Help Print this page 

Document 31966L0402

Title and reference
Neuvoston direktiivi 66/402/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan
  • In force
OJ 125, 11.7.1966, p. 2309–2319 (FR)
Danish special edition: Series I Volume 1965-1966 P. 125 - 134
English special edition: Series I Volume 1965-1966 P. 143 - 153
Greek special edition: Chapter 03 Volume 002 P. 3 - 13
Spanish special edition: Chapter 03 Volume 001 P. 185 - 195
Portuguese special edition: Chapter 03 Volume 001 P. 185 - 195
Special edition in Finnish: Chapter 03 Volume 001 P. 142 - 152
Special edition in Swedish: Chapter 03 Volume 001 P. 142 - 152
Special edition in Czech: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Estonian: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Latvian: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Lithuanian: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Hungarian Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Maltese: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Polish: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Slovak: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Slovene: Chapter 03 Volume 001 P. 66 - 76
Special edition in Bulgarian: Chapter 03 Volume 001 P. 53 - 64
Special edition in Romanian: Chapter 03 Volume 001 P. 53 - 64
Special edition in Croatian: Chapter 03 Volume 056 P. 14 - 24

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1966/402/oj
Multilingual display
Text

31966L0402

Neuvoston direktiivi 66/402/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966, viljakasvien siementen pitämisestä kaupan

Virallinen lehti nro 125 , 11/07/1966 s. 2309 - 2319
Tanskank. erityispainos: Sarja I Alue 1965-1966 s. 0125
Englannink. erityispainos: Sarja I Alue 1965-1966 s. 0143
Kreikank. erityispainos: Luku 03 Nide 2 s. 0003
Espanjank. erityispainos: Luku 03 Nide 1 s. 0185
Portugalink. erityispainos: Luku 03 Nide 1 s. 0185
Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 1 s. 0142
Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 1 s. 0142


NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 14 päivänä kesäkuuta 1966,

viljakasvien siementen pitämisestä kaupan (66/402/ETY)

EUROOPAN TALOUSYHTEISÖN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 ja 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo, että

viljakasvien tuotannolla on erittäin tärkeä asema Euroopan talousyhteisön maataloudessa,

viljakasvien viljelyssä tyydyttävät tulokset riippuvat paljon sopivien siementen käytöstä; tämän vuoksi tietyt jäsenvaltiot ovat jo jonkin aikaa rajoittaneet kaupan pitämisen ainoastaan korkealaatuisiin viljakasvien siemeniin; ne ovat hyödyntäneet useita kymmeniä vuosia jatketun järjestelmällisen kasvivalintatyön tuloksia ja saaneet käyttöönsä riittävän pysyviä ja yhtenäisiä viljakasvilajikkeita, joiden ominaisuuksien perusteella voidaan olettaa niiden käytöllä saavutettavan olennaista hyötyä,

yhteisössä saavutetaan viljakasvien viljelyssä parempi tuottavuus, jos jäsenvaltiot soveltavat yhdenmukaisia ja mahdollisimman tiukkoja sääntöjä niiden lajikkeiden valikoinnissa, jotka hyväksytään pidettäviksi kaupan,

rajoitukset tiettyjen lajikkeiden kaupan pitämisessä ovat kuitenkin perusteltuja ainoastaan, jos viljelijällä on samanaikaisesti takeet siitä, että hän todella saa juuri näiden lajikkeiden siemeniä,

tämän vuoksi tietyt jäsenvaltiot soveltavat varmentamisjärjestelmiä, joissa virallisella tarkastuksella taataan lajikkeiden tunnistettavuus ja lajikepuhtaus, tällaisia järjestelmiä on kansainvälisellä tasolla jo olemassa; Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö on suositellut vähimmäisvaatimuksia maissin siementen varmentamiseksi Euroopan ja Välimeren maissa; lisäksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on laatinut kansainväliseen kauppaan tarkoitettujen rehukasvien siementen lajikkeiden varmentamisjärjestelmän,

yhteisölle olisi laadittava yhdenmukainen varmentamisjärjestelmä, joka perustuu edellä tarkoitettujen järjestelmien soveltamisesta saatuihin kokemuksiin,

järjestelmää olisi sovellettava niin jäsenvaltioiden väliseen kaupankäyntiin kuin kansallisilla markkinoilla kaupan pitämiseen,

