessa nykyistä järjestelmää koskevat pa-

rannus ehdotukset, joilla voidaan edelleen helpottaa vapaata liikku vuutta, si joittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta.

19 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 18 päivänä kesäkuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Vitor MARTINS

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE A

Luettelo 2 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuista direk tiiveistä

1. 64/429/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1964, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta itsenäisten ammatinharjoitta jien toimin nassa ISIC pääryh miin 23 - 40 (teollisuus ja pienteolli suus) kuu luvassa tuotanto- ja jalostusteolli suudessa(1).

64/427/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1964, itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaan ISIC pääryh miin 23 - 40 (teollisuus ja pienteollisuus) kuuluvassa tuotanto- ja jalostusteollisuudessa sovellettavista, siir tymätoimenpi teitä koskevista yksityiskohtaisista säännök sistä(2).

2. 68/365/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, si joittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden to teuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien toimin nassa elintarvike- ja juomateollisuudessa (ISIC pääryhmät 20 ja 21)(3).

68/366/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä loka kuuta 1968, itsenäisten ammatinharjoitta jien toimin taan elintarvike- ja juomateollisuudessa (ISIC pääryhmät 20 ja 21) sovellet tavis ta, siir tymätoimenpiteitä koskevista yksityiskohtai sista säännök sistä(4).

3. 64/223/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 25 päivänä helmikuuta 1964, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen va pauden to teuttamisesta tukkukauppatoiminnassa(5).

64/224/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 25 päivänä helmikuuta 1964, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen va pauden to teuttamisesta kaupan, teollisuuden ja pienteollisuuden vä littäjien toiminnassa(6).

64/222/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 25 päivänä helmikuuta 1964, tukku kauppatoimintaan sekä välittäjien toimintaan kaupan, teollisuu den ja pienteollisuuden alalla sovellettavista, siirtymätoimen piteitä koskevista yksityiskohtai sista sään nöksistä(7).

4. 68/363/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien vähit täiskauppatoiminnassa (ISIC ryhmästä 612)(8).

68/364/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, siirtymätoimenpiteitä koskevasta menettelystä itsenäisten ammatinharjoittajien vähit täiskaupan alan toiminnassa (ISIC ryh mästä 612)(9).

5. 70/522/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 30 päivänä marraskuuta 1970, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien harjoit ta massa hiilen tukkukaupassa ja hiilikaupan välittäjien toi minnassa (ISIC ryhmästä 6112)(10).

70/523/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 30 päivänä marraskuuta 1970, itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaan hiilen tukku kau passa ja välittäjien toimintaan hiilikaupan alalla (ISIC ryh mästä 6112) sovellettavista, siirtymätoimen pitei tä koske vista yksityiskohtaisista säännöksistä(11).

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL N:o 117, 23.7.1964, s. 1880/64

(2) EYVL N:o 117, 23.7.1964, s. 1863/64, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 69/77/ETY (EYVL L 59, 10.3.1969, s.8)

(3) EYVL N:o L 260, 22.10.1968, s. 9

(4) EYVL N:o L 260, 22.10.19 68, s. 12

(5) EYVL N:o 56, 4.4 .19 64, s. 863/64

(6) EYVL N:o 56, 4.4 .19 64, s. 869/64

(7) EYVL N:o 56, 4.4 .19 64, s. 857/64

(8) EYVL N:o L 260, 22.10 .19 68, s. 1

(9) EYVL N:o L 260, 22.10 .19 68, s. 6

(10) EYVL N:o L 267, 10.12 .1970, s. 14

(11) EYVL N:o L 267, 10.12 .1970, s. 18

6. 74/557/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, si joittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden to teuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien ja välit täji en toiminnassa myrkyllisten tuotteiden kaupassa ja jakelussa(1).

74/556/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, myr kyllisiin tuotteisiin, niiden maahantuontiin ja jake luun sekä tällaisten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liitty vään toimintaan, mukaan lukien välittäjien toiminta, sovel lettavista, siirtymätoimenpitei tä koskevista yk si tyiskohtaisista säännöksistä(2).

