Help Print this page 
Title and reference
Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, allekirjoitettu Lissabonissa 13 päivänä joulukuuta 2007

OJ C 306, 17.12.2007, p. 1–271 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Languages, formats and link to OJ
Multilingual display
Text

17.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/1


LISSABONIN SOPIMUS

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN JA EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

(2007/C 306/01)

JOHDANTO

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ROMANIAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR, jotka

HALUAVAT täydentää Amsterdamin sopimuksella ja Nizzan sopimuksella aloitettua prosessia, jonka tarkoituksena on vahvistaa unionin tehokkuutta ja demokraattista legitimiteettiä sekä parantaa sen toiminnan johdonmukaisuutta,

OVAT SOPINEET muuttavansa Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan yhteisön perustamissopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS,

pääministeri Guy VERHOFSTADTin,

ulkoasiainministeri Karel DE GUCHTin;

BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Sergei STANISHEVin,

varapääministeri ja ulkoasiainministeri Ivailo KALFINin;

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Mirek TOPOLÁNEKin,

ulkoasiainministeri Karel SCHWARZENBERGin;

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

pääministeri Anders Fogh RASMUSSENin,

ulkoasiainministeri Per Stig MØLLERin;

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

liittokansleri Dr. Angela MERKELin,

ulkoasiainministerin ja liittokanslerin sijaisen Dr. Frank-Walter STEINMEIERin;

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Andrus ANSIPin,

ulkoasiainministeri Urmas PAETin;

IRLANNIN PRESIDENTTI,

pääministeri (Taoiseach) Bertie AHERNin,

ulkoasiainministeri Dermot AHERNin;

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Konstantinos KARAMANLISin,

ulkoasiainministeri Dora BAKOYANNISin;

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS,

hallituksen puheenjohtaja José Luis RODRÍGUEZ ZAPATEROn,

ulko- ja kehitysyhteistyöministeri Miguel Ángel MORATINOS CUYAUBÉn;

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

presidentti Nicolas SARKOZYn,

pääministeri François FILLONin,

ulko- ja Eurooppa-asiainministeri Bernard KOUCHNERin;

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Romano PRODIn,

varapääministeri ja ulkoasiainministeri Massimo D'ALEMAn;

KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

presidentti Tassos PAPADOPOULOSin,

ulkoasiainministeri Erato KOZAKOU-MARCOULLISin;

LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

presidentti Valdis ZATLERSin,

pääministeri Aigars KALVĪTISin,

ulkoasiainministeri Māris RIEKSTIŅŠin;

LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

presidentti Valdas ADAMKUSin,

pääministeri Gediminas KIRKILASin,

ulkoasiainministeri Petras VAITIEKŪNASin;

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA,

pääministeri, ’Ministre d'Etat’ Jean-Claude JUNCKERin,

ulko- ja maahanmuuttoministerin Jean ASSELBORNin;

UNKARIN TASAVALLN PRESIDENTTI,

pääministeri Ferenc GYURCSÁNYn,

ulkoasiainministeri Dr. Kinga GÖNCZin;

MALTAN PRESIDENTTI,

pääministeri The Hon Lawrence GONZIn,

ulkoasiainministeri The Hon Michael FRENDOn;

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

pääministeri Dr. J. P. BALKENENDEn,

ulkoasiainministeri M. J. M. VERHAGENin;

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

liittokansleri Dr. Alfred GUSENBAUERin,

Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden ministeri Dr. Ursula PLASSNIKin;

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Donald TUSKin,

ulkoasiainministeri Radosław SIKORSKIn;

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri José SÓCRATES CARVALHO PINTO DE SOUSAn,

ulkoasiainministeri Luís Filipe MARQUES AMADOn;

ROMANIAN PRESIDENTTI,

presidentti Traian BÃSESCUn,

pääministeri Cãlin POPESCU TÃRICEANUn,

ulkoasiainministeri Adrian CIOROIANUn;

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

hallituksen puheenjohtaja Janez JANŠAn,

ulkoasiainministeri Dr. Dimitrij RUPELin;

SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Robert FICOn,

ulkoasiainministeri Ján KUBIŠin;

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

pääministeri Matti VANHASEN,

ulkoasiainministeri Ilkka KANERVAn;

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

pääministeri Fredrik REINFELDTin,

Eurooppa-asiain ministeri Cecilia MALMSTRÖMin;

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

pääministeri The Rt. Hon Gordon BROWNin,

ulko- ja kansainyhteisöasiainministeri The Rt. Hon David MILIBANDin,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN TEHTÄVÄT MUUTOKSET

1 artikla

Muutetaan Euroopan unionista tehty sopimus tämän artiklan mukaisesti.

JOHDANTO-OSA

1)

Muutetaan johdanto-osa seuraavasti:

a)

lisätään seuraava teksti johdanto-osan toiseksi kappaleeksi:

”HAKEVAT INNOITUKSENSA Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä, josta kehittyneitä yleismaailmallisia arvoja ovat ihmisen loukkaamattomat ja luovuttamattomat oikeudet sekä vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate,”;

b)

korvataan johdanto-osan seitsemännessä kappaleessa, josta tulee kahdeksas kappale, ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”tämän sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”;

c)

korvataan johdanto-osan yhdennessätoista kappaleessa, josta tulee kahdestoista kappale, ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”tämän sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

2)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

lisätään ensimmäisen kohdan loppuun lause seuraavasti:

”…, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.”;

b)

korvataan kolmas kohta seuraavasti:

”Unioni perustuu tähän sopimukseen ja sopimukseen Euroopan unionin toiminnasta, jäljempänä ’perussopimukset’. Kummallakin sopimuksella on sama oikeudellinen arvo. Unioni korvaa Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.”

3)

Lisätään 1 a artikla:

”1 a artikla

Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.”

4)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

1.   Unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia.

2.   Unioni tarjoaa kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus, toteuttaen samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet.

3.   Unioni toteuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintatason vakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua, naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua.

Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta.

Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

4.   Unioni perustaa talous- ja rahaliiton, jonka rahayksikkö on euro.

5.   Unioni vaalii ja puolustaa arvojaan ja etujaan kansainvälisissä suhteissaan ja edistää osaltaan kansalaistensa suojelua. Se edistää osaltaan rauhaa, turvallisuutta, maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua, sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.

6.   Unioni pyrkii tavoitteisiinsa asianmukaisin keinoin unionille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti.”

5)

Kumotaan 3 artikla, ja lisätään 3 a artikla:

”3 a artikla

1.   Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu 3 b artiklan mukaisesti jäsenvaltioille.

2.   Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja perustuslaillisia perusrakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Se kunnioittaa keskeisiä valtion tehtäviä, erityisesti niitä, joiden tavoitteena on valtion alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, yleisen järjestyksen ylläpitäminen sekä kansallisen turvallisuuden takaaminen. Erityisesti kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla.

3.   Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unioni ja jäsenvaltiot kunnioittavat ja avustavat toisiaan perussopimuksista johtuvia tehtäviä täyttäessään.

Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa perussopimuksista tai unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen.

Jäsenvaltiot tukevat unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen.”

6)

Lisätään 3 b artikla, joka korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 artiklan:

”3 b artikla

1.   Unionin toimivalta määräytyy annetun toimivallan periaatteen mukaisesti. Unioni käyttää toimivaltaansa toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

2.   Annetun toimivallan periaatteen mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimivalta, jota perussopimuksissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltioille.

3.   Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla taikka alueellisella tai paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

4.   Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Unionin toimielimet soveltavat suhteellisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.”

7)

Kumotaan 4 ja 5 artikla.

8)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   Unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään 7 päivänä joulukuuta 2000 hyväksytyssä ja Strasbourgissa 12 päivänä joulukuuta 2007 mukautetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla.

Perusoikeuskirjan määräykset eivät millään tavoin laajenna perussopimuksissa määriteltyä unionin toimivaltaa.

Perusoikeuskirjassa esitettyjä oikeuksia, vapauksia ja periaatteita on tulkittava perusoikeuskirjan tulkintaa ja soveltamista koskevien perusoikeuskirjan VII osaston yleisten määräysten mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjassa tarkoitetut selitykset, joissa esitetään näiden määräysten lähteet.

2.   Unioni liittyy ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen. Liittyminen ei vaikuta perussopimuksissa määriteltyyn unionin toimivaltaan.

3.   Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta.”

9)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

korvataan koko artiklassa ilmaisu ”puoltavan lausunnon” ilmaisulla ”hyväksynnän”, viittaus 6 artiklan 1 kohdassa mainittujen periaatteiden rikkomiseen viittauksella 1 a artiklassa tarkoitettujen arvojen loukkaamiseen, ilmaisu ”tästä sopimuksesta” ilmaisulla ”perussopimuksista” sekä ilmaisu ”komission” ilmaisulla ”Euroopan komission”;

b)

poistetaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen loppuosa ”ja antaa sille aiheellisia suosituksia”; korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan viimeisen virkkeen loppuosa ”ja voi samaa menettelyä noudattaen pyytää riippumattomia henkilöitä esittämään kohtuullisessa ajassa selvityksen kyseisen jäsenvaltion tilanteesta” ilmaisulla ”ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia”;

c)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisesti” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti, voi” ja ilmaisu ”asianomaisen jäsenvaltion hallitusta” ilmaisulla ”asianomaista jäsenvaltiota”;

d)

korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5.   Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa tätä artiklaa sovellettaessa noudatettavista äänestysmenettelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 309 artiklassa.”

10)

Lisätään uusi 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

1.   Unioni luo naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet.

2.   Unioni voi 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdä erityisiä sopimuksia kyseisten valtioiden kanssa. Näihin sopimuksiin voi sisältyä vastavuoroisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä mahdollisuus toteuttaa yhteisiä toimia. Sopimusten täytäntöönpanosta neuvotellaan määräajoin.”

11)

Sisällytetään II osaston määräykset muutettuun Euroopan yhteisön perustamissopimukseen, josta tulee Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus.

DEMOKRATIAN PERIAATTEET

12)

Korvataan II osasto ja 8 artikla uudella otsikolla ja uusilla 8–8 c artiklalla seuraavasti:

”II OSASTO

MÄÄRÄYKSET DEMOKRATIAN PERIAATTEISTA

8 artikla

Unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti. Unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta.

8 a artikla

1.   Unionin toiminta perustuu edustukselliseen demokratiaan.

2.   Euroopan parlamentti edustaa suoraan kansalaisia unionin tasolla.

Jäsenvaltiota edustaa Eurooppa-neuvostossa valtion- tai hallituksen päämies ja neuvostossa hallitus, jotka puolestaan ovat demokratian mukaisessa vastuussa joko kansallisille parlamenteilleen tai kansalaisilleen.

3.   Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

4.   Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen.

8 b artikla

1.   Toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.

2.   Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

3.   Euroopan komissio kuulee laajasti asianomaisia osapuolia varmistaakseen unionin toimien johdonmukaisuuden ja avoimuuden.

4.   Vähintään miljoona unionin kansalaista merkittävästä määrästä jäsenvaltioita voi tehdä aloitteen, jossa Euroopan komissiota kehotetaan toimivaltuuksiensa rajoissa tekemään asianmukainen ehdotus asioista, joissa näiden kansalaisten mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten soveltamiseksi.

Tällaisen aloitteen tekemistä varten vaadittavat menettelyt ja edellytykset vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.

8 c artikla

Kansalliset parlamentit edistävät osaltaan aktiivisesti unionin moitteetonta toimintaa seuraavasti:

a)

ne saavat tietoja unionin toimielimiltä ja niille toimitetaan esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi unionin säädöksiksi kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan mukaisesti;

b)

ne huolehtivat siitä, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti;

c)

ne osallistuvat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta unionin tämän alan politiikkojen täytäntöönpanoa koskeviin arviointimenettelyihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 61 c artiklan mukaisesti ja osallistuvat Europolin poliittiseen valvontaan ja Eurojustin toiminnan arviointiin mainitun sopimuksen 69 g ja 69 d artiklan mukaisesti;

d)

ne osallistuvat perussopimusten tarkistusmenettelyyn tämän sopimuksen 48 artiklan mukaisesti;

e)

niille ilmoitetaan unioniin liittymistä koskevista hakemuksista tämän sopimuksen 49 artiklan mukaisesti;

f)

ne osallistuvat kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin väliseen yhteistyöhön kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.”

TOIMIELIMET

13)

Kumotaan III osaston määräykset. Korvataan III osasto uudella otsikolla seuraavasti:

14)

Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla

1.   Unionilla on toimielinjärjestelmä, jolla pyritään edistämään unionin arvoja, ajamaan unionin tavoitteita, palvelemaan unionin, sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden etuja sekä varmistamaan unionin politiikkojen ja toimien johdonmukaisuus, tehokkuus ja jatkuvuus.

Unionin toimielimet ovat seuraavat:

Euroopan parlamentti,

Eurooppa-neuvosto,

neuvosto,

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’,

Euroopan unionin tuomioistuin,

Euroopan keskuspankki,

tilintarkastustuomioistuin.

2.   Kukin toimielin toimii sille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Toimielimet tekevät keskenään vilpitöntä yhteistyötä.

3.   Euroopan keskuspankkia ja tilintarkastustuomioistuinta koskevat määräykset sekä muita toimielimiä koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

4.   Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.”

15)

Lisätään 9 a artikla:

”9 a artikla

1.   Euroopan parlamentti toimii yhdessä neuvoston kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Se huolehtii poliittisesta valvonnasta ja antaa neuvoja perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Se valitsee komission puheenjohtajan.

2.   Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista. Edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750. Kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa.

Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja periaatteita noudattaen.

3.   Euroopan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.

4.   Euroopan parlamentti valitsee jäsentensä keskuudesta puhemiehen ja puhemiehistön.”

16)

Lisätään 9 b artikla:

”9 b artikla

1.   Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Se ei toimi lainsäätäjänä.

2.   Eurooppa-neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu sen työskentelyyn.

3.   Eurooppa-neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta kaksi kertaa puolivuotiskaudella. Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat päättää, että kutakin heistä avustaa ministeri ja komission puheenjohtajaa komission jäsen, jos käsiteltävät asiat sitä edellyttävät. Puheenjohtaja kutsuu koolle Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen, jos tilanne sitä vaatii.

4.   Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yhteisymmärryksessä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä.

5.   Eurooppa-neuvosto valitsee puheenjohtajansa määräenemmistöllä kaksi ja puoli vuotta kestäväksi kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Jos puheenjohtaja on estynyt tai syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, Eurooppa-neuvosto voi päättää hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen.

6.   Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja

a)

toimii Eurooppa-neuvoston kokouksissa puheenjohtajana ja ohjaa sen työskentelyä;

b)

huolehtii yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja yleisten asioiden neuvoston työskentelyn pohjalta Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta ja sen työskentelyn jatkuvuudesta;

c)

pyrkii helpottamaan yhteenkuuluvuutta ja yhteisymmärrystä Eurooppa-neuvostossa;

d)

antaa Euroopan parlamentille kertomuksen jokaisesta Eurooppa-neuvoston kokouksesta.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja huolehtii omalla tasollaan ja tässä ominaisuudessa unionin ulkoisesta edustuksesta yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimivaltaa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ei saa hoitaa kansallista tehtävää.”