viljakasvien siemeniä saa yleensä pitää kaupan ainoastaan, jos ne on varmentamissääntöjen mukaisesti virallisesti tarkastettu ja varmennettu perussiemeniksi tai varmennetuiksi siemeniksi; teknisten termien "perussiemenet" ja "varmennetut siemenet" valinta perustuu olemassa olevaan kansainväliseen terminologiaan,

yhteisön sääntöjä ei tulisi soveltaa viljakasvien siemeniin, joita ei pidetä kaupan, koska niiden taloudellinen merkitys on vähäinen; jäsenvaltioilla on oltava oikeus säätää tällaisista siemenistä erityisiä säännöksiä,

yhteisön sääntöjä ei tulisi soveltaa siemeniin, jotka on todistetusti tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin,

viljakasvien siementen geneettisen arvon ja ulkoisen laadun parantamiseksi yhteisössä on säädettävä tietyistä erityiseen puhtauteen, itävyyteen ja terveydentilaan liittyvistä edellytyksistä,

siementen tunnistettavuuden varmistamiseksi olisi laadittava yhteisön säännöt pakkauksista, näytteenotosta, sulkemisesta ja merkinnöistä; sen vuoksi etiketeissä on oltava virallisen tarkastuksen suorittamiseksi ja viljelijän tiedoksi tarvittavat tiedot, joissa on korostettava sitä, että kyse on yhteisön varmentamisesta,

tietyt jäsenvaltiot tarvitsevat erityiskäyttöön useista lajeista tehtyjä viljakasvien siemenseoksia; näiden tarpeiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyväksyä tällaisia seoksia tietyin edellytyksin,

jäsenvaltioiden on säädettävä tarkoituksenmukaisesta tarkastuksesta niin siementen laatuun liittyvien edellytysten kuin siementen tunnistettavuuden takaavien säännösten noudattamisen varmistamiseksi sinä aikana, jona siemeniä pidetään kaupan,

nämä edellytykset täyttäviä siemeniä eivät koske muut kuin yhteisön säännöissä säädetyt rajoitukset kaupan pitämisessä, tämän kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 36 artiklan soveltamista, paitsi kun yhteisön säännöissä säädetään vahingollisten organismien osalta toleransseista,

ensimmäisessä vaiheessa ja siihen saakka kunnes lajikkeista laaditaan yleinen luettelo, sallittuihin rajoituksiin olisi sisällytettävä erityisesti jäsenvaltioiden oikeus rajoittaa varmennettujen siementen pitäminen kaupan niihin lajikkeisiin, joilla on niiden alueella merkitystä viljelyn ja käytön kannalta,

on tarpeen tietyin edellytyksin tunnustaa jäsenvaltiossa varmennetuista perussiemenistä toisessa maassa lisättyjen siementen ja kyseisessä jäsenvaltiossa lisättyjen siementen vastaavuus,

toisaalta olisi säädettävä, että kolmansissa maissa korjattuja viljakasvien siemeniä voi pitää kaupan yhteisössä ainoastaan, jos niille annetaan samat takeet kuin yhteisössä virallisesti varmennetuille ja yhteisön sääntöjen mukaisille siemenille,

eri luokkiin kuuluvien varmennettujen siementen hankinnassa ollessa vaikeuksia, olisi väliaikaisesti sallittava väljemmät vaatimukset siemenille, joita pidetään kaupan,

eri jäsenvaltioiden teknisten varmentamismenetelmien yhdenmukaistamiseksi ja jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista verrata yhteisössä varmennettuja siemeniä kolmansista maista peräisin oleviin siemeniin, jäsenvaltioihin suositellaan perustettaviksi yhteisön koepeltoja, jotta "varmennettujen siementen"

eri luokkiin kuuluville siemenille voitaisiin suorittaa vuosittainen jälkitarkastus, ja

komissiolle olisi annettava tehtäväksi päättää tietyistä toimenpiteistä tämän direktiivin soveltamiseksi; suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi säädettävä menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi maataloudessa, puutarhanviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevässä pysyvässä komiteassa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tämä direktiivi koskee yhteisössä kaupan pidettäviä viljakasvien siemeniä.