7. 68/367/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjo ami sen vapauden toteuttamisesta it senäisten am matin har joittajien henkilös töasiakaspalvelualan toiminnassa (ISIC pääryhmästä 85)(3):

1. Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut anniskelu- ja ruo kailupaikat (ISIC ryhmä 852)

2. Hotellit, majatalot, leirintäalueet ja muut majoitus pai kat (ISIC ryhmä 853)

68/368/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, it senäisten am matin har joittajien henkilös töasiakas palvelu alan toimintaan (ISIC pääryhmästä 85)(4):

1. Ravintolat, kahvilat, baarit ja muut anniskelu- ja ruo kailupaikat (ISIC ryhmä 852)

2. Hotellit, majatalot, leirintäalueet ja muut majoitus pai kat (ISIC ryhmä 853) sovellettavista, siirtymätoimen pi tei tä koskevista yk si tyiskohtaisista säännöksistä

8. 77/92/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 13 päivänä joulukuuta 1976, toi men piteistä sijoittautumisvapauden sekä palvelujen tarjo ami sen vapau den tehokkaan käyttämisen hel pot tamiseksi va kuu tusasiamiesten ja vakuutuksen vä littäjien (ISIC ryhmästä 630) toiminnassa, sekä erityisesti kyseistä toimin taa kos kevista siirtymätoimenpiteis tä(5).

9. 82/470/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1982, toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjo amisen vapauden tehokkaan käyttämisen hel pottamiseksi itsenäisten ammatinhar joittajien toiminnassa tietyissä kuljetus- ja matkatoimistoalan (ISIC ryhmä 718) oheispalveluissa sekä säilytys- ja varastointipalve luis sa (ISIC ryhmä 720)(6).

10. 82/489/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1982, toi menpiteistä sijoittautumisoikeuden ja palvelujen hel pottamiseksi kam paamoalalla(7).

11. 75/368/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1975, toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjo amisen vapauden tehokkaan käyttämisen hel pottamiseksi it sen äisten ammatinhar joittajien eri toiminnassa (ISIC osas tosta 01 - 85) ja erityisesti tällaista toimintaa kos kevista siirtymätoimenpiteistä(8).

12. 75/369/ETY

Neuvoston direktiivi, annettu 16 päivänä kesäkuuta 1975, toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja pal velujen tarjo amisen vapauden tehokkaan käyttämisen hel pottamiseksi

lii kkuvan kaupan toiminnassa ja erityisesti tätä toi mintaa kos kevista siir ty mätoi men piteistä(9).

>VIITTAUS KAAVIOON>

(1) EYVL N:o L 307, 18.11 .1974, s. 5

(2) EYVL N:o L 307, 18.11 .1974, s. 1

(3) EYVL N:o L 260, 22.10 .1968, s. 16

(4) EYVL N:o L 260, 22.10 .1968, s. 19

(5) EYVL N:o L 26, 31.1 .1977, s. 14

(6) EYVL N:o L 213, 21.7 .1982, s. 1

(7) EYVL N:o L 218, 27.7 .1982, s. 24

(8) EYVL N:o L 167, 30.6 .1975, s. 22

(9) EYVL N:o L 167, 30.6 .1975, s. 29

Huomautus

Joitakin edellä mainittuja direktiivejä on täydennetty Tans kan, Ir lannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan (EYVL N:o L 73, 27.3. 197 2), Kreikan (EYVL N:o L 291, 19.11.1979) sekä Espanjan ja Portu galin (EYVL N:o L 302, 15.11.1985) liittymisasiakirjoilla.

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE B

Luettelo 2 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetuista direktiiveistä

Liitteessä A olevassa 1-7 kohdassa mainitut direktiivit, lukuun ottamatta 6 kohdassa mainittua direktiiviä 74/556/ETY.