17)

Lisätään 9 c artikla:

”9 c artikla

1.   Neuvosto toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä. Se määrittelee ja sovittaa yhteen unionin politiikkoja perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

2.   Neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden ministeritason edustajista, joita on yksi kustakin jäsenvaltiosta ja joilla on edustamansa jäsenvaltion hallitusta sitovat valtuudet sekä sille kuuluva äänioikeus.

3.   Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, jollei perussopimuksissa toisin määrätä.

4.   Määräenemmistöön tarvitaan 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen vähintään 55 prosenttia neuvoston jäsenistä; siihen on kuuluttava vähintään viisitoista jäsentä, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä.

Määrävähemmistössä on oltava vähintään neljä neuvoston jäsentä; muussa tapauksessa katsotaan, että on saavutettu määräenemmistö.

Muut määräenemmistöpäätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa.

5.   Määräenemmistön määrittelyyn 31 päivään lokakuuta 2014 sovellettavat ja 1 päivästä marraskuuta 201431 päivään maaliskuuta 2017 sovellettavat siirtymämääräykset vahvistetaan siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa.

6.   Neuvosto kokoontuu eri kokoonpanoissa, joita koskeva luettelo hyväksytään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 b artiklan mukaisesti.

Yleisten asioiden neuvosto huolehtii neuvoston eri kokoonpanojen työskentelyn johdonmukaisuudesta. Se valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset ja toteuttaa niistä aiheutuvat jatkotoimet ollen yhteydessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan ja komissioon.

Ulkoasiainneuvosto muotoilee unionin ulkoista toimintaa Eurooppa-neuvoston määrittelemien strategisten linjausten mukaisesti ja huolehtii unionin toiminnan johdonmukaisuudesta.

7.   Jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta.

8.   Neuvoston istunnot ovat julkisia sen käsitellessä esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi tai äänestäessä siitä. Tätä varten jokainen neuvoston istunto on jaettu kahteen osaan, joista toisessa käsitellään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät unionin säädökset ja toisessa muut kuin lainsäädäntöasiat.

9.   Neuvostossa olevat jäsenvaltioiden edustajat toimivat ulkoasiainneuvostoa lukuun ottamatta neuvoston kokoonpanojen puheenjohtajina tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 b artiklan mukaisesti vahvistetuin edellytyksin.”

18)

Lisätään 9 d artikla:

”9 d artikla

1.   Komissio ajaa unionin yleistä etua ja tekee tätä varten tarvittavat aloitteet. Se huolehtii siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan. Komissio valvoo unionin oikeuden soveltamista Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia. Komissio hoitaa yhteensovitus-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita perussopimuksissa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta se huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta. Se tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin.

2.   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä unionin säädös voidaan antaa ainoastaan komission ehdotuksesta, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Muut säädökset annetaan komission ehdotuksesta, kun perussopimuksissa niin määrätään.

3.   Komission toimikausi on viisi vuotta.

Komission jäsenet valitaan heidän yleisen pätevyytensä ja Euroopan asiaan sitoutumisensa perusteella henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton.

Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana. Tehtäviään hoitaessaan komission jäsenet eivät saa pyytää eivätkä ottaa ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 e artiklan 2 kohdan soveltamista. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän velvollisuuksiensa ja tehtäviensä hoitamisen kanssa.

4.   Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivän ja 31 päivän lokakuuta 2014 välisenä aikana nimitettävän komission kokoonpanoon kuuluu yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, mihin luetaan mukaan komission puheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka on yksi varapuheenjohtajista.

5.   Komission jäsenten lukumäärä, mukaan lukien sen puheenjohtaja ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, vastaa 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen kahta kolmasosaa jäsenvaltioiden lukumäärästä, jollei Eurooppa-neuvosto yksimielisesti päätä muuttaa tätä lukumäärää.

Komission jäsenet valitaan jäsenvaltioiden kansalaisista jäsenvaltioiden täysin tasapuolisen vuorottelun järjestelmän mukaisesti jäsenvaltioiden koko väestöllisen ja maantieteellisen kirjon huomioon ottaen. Eurooppa-neuvosto vahvistaa kyseisen järjestelmän yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 211 a artiklan mukaisesti.

6.   Komission puheenjohtaja

a)

määrittelee suuntaviivat, joiden mukaisesti komissio hoitaa tehtäväänsä;

b)

päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen komission toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden;

c)

nimittää komission jäsenten keskuudesta sen varapuheenjohtajat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa lukuun ottamatta.

Komission jäsen eroaa, jos komission puheenjohtaja sitä häneltä pyytää. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eroaa 9 e artiklan 1 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen, jos puheenjohtaja sitä häneltä pyytää.

7.   Eurooppa-neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi. Euroopan parlamentti valitsee tämän ehdokkaan jäsentensä enemmistöllä. Jollei ehdokas saa taakseen vaadittua enemmistöä, Eurooppa-neuvosto ehdottaa määräenemmistöllä kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, jonka Euroopan parlamentti valitsee samaa menettelyä noudattaen.

Neuvosto hyväksyy yhteisymmärryksessä valitun puheenjohtajan kanssa luettelon muista henkilöistä, jotka neuvosto aikoo nimittää komission jäseniksi. Heidät valitaan jäsenvaltioiden tekemien ehdotusten pohjalta 3 kohdan toisessa alakohdassa ja 5 kohdan toisessa alakohdassa määrättyjä valintaperusteita noudattaen.

Euroopan parlamentti äänestää komission puheenjohtajan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden komission jäsenten hyväksymisestä yhtenä kokoonpanona. Hyväksynnän jälkeen Eurooppa-neuvosto nimittää komission määräenemmistöllä.

8.   Komissio on yhtenä kokoonpanona vastuussa Euroopan parlamentille. Euroopan parlamentti voi antaa komissiolle epäluottamuslauseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 artiklan mukaisesti. Jos epäluottamuslause annetaan, kaikkien komission jäsenten on samalla kertaa erottava tehtävistään ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan on erottava niistä tehtävistä, joita hän on hoitanut komissiossa.”

19)

Lisätään uusi 9 e artikla seuraavasti:

”9 e artikla

1.   Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan. Eurooppa-neuvosto voi päättää hänen toimikautensa samaa menettelyä noudattaen.

2.   Korkea edustaja johtaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hän osallistuu ehdotuksillaan tämän politiikan muotoiluun ja toteuttaa sitä neuvoston valtuuttamana. Tämä koskee myös yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

3.   Korkea edustaja toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana.

4.   Korkea edustaja on yksi komission varapuheenjohtajista. Hän huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta. Hän vastaa komissiossa tälle ulkosuhteiden alalla kuuluvista tehtävistä ja unionin ulkoisen toiminnan muiden näkökohtien yhteensovittamisesta. Hoitaessaan komissiossa näitä tehtäviä, ja ainoastaan näiden tehtävien osalta, korkean edustajan on noudatettava komission toimintaa sääteleviä menettelytapoja siltä osin kuin se on 2 ja 3 kohdan mukaista.”

20)

Lisätään 9 f artikla:

”9 f artikla

1.   Euroopan unionin tuomioistuin käsittää unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen ja erityistuomioistuimia. Euroopan unionin tuomioistuin huolehtii siitä, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia.

Jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla.

2.   Unionin tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Sitä avustavat julkisasiamiehet.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Unionin tuomioistuimen tuomarit ja julkisasiamiehet sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomarit valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka täyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 ja 224 artiklassa tarkoitetut vaatimukset. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi. Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimikausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

3.   Perussopimusten määräysten mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuin

a)

tekee ratkaisun jäsenvaltion, toimielimen taikka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostamien kanteiden johdosta;

b)

antaa kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta tai toimielinten antamien säädösten pätevyydestä;

c)

tekee ratkaisun perussopimuksissa määrätyissä muissa tapauksissa.”

21)

Sisällytetään IV osaston määräykset muutettuun Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen.

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

22)

Muutetaan IV osaston otsikoksi VII osaston otsikko ”MÄÄRÄYKSET TIIVIIMMÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ” ja korvataan 27 a–27 e artikla, 40–40 b artikla ja 43–45 artikla 10 artiklalla, joka korvaa myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklan, seuraavassa esitetyllä tavalla. Nämä samat artiklat korvataan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklalla, jäljempänä tämän sopimuksen 2 artiklan 278 kohdassa esitetyllä tavalla:

”10 artikla

1.   Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön muulla kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla, voivat käyttää unionin toimielimiä ja tätä toimivaltaa perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä soveltaen sekä tässä artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklassa tarkoitettuja rajoituksia ja menettelysääntöjä noudattaen.

Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavuttamista, suojella sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä. Yhteistyöhön voivat milloin tahansa sen aikana liittyä kaikki jäsenvaltiot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 c artiklan mukaisesti.

2.   Neuvosto tekee päätöksen, jolla annetaan lupa tiiviimmälle yhteistyölle, viimeisenä keinona todetessaan, ettei koko unioni voi saavuttaa tälle yhteistyölle asetettuja tavoitteita kohtuullisessa ajassa, ja edellyttäen, että vähintään yhdeksän jäsenvaltiota osallistuu yhteistyöhön. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 d artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

3.   Kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua näiden asioiden käsittelyyn, mutta äänestykseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet. Äänestysmenettelyä koskevista säännöistä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 e artiklassa.

4.   Tiiviimmän yhteistyön alalla hyväksytyt säädökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita. Niitä ei pidetä säännöstönä, joka unionin jäsenyyttä hakevien valtioiden on hyväksyttävä.”

23)

Korvataan V osaston otsikko seuraavalla otsikolla: ”YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA JA ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA”

YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA

24)

Lisätään uusi 1 luku ja uudet 10 a ja 10 b artikla seuraavasti:

”1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA

10 a artikla

1.   Unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

Unioni pyrkii kehittämään suhteita ja rakentamaan kumppanuuksia sellaisten kolmansien maiden ja kansainvälisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten, järjestöjen kanssa, jotka noudattavat ensimmäisessä alakohdassa mainittuja periaatteita. Se pyrkii edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa.

2.   Unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa sekä pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan:

a)

turvata omat arvonsa, perusetunsa, turvallisuutensa, riippumattomuutensa ja koskemattomuutensa;

b)

lujittaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteita;

c)

säilyttää rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan päämääriä ja periaatteita sekä Helsingin päätösasiakirjan periaatteita ja Pariisin peruskirjan tavoitteita, ulkorajoja koskevat tavoitteet mukaan luettuina;

d)

edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksenaan poistaa köyhyys;

e)

kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen, muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä;

f)

osallistua kansainvälisten toimenpiteiden kehittämiseen ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi varmistaakseen kestävän kehityksen;

g)

auttaa kansoja, maita ja alueita selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista; ja

h)

edistää kansainvälistä järjestelmää, joka perustuu entistä tiiviimpään monenväliseen yhteistyöhön, ja maailmanlaajuista hyvää hallintotapaa.

3.   Unioni noudattaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja periaatteita ja pyrkii niissä mainittuihin tavoitteisiin kehittäessään ja toteuttaessaan ulkoista toimintaansa tämän osaston ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sekä muita politiikkojaan niiden ulkoisten näkökohtien osalta.

Unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä. Neuvosto ja komissio varmistavat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan avustamana tämän johdonmukaisuuden ja tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä.

10 b artikla

1.   Eurooppa-neuvosto määrittää unionin strategiset edut ja tavoitteet 10 a artiklassa lueteltujen periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta.

Eurooppa-neuvoston unionin strategisista eduista ja tavoitteista tekemät päätökset koskevat yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita unionin ulkoisen toiminnan aloja. Ne voivat koskea unionin suhteita yksittäiseen maahan tai alueeseen taikka tiettyä aihetta. Päätöksissä määritellään päätösten voimassaoloaika sekä keinot, jotka unionin ja jäsenvaltioiden on tarjottava niiden toteuttamista varten.

Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti neuvoston suosituksesta, jonka tämä antaa kunkin alan osalta määrättyjen menettelysääntöjen mukaisesti. Eurooppa-neuvoston päätökset pannaan täytäntöön perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan osalta ja komissio muiden ulkoisen toiminnan alojen osalta voivat tehdä neuvostolle yhteisiä ehdotuksia.”

YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

25)

Lisätään otsikot seuraavasti:

26)

Lisätään uusi 10 c artikla seuraavasti:

”10 c artikla

Tämän luvun mukaista unionin toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ohjaavat ne periaatteet, sillä pyritään niihin tavoitteisiin ja sitä harjoitetaan niiden yleisten määräysten mukaisesti, jotka esitetään 1 luvussa.”

27)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavilla kahdella kohdalla:

”1.   Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen.

Yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sovelletaan erityisiä sääntöjä ja menettelyjä. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto määrittelevät ja toteuttavat sitä yksimielisesti, jollei perussopimuksissa toisin määrätä. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ei voida antaa. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja jäsenvaltiot panevat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöön perussopimusten mukaisesti. Perussopimuksissa määritellään Euroopan parlamentin ja komission erityisasema tällä alalla. Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole näitä määräyksiä koskevaa toimivaltaa, lukuun ottamatta sen toimivaltaa valvoa tämän sopimuksen 25 b artiklan noudattamista ja tutkia eräiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 240 a artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettujen päätösten laillisuus.

2.   Euroopan unioni harjoittaa, määrittelee ja toteuttaa ulkoisen toimintansa periaatteiden ja tavoitteiden puitteissa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden keskinäisen poliittisen yhteisvastuun kehittämiseen, yleistä etua koskevien kysymysten määrittämiseen ja jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentämiseen.”;

b)

muutetaan 2 kohta, joka numeroidaan 3 kohdaksi, seuraavasti:

i)

lisätään seuraava ilmaisu ensimmäisen alakohdan loppuun:

”… ja kunnioittavat unionin toimintaa tällä alalla.”;

ii)

korvataan kolmas alakohta seuraavasti: ”Neuvosto ja korkea edustaja huolehtivat siitä, että näitä periaatteita noudatetaan.”

28)

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Unioni toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa:

a)

määrittelemällä yleiset suuntaviivat;

b)

tekemällä päätöksiä, joissa määritellään

i)

toimet, jotka unioni toteuttaa,

ii)

kannat, jotka unioni omaksuu,

iii)

i ja ii alakohdassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

ja

c)

tehostamalla jäsenvaltioiden välistä järjestelmällistä yhteistyötä niiden harjoittaessa politiikkaansa.”