2 artikla

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

A "Viljakasveilla": kasveja, jotka kuuluvat seuraaviin lajeihin:

Avena sativa L. Kaura

Hordeum distichum L. Kaksitahoinen ohra

Hordeum polystichum L. 6-tahoinen ohra

Oryza sativa L. Riisi

Secale cereale L. Ruis

Triticum aestivum L. Vehnä

Triticum durum L. Kovavehnä

Triticum spelta L. Spelttivehnä

Zea maïs L. Maissi

B "Maissin lajikkeilla, hybrideillä ja sisäsiitoslinjoilla":

a) Avopölytteinen lajike: riittävän yhtenäinen ja pysyvä lajike;

b) Sisäsiitoslinja: riittävän yhtenäinen ja pysyvä linja, joka on saatu aikaan joko keinotekoisella itsehedelmöityksellä ja useiden peräkkäisten sukupolvien ajan jatkuneella jalostuksella tai vastaavilla toimenpiteillä;

c) Yksinkertainen hybridi: kahden sisäsiitoslinjan välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;

d) Kaksinkertainen hybridi: kahden yksinkertaisen hybridin välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;

e) Kolmisuuntainen hybridi: sisäsiitoslinjan ja yksinkertaisen hybridin välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;

f) "Top cross" -hybridi: sisäsiitoslinjan tai yksinkertaisen hybridin ja avopölytteisen lajikkeen välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi;

g) lajikkeidenvälinen hybridi: kahden avopölytteisen lajikkeen perussiemenistä kasvaneiden kasvien välisen ja jalostajan määrittelemän risteytyksen ensimmäinen sukupolvi.

C "Perussiemenillä" (kaura, ohra, riisi, vehnä, speltti, ruis): siemeniä,

a) jotka on tuotettu jalostajan vastuulla lajikkeen ylläpitosääntöjen mukaisesti,

b) jotka on tarkoitettu joko "varmennettujen siementen" tai "ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen" tai "toisen sukupolven varmennettujen siementen" luokkaan kuuluvien siementen tuotantoon,

c) jotka täyttävät, ottaen huomioon 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännökset, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja

d) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitetut edellytykset on täytetty.

D "Perussiemenillä" (maissi):

1. Avopölytteisten lajikkeiden perussiemeniä: siemeniä,

a) jotka on tuotettu jalostajan vastuulla lajikkeen ylläpitosääntöjen mukaisesti,

b) jotka on tarkoitettu kyseisen lajikkeen "varmennettujen siementen" luokkaan kuuluvien siementen tai "top cross" -hybridien tai lajikkeidenvälisten hybridien tuotantoon,

c) jotka täyttävät, lukuun ottamatta 4 artiklan säännöksiä, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja

d) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitetut edellytykset on täytetty.

2. Sisäsiitoslinjojen perussiemeniä: siemeniä,

a) jotka täyttävät, 4 artiklan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja

b) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.

3. Yksinkertaisten hybridien perussiemeniä: siemeniä,

a) jotka on tarkoitettu kaksinkertaisten hybridien, kolmen risteytyksen hybridien tai "top cross" -hybridien tuotantoon,

b) jotka täyttävät, 4 artiklan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II perussiemenille vahvistetut edellytykset ja

c) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.

E "Varmennetuilla siemenillä" (ruis, maissi): siemeniä,

a) jotka polveutuvat suoraan perussiemenistä,

b) jotka on tarkoitettu muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,

c) jotka täyttävät, 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan säännökset huomioon ottaen, liitteissä I ja II varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja

d) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.

F "Ensimmäisen sukupolven varmennetuilla siemenillä" (kaura, ohra, riisi, vehnä, speltti): siemeniä,

a) jotka polveutuvat suoraan määrätyn lajikkeen perussiemenistä,

b) jotka on tarkoitettu joko "toisen sukupolven varmennettujen siementen" luokkaan kuuluvien siementen tuotantoon tai muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,

c) jotka täyttävät liitteissä I ja II ensimmäisen sukupolven varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja

d) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.