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE C

LUETTELO 1 ARTIKLAN a ALAKOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN TOISEN

LUETELMA KOH DAN ii ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA KOULUTUSALOISTA, JOISSA ON ERIKOISRA KENNE

1. Terveydenhuollon ja lastenhoidon avustavan henkilöstön koulutus

Saksassa

seuraava koulutus:

- sairaanhoitaja, lasten sairaanhoito ("Kinderkranken schwester/Kinder krankenpfleger"),

- lääkintävoimistelija ("Krankengymnast(in)"),

- toimintaterapeutti ("Beschäftigungs- und Arbeitstherapeut(in)"),

- puheterapeutti ("Logopäde/Logopädin"),

- ortoptisti ("Orthoptist(in)"),

- valtion hyväksymä lasten ja nuorten huollon työntekijä ("Staatlich anerkannte(r) Erzieher(in)"),

- valtion hyväksymä kuntoutusohjaaja ("Staatlich anerkannte(r) Heilpädagoget(-in)").

Italiassa

seuraava koulutus:

- hammasteknikko ("odontotecnico"),

- optikko ("ottico"),

- jalkojenhoitaja ("podologo").

Luxemburgissa

seuraava koulutus:

- röntgenapulainen ("assistant(e) technique médical(e) en radiolo gie"),

- laboratorioapulainen ("assistant(e) tech nique médi cal(e) de labo ratoire"),

- sairaanhoitaja - psykiatrinen hoito ("infirmier/iére psychiatrique"),

- lääkintäapulainen - kirurgia ("assistant(e) tech ni que médical(e) en chirurgie"),

- sairaanhoitaja - lasten sairaanhoito ("infirmier/iére puéri culteur/trice"),

- sairaanhoitaja - anestesiasairaanhoito ("infirmier/iére anesthésiste"),

- hieroja ("masseur/euse diplômé(e)"),

- lastentarhanopettaja ("éducateur/trice"),

koulutus kestää yhteensä vähintään 13 vuot ta ja käsittää:

- joko vähintään kolme vuotta erikoisoppilaitoksessa an nettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota mahdollisesti täydennetään yksi- tai kak si vuoti sella loppututkintoon päättyvällä erikoistumisjaksolla,

- tai vähintään kaksi ja puoli vuotta erikoisoppilai tok sessa annettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään kuuden kuukau den työelämään tutustumisella tai vähintään kuuden kuukauden ammattiin perehdyttävällä har joitte lulla hyväksytyssä laitoksessa,

- tai vähintään kaksi vuotta erikoisoppilaitoksessa an nettavaa loppututkintoon päättyvää koulutusta, jota täydennetään vähintään yhden vuoden työelämään tutustumisella tai vähintään yhden vuoden ammattiin perehdyttävällä harjoittelulla hyväksy tyssä laitoksessa.

2. Teknikkokoulutus ("Mester/Meister/ Maî tré), joka sisältää niitä käsityöläisammatteja koskevan koulutuksen, jot ka ei vät sisälly lii tteessä A lueteltuihin direk tiiveihin

Tanskassa

seuraava koulutus:

- optikko ("optometrist"),

tämä koulutus kestää yhteensä 14 vuotta ja siihen sisältyy viisi vuotta ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka käsittää kahden ja puolen vuoden teoreettisen koulutuksen ammatillisessa oppilai toksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työ paikassa, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja an taa oikeuden käyttää nimikettä "Mester";

- apuneuvoteknikko ("Ortopaedimekaniker"),

tämä koulutus kestää yhteensä 12,5 vuotta ja siihen sisäl tyy kolme ja puoli vuotta ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka käsittää yhden lukukauden teoreettisen koulutuksen am matilli sessa oppi lai toksessa ja kolmen vuoden käytännön koulutuksen työ paikassa, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyttyyn tutkintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä "Mester";

- erityisjalkineiden valmistaja ("ortopaediskomager")

tämä koulutus kestää yhteensä 13,5 vuotta ja siihen sisäl tyy neljä ja puoli vuotta ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka käsittää kahden vuoden teoreettisen koulutuksen am matilli sessa oppilai toksessa ja kahden ja puolen vuoden käytännön koulutuksen työ paikassa, ja päättyy ammattiin liittyvään hyväksyt tyyn tut kintoon ja antaa oikeuden käyttää nimikettä "Mester";

Saksassa

seuraava koulutus:

- optikko ("Augenoptiker"),

- hammasteknikko ("Zahntechniker"),

- kirurgisten tukien valmistaja ("Bandagist"),

- kuulolaitteiden tekijä ("Hörgeräte-Akustiker"),

- apuneuvoteknikko ("Orthopädiemechaniker"),

- erityisjalkineiden valmistaja ("Orthopädieschuh macher").