29)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”määrittelee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteet ja yleiset suuntaviivat” ilmaisulla ”määrittelee unionin strategiset edut sekä vahvistaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja määrittelee sen yleiset suuntaviivat”, ja lisätään siihen seuraava virke: ”Se tekee tarpeelliset päätökset.”; lisätään seuraava alakohta:

”Jos kansainvälinen tilanne sitä edellyttää, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisen Eurooppa-neuvoston kokouksen unionin politiikan strategisten linjausten määrittelemiseksi kyseisen tilanteen osalta.”;

b)

poistetaan 2 kohta ja numeroidaan 3 kohta 2 kohdaksi. Ensimmäinen alakohta korvataan seuraavasti: ”Neuvosto muotoilee yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja tekee sen määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi tarvittavat päätökset Eurooppa-neuvoston määrittelemien yleisten suuntaviivojen ja strategisten linjausten perusteella.” Poistetaan toinen alakohta. Korvataan kolmannessa alakohdassa, josta tulee toinen alakohta, ilmaisu ”huolehtii” ilmaisulla ”ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja huolehtivat”;

c)

Lisätään uusi kohta seuraavasti:

”3.   Korkea edustaja ja jäsenvaltiot panevat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöön kansallisia ja unionin voimavaroja käyttäen.”

30)

Lisätään uusi 13 a artikla seuraavasti:

”13 a artikla

1.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka toimii ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana, osallistuu ehdotuksillaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmisteluun sekä huolehtii Eurooppa-neuvoston ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta.

2.   Korkea edustaja edustaa unionia yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvissa asioissa. Hän käy unionin puolesta poliittista vuoropuhelua kolmansien osapuolten kanssa ja esittää unionin kannan kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä konferensseissa.

3.   Korkean edustajan hoitaessa tehtäviään häntä avustaa Euroopan ulkosuhdehallinto. Tämä hallinto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden ulkoasiainhallintojen kanssa, ja se koostuu neuvoston pääsihteeristön ja komission toimivaltaisten yksiköiden virkamiehistä sekä jäsenvaltioiden lähettämästä ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä. Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatio ja toiminta vahvistetaan neuvoston päätöksellä. Neuvosto tekee ratkaisunsa korkean edustajan ehdotuksesta Euroopan parlamenttia kuultuaan ja saatuaan komission hyväksynnän.”

31)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan kaksi ensimmäistä virkettä seuraavalla virkkeellä: ”Kun kansainvälinen tilanne edellyttää unionin operatiivista toimintaa, neuvosto tekee tarvittavat päätökset.”;

b)

2 kohdasta tulee 1 kohdan toinen alakohta, ja sitä seuraavat kohdat numeroidaan uudelleen sen mukaisesti. Ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”yhteistä toimintaa,” ilmaisulla ”tällaista päätöstä,” ja sana ”toiminnan” sanalla ”päätöksen”. Poistetaan viimeinen virke;

c)

korvataan 3 kohdassa, joka numeroidaan 2 kohdaksi, ilmaisu ”Yhteiset toiminnat” ilmaisulla ”Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päätökset”;

d)

poistetaan nykyinen 4 kohta, ja numeroidaan sitä seuraavat kohdat uudelleen sen mukaisesti;

e)

korvataan 5 kohdan, joka numeroidaan 3 kohdaksi, ensimmäisen virkkeen ilmaisu ”Kun suunnitellaan yhteiseen toimintaan sisältyvää kansallista kannanottoa tai kansallista toimintaa, siitä annetaan tietoja niin ajoissa, että asiasta ehditään tarvittaessa” ilmaisulla ”Kun jäsenvaltio 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä sovellettaessa suunnittelee kansallista kannanottoa tai kansallista toimintaa, se ilmoittaa tästä niin ajoissa, että asiasta voidaan tarpeen vaatiessa”;

f)

korvataan 6 kohdan, joka numeroidaan 4 kohdaksi, ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”jos neuvosto ei ole tehnyt päätöstä,” ilmaisulla ”jos 1 kohdassa tarkoitettua neuvoston päätöstä ei ole tarkistettu,” ja ilmaisu ”yhteisen toiminnan” ilmaisulla ”kyseisen päätöksen”;

g)

korvataan 7 kohdan, joka numeroidaan 5 kohdaksi, ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”yhteisen toiminnan” ilmaisulla ”tässä artiklassa tarkoitetun päätöksen” ja toisessa virkkeessä ilmaisu ”yhteisen toiminnan” ilmaisulla ”1 kohdassa tarkoitetun päätöksen”.

32)

Korvataan 15 artiklan alussa oleva ilmaisu ”Neuvosto hyväksyy yhteiset kannat. Yhteisissä kannoissa määritellään” ilmaisulla ”Neuvosto tekee päätökset, joissa määritellään” ja lopussa oleva ilmaisu ”yhteisten kantojen” sanalla ”unionin kantojen”.

33)

Lisätään 15 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 22 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”Jokainen jäsenvaltio tai komissio voi saattaa neuvoston käsiteltäväksi” ilmaisulla ”Jokainen jäsenvaltio, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tai korkea edustaja komission tukemana voi saattaa neuvoston käsiteltäväksi” ja ilmaisu ”sekä tehdä ehdotuksia” ilmaisulla ”, ja jäsenvaltiot voivat tehdä aloitteita ja korkea edustaja ehdotuksia”;

b)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”puheenjohtajavaltio voi omasta aloitteestaan taikka komission tai jäsenvaltion pyynnöstä kutsua koolle” ilmaisulla ”korkea edustaja kutsuu koolle omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä”.

34)

Lisätään 15 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 23 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Eurooppa-neuvosto ja neuvosto tekevät tässä luvussa tarkoitetut päätökset yksimielisesti, jollei tässä luvussa toisin määrätä. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ei voida antaa.” ja toisen alakohdan viimeinen virke seuraavasti: ”Jos tällä tavoin pidättymisensä perustelleet neuvoston jäsenet edustavat vähintään yhtä kolmasosaa jäsenvaltioista ja vähintään yhtä kolmasosaa unionin väestöstä, päätöstä ei tehdä.”;

b)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäinen luetelmakohta seuraavilla kahdella luetelmakohdalla:

”—

tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevan, 10 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston päätöksen perusteella;

tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta ja joka perustuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotukseen, joka on tehty sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto on omasta aloitteestaan tai korkean edustajan aloitteesta sitä häneltä nimenomaisesti pyytänyt;”;

ii)

korvataan toisessa luetelmakohdassa, josta tulee kolmas luetelmakohta, ilmaisu ”päätöksen yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpanosta” ilmaisulla ”päätöksen sellaisen päätöksen täytäntöönpanosta, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta,”;

iii)

korvataan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä sana ”tärkeistä” sanalla ”elintärkeistä”; korvataan viimeinen virke seuraavasti: ”Korkea edustaja pyrkii tiiviisti asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen löytämään ratkaisun, jonka tämä voi hyväksyä. Jollei tulokseen päästä, neuvosto voi määräenemmistöllä pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi yksimielisen päätöksen tekemiseksi.”;

iv)

korvataan kolmas alakohta seuraavalla uudella 3 kohdalla sekä numeroidaan viimeinen alakohta 4 kohdaksi ja 3 kohta 5 kohdaksi:

”3.   Eurooppa-neuvosto voi tehdä yksimielisen päätöksen, jonka mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä muissakin kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.”

c)

korvataan 4 kohdaksi numeroidussa kohdassa ilmaisu ”Tätä kohtaa ei sovelleta” ilmaisulla ”Edellä 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta”.

35)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan ilmaisu ”antavat toisilleen tietoja ja”, korvataan ilmaisu ”neuvostossa” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa” ja korvataan ilmaisu ”sen varmistamiseksi, että unionin vaikutusvaltaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti yhteensovitetun ja toisiaan lähentyvän toiminnan avulla.” ilmaisulla ”yhteisen lähestymistavan määrittelemiseksi.”;

b)

lisätään ensimmäisen virkkeen jälkeen seuraava teksti: ”Kukin jäsenvaltio kuulee muita jäsenvaltioita Eurooppa-neuvostossa tai neuvostossa, ennen kuin se toteuttaa kansainvälisiä toimia tai tekee sitoumuksia, jotka voivat vaikuttaa unionin etuihin. Jäsenvaltiot varmistavat toimiaan lähentämällä, että unioni voi puolustaa etujaan ja arvojaan kansainvälisissä yhteyksissä. Jäsenvaltiot ovat toisiaan kohtaan solidaarisia.”;

c)

lisätään kaksi kohtaa seuraavasti:

”Kun Eurooppa-neuvosto tai neuvosto on määritellyt ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun unionin yhteisen lähestymistavan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja jäsenvaltioiden ulkoasiainministerit sovittavat yhteen toimintansa neuvostossa.

Jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot ja unionin edustustot kolmansissa maissa ja kansainvälisissä järjestöissä tekevät keskenään yhteistyötä ja osallistuvat yhteisen lähestymistavan muotoiluun ja täytäntöönpanoon.”

36)

17 artiklan tekstistä tulee 28 a artikla jäljempänä 49 kohdassa esitettyine muutoksineen.

37)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1–4 kohta;

b)

korvataan 5 kohdassa, jota ei numeroida, ilmaisu ”…, pitäessään sitä tarpeellisena,” ilmaisulla ”unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta” ja lisätään kohdan loppuun seuraava virke: ”Erityisedustaja hoitaa tehtäviään korkean edustajan alaisuudessa.”.

38)

Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”tukeutuvat niissä yhteisiin kantoihinsa” ilmaisulla ”puolustavat niissä unionin kantoja” ja toisessa alakohdassa ilmaisu ”tukeutuvat yhteisiin kantoihin” ilmaisulla ”puolustavat unionin kantoja” sekä lisätään seuraava virke: ”Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vastaa tämän yhteensovittamisen järjestämisestä.”;

b)

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)

lisätään ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”ja korkealle edustajalle” ilmaisun ”viimeksi mainituille jäsenvaltioille” jälkeen ja korvataan ilmaisu ”…, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan ja 14 artiklan 3 kohdan määräysten soveltamista” ilmaisulla ”11 artiklan 3 kohdan mukaisesti”;

ii)

lisätään toisen alakohdan ensimmäiseen virkkeeseen ilmaisu ”ja korkean edustajan” ilmaisun ”ja pitävät muut jäsenvaltiot” jälkeen; poistetaan toisesta virkkeestä ilmaisu ”pysyviä” ja korvataan ilmaisu ”huolehtivat toiminnassaan unionin kantojen ja etujen puolustamisesta” ilmaisulla ”puolustavat toiminnassaan unionin kantoja ja etuja”;

iii)

lisätään uusi kolmas alakohta seuraavasti:

”Jos unioni on määritellyt kannan Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston esityslistalla olevasta aiheesta, turvallisuusneuvoston jäseninä olevat jäsenvaltiot pyytävät, että korkea edustaja kutsutaan esittämään unionin kanta.”

39)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”komission edustustot” ilmaisulla ”unionin edustustot” ja ilmaisu ”neuvoston hyväksymiä yhteisiä kantoja ja yhteisiä toimintoja noudatetaan ja että ne toteutetaan.” ilmaisulla ”tämän luvun nojalla tehtyjä päätöksiä, joissa määritellään unionin kantoja ja toimintoja, noudatetaan ja että ne pannaan täytäntöön.”;

b)

korvataan toisessa kohdassa ilmaisu ”tietoja, laatimalla yhteisiä arvioita” ilmaisulla ”tietoja ja laatimalla yhteisiä arvioita” sekä poistetaan ilmaisu ”ja tukemalla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artiklassa tarkoitettujen määräysten täytäntöönpanoa”;

c)

lisätään uusi kohta seuraavasti:

”Ne edistävät sitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu unionin kansalaisten oikeus saada suojelua kolmannen maan alueella sekä edellä mainitun sopimuksen 20 artiklan nojalla hyväksytyt toimenpiteet pannaan täytäntöön.”

40)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja kuulee säännöllisesti Euroopan parlamenttia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja pitää Euroopan parlamentin tietoisena näiden politiikkojen kehityksestä. Hän huolehtii siitä, että Euroopan parlamentin näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon. Erityisedustajat voivat osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.”;

b)

lisätään toisen kohdan ensimmäiseen virkkeeseen ilmaisu ”ja korkealle edustajalle” ilmaisun ”neuvostolle” jälkeen, korvataan sana ”sille” sanalla ”niille”, korvataan toisessa virkkeessä ilmaisu ”vuosittain” ilmaisulla ”kaksi kertaa vuodessa” ja lisätään ilmaisu ”…, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien,” ilmaisun ”yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan” jälkeen.

41)

22 artiklan tekstistä tulee 15 a artikla edellä 33 kohdassa esitettyine muutoksineen.

42)

23 artiklan tekstistä tulee 15 b artikla edellä 34 kohdassa esitettyine muutoksineen.

43)

Korvataan 24 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Unioni voi tehdä sopimuksia yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.”.

44)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä oleva maininta Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta koskevalla maininnalla ja lisätään ilmaisu ”tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan” ilmaisun ”neuvoston” jälkeen; korvataan toisessa virkkeessä ilmaisu ”tämän kuitenkaan rajoittamatta puheenjohtajavaltion ja komission toimivaltaa” ilmaisulla ”tämän kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltuuksia”;

b)

korvataan toinen kohta seuraavasti: ”Tätä lukua sovellettaessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea huolehtii neuvoston ja korkean edustajan johdolla 28 artiklassa tarkoitettujen kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.”;

c)

poistetaan kolmannessa kohdassa sanat ”, tämän kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista”.

45)

Kumotaan 26 ja 27 artikla. Lisätään seuraavat kaksi artiklaa 25 a ja 25 b siten, että 25 b artikla korvaa 47 artiklan:

”25 a artikla

Neuvosto tekee päätöksen, jolla vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 b artiklan mukaisesti ja sen 2 kohdasta poiketen luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden tämän luvun soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa toteuttaessaan suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen.

25 b artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen ei vaikuta niiden menettelyjen soveltamiseen eikä toimielinten toimivaltuuksien laajuuteen, joista perussopimuksissa määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 b–2 e artiklassa tarkoitetun unionin toimivallan käyttämiseksi.

Mainituissa artikloissa tarkoitettujen politiikkojen toteuttaminen ei myöskään vaikuta niiden menettelyjen soveltamiseen eikä toimielinten niiden toimivaltuuksien laajuuteen, joista perussopimuksissa määrätään tämän luvun mukaisen unionin toimivallan käyttämiseksi.”

46)

Korvataan tiiviimpää yhteistyötä koskeva 27 a–27 e artikla 10 artiklalla edellä olevan 22 kohdan mukaisesti.

47)

Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohta ja numeroidaan sitä seuraavat kohdat uudelleen sen mukaisesti; korvataan koko artiklassa ilmaisu ”Euroopan yhteisöjen” ilmaisulla ”unionin”;

b)

korvataan 2 kohdassa, joka numeroidaan 1 kohdaksi, ilmaisu ”yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä määräyksistä” ilmaisulla ”yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamisesta”;

c)

korvataan 3 kohdan, joka numeroidaan 2 kohdaksi, ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”Kyseisten määräysten täytäntöönpanosta” ilmaisulla ”Tämän luvun täytäntöönpanosta”;

d)

Lisätään seuraava uusi 3 kohta ja poistetaan 4 kohta:

”3.   Neuvosto tekee päätöksen erityismenettelyistä, joilla taataan, että määrärahat, jotka on otettu unionin talousarvioon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehtävien kiireellisten aloitteiden rahoittamista ja erityisesti 28 a artiklan 1 kohdassa ja 28 b artiklassa tarkoitetun tehtävän valmistelutoimia varten, saadaan nopeasti ja tehokkaasti käyttöön. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Edellä 28 a artiklan 1 kohdassa ja 28 b artiklassa tarkoitettujen tehtävien valmistelutoimet, joita ei oteta menoina unionin talousarvioon, rahoitetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista koostuvasta käynnistysrahastosta.