G "Toisen sukupolven varmennetuilla siemenillä" (kaura, ohra, riisi, vehnä, speltti): siemeniä,

a) jotka polveutuvat suoraan määrätyn lajikkeen ensimmäisen sukupolven perussiemenistä tai varmennetuista siemenistä,

b) jotka on tarkoitettu muuhun kuin viljakasvien siementen tuotantoon,

c) jotka täyttävät liitteissä I ja II toisen sukupolven varmennetuille siemenille vahvistetut edellytykset ja

d) joiden osalta on virallisessa tarkastuksessa todettu, että edellä tarkoitettuja edellytyksiä on noudatettu.

H "Virallisilla toimenpiteillä": toimenpiteitä, joita toteuttavat

a) jonkin valtion viranomaiset tai

b) jonkin valtion valvonnassa toimivat julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt tai

c) valantehneet luonnolliset henkilöt sellaisten lisätehtävien osalta, jotka myös kuuluvat valtion valvonnan alaisuuteen,

sillä edellytyksellä, että b ja c kohdassa tarkoitetut henkilöt eivät saa henkilökohtaista etua kyseisistä toimenpiteistä.

2. Jäsenvaltiot voivat:

a) sisällyttää useita sukupolvia perussiemenluokkaan ja jakaa kyseisen luokan alaosastoihin sukupolvien mukaan,

b) säätää, että itävyyttä ja analyyttistä puhtautta koskevia virallisia tarkastuksia ei varmennettaessa suoriteta kaikille erille, paitsi jos epäillään asiaa koskevien, liitteessä II vahvistettujen edellytysten täyttymistä.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että viljakasvien siemeniä saa pitää kaupan ainoastaan, jos siemenet on virallisesti varmennettu "perussiemeniksi", "varmennetuiksi siemeniksi", "ensimmäisen sukupolven varmennetuiksi siemeniksi" tai "toisen sukupolven varmennetuiksi siemeniksi" ja jos ne täyttävät liitteessä II vahvistetut edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä varmentamista ja kaupan pitämistä varten kaikenlaisten perussiementen ja varmennettujen siementen enimmäiskosteuspitoisuudesta.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että siementen viralliset tarkastukset suoritetaan käytössä olevien kansainvälisten menetelmien mukaisesti, jos tällaisia menetelmiä on.

4. Jäsenvaltiot voivat säätää 1 ja 2 kohdan säännöksistä poikkeuksia:

a) perussiemeniä aikaisempaa sukupolvea olevien jalostettujen siementen osalta,

b) kokeiden ja tieteellisten tarkoitusten osalta,

c) valintatyön osalta,

d) kunnostettavien raakasiementen kaupan pitämisen osalta, jos näiden siementen tunnistettavuus on taattu.

4 artikla

1. Poiketen 3 artiklan säännöksistä jäsenvaltiot voivat kuitenkin

a) sallia sellaisten perussiementen virallisen varmentamisen ja pitämisen kaupan, jotka eivät täytä liitteessä II vahvistettuja itävyyden edellytyksiä; kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava sen varmistamiseksi, että toimittaja takaa erityisen itävyyden, mikä toimittajan on ilmoitettava kaupan pitämistä varten erityisessä etiketissä, jossa on toimittajan nimi, osoite ja erän viitenumero;

b) sallia maissin siementen saatavuuden nopeuttamiseksi sellaisten "perussiementen" tai "varmennettujen siementen" kauppaluokkiin kuuluvien siementen virallisen varmentamisen ja pitämiseen kaupan ensimmäiselle ostajalle, joiden liitteessä II tarkoitettujen, itävyyden edellytysten noudattamista koskevaa virallista tarkastusta ei ole saatettu päätökseen. Varmentaminen annetaan vain esitettäessä siementen väliaikainen analyysiseloste ja edellytyksellä, että ensimmäisen vastaanottajan nimi ja osoite on ilmoitettu; kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava sen varmistamiseksi, että siementen toimittaja takaa väliaikaisella analyysillä todetun itävyyden; itävyys on kaupan pitämistä varten ilmoitettava erityisessä etiketissä, jossa on siementen toimittajan nimi, osoite ja erän viitenumero.

Näitä säännöksiä ei sovelleta kolmansista maista tuotuihin siemeniin, lukuun ottamatta 15 artiklassa säädettyä yhteisön ulkopuolella tapahtuvaa lisäystä.