Luxemburgissa

seuraava koulutus:

- optikko ("opticien")

- hammasteknikko ("mécanicien dentaire"),

- kuulolaitteiden tekijä ("audioprothesiste"),

- apuneuvoteknikko/kirurgisten tukien valmistaja ("mécanicien orthopédiste/bandagiste"),

- erityisjalkineiden valmistaja ("orthopédiste-cordonnier"),

koulutus kestää yhteensä 14 vuotta ja siihen sisäl tyy kou lutusohjelman mukainen, osittain työpaikassa ja osittain ammatillisessa oppilai toksessa suoritettu, vähintään vii si vuotinen koulutus, joka päättyy loppututkin toon, jonka suorittaminen on edellytys käsityöläisammattina pidetyn toimen harjoittamiseksi joko itsenäisenä työntekijänä tai palkattuna työntekijänä, jolla on huomattava vastuu.

3. Merenkulun koulutus

a) Merikuljetukset

Tanskassa

seuraava koulutus:

- merikapteeni ("skibsfører"),

- yliperämies ("overstyrmand"),

- perämies, vahtiperämies ("enestyr mand, vagt ha vende styrmand"),

- vahtiperämies ("vagthavende styrmand"),

- konepäällikkö ("maskinchef"),

- ensimmäinen konemestari ("1. maskinmester"),

- ensimmäinen konemestari/päivystävä konemestari ("1. maskinmester/vagthavande maskin mester").

Saksassa

seuraava koulutus:

- kapteeni, suuri rannikkoalus ("Kapitän AM"),

- kapteeni, rannikkoalus ("Kapitän AK"),

- perämies, suuri rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier AMW"),

- perämies, rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier AKW"),

- konemestari, luokka C - konepäällikkö ("Schiffsbetriebs techniker CT - Leite von Maschinenanla gen"),

- koneenhoitaja, luokka C - konepäällikkö ("Schiffsmaschinist CMa - Leiter von Maschinenanlagen"),

- konemestari, luokka C ("Schiffsbetriebs techniker CTW"),

- koneenhoitaja, luokka C - yksin vastuussa oleva koneenhoitaja ("Schiffsmaschinist CMaW - Tech ni scher Alleinoffiziert").

Italiassa

seuraava koulutus:

- perämies ("ufficiale di coperta"),

- konemestari ("ufficiale di macchina").

Alankomaissa

seuraava koulutus:

- perämies, rannikkoalus (sisältää täydennys koulu tuksen) ["stuurman kleine handelsvaart (met aan vulling)"],

- koneenhoitaja ("diploma motordrijver"),

koulutukseen sisältyy:

- Tanskassa yhdeksän vuoden perusasteen koulutus sekä perusopinnot tai 17-36 kuukautta kestävä työskentely merellä, jota täydennetään:

- vahtiperämiehen osalta yksivuotisella am mattiin perehdyttävällä erikoiskoulutuksella,

- muiden osalta kolmivuotisella ammattiin erikoiskoulutuksella,

- Saksassa yhteensä 14-18 vuoden koulutus, johon sisältyy kolmivuotiset ammatilliset perusopin not ja yhden vuoden kestävä työskentely merel lä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen amma ttiin perehdyttävä eri koiskoulutus täydennettynä tarvit taessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella ,

- Italiassa yhteensä 13 vuoden koulutus, josta vä hintään viisi vuotta on ammattiin perehdyttävää koulutusta, joka päättyy loppututkintoon, ja jota tarvittaes sa täydennetään työharjoittelulla,

- Alankomaissa 14 vuoden koulutus, josta vähin tään kaksi vuotta suoritetaan ammatillisessa eri koisoppi laitoksessa ja jota täydennetään 12 kuu kauden työelämään tutustumisella,

ja koulutus tunnustetaan kansainvälisen STCW yleissopimuksen (Kansainvälinen merenkulkijoiden kou lu tus ta, pätevyysasiakirjoja ja vahdinpitoa kos keva vuoden 1978 yleissopi mu s) mukaiseksi.

b) Merikalastus

Saksassa

seuraava koulutus:

- kapteeni, syvänmeren kalastus ("Kapitän BG/Fischerei"),

- kapteeni, rannikkokalastus ("Kapitän BK/Fischerei"),

- perämies, syvänmeren alus ("Nautischer Schiffsoffizier BGW/Fischerei"),

- perämies, rannikkoalus ("Nautischer Schiffsoffizier BKW/Fischerei").