Neuvosto tekee määräenemmistöllä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta päätökset, joilla vahvistetaan:

a)

käynnistysrahaston perustamista ja rahoittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti rahastolle myönnettävän rahoituksen määrät;

b)

käynnistysrahaston hoitoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

c)

varainhoidon valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Jos 28 a artiklan 1 kohdan ja 28 b artiklan mukaisesti suunniteltua tehtävää ei voida rahoittaa unionin talousarviosta, neuvosto valtuuttaa korkean edustajan käyttämään tätä rahastoa. Korkea edustaja antaa neuvostolle kertomuksen tämän toimeksiannon hoitamisesta.”

YHTEINEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

48)

Lisätään uusi 2 jakso seuraavasti:

49)

Lisätään 28 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 17 artiklasta seuraavin muutoksin:

a)

Lisätään uusi 1 kohta, ja numeroidaan sitä seuraava kohta 2 kohdaksi:

”1.   Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia voimavaroja käyttäen.”;

b)

muutetaan 1 kohta, joka numeroidaan 2 kohdaksi, seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.”;

ii)

korvataan toisessa alakohdassa ilmaisu ”Tässä artiklassa tarkoitettu” ilmaisulla ”Tässä jaksossa tarkoitettu”;

iii)

poistetaan kolmas alakohta.

c)

korvataan nykyinen 2, 3, 4 ja 5 kohta 3 — 7 kohdalla seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltiot asettavat unionin käyttöön yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseksi siviili- ja sotilasvoimavaroja myötävaikuttaakseen neuvoston määrittelemien tavoitteiden toteutumiseen. Ne jäsenvaltiot, jotka muodostavat keskenään monikansallisia joukkoja, voivat asettaa ne myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöön.

Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaava virasto, jäljempänä ’Euroopan puolustusvirasto’, määrittää operatiiviset tarpeet, edistää niiden täyttämiseen tähtääviä toimia, myötävaikuttaa puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseen ja tarvittaessa toteuttamiseen, osallistuu voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn sekä avustaa neuvostoa sotilaallisten voimavarojen parantumisen arvioinnissa.

4.   Neuvosto tekee yksimielisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta päätökset, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetun tehtävän käynnistämistä koskevat päätökset. Korkea edustaja voi ehdottaa, tarvittaessa yhdessä komission kanssa, kansallisten voimavarojen sekä unionin välineiden käyttämistä.

5.   Neuvosto voi unionin arvojen vaalimiseksi ja sen etujen palvelemiseksi antaa unionin puitteissa suoritettavan tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle. Tällaisen tehtävän toteuttamiseen sovelletaan 28 c artiklaa.

6.   Jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Tähän yhteistyöhön sovelletaan 28 e artiklaa. Yhteistyö ei vaikuta 28 b artiklan määräysten soveltamiseen.

7.   Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

50)

Lisätään uudet 28 b–28 e artikla seuraavasti:

”28 b artikla

1.   Edellä 28 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin, joiden yhteydessä unioni voi käyttää siviili- ja sotilasvoimavaroja, kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, humanitaariset ja pelastustehtävät, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen mukaan luettuina. Kaikilla näillä tehtävillä voidaan edistää terrorismin torjumista, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella.

2.   Neuvosto tekee 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä koskevat päätökset ja määrittelee tehtävien tavoitteet ja laajuuden sekä niiden yleiset toteuttamistavat. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja valvoo neuvoston alaisuudessa sekä tiiviissä ja jatkuvassa yhteydessä poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaan näiden tehtävien siviili- ja sotilasnäkökohtien yhteensovittamista.

28 c artikla

1.   Edellä 28 b artiklan mukaisesti tehtävien päätösten yhteydessä neuvosto voi antaa tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle, joka on siihen halukas ja jolla on tehtävään tarvittavat voimavarat. Asianomaiset jäsenvaltiot sopivat tehtävän hoidosta keskenään yhteistyössä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kanssa.

2.   Tehtävän toteuttamiseen osallistuvat jäsenvaltiot tiedottavat omasta aloitteestaan tai muun jäsenvaltion pyynnöstä neuvostolle säännöllisesti tehtävän toteuttamisen etenemisestä. Asianomaiset jäsenvaltiot ottavat neuvostossa välittömästi esille tehtävän toteuttamisen, jos sillä on merkittäviä seurauksia tai se edellyttää, että 1 kohdassa tarkoitetuilla päätöksillä vahvistettua tehtävän tavoitetta, laajuutta tai toteuttamistapaa on muutettava. Tällöin neuvosto tekee tarvittavat päätökset.

28 d artikla

1.   Neuvoston alaisuudessa toimivan, 28 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun Euroopan puolustusviraston tehtävänä on:

a)

osallistua jäsenvaltioiden sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden määrittämiseen ja sen arvioimiseen, miten jäsenvaltiot täyttävät voimavaroja koskevat sitoumuksensa;

b)

edistää operatiivisten tarpeiden yhdenmukaistamista sekä tehokkaiden ja yhteensopivien hankintamenetelmien omaksumista;

c)

ehdottaa monenvälisiä hankkeita sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden täyttämiseksi ja huolehtia jäsenvaltioiden toteuttamien ohjelmien yhteensovittamisesta sekä erityisten yhteistyöohjelmien hallinnoinnista;

d)

tukea puolustusteknologian tutkimusta sekä sovittaa yhteen ja suunnitella yhteisiä tutkimustoimia ja tutkimuksia, joilla pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja tuleviin operatiivisiin tarpeisiin;

e)

osallistua sellaisten tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseen ja tarvittaessa toteuttamiseen, joilla vahvistetaan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa ja joilla tehostetaan sotilasmenojen käyttöä.

2.   Euroopan puolustusviraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Neuvosto tekee määräenemmistöllä päätöksen viraston perussäännöstä, kotipaikasta ja sen toimintaa koskevista säännöistä. Päätöksessä otetaan huomioon se, missä laajuudessa viraston toimintaan tosiasiassa osallistutaan. Viraston sisälle muodostetaan erityisryhmiä yhteisiä hankkeita toteuttavien jäsenvaltioiden kesken. Virasto suorittaa tehtävänsä ollen tarvittaessa yhteydessä komissioon.

28 e artikla

1.   Jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua 28 a artiklan 6 kohdassa määriteltyyn pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön ja jotka täyttävät pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyssä pöytäkirjassa esitetyt sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja tekevät niitä koskevat sitoumukset, ilmoittavat aikomuksestaan neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

2.   Neuvosto tekee kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta päätöksen, jolla vahvistetaan pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelo. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä korkeaa edustajaa kuultuaan.

3.   Jäsenvaltio, joka haluaa myöhemmin osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

Neuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan asianomaisen, vaatimukset täyttävän ja pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa tarkoitetut sitoumukset hyväksyvän jäsenvaltion osallistuminen. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä korkeaa edustajaa kuultuaan. Äänestykseen osallistuvat vain pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet.

Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4.   Jos osallistuva jäsenvaltio ei enää täytä vaatimuksia tai ei voi enää vastata pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa tarkoitetuista sitoumuksista, neuvosto voi tehdä päätöksen tämän valtion osallistumisen keskeyttämisestä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Äänestykseen osallistuvat vain pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet, asianomaista jäsenvaltiota lukuun ottamatta.

Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.   Jos osallistuva jäsenvaltio haluaa lopettaa pysyvän rakenteellisen yhteistyön, se ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle, joka panee merkille tämän jäsenvaltion osallistumisen päättymisen.

6.   Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa hyväksyttävät muut kuin 2–5 kohdassa tarkoitetut neuvoston päätökset ja suositukset hyväksytään yksimielisesti. Tätä artiklaa sovellettaessa yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänet.”

51)

Korvataan VI osaston 29–39 artikla, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla ja poliisiyhteistyötä, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan IV osaston 1, 4 ja 5 luvun määräyksillä. Kuten tämän sopimuksen 2 artiklan 64, 67 ja 68 kohdassa on esitetty, 29 artikla korvataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 61 artiklalla, 30 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 f ja 69 g artiklalla, 31 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 a, 69 b ja 69 d artiklalla, 32 artikla korvataan mainitun sopimuksen 69 h artiklalla, 33 artikla korvataan mainitun sopimuksen 61 e artiklalla sekä 36 artikla mainitun sopimuksen 61 d artiklalla. Poistetaan osaston otsikko; osaston numerosta tulee loppumääräyksiä koskevan osaston numero.

52)

Korvataan VI osaston 40–40 b artikla sekä VII osaston 43–45 artikla, jotka koskevat tiiviimpää yhteistyötä, 10 artiklalla edellä olevan 22 kohdan mukaisesti, ja kumotaan VII osasto.

53)

Kumotaan 41 ja 42 artikla.

LOPPUMÄÄRÄYKSET

54)

Numeroidaan loppumääräyksiä koskeva VIII osasto VI osastoksi; muutetaan kyseinen osasto sekä 48, 49 ja 53 artikla jäljempänä 56, 57, ja 61 kohdassa esitetyllä tavalla. Korvataan 47 artikla 25 b artiklalla edellä 45 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 46 ja 50 artikla.

55)

Lisätään uusi 46 a artikla seuraavasti:

”46 a artikla

Unioni on oikeushenkilö.”

56)

Korvataan 48 artikla seuraavalla tekstillä:

”48 artikla

1.   Perussopimuksia voidaan muuttaa tavanomaisen tarkistusmenettelyn mukaisesti. Niitä voidaan muuttaa myös yksinkertaistettujen tarkistusmenettelyjen mukaisesti.

2.   Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi. Ehdotukset voivat muun muassa koskea perussopimuksissa unionille annetun toimivallan lisäämistä tai vähentämistä. Neuvosto toimittaa nämä ehdotukset Eurooppa-neuvostolle, ja ne annetaan tiedoksi kansallisille parlamenteille.

3.   Jos Eurooppa-neuvosto Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tekee yksinkertaisella enemmistöllä ehdotettujen muutosten käsittelemistä puoltavan päätöksen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle valmistelukunnan, joka koostuu kansallisten parlamenttien, jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla kuullaan myös Euroopan keskuspankkia. Valmistelukunta tutkii muutosehdotukset ja antaa yhteisymmärryksessä suosituksen 4 kohdassa tarkoitetulle jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille.

Eurooppa-neuvosto voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos muutosten laajuus ei sitä edellytä. Tällöin Eurooppa-neuvosto antaa valtuutuksen jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssille.

4.   Neuvoston puheenjohtaja kutsuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin koolle hyväksymään yhteisellä sopimuksella perussopimuksiin tehtävät muutokset.

Muutokset tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

5.   Jos kahden vuoden kuluttua perussopimusten muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut mainitun sopimuksen, mutta ratifiointi tuottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle vaikeuksia, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen.

6.   Jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi tehdä Eurooppa-neuvostolle ehdotuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannessa osassa olevien, unionin sisäisiä politiikkoja ja toimia koskevien määräysten tarkistamiseksi kokonaan tai osittain.

Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan määräysten muuttamisesta kokonaan tai osittain. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan Euroopan parlamenttia ja komissiota, sekä Euroopan keskuspankkia siltä osin kuin on kysymys institutionaalisista muutoksista raha-asiain alalla. Tämä päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Toisessa alakohdassa tarkoitetulla päätöksellä ei voida lisätä perussopimuksissa unionille annettua toimivaltaa.

7.   Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tai tämän sopimuksen V osastossa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa tietyllä alalla tai tietyssä tapauksessa yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi tehdä ratkaisunsa kyseisellä alalla tai kyseisessä tapauksessa määräenemmistöllä. Tätä alakohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

Kun Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa säädökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan nämä säädökset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Eurooppa-neuvoston ensimmäisen tai toisen alakohdan nojalla tekemä aloite toimitetaan kansallisille parlamenteille. Jos kansallinen parlamentti kuuden kuukauden kuluessa aloitteen tiedoksi antamisesta ilmoittaa vastustavansa ehdotusta, ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä ei tehdä. Jollei aloitetta vastusteta, Eurooppa-neuvosto voi tehdä mainitun päätöksen.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä tehdessään Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän.”

57)

Muutetaan 49 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”noudattaa 6 artiklan 1 kohdassa määrättyjä periaatteita, voi hakea” ilmaisulla ”kunnioittaa 1 a artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea”;

b)

korvataan toisessa virkkeessä ilmaisu ”Se osoittaa hakemuksensa neuvostolle, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti…” ilmaisulla ”Hakemuksesta ilmoitetaan Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille. Hakijavaltio osoittaa hakemuksensa neuvostolle, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti” ja ilmaisu ”puoltavan lausunnon” ilmaisulla ”hyväksynnän” sekä poistetaan ilmaisu ”ehdottomalla”;

c)

lisätään kohdan loppuun uusi virke seuraavasti: ”Eurooppa-neuvoston hyväksymät unioniin liittymistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon.”

58)

Lisätään uusi 49 a artikla seuraavasti:

”49 a artikla

1.   Jäsenvaltio voi valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti päättää erota unionista.

2.   Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle. Unioni neuvottelee ja tekee kyseisen jäsenvaltion kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen perusteella ja ottaen huomioon puitteet, jotka sääntelevät kyseisen valtion myöhempiä suhteita unioniin. Kyseinen sopimus neuvotellaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 188 n artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen tekee unionin puolesta neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

3.   Perussopimuksia lakataan soveltamasta asianomaiseen valtioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

4.   Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa eroavaa jäsenvaltiota edustava Eurooppa-neuvoston ja neuvoston jäsen ei osallistu kyseistä jäsenvaltiota koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevien päätösten tekemiseen Eurooppa-neuvostossa tai neuvostossa.

Määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Jos unionista eronnut valtio hakee uudelleen jäsenyyttä, sen hakemus käsitellään 49 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”

59)

Lisätään 49 b artikla:

”49 b artikla

Perussopimuksiin liitetyt pöytäkirjat ja niiden liitteet ovat erottamaton osa näitä sopimuksia.”

60)

Lisätään 49 c artikla:

”49 c artikla

1.   Perussopimuksia sovelletaan Belgian kuningaskuntaan, Bulgarian tasavaltaan, Tšekin tasavaltaan, Tanskan kuningaskuntaan, Saksan liittotasavaltaan, Viron tasavaltaan, Irlantiin, Helleenien tasavaltaan, Espanjan kuningaskuntaan, Ranskan tasavaltaan, Italian tasavaltaan, Kyproksen tasavaltaan, Latvian tasavaltaan, Liettuan tasavaltaan, Luxemburgin suurherttuakuntaan, Unkarin tasavaltaan, Maltan tasavaltaan, Alankomaiden kuningaskuntaan, Itävallan tasavaltaan, Puolan tasavaltaan, Portugalin tasavaltaan, Romaniaan, Slovenian tasavaltaan, Slovakian tasavaltaan, Suomen tasavaltaan, Ruotsin kuningaskuntaan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

2.   Perussopimusten alueellinen soveltamisala täsmennetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 a artiklassa.”