2. Maissin siementen osalta jäsenvaltiot voivat alentaa liitteessä II vahvistettua vähimmäisitävyyttä 85 prosenttiin.

5 artikla

Jäsenvaltiot voivat liitteissä I ja II vahvistettujen edellytysten osalta säätää oman tuotantonsa varmentamista koskevista lisävaatimuksista tai tiukemmista vaatimuksista.

6 artikla

1. Jäsenvaltion on laadittava luettelo sellaisista viljakasvien lajikkeista, jotka on virallisesti hyväksytty varmennettaviksi sen alueella.

2. Lajike on hyväksyttävä varmennettavaksi ainoastaan, jos virallisissa tai virallisesti valvotuissa tarkastuksissa ja erityisesti viljelykokeissa, jotka on suoritettu kahtena peräkkäisenä vuonna, sekä rukiin ja avopölytteisten maissilajikkeiden osalta kolmena peräkkäisenä vuonna, on todettu,

a) kauran, ohran, riisin, vehnän ja spelttivehnän osalta, että lajike on riittävän yhtenäinen ja pysyvä; luettelossa on ilmoitettava tärkeimmät morfologiset tai fysiologiset ominaisuudet, joiden perusteella lajike voidaan tunnistaa;

b) rukiin ja avopölytteisen maissilajikkeiden osalta, että lajike on riittävän yhtenäinen ja pysyvä; luettelossa on ilmoitettava tärkeimmät morfologiset tai fysiologiset ominaisuudet, joiden perusteella voidaan erottaa sellaiset kasvilajikkeet, jotka polveutuvat suoraan "varmennettujen siementen" luokasta;

c) maissin hybridilajikkeiden osalta, että perussisäsiitoslinjat ovat riittävän yhtenäisiä ja pysyviä ja että lajike on jalostajan määrittelemien risteytysten tulos; luettelossa on ilmoitettava tärkeimmät morfologiset tai fysiologiset ominaisuudet, joiden perusteella voidaan erottaa suoraan "varmennettujen siementen" luokasta polveutuvat kasvilajikkeet. Jos hybridien tai keinotekoisten ja vastaavien lajikkeiden genealogisten ainesosien osalta vaaditaan varmentamista perussiemeniksi, näiden ainesosien tärkeimmät morfologiset tai fysiologiset ominaisuudet on ilmoitettava.

3. Hybridien ja keinotekoisten lajikkeiden osalta genealogisista ainesosista on ilmoitettava hyväksymisestä ja varmentamisesta vastaaville viranomaisille. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että genealogisten ainesosien tarkastuksen tulokset ja kuvaus pidetään jalostajan pyynnöstä luottamuksellisina.

4. Hyväksytyt lajikkeet on säännöllisesti tarkastettava virallisesti. Jos jokin varmennettavaksi hyväksymisen edellytyksistä ei enää täyty, hyväksyminen on peruutettava ja lajike poistettava luettelosta. Jos rukiin tai maissin avopölytteisen lajikkeen yksi tai useampi toissijainen ominaisuus on muuttunut, luettelossa olevaa kuvausta on muutettava viipymättä.

5. Luettelot ja niiden muutokset on lähetettävä viipymättä komissiolle, joka ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että lajikkeita ja maissin sisäsiitoslinjoja sekä varmennettavia siemeniä tarkastettaessa näytteet virallisesti otetaan tarkoituksenmukaisin menetelmin.

2. Tarkastettaessa siemeniä varmentamista varten näytteet on otettava yhtenäisistä eristä; erän enimmäispaino ja näytteen vähimmäispaino vahvistetaan liitteessä III.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiemeniä ja kaikenlaisia varmennettuja siemeniä saa pitää kaupan ainoastaan riittävän yhtenäisinä erinä ja pakkauksissa, jotka on 9 ja 10 artiklan säännösten mukaisesti suljettu suljinjärjestelmällä ja varustettu merkinnöillä.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää pienten määrien käyttäjille kaupan pitämisen osalta poikkeuksia 1 kohdan pakkauksia, sulkemista ja merkintöjä koskevista säännöksistä.

9 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen ja kaikenlaisten varmennettujen siementen pakkaukset on virallisesti suljettava niin, että pakkausta avattaessa suljinjärjestelmä särkyy eikä sitä voi panna takaisin paikalleen.