Alankomaissa

seuraava koulutus:

- perämies/konemestari V ("stuurman werktuig kundige V"),

- konemestari IV, kalastusalus ("werktuig kundige IV visvaart"),

- perämies IV , kalastusalus ("stuurman IV vis vaart),

- perämies/konemestari VI ("stuurman werktuig kundi ge VI"),

koulutukseen sisältyy:

- Saksassa yhteensä 14-18 vuoden koulutus, johon si sältyy kol mivuotiset ammatilliset perusopin not ja yhden vuoden kestävä työskentely merel lä, jota seuraa yksi- tai kaksivuotinen amma ttiin perehdyttävä eri koiskoulutus täydennettynä tarvit taessa kahden vuoden merenkulkualan työelämään tutustumisella,

- Alankomaissa 13-15 vuoden koulutus, johon si säl tyy vähintään kaksivuotiset opinnot amma tillises sa erikoisoppilaitoksessa täydennetty nä 12 kuu kauden työelämään tutustumisella,

ja koulutus tunnustetaan Torremolinoksen sopimuksen mukaiseksi (kalastusalusten turvallisuutta koskeva kan sainvälinen sopimus vuodelta 1977).

4. Teknisen alan koulutus

Italiassa

seuraava koulutus:

- rakennusmittaaja ("geometra"),

- maatalousneuvoja ("perito agrario"),

- kirjanpitäjä ("ragioniere") ja kaupallisen alan neuvoja ("perito commerciale"),

- työkonsultit ("consulente del lavoro"),

koulutus käsittää yhteensä vähintään 13 vuoden kes kias teen tek niset opinnot sisäl täen kah deksan vuo den op pi vel volli suuskoulun ja sen jälkeen suoritet tavan viisi vuotisen keskiasteen koulutuksen, joka sisäl tää kol mivuotisen ammattiin suuntautuvan koulutuksen ja päät tyy Technical Bacca laure at -tutkintoon ja jota tar vitta essa täydenne tään,

- rakennusmittaajien osalta:

joko vähintään kaksivuotisella käytännön harjoittelujaksolla ammat tia harjoittavassa toimistossa,

tai viiden vuoden työkokemuksella, ja

- maatalousneuvojien, kirjanpitäjien, kaupallisen alan tarkastajien ja työkonsulttien osalta vähintään kak si vuoti sella käytän nön harjoit telujaksolla,

jonka jälkeen suoritetaan valtion valvoma tutkinto.

Alankomaissa

seuraava koulutus:

- oikeudenpalvelija ("gerechtsdeurwaarder"),

koulutus käsittää yhteensä 19 vuoden, mahdollisesti ammattiin perehdyttävän koulutuksen, joka sisältää kahdeksan vuotta kestä vän oppi vel vol li suus koulun ja sitä seuraavan kahdeksan vuoden kes kias teen kou lutuksen( ,johon kuuluu neljävuoti nen valtion valvomaan tutkintoon päättyvä tek ninen koulu tus) ja jota täyden netään kolmivuotisella ammatin harjoittamiseen suuntautuvalla teo reet ti sella ja käytännön koulutuk sella.

5. Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritettu "National Vocational Qualifications" (kansalliset ammatilliset kelpoisuusehdot) tai "Scottish Vocational Qualifications" (skotlantilaiset amma tillis et kelpoisuusehdot) --järjestelmien mukainen koulutus

Seuraava koulutus:

- laboratoriohoitaja ("medical laboratory scientific offi cer"),

- kaivossähköinsinööri ("mine electrical engineer"),

- kaivoskoneinsinööri ("mine mechanical engineer"),

- hyväksytty sosiaalityöntekijä - mielenterveysala ("approved social worker - mental health"),

- valvoja ("probation officer"),

- hammasterapeutti ("dental therapist"),

- hammashuoltaja ("dental hygienist"),

- silmäoptikko ("dispensing optician"),

- kaivoksen turvallisuudesta vastaava henkilö ("mine depu ty"),

- sosiaalialan työntekijä - toimeentulotuki ("insolvency practitioner"),

- laillistettu notaari -omaisuuden luovutus ("licensed conveyancer"),

- proteesintekijä ("prosthetist"),

- yliperämies - rahti- ja matkustaja-alukset - rajoituksitta ("first mate-freight/passenger ships - unrestric ted"),

- ensimmäinen perämies - rahti- ja matkustaja-alukset - rajoituksitta ("second mate - freight/passenger ships - unrestric ted"),

- toinen perämies - rahti- ja matkustaja-alukset - rajoituksitta ("third mate - freight/passenger ships - unrestric ted"),

- perämies - rahti- ja matkustaja-alukset - rajoituksitta ("deck officer - freight/passenger ships - unrestric ted"),

- konemestari - rahti- ja matkustaja-alukset - rajoit tamaton ammattialue ("engineer officer - freight/passen ger ships - unlimited trading area"),

- tavaramerkin edustaja ("trade mark agent"),

koulutus antaa kelpoisuuden, joka on hyväksytty "National Vocational Qualifications, (NVQ)" (kansallisten ammatillisten kelpoisuusehto jen) -järjestelmässä, tai jonka "National Council for Vocational Qualifications"-toimielin (ammatillisten kelpoisuus ehtojen kansallinen neuvosto) hyväksyy tai tunnustaa vastaavaksi, tai joka on hyväksytty Skotlannissa "Scottish Vocational Qualifications" (skotlantilais ten amma tillis ten kel poisuusehtojen) -järjestelmässä, ja joka on Yhdistyneen kuningaskunnan "National Framework of Vocational Qualifications" -järjestelmän (ammatillisten kel poisuusehtojen kansal lisen järjes telmän) 3 ja 4 tasol la.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joi ta suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on monimutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huo mattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden val vontaa tai ohjausta,

- Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatil li siin työtehtäviin, joita suoritetaan useis sa eri yh teyksis sä ja joihin liittyy merkittävä henkilö koh tainen vastuu ja itsenäisyys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja voimavarojen jakami nen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE D

Luettelo 3 artiklan b alakohdan ensimmäisen alakohdan kolman nes sa luetelmakohdassa tarkoitetuista koulutusaloista, joissa on eri koisrakenne

Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Säännellyt koulutusalat, jotka antavat "National Council for Vocational Qualifications" -toimielimen (ammatillisten kelpoisuus ehtojen kansallinen neuvosto) hyväksymän "National Vocational Qualifications" (kansallis ten ammatil listen kelpoisuusehtojen) -järjestelmän mukaisen kelpoisuuden tai Skot lan nissa "Scottish Vocational Qualifications" (skotlantilaisten ammatillisten kelpoisuus ehtojen) -järjestelmän mu kai sen kel poisuuden, ja jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan "National Framework of Vocational Qualifications" -järjestelmän (ammatillisten kel poi suus ehtojen kansallisen järjestelmän) 3 ja 4 tasolla.

Nämä tasot määritellään seuraavasti:

- Taso 3: kelpoisuus moniin vaihteleviin työtehtäviin, joita suoritetaan useissa eri yhteyksissä ja joista suurin osa on moni mutkaisia ja tavanomaisesta poikkeavia. Usein vaaditaan huomattavaa vastuunottoa ja itsenäisyyttä sekä muiden valvontaa tai oh jau sta,

- Taso 4: kelpoisuus monenlaisiin teknisiin tai ammatil lisiin työtehtäviin, joita suoritetaan useis sa eri yh teyksissä ja joi hin liittyy merkittävä henkilö koh tainen vastuu ja itse näi syys. Työhön liittyy usein myös vastuu muiden työstä ja voimava rojen jakami nen.

>VIITTAUS KAAVIOON>