61)

Muutetaan 53 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan ensimmäinen kohta 1 kohdaksi, lisätään kielten luetteloon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nykyisen 53 artiklan toisessa kohdassa luetellut kielet ja poistetaan toinen kohta;

b)

lisätään uusi 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämä sopimus voidaan kääntää myös kaikille niille kielille, joilla jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaan on niiden valtiosäännön mukaisesti virallinen asema koko niiden alueella tai osassa sitä. Asianomaiset jäsenvaltiot toimittavat käännösten oikeaksi todistetut jäljennökset talletettaviksi neuvoston arkistoon.”

2 artikla

Muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1)

Korvataan sopimuksen nimi seuraavasti: ”Sopimus Euroopan unionin toiminnasta”.

A.   KOKO SOPIMUSTA KOSKEVAT MUUTOKSET

2)

Koko sopimuksessa kulloisessakin taivutusmuodossa:

a)

korvataan ilmaisu ”yhteisö” ja ilmaisu ”Euroopan yhteisö” ilmaisulla ”unioni” sekä ilmaisut ”Euroopan yhteisöt” ja ilmaisu ”ETY” tai ”Euroopan talousyhteisö” ilmaisulla ”Euroopan unioni”, ja muutetaan sen mukaisesti taipuvat sanat tarvittaessa yksikköön; tätä alakohtaa ei sovelleta 299 artiklan 6 kohdan c alakohtaan eikä 311 a artiklan 5 kohdan c alakohtaan. Siltä osin kuin on kyse 136 artiklan ensimmäisestä kohdasta, edellä olevaa muutosta ei sovelleta ilmaukseen ”yhteisön peruskirjassa”;

b)

korvataan ilmaisu ”tämä sopimus” ilmaisulla ”perussopimukset” ja muutetaan sen mukaisesti taipuvat muut sanat tarvittaessa monikkoon; tätä alakohtaa ei sovelleta 182 artiklan kolmanteen kohtaan eikä 312 ja 313 artiklaan;

c)

korvataan ilmaisun ”251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen” kanssa samassa lauseyhteydessä oleva ilmaisu ”neuvosto” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto” ja muutetaan sen mukaisesti taipuvat muut sanat tarvittaessa monikkoon sekä korvataan ilmaisu ”251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen” ilmaisulla ”tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen”;

d)

poistetaan ilmaisu ”määräenemmistöllä”;

e)

korvataan ilmaisu ”valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvosto”;

f)

korvataan ilmaisu ”toimielimet ja laitokset” ilmaisulla ”toimielimet, elimet ja laitokset” ja ilmaisu ”toimielimet tai laitokset” ilmaisulla ”toimielimet, elimet tai laitokset” 193 artiklan ensimmäistä kohtaa lukuun ottamatta;

g)

korvataan ilmaisu ”yhteismarkkinat” ilmaisulla ”sisämarkkinat”;

h)

korvataan sana ”ecu” sanalla ”euro”;

i)

korvataan ilmaisu ”joita ei koske poikkeus” ilmaisulla ”joiden rahayksikkö on euro”;

j)

korvataan lyhenne ”EKP” ilmaisulla ”Euroopan keskuspankki”;

k)

korvataan ilmaisu ”EKPJ:n perussääntö” ilmaisulla ”EKPJ:n ja EKP:n perussääntö”;

l)

korvataan ilmaisu ”114 artiklassa tarkoitettu komitea” ilmaisulla ”talous- ja rahoituskomitea”, poistetaan 104 artiklan 4 kohdassa sitä edeltävä sana ”jäljempänä”;

m)

korvataan ilmaisu ”yhteisöjen tuomioistuimen perussääntö” ilmaisulla ”Euroopan unionin tuomioistuimen perussääntö”;

n)

korvataan ilmaisu ”yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin” ilmaisulla ”unionin yleinen tuomioistuin”;

o)

korvataan ilmaisu ”lainkäyttölautakunta” ilmaisulla ”erityistuomioistuin”.

3)

Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”komission ehdotuksesta” ilmaisulla ”erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä”:

13 artikla, josta tulee 16 e artiklan 1 kohta

19 artiklan 1 kohta

19 artiklan 2 kohta

22 artiklan toinen kohta

93 artikla

94 artikla, josta tulee 95 artikla

104 artiklan 14 kohdan toinen alakohta

175 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

4)

Lisätään seuraavissa artikloissa ilmaisu ”, joka tekee ratkaisunsa yksinkertaisella enemmistöllä,” sanan ”neuvosto” jälkeen:

130 artiklan ensimmäinen kohta

144 artiklan ensimmäinen kohta

208 artikla

209 artikla

213 artiklan viimeisen kohdan kolmas virke

216 artikla

284 artikla

5)

Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”Euroopan parlamenttia kuultuaan” ilmaisulla ”Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan”:

13 artikla, josta tulee 16 e artiklan 1 kohta

22 artiklan toinen kohta

6)

Korvataan seuraavissa artikloissa kulloisessakin taivutusmuodossa sana ”toimielin” ilmaisulla ”toimielin, elin tai laitos”:

195 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

232 artiklan toinen kohta

233 artiklan ensimmäinen kohta

234 artiklan b alakohta

255 artiklan 3 kohta, josta tulee 16 a artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

7)

Korvataan seuraavissa artikloissa ilmaisu ”yhteisön tuomioistuin” ilmaisulla ”Euroopan unionin tuomioistuin”

83 artiklan 2 kohdan d alakohta

88 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

95 artikla, josta tulee 94 artikla, 9 kohta

195 artiklan 1 kohta

225 a artiklan kuudes kohta

226 artiklan toinen kohta

227 artiklan ensimmäinen kohta

228 artiklan 1 kohta, ensimmäinen maininta

229 artikla

229 a artikla

230 artiklan ensimmäinen kohta

231 artiklan ensimmäinen kohta

232 artiklan ensimmäinen ja kolmas kohta

233 artiklan ensimmäinen kohta

234 artikla

235 artikla

236 artikla

237 artiklan johdantolause

238 artikla

240 artikla

242 artiklan ensimmäinen virke

243 artikla

244 artikla

247 artiklan 9 kohta, uudelleen numeroituna 8 kohta

256 artiklan toinen ja neljäs kohta

Poistetaan seuraavissa artikloissa sana ”yhteisö” ennen sanaa ”tuomioistuin”:

227 artiklan neljäs kohta

228 artiklan 1 kohta, toinen maininta

230 artiklan toinen ja kolmas kohta

231 artiklan toinen kohta

237 artiklan d alakohdan kolmas virke

8)

Korvataan seuraavissa artikloissa viittaus perustamissopimuksen muuhun artiklaan viittauksella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklaan seuraavasti:

21 artiklan kolmas kohta, josta tulee neljäs kohta:

viittaus 9 artiklaan (ensimmäinen viittaus) ja 53 artiklan 1 kohtaan (toinen viittaus)

97 b artikla:

viittaus 2 artiklaan

98 artikla:

viittaus 2 artiklaan (ensimmäinen viittaus)

105 artiklan 1 kohta, toinen virke:

viittaus 2 artiklaan

215 artiklan kolmas kohta, josta tulee neljäs kohta:

viittaus 9 d artiklan 7 kohdan ensimmäiseen alakohtaan

9)

(Ei koske suomenkielistä toisintoa).

B.   ERITYISET MUUTOKSET

JOHDANTO-OSA

10)

Korvataan johdanto-osan toisessa kappaleessa sana ”maittensa” sanalla ”valtioidensa” ja johdanto-osan viimeisessä kappaleessa ilmaisu ”OVAT TEHNEET PÄÄTÖKSEN perustaa EUROOPAN YHTEISÖ ja tätä varten nimenneet” ilmaisulla ”OVAT NIMENNEET”.

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

11)

Kumotaan 1 ja 2 artikla. Lisätään 1 a artikla:

”1 a artikla

1.   Tällä sopimuksella järjestetään Euroopan unionin toiminta ja määritellään unionin toimivallan alat ja rajat sekä sen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2.   Tämä sopimus ja sopimus Euroopan unionista ovat ne sopimukset, joihin unioni perustuu. Näistä kahdesta sopimuksesta, jotka ovat keskenään oikeudellisesti samanarvoiset, käytetään nimitystä ’perussopimukset’.”.

TOIMIVALLAN LUOKAT JA ALAT

12)

Lisätään uusi otsikko ja uudet 2 a–2 e artikla seuraavasti:

”I OSASTO

UNIONIN TOIMIVALLAN JAOTTELU JA TOIMIVALLAN ALAT

2 a artikla

1.   Kun perussopimuksissa annetaan unionille yksinomainen toimivalta tietyllä alalla, ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, kun taas jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina tai unionin antamien säädösten täytäntöön panemiseksi.

2.   Kun perussopimuksissa annetaan unionille jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta tietyllä alalla, unioni ja jäsenvaltiot voivat toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla. Jäsenvaltiot käyttävät toimivaltaansa siltä osin kuin unioni ei ole käyttänyt omaansa. Jäsenvaltiot käyttävät jälleen toimivaltaansa siltä osin kuin unioni on päättänyt lakata käyttämästä omaansa.

3.   Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talous- ja työllisyyspolitiikkansa tässä sopimuksessa määrättyjen sääntöjen mukaisesti, joiden laatiminen kuuluu unionin toimivaltaan.

4.   Unionilla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti toimivalta määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mihin kuuluu myös yhteisen puolustuspolitiikan asteittainen määrittely.

5.   Tietyillä aloilla ja perussopimuksissa määrätyin edellytyksin unionilla on toimivalta toteuttaa jäsenvaltioiden toimintaa tukevia, yhteensovittavia tai täydentäviä toimia, mutta tämä ei syrjäytä niiden toimivaltaa näillä aloilla.

Oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset, jotka on annettu perussopimusten näitä aloja koskevien määräysten perusteella, eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

6.   Unionin toimivallan laajuus ja sen käyttöä koskevat säännöt määritetään perussopimusten kutakin alaa koskevissa määräyksissä.

2 b artikla

1.   Unionilla on yksinomainen toimivalta seuraavilla aloilla:

a)

tulliliitto;

b)

sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen vahvistaminen;

c)

niiden jäsenvaltioiden rahapolitiikka, joiden rahayksikkö on euro;

d)

meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa;

e)

yhteinen kauppapolitiikka.

2.   Unionilla on myös yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus, kun sopimuksen tekemisestä on säädetty lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä unionin säädöksessä tai kun tämä on välttämätöntä, jotta unioni voi käyttää sisäistä toimivaltaansa, tai siltä osin kuin se voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

2 c artikla

1.   Unionilla on jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta, kun unionille annetaan perussopimuksissa toimivaltaa, joka ei koske 2 b ja 2 e artiklassa tarkoitettuja aloja.

2.   Unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan seuraavilla pääaloilla:

a)

sisämarkkinat;

b)

sosiaalipolitiikka tässä sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta;

c)

taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus;

d)

maatalous ja kalastus, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä lukuun ottamatta;

e)

ympäristö;

f)

kuluttajansuoja;

g)

liikenne;

h)

Euroopan laajuiset verkot;

i)

energia;

j)

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue;

k)

kansanterveyteen liittyvät yhteiset turvallisuuskysymykset tässä sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta.

3.   Tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia, erityisesti määritellä ja panna täytäntöön ohjelmia ilman, että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.

4.   Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla unionilla on toimivalta toteuttaa toimia ja harjoittaa yhteistä politiikkaa ilman, että tämän toimivallan käyttäminen estää jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa.

2 d artikla

1.   Jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa. Tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen laajat suuntaviivat.

Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sovelletaan erityismääräyksiä.

2.   Unioni toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen, erityisesti määrittelemällä näiden politiikkojen suuntaviivat.

3.   Unioni voi tehdä aloitteita, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen yhteensovittaminen.

2 e artikla

Unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. Nämä toimet koskevat Euroopan tasolla seuraavia aloja:

a)

ihmisten terveyden suojelu ja kohentaminen;

b)

teollisuus;

c)

kulttuuri;

d)

matkailu;

e)

yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu;

f)

pelastuspalvelu;

g)

hallinnollinen yhteistyö.”

YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

13)

Lisätään otsikko ja 2 f artikla seuraavasti:

”II OSASTO

YLEISESTI SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

2 f artikla

Unioni varmistaa eri politiikkojensa ja toimiensa välisen johdonmukaisuuden kaikki tavoitteensa huomioon ottaen ja annetun toimivallan periaatetta noudattaen.”

14)

Kumotaan 3 artiklan 1 kohta. Sen 2 kohtaa muutetaan seuraavasti: korvataan ilmaisu ”Toteuttaessaan tässä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö” ilmaisulla ”Unioni pyrkii kaikissa toimissaan”; kohta jää ilman numeroa.

15)

4 artiklan tekstistä tulee 97 b artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 85 kohdassa esitetyllä tavalla.

16)

Kumotaan 5 artikla; se korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklalla.

17)

Lisätään 5 a artikla:

”5 a artikla

Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.”

18)

Lisätään 5 b artikla:

”5 b artikla

Unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.”

19)

Poistetaan 6 artiklasta ilmaisu ”3 artiklassa tarkoitetun”.

20)

Lisätään 6 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 153 artiklan 2 kohdasta.

21)

Lisätään 6 b artikla, jonka sanamuoto otetaan eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista tehdyssä pöytäkirjasta; lisätään ilmaisun ”maatalous-” jälkeen ilmaisu ”, kalastus-”; korvataan ilmaisu ”ja tutkimuspolitiikkaa” ilmaisulla ”sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla”; lisätään ilmaisu ”, jotka ovat tuntevia olentoja,” sanan ”eläinten” jälkeen.

22)

Kumotaan 7–10 artikla. 11 ja 11 a artikla korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklalla sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 280 a–280 i artiklalla siten kuin edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 22 kohdassa ja jäljempänä 278 kohdassa on esitetty.

23)

12 artiklan tekstistä tulee 16 d artikla.

24)

13 artiklan tekstistä tulee 16 e artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 33 kohdassa esitetyllä tavalla.

25)

14 artiklan tekstistä tulee 22 a artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 41 kohdassa esitetyllä tavalla.

26)

15 artiklan tekstistä tulee 22 b artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 42 kohdassa esitetyllä tavalla.

27)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan artiklan lopussa ilmaisu ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta 73, 86 ja 87 artiklan soveltamista.” ilmauksella ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 a artiklan ja tämän sopimuksen 73, 86 ja 87 artiklan soveltamista.”;

b)

korvataan virkkeen loppuosassa oleva ilmaisu ”sellaisin perustein ja edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä,” ilmaisulla ”sellaisten periaatteiden pohjalta ja sellaisin, erityisesti taloudellisin ja rahoituksellisin, edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä,”;

c)

lisätään uusi virke seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittelevät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella nämä periaatteet ja edellytykset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten mukaista jäsenvaltioiden toimivaltaa tarjota, tilata ja rahoittaa tällaisia palveluja.”