2. Pakkaukset voi sulkea uudelleen ainoastaan virallisesti. Jos pakkaukset suljetaan uudelleen, uudelleen sulkemisen päivämäärä ja toimenpiteestä vastuussa oleva viranomainen on ilmoitettava 10 artiklan 1 kohdassa säädetyssä etiketissä.

10 artikla

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen ja kaikenlaisten varmennettujen siementen

a) pakkaukset on varustettava pakkauksen ulkopuolella olevalla, liitteen IV mukaisella virallisella etiketillä, joka on laadittu yhdellä yhteisön virallisista kielistä; se on kiinnitettävä virallisella suljinjärjestelmällä; perussiementen etiketin on oltava valkoinen; varmennettujen siementen ja ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen etiketin on oltava sininen ja toisen sukupolven varmennettujen siementen etiketin on oltava punainen; jäsenvaltioiden välisessä kaupassa etiketissä on oltava virallisen sulkemisen päivämäärä; jos 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa perussiemenet ja maissin siemenet eivät täytä liitteessä II vahvistettuja itävyyden edellytyksiä, on siitä ilmoitettava etiketissä;

b) pakkauksessa on oltava etiketin värinen virallinen ilmoitus, jossa on liitteessä IV vahvistetut etikettitiedot; tämä ilmoitus ei ole välttämätön, jos nämä tiedot on painettu pysyvästi pakkaukseen.

2. Jäsenvaltiot voivat:

a) vaatia, että etiketissä on aina ilmoitettava virallisen sulkemisen päivämäärä;

b) säätää poikkeuksia 1 kohdan säännöksistä pienpakkausten osalta.

11 artikla

Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vaatia, että niiden alueella tuotettujen tai niiden alueelle tuotujen perussiementen tai kaikenlaisten varmennettujen siementen pakkaukset on varustettava, lukuun ottamatta 4 artiklassa tarkoitettuja tapauksia, toimittajan etiketillä niiden alueella tapahtuvaa kaupan pitämistä varten.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että perussiementen tai kaikenlaisten varmennettujen siementen kemiallisesta käsittelystä on maininta joko virallisessa etiketissä tai toimittajan etiketissä ja pakkauksessa tai sen sisällä.

13 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat sallia sen, että viljakasvien siemeniä pidetään kaupan eri lajeista saatuina siemenseoksina, jos seoksen ainesosat ovat ennen sekoitusta niihin sovellettavia kaupan pitämistä koskevien sääntöjen mukaisia.

2. Edellä 8, 9 ja 11 artiklan säännöksiä, samoin kuin 10 artiklan säännöksiä on sovellettava, paitsi että siemenseosten etiketin on oltava väriltään vihreä.

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei perussiemeniä ja kaikenlaisia varmennettuja siemeniä, jotka on virallisesti varmennettu ja joiden pakkaukset on virallisesti merkitty ja suljettu tässä direktiivissä säädetyn mukaisesti, koske muut kuin tässä direktiivissä säädetyt niiden ominaisuuksia, tarkastusjärjestelyjä, merkintöjä ja sulkemista koskevat rajoitukset kaupan pitämiselle.

2. Jäsenvaltiot voivat:

a) rajoittaa kauran, ohran, riisin, vehnän tai speltin varmennettujen siementen pitämisen kaupan ensimmäisen sukupolven siemeniin,

b) rajoittaa viljakasvien siementen pitämisen kaupan kansallisen luettelon alueelliseen viljely- ja käyttöarvoon perustuviin lajikkeiden siemeniin, kunnes lajikkeiden yleinen luettelo voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1970; muista jäsenvaltioista peräisin olevat lajikkeet hyväksytään tähän luetteloon samoin edellytyksin kuin kansalliset lajikkeet.

15 artikla

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että sellaiset viljakasvien siemenet, jotka polveutuvat suoraan jossakin jäsenvaltiossa varmennetuista perussiemenistä tai toisessa jäsenvaltiossa taikka kolmannessa maassa korjatuista ensimmäisen sukupolven varmennetuista siemenistä, vastaavat varmennettuja siemeniä tai ensimmäisen tai toisen sukupolven varmennettuja siemeniä sillä edellytyksellä, että kyseiset siemenet on korjattu joko perussiementen tai ensimmäisen sukupolven varmennettujen siementen tuottajavaltiossa, jos niille on tehty liitteessä I vahvistetut edellytykset täyttävä viljelystarkastus ja jos virallisessa tarkastuksessa on todettu, että liitteessä II vahvistettuja varmennettuja siemeniä tai ensimmäisen tai toisen sukupolven varmennettuja siemeniä koskevat edellytykset on täytetty.

16 artikla

1. Neuvosto ratkaisee määräenemmistöllä komission ehdotuksesta:

a) täyttävätkö, kuten 15 artiklassa säädetään, viljelystarkastukset kolmannessa maassa liitteessä I vahvistetut edellytykset;

b) vastaavatko sellaiset viljakasvien siemenet, jotka on korjattu kolmannessa maassa ja joilla on samat takeet ominaisuuksiensa osalta ja niiden tarkastusjärjestelyjen, niiden tunnistettavuuden varmistamiseksi, merkitsemiseksi ja tarkastamiseksi, tässä suhteessa sellaisia perussiemeniä, varmennettuja siemeniä tai ensimmäisen tai toisen sukupolven varmennettuja siemeniä, jotka on korjattu yhteisössä ja jotka ovat tämän direktiivin säännösten mukaisia.

2. Siihen saakka kunnes neuvosto tekee 1 kohdan mukaisen päätöksen, jäsenvaltiot voivat päättää kyseisessä kohdassa tarkoitetuista asioista. Tämä oikeus päättyy 1 päivänä heinäkuuta 1969.

17 artikla

1. Perussiementen tai kaikenlaisten varmennettujen siementen yleisessä saatavuudessa ilmenevien väliaikaisten ja vähintään yhdessä jäsenvaltiossa esiintyvien sekä yhteisössä ylipääsemättömien vaikeuksien poistamiseksi komissio sallii, noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä, yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksyvän pidettäväksi kaupan komission määräämäksi ajaksi väljemmät vaatimukset täyttävän luokan siemeniä.

2. Kun kyseessä on tietyn lajikkeen tai sisäsiitoslinjan siementen luokka, virallinen etiketti on vastaavaa luokkaa varten laadittu etiketti, ja kaikissa muissa tapauksissa se on tummankeltainen. Etiketissä on aina ilmoitettava, että kyse on väljemmät vaatimukset täyttävään luokkaan kuuluvista siemenistä.

18 artikla

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisiin viljakasvien siemeniin, jotka todistetusti on tarkoitettu vietäviksi kolmansiin maihin.

19 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta pidettäessä kaupan suoritettaisiin ainakin pistokokein viljakasvien siementen tässä direktiivissä säädettyjen edellytysten noudattamista koskeva virallinen tarkastus.

20 artikla

1. Yhteisöön on perustettava yhteisön koepeltoja, joilla suoritetaan vuosittain pistokokein otettujen viljakasvien perussiementen ja kaikenlaisten varmennettujen siementen näytteiden jälkitarkastus; 21 artiklassa tarkoitettu komitea tarkastaa nämä pellot.

2. Ensimmäisessä vaiheessa vertailukokeita käytetään varmentamisen teknisten menetelmien yhdenmukaistamiseen tulosten vastaavuuden aikaansaamiseksi. Kun tämä tavoite on saavutettu, vertailukokeista laaditaan vuosittain toimintakertomus, joka luottamuksellisena annetaan tiedoksi jäsenvaltioille ja komissiolle. Komissio päättää noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä päivämäärästä, johon mennessä kertomus on laadittava ensimmäisen kerran.

3. Komissio päättää noudattaen 21 artiklassa säädettyä menettelyä vertailukokeiden suorittamiseksi tarvittavista järjestelyistä. Kolmansissa maissa korjattuja viljakasvien siemeniä voidaan ottaa mukaan vertailukokeisiin.

21 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa neuvoston 14 päivänä kesäkuuta 1966 tekemällä päätöksellä(2) perustetun maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean, jäljempänä "komitea", käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

2. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden äänet painotetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa toimenpiteistä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan kahdentoista äänen enemmistöllä.

4. Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos kyseiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean antaman lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa.