28)

Lisätään 16 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 255 artiklasta; sitä muutetaan seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohdan edelle seuraava teksti sekä numeroidaan 1 kohta 3 kohdaksi ja muutetaan 2 ja 3 kohta alakohdiksi:

”1.   Unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti edistääkseen hyvää hallintotapaa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen.

2.   Euroopan parlamentin istunnot ovat julkisia, samoin neuvoston istunnot silloin kun neuvosto käsittelee esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi ja äänestää niistä.”;

b)

korvataan 3 kohdaksi numeroidun 1 kohdan, josta tulee tämän 3 kohdan ensimmäinen alakohta, ilmaisu ”Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin” ilmaisulla ”unionin toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin niiden tallennemuodosta riippumatta” ja korvataan ilmaisu ”2 ja 3 kohdan” ilmaisulla ”tämän kohdan”; tämän alakohdan ensimmäinen ranskankielistä toisintoa koskeva korjaus ei koske suomenkielistä toisintoa;

c)

lisätään 2 kohtaan, josta tulee 3 kohdaksi numeroidun 1 kohdan toinen alakohta, ilmaisun ”noudattaen” jälkeen ilmaisu ”annettavilla asetuksilla” ja poistetaan ilmaisu ”kahden vuoden kuluessa Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta”;

d)

korvataan 3 kohdassa, josta tulee 3 kohdaksi numeroidun 1 kohdan kolmas alakohta, ilmaisu ”edellä mainittu toimielin täsmentää” ilmaisulla ”toimielin varmistaa työskentelynsä avoimuuden ja täsmentää”, lisätään ilmaisu ”toisessa alakohdassa tarkoitettujen asetusten mukaisesti” alakohdassa olevan ilmaisun ”täsmentää omassa työjärjestyksessään” jälkeen ja lisätään kaksi uutta alakohtaa seuraavasti:

”Euroopan unionin tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankkiin ja Euroopan investointipankkiin sovelletaan tämän kohdan määräyksiä vain niiden hoitaessa hallinnollisia tehtäviä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat lainsäädäntömenettelyihin liittyvien asiakirjojen julkisuuden toisessa alakohdassa tarkoitetussa asetuksessa säädetyin edellytyksin.”

29)

Lisätään 16 b artikla, joka korvaa 286 artiklan:

”16 b artikla

1.   Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen luonnollisten henkilöiden suojaa koskevat säännöt, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä säännöt, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. Näiden sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen.

Tämän artiklan nojalla annetut säännöt eivät vaikuta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 a artiklassa tarkoitettuihin erityisiin sääntöihin.”

30)

Lisätään uusi 16 c artikla seuraavasti:

”16 c artikla

1.   Unioni kunnioittaa kirkkojen ja uskonnollisten yhdistysten tai yhdyskuntien asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen.

2.   Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa, joka niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän.”

SYRJINTÄKIELTO JA KANSALAISUUS

31)

Korvataan toisen osan otsikko seuraavalla otsikolla: ”SYRJINTÄKIELTO JA UNIONIN KANSALAISUUS”.

32)

Lisätään 16 d artikla, jonka sanamuoto otetaan 12 artiklasta.

33)

Lisätään 16 e artikla, jonka sanamuoto otetaan 13 artiklasta; korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvosto noudattaa perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä silloin kun se hyväksyy” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyä perusperiaatteet, jotka koskevat”.

34)

Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a)

muutos ei koske suomenkielistä toisintoa;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Unionin kansalaisella on perussopimuksissa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet. Hänellä on muun muassa:

a)

oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella;

b)

äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;

c)

ollessaan sellaisen kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, oikeus saada minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;

d)

oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen, unionin toimielinten ja neuvoa-antavien elinten puoleen jollakin perussopimusten kielellä ja saada vastaus samalla kielellä.

Näitä oikeuksia käytetään perussopimuksissa ja niiden soveltamiseksi hyväksytyissä toimenpiteissä määritellyin edellytyksin ja rajoituksin.”

35)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvosto voi antaa” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa” ja poistetaan viimeinen virke;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten ja jollei perussopimuksissa ole määräyksiä tähän toimintaan tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.”

36)

Korvataan 20 artiklassa ilmaisu ”vahvistavat tarpeelliset säännöt keskenään ja” ilmaisulla ”hyväksyvät tarvittavat säännökset ja”. Lisätään uusi kohta seuraavasti:

”Neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa direktiivejä tällaista suojelua helpottavista tarpeellisista yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä.”

37)

Lisätään 21 artiklaan uusi ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 b artiklassa tarkoitetun kansalaisaloitteen esittämistä varten vaadittavista menettelyistä ja edellytyksistä, mukaan lukien niiden jäsenvaltioiden vähimmäismäärä, joista aloitteen tekijöiden on oltava kotoisin.”

38)

Korvataan 22 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”tässä osassa tarkoitettujen oikeuksien täydentämisestä säännöksiä, joiden hyväksymistä jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti se suosittaa jäsenvaltioille” ilmaisulla ”17 artiklan 2 kohdassa lueteltujen oikeuksien täydentämisestä säännöksiä. Säännökset tulevat voimaan kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti”.

39)

Korvataan kolmannen osan otsikossa ilmaisu ”POLITIIKKA” ilmaisulla ”SISÄISET POLITIIKAT JA TOIMET”.

SISÄMARKKINAT

40)

Lisätään kolmannen osan alkuun I osasto, jonka otsikko on ”SISÄMARKKINAT”.

41)

Lisätään 22 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 14 artiklasta. Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unioni hyväksyy perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on toteuttaa sisämarkkinat tai varmistaa niiden toiminta.”

42)

Lisätään 22 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 15 artiklasta. Korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”toteuttamiskauden aikana” ilmaisulla ”toteuttamiseksi”.

43)

Numeroidaan tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskeva I osasto ”I a” osastoksi.

44)

Korvataan 23 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Yhteisön perustana on tulliliitto” ilmaisulla ”Unioniin sisältyy tulliliitto”.

45)

Lisätään 27 artiklan jälkeen 1 a luku, jonka otsikko on ”TULLIYHTEISTYÖ”, sekä lisätään 27 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 135 artiklasta, ja poistetaan mainitun 135 artiklan viimeinen virke.

MAATALOUS JA KALASTUS

46)

Lisätään II osaston otsikkoon ilmaisu ”JA KALASTUS”.

47)

Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan uusi ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Unioni määrittelee yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan ja toteuttaa sitä.”

; nykyisen 1 kohdan tekstistä tulee toinen alakohta.

Lisätään toisen alakohdan ensimmäiseen virkkeeseen ilmaisun ”maatalouden” jälkeen ilmaisu ”, kalastuksen” ja alakohdan loppuun seuraava virke: ”Viittauksilla yhteiseen maatalouspolitiikkaan tai maatalouteen ja ilmaisulla ’maatalous-’ tarkoitetaan myös kalastusta tämän alan erityispiirteet huomioon ottaen.”;

b)

lisätään 2 kohtaan ilmaisun ”toteuttamista” jälkeen ilmaisu ”tai toimintaa”;

c)

poistetaan 3 kohdasta ilmaisu ”tämän sopimuksen”.

48)

Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)

lisätään ensimmäiseen kohtaan ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja” sanan ”neuvosto” edelle ja poistetaan viittaus 3 kohtaan;

b)

korvataan toisen kohdan johdantolause seuraavasti: ”Neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa luvan tuen myöntämiseen:”

49)

Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohta;

b)

numeroidaan 2 kohta 1 kohdaksi ja korvataan virkkeen alku ”Ottaen huomioon 1 kohdassa tarkoitetun konferenssin työn tulokset komissio tekee kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan ehdotuksia” ilmaisulla ”Komissio tekee ehdotuksia” sekä poistetaan kolmas alakohta;

c)

lisätään seuraavat kohdat uudeksi 2 ja 3 kohdaksi, ja numeroidaan niitä seuraavat kohdat tämän mukaisesti:

”2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhteisestä maatalouden markkinajärjestelystä sekä muista yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavista säännöksistä.

3.   Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta hintojen, maksujen, tukien ja määrällisten rajoitusten vahvistamiseen sekä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.”;

d)

korvataan 3 kohdan, uudelleen numeroituna 4 kohta, johdantokappale seuraavasti: ”Kansalliset markkinajärjestelyt voidaan korvata 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla yhteisellä järjestelyllä 2 kohdassa määrätyin edellytyksin, jos:”;

e)

muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.

TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

50)

Korvataan 39 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ilmaisu ”soveltamisasetuksissa” ilmaisulla ”asetuksissa”.

51)

Muutetaan 42 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen kohdan ilmaisu ”… siirtotyöläisille ja heidän huollettavilleen sen, että:” ilmaisulla ”palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville siirtotyöläisille ja heidän huollettavilleen sen, että:”;

b)

korvataan toinen kohta seuraavalla tekstillä:

”Jos neuvoston jäsen ilmoittaa, että ehdotus ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuksi lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi vaikuttaisi sen sosiaaliturvajärjestelmän tärkeisiin näkökohtiin, sen soveltamisala, kustannukset tai rahoitusrakenne mukaan luettuina, taikka vaikuttaisi järjestelmän rahoituksen tasapainoon, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Asiaa käsiteltyään Eurooppa-neuvosto neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä joko:

a)

palauttaa esityksen neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen, tai

b)

ei toimi tai pyytää komissiota tekemään uuden ehdotuksen; tässä tapauksessa katsotaan, ettei alun perin ehdotettua säädöstä ole annettu.”

SIJOITTAUTUMISOIKEUS

52)

Lisätään 44 artiklan 2 kohdan johdantolauseen alkuun ilmaisu ”Euroopan parlamentti,”.

53)

Korvataan 45 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta…” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen…”.

54)

Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohdan loppuun seuraava lause: ”sekä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja toimintaa itsenäisenä ammatinharjoittajana koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta.”

b)

poistetaan 2 kohta ja numeroidaan 3 kohta 2 kohdaksi.

55)

Lisätään 48 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 294 artiklasta.

PALVELUT

56)

Muutetaan 49 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”yhteisön valtioon” ilmaisulla ”jäsenvaltioon”;

b)

korvataan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ulottaa …” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ulottaa …”.

57)

Korvataan 50 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”valtiossa” ilmaisulla ”jäsenvaltiossa”.

58)

Korvataan 52 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Neuvosto antaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja Euroopan parlamenttia kuultuaan…” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan…”.

59)

Korvataan 53 artiklassa ilmaisu ”ovat valmiit” ilmaisulla ”pyrkivät”.

PÄÄOMAT

60)

Korvataan 57 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta toteuttaa toimenpiteitä” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä” ja muutetaan 2 kohdan viimeinen virke 3 kohdaksi seuraavasti:

”3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, ainoastaan neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka unionin oikeudessa merkitsevät taantumista kolmansiin maihin tai kolmansista maista suuntautuvien pääomanliikkeiden vapauttamisessa.”

61)

Lisätään 58 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jollei 57 artiklan 3 kohdan nojalla ole toteutettu toimenpiteitä, komissio tai, jollei komissio ole tehnyt kolmen kuukauden kuluessa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä päätöstä, neuvosto voi tehdä päätöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltion yhden tai useamman kolmannen maan osalta toteuttamia rajoittavia verotoimenpiteitä on pidettävä perussopimusten mukaisina, kunhan ne perustuvat johonkin unionin tavoitteeseen ja ovat sopusoinnussa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti jäsenvaltion pyynnöstä.”

62)

60 artiklasta tulee 61 h artikla. Sitä muutetaan jäljempänä 64 kohdassa esitetyllä tavalla.

VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE

63)

Korvataan viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä muuta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvää politiikkaa käsittelevä IV osasto samannumeroisella osastolla, jonka otsikko on ”VAPAUDEN, TURVALLISUUDEN JA OIKEUDEN ALUE”. Osasto sisältää seuraavat luvut:

1 luku:

Yleiset määräykset

2 luku:

Rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka

3 luku:

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla

4 luku:

Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla

5 luku:

Poliisiyhteistyö

YLEISET MÄÄRÄYKSET

64)

Korvataan 61 artikla 1 luvulla ja 61–61 i artiklalla seuraavassa esitetyllä tavalla. 61 artikla korvaa myös nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan, 61 d artikla korvaa mainitun sopimuksen 36 artiklan, 61 e artikla korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 64 artiklan 1 kohdan sekä nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklan, 61 g artikla korvaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artiklan ja 61 h artiklan sanamuoto otetaan tämän viimeksi mainitun sopimuksen 60 artiklasta siten kuin edellä 62 kohdassa on esitetty.

”1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

61 artikla

1.   Unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä.

2.   Unioni varmistaa sen, ettei henkilöitä tarkasteta sisärajoilla, sekä kehittää turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita sekä ulkorajavalvontaa koskevan yhteisen politiikan, joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen ja joka on oikeudenmukainen kolmansien maiden kansalaisia kohtaan. Tätä osastoa sovellettaessa kansalaisuudettomat henkilöt rinnastetaan kolmansien maiden kansalaisiin.

3.   Unioni pyrkii varmistamaan korkean turvallisuustason rikollisuutta, rasismia ja muukalaisvihaa ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä, poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisillä yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteillä sekä rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisella tunnustamisella ja tarvittaessa rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä.

4.   Unioni helpottaa oikeussuojan saatavuutta muun muassa soveltamalla yksityisoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta.

61 a artikla

Eurooppa-neuvosto määrittelee lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan eteenpäin viennin strategiset suuntaviivat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

61 b artikla

Kansalliset parlamentit valvovat, että luvun 4 ja 5 mukaisesti tehdyissä säädösehdotuksissa ja -aloitteissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

61 c artikla

Neuvosto voi komission ehdotuksesta antaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden avulla jäsenvaltiot suorittavat yhteistoiminnassa komission kanssa objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin siitä, miten jäsenvaltioiden viranomaiset toteuttavat tässä osastossa tarkoitettuja unionin politiikkoja, erityisesti edistääkseen vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen täysimääräistä soveltamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 226, 227 ja 228 artiklan soveltamista. Euroopan parlamentille sekä kansallisille parlamenteille tehdään selkoa tämän arvioinnin sisällöstä ja tuloksista.

61 d artikla

Neuvoston yhteyteen perustetaan pysyvä komitea varmistamaan unionin sisällä toteutettavan operatiivisen yhteistyön edistäminen ja tehostaminen sisäiseen turvallisuuteen kuuluvissa asioissa. Komitea edistää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toiminnan yhteensovittamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista. Unionin asianomaisten elinten ja laitosten edustajat voidaan ottaa mukaan komitean työskentelyyn. Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit pidetään tietoisina työskentelystä.

61 e artikla

Tämä osasto ei vaikuta niihin velvollisuuksiin, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi.