22 artikla

Tämä direktiivi ei rajoita sellaisten kansallisten säännösten soveltamista, jotka ovat perusteltuja ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi, lukuun ottamatta liitteessä II olevassa 2 kohdassa vahvistettua toleranssia vahingollisille organismeille.

23 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava 14 artiklan 1 kohdan säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1968 sekä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 1969 ne säännökset, jotka ovat välttämättömiä tämän direktiivin ja sen liitteiden noudattamiseksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

24 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä kesäkuuta 1966.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. WERNER

(1) EYVL N:o 109, 9.7.1964, s. 1760/64

(2) EYVL N:o 125, 11.7.1966, s. 2289/66

LIITE I

Kasvuston varmentamista koskevat edellytykset

1. Kasvuston on oltava riittävän tunnistettava ja lajikepuhdas. Tätä edellytystä sovelletaan samalla tavalla maissin sisäsiitoslinjoihin.

2. Virallisia viljelystarkastuksia on tehtävä vähintään seuraavat lukumäärät:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Tuotantopellon kasvuston tilan ja kasvuston kehitysasteen on oltava sellainen, että tunnistettavuuden ja lajikepuhtauden kuten myös terveyden ja lisäksi maissin osalta tunnistettavuuden ja sisäsiitoslinjojen puhtauden ja hybridilajikkeiden siementen tuotantoon tarvittavan heteenpoiston riittävä tarkastus on mahdollista.

4. Rukiin ja maissin vähimmäisetäisyydet viereisistä samaan lajiin kuuluvien muiden lajikkeiden tai sisäsiitoslinjojen kasvustoista ja saman lajikkeen tai sisäsiitoslinjan kasvustoista, jotka eivät täytä saman luokan siementen tuotannon puhtausvaatimuksia, ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

Näitä etäisyyksiä ei tarvitse noudattaa, jos muuta kuin toivottua vierasta pölytystä vastaan on riittävä suoja.

5. Siementen käyttöarvoa vähentäviä tauteja, erityisesti ustilagineae-tauteja, on oltava mahdollisimman vähän.

6. Maissia koskevat erityiset edellytykset:

>TAULUKON PAIKKA>

B Hybridilajikkeiden siementen tuotantoon tarvittavan heteenpoiston osalta, siitepölyä tuottaneen emaskuloidun emokasvin todettu esiintymisprosentti ei saa olla enemmän kuin 1 virallisessa viljelystarkastuksessa eikä enemmän kuin 2 kaikissa suoritetuissa virallisissa viljelystarkastuksissa.

C Hybridilajikkeiden siementen tuotannossa kaikkien emokasvien on kukittava riittävän samanaikaisesti.

LIITE II

Edellytykset, jotka siementen on täytettävä

1. Siementen on oltava riittävän tunnistettavia ja lajikepuhtaita. Tätä edellytystä sovelletaan samalla tavalla maissin sisäsiitoslinjoihin.

2. Siementen käyttöarvoa vähentäviä tauteja on oltava mahdollisimman vähän. Varmennettujen siementen osalta sallitaan 500 grammalta kaksi murusta tai osasta claviceps purpureaa.

3. A Siementen on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia: >TAULUKON PAIKKA>

B. Vähimmäislajikepuhtautta koskevien edellytysten täyttyminen on tarkastettava pääosin pellolla.

LIITE III

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IV

Etiketti

A Ilmoitettavat tiedot

a) Perussiemenet ja varmennetut siemenet

1. "Euroopan talousyhteisön säännösten mukaisesti varmennettuja siemeniä"

2. Varmentava viranomainen ja jäsenvaltio

3. Erän viitenumero

4. Laji

5. Lajike tai maissin sisäsiitoslinja

6. Luokka

7. Tuotantomaa

8. Ilmoitettu netto- tai bruttopaino

9. Maissin hybridilajikkeille: maininta "hybridejä"

b) Siemenseokset

1. ". . . . . . . . . . . . . . seos"

lajit

2. Sulkemisen suorittanut viranomainen ja jäsenvaltio

3. Erän viitenumero

4. Laji, luokka, lajike, tuotantomaa sekä kaikkien sekoiteosien osuus painosta

5. Ilmoitettu netto- tai bruttopaino

B Vähimmäismitat

110 mm × 67 mm

Top