61 f artikla

Jäsenvaltiot voivat vapaasti järjestää keskenään ja omalla vastuullaan tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan yhteistyön ja yhteensovittamisen muotoja kansallisesta turvallisuudesta vastaavien hallintonsa toimivaltaisten yksiköiden kesken.

61 g artikla

Neuvosto hyväksyy toimenpiteitä varmistaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen sekä näiden viranomaisten ja komission välisen hallinnollisen yhteistyön tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla. Neuvosto tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta, jollei 61 i artiklasta muuta johdu, sekä Euroopan parlamenttia kuultuaan.

61 h artikla

Sikäli kuin on tarpeen 61 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi terrorismin ja siihen liittyvän toiminnan ennalta ehkäisemisen ja torjumisen osalta, Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittelevät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla puitteet pääomanliikkeitä ja maksuja koskeville hallinnollisille toimenpiteille, kuten luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, ryhmän tai muun kuin valtiollisen yhteisön omistamien tai hallussaan pitämien varojen, muun rahoitusomaisuuden tai saadun taloudellisen hyödyn jäädyttämiselle.

Neuvosto toteuttaa komission ehdotuksesta toimenpiteitä ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen puitteiden panemiseksi täytäntöön.

Tässä artiklassa tarkoitetut säädökset sisältävät tarvittavat säännökset oikeusturvasta.

61 i artikla

Jäljempänä 4 ja 5 luvussa tarkoitetut säädökset sekä ne 61 g artiklassa tarkoitetut toimenpiteet, joilla varmistetaan hallinnollinen yhteistyö näissä luvuissa tarkoitetuilla aloilla, hyväksytään

a)

komission ehdotuksesta, tai

b)

aloitteesta, jonka on tehnyt yksi neljäsosa jäsenvaltioista.”

RAJAVALVONTA-, TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

65)

Korvataan 62–64 artikla 2 luvulla ja 62–63 b artiklalla seuraavassa esitetyllä tavalla. 62 artikla korvaa 62 artiklan, 63 artiklan 1 ja 2 kohta korvaa 63 artiklan 1 ja 2 alakohdat, 63 artiklan 3 kohta korvaa 64 artiklan 2 kohdan ja 63 a artikla korvaa 63 artiklan 3 ja 4 alakohdan.

”2 LUKU

RAJAVALVONTA-, TURVAPAIKKA- JA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

62 artikla

1.   Unioni kehittää politiikan, jonka tarkoituksena on:

a)

varmistaa, ettei sisärajoja ylittäviä henkilöitä tarkasteta, heidän kansalaisuudestaan riippumatta;

b)

varmistaa henkilöiden tarkastukset ja tehokas valvonta ulkorajojen ylittämisen yhteydessä;

c)

ottaa vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat:

a)

viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa;

b)

tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille;

c)

edellytyksiä, joiden mukaisesti kolmansien maiden kansalaiset voivat vapaasti liikkua unionin alueella lyhyen ajan;

d)

kaikkia tarvittavia toimenpiteitä, joilla otetaan vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä;

e)

sisärajoja ylittäville henkilöille tehtävien tarkastusten poistamista heidän kansalaisuudestaan riippumatta.

3.   Jos osoittautuu, että unionin toimintaa tarvitaan helpottamaan mahdollisuutta käyttää 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua oikeutta, eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säännöksiä, jotka koskevat passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

4.   Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan, joka koskee niiden rajojen maantieteellistä määrittelyä kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

63 artikla

1.   Unioni kehittää turvapaikka-asioita sekä toissijaista ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan, jonka tarkoituksena on antaa asianmukainen asema kaikille kansainvälistä suojelua tarvitseville kolmansien maiden kansalaisille ja varmistaa palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen. Tämän politiikan on oltava pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka koskevat yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, johon sisältyvät:

a)

koko unionissa voimassa oleva yhdenmukainen turvapaikka-asema kolmansien maiden kansalaisille;

b)

yhdenmukainen toissijaisen suojelun asema kolmansien maiden kansalaisille, jotka eivät saa turvapaikkaa unionissa mutta jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua;

c)

yhteinen järjestelmä tilapäisen suojelun antamiseksi kotimaastaan siirtymään joutuneille joukoittaisen maahantulon yhteydessä;

d)

yhteiset menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan yhdenmukaisen aseman myöntämisessä ja peruuttamisessa;

e)

perusteet ja menettelyt turvapaikkaa tai toissijaista suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemiseksi;

f)

turvapaikkaa tai toissijaista suojelua hakevien vastaanotto-olosuhteita koskevat vaatimukset;

g)

kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallinnoimiseksi.

3.   Jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.

63 a artikla

1.   Unioni kehittää yhteisen maahanmuuttopolitiikan, jolla pyritään kaikissa vaiheissa varmistamaan muuttovirtojen tehokas hallinta, jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäiseminen ja tehostettu torjunta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä seuraavilla aloilla:

a)

maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat edellytykset sekä vaatimukset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa, myös perheenyhdistämistä varten;

b)

jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien määrittely, mukaan lukien edellytykset, jotka koskevat liikkumis- ja oleskeluvapautta muissa jäsenvaltioissa;

c)

laiton maahanmuutto ja luvaton oleskelu, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuna;

d)

ihmiskaupan, erityisesti nais- ja lapsikaupan torjunta.

3.   Unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta alkuperä- tai lähtömaahan, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle pääsyn, kyseisellä alueella oleskelun tai asumisen edellytyksiä.

4.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa niiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi ja jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

5.   Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää siitä, kuinka paljon kolmansista maista tulevia kolmansien maiden kansalaisia päästetään niiden alueelle hakemaan työtä palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana.

63 b artikla

Tässä luvussa tarkoitetussa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta. Unionin tämän luvun nojalla antamiin säädöksiin sisällytetään tarvittaessa aina asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi.”

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA

66)

Korvataan 65 artikla 3 luvulla ja 65 artiklalla seuraavasti:

”3 LUKU

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ YKSITYISOIKEUDEN ALALLA

65 artikla

1.   Unioni kehittää oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia; tämä yhteistyö perustuu tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Tähän yhteistyöhön voi kuulua jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentämistä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä toimenpiteitä, joilla pyritään erityisesti sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan sitä edellyttäessä varmistamaan:

a)

jäsenvaltioiden tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano;

b)

oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto jäsenvaltiosta toiseen;

c)

lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuus;

d)

todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö;

e)

tehokas oikeussuojan saatavuus;

f)

riita-asiain oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavien esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa jäsenvaltioissa sovellettavien riita-asiain oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen yhteensopivuutta;

g)

vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen;

h)

tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksen tukeminen.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, neuvosto säätää erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen perheoikeudellisista toimenpiteistä, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla määritetään, mistä perheoikeudellisista seikoista, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, voidaan antaa säädöksiä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu ehdotus toimitetaan kansallisille parlamenteille. Jos kansallinen parlamentti kuuden kuukauden kuluessa ehdotuksen toimittamisesta ilmoittaa vastustavansa ehdotusta, päätöstä ei tehdä. Jos ehdotusta ei vastusteta, neuvosto voi tehdä päätöksen.”

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA

67)

Korvataan 66 artikla 61 g artiklalla edellä 64 kohdassa esitetyllä tavalla ja kumotaan 67–69 artikla. Lisätään 4 luku ja 69 a–69 e artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. 69 a artikla, 69 b artikla ja 69 d artikla korvaavat nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 51 kohdassa esitetyllä tavalla:

”4 LUKU

OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSOIKEUDEN ALALLA

69 a artikla

1.   Oikeudellinen yhteistyö unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, ja siihen kuuluu jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen 2 kohdassa ja 69 b artiklassa tarkoitetuilla aloilla.

Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on:

a)

laatia sääntöjä ja menettelyjä kaikenmuotoisten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten tunnustamisen varmistamiseksi koko unionissa;

b)

ehkäistä ja ratkaista jäsenvaltioiden välisiä tuomioistuimen toimivaltaa koskevia ristiriitoja;

c)

tukea tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta;

d)

helpottaa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten yhteistyötä rikosasioiden käsittelyn ja päätösten täytäntöönpanon yhteydessä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää vähimmäissäännöistä sikäli kuin se on tarpeen tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi rajatylittävissä rikosasioissa. Näissä vähimmäissäännöissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden oikeusperinteiden ja -järjestelmien erot.

Vähimmäissäännöt koskevat seuraavia asioita:

a)

todisteiden vastavuoroinen hyväksyttävyys jäsenvaltioissa;

b)

yksilön oikeudet rikosasioiden käsittelyssä;

c)

rikosten uhrien oikeudet;

d)

muut rikosasioiden käsittelyn erityiset osatekijät, jotka neuvosto on ennalta määrittänyt päätöksellä. Neuvosto tekee tällaisen päätöksen yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Tässä kohdassa tarkoitettujen vähimmäissääntöjen hyväksyminen ei estä jäsenvaltioita pitämästä yllä tai ottamasta käyttöön niitä korkeatasoisempaa yksilön suojelua.

3.   Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen.

Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.

69 b artikla

1.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla direktiiveillä säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää joko rikosten luonteen tai vaikutusten johdosta tai sen vuoksi, että niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen.

Nämä rikollisuuden alat ovat terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumausainekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus.

Rikollisuudessa tapahtuneen kehityksen perusteella neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla määritellään muita rikollisuuden aloja, jotka täyttävät tässä kohdassa tarkoitetut edellytykset. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2.   Kun jäsenvaltioiden lakien ja asetusten lähentäminen rikosoikeuden alalla osoittautuu välttämättömäksi jonkin unionin politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alalla, jolla on toteutettu yhdenmukaistamistoimenpiteitä, tällä alalla voidaan direktiivein säätää rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevista vähimmäissäännöistä. Nämä direktiivit annetaan kyseisten yhdenmukaistamistoimenpiteiden hyväksymisessä noudatetun tavallisen tai erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 61 i artiklan soveltamista.

3.   Jos neuvoston jäsen katsoo, että ehdotus 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuksi direktiiviksi vaikuttaisi jäsenen rikosoikeusjärjestelmän perusteisiin, se voi pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa ehdotuksen neljän kuukauden kuluessa keskeyttämisestä neuvostolle, mikä lopettaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn keskeyttämisen.

Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen direktiiviehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.

69 c artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla. Nämä toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

69 d artikla

1.   Eurojustin tehtävänä on jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella tukea ja tehostaa kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, joka koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.

Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Eurojustin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:

a)

rikostutkinnan aloittaminen ja ehdotuksen tekeminen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten toteuttamien syytetoimien vireillepanosta erityisesti niiden koskiessa unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia;

b)

a alakohdassa tarkoitettujen tutkinta- ja syytetoimien yhteensovittaminen;

c)

oikeudellisen yhteistyön tehostaminen, mukaan lukien tuomioistuinten toimivaltaa koskevien ristiriitojen ratkaiseminen, ja tiivis yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa.

Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallistumista Eurojustin toiminnan arviointiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen syytetoimien yhteydessä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset suorittavat tuomioistuinmenettelyyn kuuluvat viralliset toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 69 e artiklan soveltamista.

69 e artikla

1.   Unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten torjumiseksi neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla perustaa Eurojustin pohjalta Euroopan syyttäjänviraston. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi ryhmä, johon kuuluu vähintään yhdeksän jäsenvaltiota, pyytää asetusehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa menettely neuvostossa keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa neljän kuukauden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä ehdotuksen neuvostolle hyväksyttäväksi.

Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen asetusehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.

2.   Euroopan syyttäjänvirastolla, joka on tarvittaessa yhteydessä Europoliin, on toimivalta tutkia unionin niitä taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, jotka määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa asetuksessa, sekä asettaa syytteeseen niiden tekijät ja niihin osalliset. Se toimii syyttäjän tehtävissä tällaisia tekoja koskevissa rikosasioissa jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla asetuksilla säädetään Euroopan syyttäjänviraston perussäännöstä, sen tehtävien hoitamista koskevista ehdoista, sen toimintaan sovellettavista ja todisteiden hyväksyttävyyttä koskevista menettelysäännöistä sekä Euroopan syyttäjänviraston tehtäviensä hoidossa toteuttamien menettelyyn liittyvien toimien oikeudelliseen valvontaan sovellettavista säännöistä.

4.   Eurooppa-neuvosto voi tehdä samaan aikaan tai myöhemmin päätöksen, jolla muutetaan 1 kohtaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltuuksien laajentamiseksi koskemaan rajatylittävää vakavaa rikollisuutta ja sen johdosta 2 kohtaa siten, että se koskee useita jäsenvaltioita koskevien vakavien rikosten tekijöitä ja niihin osallisia. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan ja komissiota kuultuaan.”

POLIISIYHTEISTYÖ

68)

Lisätään 5 luku sekä 69 f, 69 g ja 69 h artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. 69 f artikla ja 69 g artikla korvaavat nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 30 artiklan ja 69 h artikla korvaa mainitun sopimuksen 32 artiklan edellä tämän sopimuksen 1 artiklan 51 kohdassa esitetyllä tavalla.

”5 LUKU

POLIISIYHTEISTYÖ

69 f artikla

1.   Unioni toteuttaa jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikosten ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneiden muiden lainvalvontaviranomaisten välisen poliisiyhteistyön.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat:

a)

asiaa koskevien tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa;

b)

henkilöstön koulutuksen tukemista sekä henkilöstövaihtoa, välineistöä ja yhteistyötä rikosten selvittämistä koskevan tutkimuksen osalta;

c)

yhteisiä tutkintatekniikoita vakavan järjestäytyneen rikollisuuden paljastamiseksi.

3.   Neuvosto voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää toimenpiteistä, jotka koskevat tässä artiklassa tarkoitettujen viranomaisten välistä operatiivista yhteistyötä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi ryhmä, johon kuuluu vähintään yhdeksän jäsenvaltiota, pyytää toimenpide-ehdotuksen saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Tässä tapauksessa menettely neuvostossa keskeytetään. Kun asiaa on käsitelty ja jos on päästy yhteisymmärrykseen, Eurooppa-neuvosto palauttaa neljän kuukauden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä ehdotuksen neuvostolle hyväksyttäväksi.

Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja jos vähintään yhdeksän jäsenvaltiota haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyön kyseisen toimenpide-ehdotuksen pohjalta, niiden on saman määräajan kuluessa ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tällöin lupa aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tiiviimpi yhteistyö katsotaan annetuksi ja määräyksiä tiiviimmästä yhteistyöstä sovelletaan.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa määrättyä erityismenettelyä ei sovelleta säädöksiin, joilla kehitetään Schengenin säännöstöä.

69 g artikla

1.   Europolin tehtävänä on tukea ja tehostaa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä, jolla ehkäistään ja torjutaan kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaa vakavaa rikollisuutta, terrorismia ja johonkin unionin politiikkaan kuuluvaa yhteistä etua vahingoittavia rikollisuuden muotoja.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät. Näihin tehtäviin voi sisältyä:

a)

erityisesti jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden tai elinten viranomaisten välittämien tietojen kerääminen, tallentaminen, käsittely, analysointi ja vaihto;

b)

yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa toteutettujen tai yhteisten tutkintaryhmien toteuttamien tutkintatoimien ja operatiivisten toimien yhteensovittaminen, järjestäminen ja toteuttaminen, ollen tarvittaessa yhteydessä Eurojustiin.

Näillä asetuksilla säädetään myös menettelytavoista, joilla Euroopan parlamentti yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa valvoo Europolin toimintaa.

3.   Europolin operatiivinen toiminta on aina toteutettava olemalla yhteydessä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden viranomaisiin, joiden alueella toimitaan, ja näiden viranomaisten suostumuksella. Pakkokeinojen käyttö kuuluu yksinomaan toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

69 h artikla

Neuvosto vahvistaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ne edellytykset ja rajoitukset, joiden mukaisesti 69 a ja 69 f artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimia toisen jäsenvaltion alueella olemalla yhteydessä kyseisen jäsenvaltion viranomaisiin ja näiden viranomaisten suostumuksella. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.”

LIIKENNE

69)

Korvataan 70 artiklassa ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”perussopimusten”, poistetaan ilmaisu ”jäsenvaltiot toteuttavat” ja lisätään ilmaisun ”tavoitteita” jälkeen ilmaisu ”toteutetaan”.

70)

Korvataan 71 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä otetaan huomioon tapaukset, joissa toimenpiteiden soveltaminen voi joillakin alueilla vaikuttaa vakavasti elintasoon ja työllisyyteen sekä kuljetuskaluston käyttöön.”

71)

Korvataan 72 artiklassa ilmaisu ”ilman neuvoston yksimielistä suostumusta” ilmaisulla ”ilman neuvoston yksimielisesti toteuttamaa toimenpidettä, jolla myönnetään poikkeus,…”

72)

Muutetaan 75 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”Yhteisön sisäisestä liikenteestä poistetaan” ilmaisulla ”Unionin sisäisessä liikenteessä on kiellettyä”;

b)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”neuvostoa” ilmaisulla ”Euroopan parlamenttia ja neuvostoa”;

c)

korvataan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”talous- ja sosiaalikomiteaa” ilmaisulla ”Euroopan parlamenttia sekä talous- ja sosiaalikomiteaa”.

73)

Lisätään 78 artiklaan virke seuraavasti:

”Viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla tämä artikla kumotaan.”

74)

Poistetaan 79 artiklasta ilmaisu ”sanotun kuitenkaan rajoittamatta talous- ja sosiaalikomitean toimivaltuuksia”.

75)

Korvataan 80 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa meri- ja lentoliikennettä koskevat aiheelliset säännökset. Ne tekevät ratkaisunsa talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan.”

KILPAILUSÄÄNNÖT

76)

Lisätään 85 artiklaan uusi 3 kohta seuraavasti:

”3.   Komissio voi antaa asetuksia, jotka koskevat sellaisia sopimusten ryhmiä, joista neuvosto on antanut asetuksen tai direktiivin 83 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.”

77)

Muutetaan 87 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 2 kohdan c alakohdan loppuun seuraava virke:

”Viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta neuvosto voi komission ehdotuksesta tehdä päätöksen, jolla tämä alakohta kumotaan.”

b)

lisätään 3 kohdan a alakohdan loppuun lause seuraavasti: ”…, sekä 299 artiklassa tarkoitetuilla alueilla, niiden rakenteellinen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne huomioon ottaen;”

78)

Lisätään 88 artiklaan uusi 4 kohta seuraavasti:

”4.   Komissio voi antaa niitä valtiontukimuotoja koskevia asetuksia, jotka neuvosto on 89 artiklan mukaisesti määrittänyt sellaisiksi, jotka voidaan vapauttaa tämän artiklan 3 kohdassa määrätystä menettelystä.”

VEROJA JA MAKSUJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

79)

Korvataan 93 artiklan lopussa oleva ilmaisu ”… 14 artiklassa mainitussa määräajassa” ilmaisulla ”… sekä kilpailun vääristymien välttämiseksi”.

LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHENTÄMINEN

80)

Vaihdetaan 94 ja 95 artiklan järjestystä. Numeroidaan 94 artikla 95 artiklaksi ja 95 artikla 94 artiklaksi.

81)

Muutetaan 94 artiklaksi numeroitu 95 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohdan alusta ilmaisu ”Poiketen siitä, mitä 94 artiklassa määrätään”;

b)

korvataan 4 kohdan alussa ilmaisu ”Jos sen jälkeen, kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen” ilmaisulla ”Jos sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto, neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen”;

c)

korvataan 5 kohdan alussa ilmaisu ”Jos sen jälkeen, kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen” ilmaisulla ”Jos sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto, neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen”;

d)

korvataan 10 kohdassa ilmaisu ”yhteisön valvontamenettelyn” ilmaisulla ”unionin valvontamenettelyn”.

82)

Lisätään 95 artiklaksi numeroidun 94 artiklan loppuun ilmaisu ”…, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 94 artiklan soveltamista”.

83)

Korvataan 96 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”neuvosto antaa” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen”. Poistetaan ilmaisu ”komission ehdotuksesta”. Korvataan toinen virke seuraavasti: ”Muitakin aiheellisia, perussopimusten mukaisia toimenpiteitä voidaan toteuttaa.”

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET

84)

Lisätään uusi 97 a artikla VI osaston viimeiseksi artiklaksi seuraavasti:

”97 a artikla

Sisämarkkinoiden toteuttamisen tai toiminnan yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joilla luodaan eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi unionissa ja joilla muodostetaan keskitetyt luvananto-, yhteensovittamis- ja valvontajärjestelmät unionin tasolla.

Neuvosto säätää erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla eurooppalaista teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevista kielijärjestelyistä. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan.”

TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKA

85)

Lisätään 97 b artikla VII osaston ensimmäiseksi artiklaksi, ja sen sanamuoto otetaan 4 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohdasta ilmaisu ”ja siinä määrätyssä aikataulussa”;

b)

korvataan 2 kohdassa virkkeen alku ”Sen ohella tähän toimintaan sisältyy tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja siinä määrätyssä aikataulussa sekä siinä määrättyjä menettelyjä noudattaen valuuttakurssien peruuttamaton vahvistaminen, joka johtaa yhtenäisvaluutan, ecun käyttöön ottamiseen sekä sellaisen yhtenäisen rahapolitiikan ja sellaisen yhtenäisen valuuttapolitiikan määrittelemiseen ja harjoittamiseen,” seuraavasti: ”Sen ohella tähän toimintaan sisältyy perussopimuksissa määrätyin edellytyksin ja niissä määrättyjä menettelyjä noudattaen yhteinen raha, euro, sekä sellaisen yhtenäisen rahapolitiikan ja sellaisen yhtenäisen valuuttapolitiikan määritteleminen ja harjoittaminen,”.

86)

Muutetaan 99 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen virke kahdella virkkeellä seuraavasti:

”Jos 3 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä todetaan, että jäsenvaltion talouspolitiikka ei ole 2 kohdassa tarkoitettujen laajojen suuntaviivojen mukaista tai että se voi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan, komissio voi antaa kyseiselle jäsenvaltiolle varoituksen. Neuvosto voi komission suosituksesta antaa kyseiselle jäsenvaltiolle tarpeelliset suositukset.”;

b)

4 kohdan toisesta alakohdasta tulee 5 kohta ja nykyinen 5 kohta numeroidaan 6 kohdaksi;

c)

lisätään 4 kohtaan kaksi uutta alakohtaa seuraavasti:

”Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”;

d)

korvataan 6 kohdaksi numeroidussa 5 kohdassa virkkeen alku ”Neuvosto voi 252 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen antaa yksityiskohtaiset säännöt” seuraavasti: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla antaa yksityiskohtaiset säännöt”, ja poistetaan ilmaisu ”tämän artiklan”.

VAIKEUDET TIETTYJEN TUOTTEIDEN SAATAVUUDESSA (ENERGIA)

87)

Korvataan 100 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.”

MUUT TALOUS- JA RAHAPOLITIIKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

88)

Poistetaan 102 artiklan 2 kohta, jolloin 1 kohtaa ei numeroida.

89)

Korvataan 103 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tarvittaessa täsmentää 101 ja 102 artiklassa sekä tässä artiklassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavat määritelmät.”

LIIALLISTA ALIJÄÄMÄÄ KOSKEVA MENETTELY

90)

Muutetaan 104 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa asiasta neuvostolle.”;

b)

korvataan 6 kohdan ilmaisu ”suosituksesta” ilmaisulla ”ehdotuksesta”;

c)

korvataan 7 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Jos neuvosto 6 kohdan mukaisesti päättää, että on olemassa liiallinen alijäämä, se antaa ilman aiheetonta viivytystä komission suosituksesta kyseiselle jäsenvaltiolle suositukset tilanteen lopettamiseksi määräajassa.”;

d)

muutos ei koske suomenkielistä toisintoa;

e)

korvataan 12 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”päätöksensä” ilmaisulla ”päätöksensä tai suosituksensa”;

f)

korvataan 13 kohta seuraavasti:

”13.   Neuvosto tekee 8, 9, 11 ja 12 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai antaa näissä kohdissa tarkoitetut suosituksensa komission suosituksesta.

Neuvosto toteuttaa 6–9 sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ottamatta lukuun kyseistä jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”;

g)

poistetaan 14 kohdan kolmannesta alakohdasta ilmaisu ”1 päivään tammikuuta 1994 mennessä”.

RAHAPOLITIIKKA

91)

Muutetaan 105 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”EKPJ:n” ilmaisulla ”Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’,”;

b)

korvataan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa viittaus 111 artiklaan viittauksella 188 o artiklaan;

c)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Neuvosto, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia sekä Euroopan keskuspankkia kuultuaan, voi erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla antaa Euroopan keskuspankille erityistehtäviä, jotka koskevat luottolaitosten sekä muiden rahoituslaitosten kuin vakuutusyritysten toiminnan vakauden valvontaan liittyvää politiikkaa.”

92)

Muutetaan 106 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa virkkeessä kummassakin taivutusmuodossa ilmaisu ”seteli” ilmaisulla ”euroseteli”;

b)

korvataan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”metallirahoja” ilmaisulla ”eurometallirahoja”; korvataan toisen virkkeen alussa ilmaisu ”Neuvosto voi 252 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja EKP:a kuultuaan … teknisten eritelmien …” seuraavasti: ”Neuvosto voi komission ehdotuksesta Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan … teknisten määritelmien …”.

93)

Muutetaan 107 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 ja 2 kohta sekä numeroidaan 3, 4, 5 ja 6 kohta 1, 2, 3 ja 4 kohdaksi;

b)

korvataan 2 kohdaksi numeroidussa 4 kohdassa ilmaisu ”EKPJ:n perussääntö” seuraavasti: ”Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö, jäljempänä ’EKPJ:n ja EKP:n perussääntö’…”;

c)

korvataan 3 kohdaksi numeroitu 5 kohta seuraavasti:

”3.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen muuttaa EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 5.1, 5.2, 5.3, 17, 18, 19.1, 22, 23, 24, 26, 32.2, 32.3, 32.4 ja 32.6 artiklaa, 33.1 artiklan a alakohtaa sekä 36 artiklaa. Ne tekevät ratkaisunsa joko Euroopan keskuspankin suosituksesta ja komissiota kuultuaan tai komission ehdotuksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan.”

94)

Poistetaan 109 artiklasta ilmaisu ”viimeistään päivänä, jona EKPJ perustetaan,”.

95)

Poistetaan 110 artiklan 2 kohdan neljä ensimmäistä alakohtaa.

EURON KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET

96)

Muutetaan 111 artiklan 1–3 ja 5 kohta 188 o artiklan 1–4 kohdaksi; niitä muutetaan jäljempänä 174 kohdassa esitetyllä tavalla. Artiklan 4 kohdan tekstistä tulee 115 c artiklan 1 kohta; sitä muutetaan jäljempänä 100 kohdassa esitetyllä tavalla.

97)

Lisätään 111 a artikla seuraavasti:

”111 a artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankin toimivaltuuksia. Näistä toimenpiteistä säädetään, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.”.

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET (EMU)

98)

112 artiklan tekstistä tulee 245 b artikla, ja sitä muutetaan 228 kohdassa esitetyllä tavalla. 113 artiklan tekstistä tulee 245 c artikla..

99)

Muutetaan 114 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ilmaisu ”neuvoa-antava raha-asiain komitea” ilmaisulla ”talous- ja rahoituskomitea”;

b)

poistetaan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta;

c)

poistetaan 2 kohdan ensimmäinen alakohta; korvataan kolmannessa luetelmakohdassa viittaus 99 artiklan 2–5 kohtaan viittauksella 99 artiklan 2, 3, 4 ja 6 kohtaan sekä viittaukset 122 artiklan 2 kohtaan ja 123 artiklan 4 ja 5 kohtaan viittauksella 117 a artiklan 2 ja 3 kohtaan;

d)

korvataan 4 kohdassa viittaus 122 ja 123 artiklaan viittauksella 116 a artiklaan.

NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOIDEN RAHAYKSIKKÖ ON EURO, KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

100)

Lisätään uusi 3 a luku sekä uudet 115 a, 115 b ja 115 c artikla seuraavasti:

”3 A LUKU

NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOIDEN RAHAYKSIKKÖ ON EURO, KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

115 a artikla

1.   Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti neuvosto hyväksyy 99 ja 104 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä asian kannalta sopivaa menettelyä noudattaen, viimeksi mainitun artiklan 14 kohdassa tarkoitettua menettelyä lukuun ottamatta, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, koskevia toimenpiteitä, joilla

a)

tehostetaan näiden jäsenvaltioiden talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja sen valvontaa;

b)

laaditaan näitä jäsenvaltioita koskevat talouspolitiikan laajat suuntaviivat huolehtien samalla niiden yhteensopivuudesta koko unionin osalta hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa sekä niiden valvonnasta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

115 b artikla

Niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, ministereiden välisiä kokouksia koskevat järjestelyt vahvistetaan euroryhmää koskevassa pöytäkirjassa.

115 c artikla

1.   Euron aseman varmistamiseksi kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen, jolla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittäviin kysymyksiin toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia kuultuaan.

2.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä aiheellisia toimenpiteitä yhtenäisen edustuksen varmistamiseksi kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan keskuspankkia kuultuaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”

NIITÄ JÄSENVALTIOITA, JOITA KOSKEE POIKKEUS, KOSKEVAT SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

101)

Kumotaan 116 artikla ja lisätään 116 a artikla:

”116 a artikla

1.   Niistä jäsenvaltioista, joiden osalta neuvosto ei ole päättänyt, että ne täyttävät euron käyttöön ottamiseksi vaadittavat edellytykset, käytetään jäljempänä nimitystä ’jäsenvaltiot, joita koskee poikkeus’.

2.   Jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, ei sovelleta seuraavia perussopimusten määräyksiä:

a)

talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen niiden jaksojen hyväksyminen, jotka liittyvät euroalueeseen yleisesti (99 artiklan 2 kohta);

b)

pakkotoimet liiallisten alijäämien korjaamiseksi (104 artiklan 9 ja 11 kohta);

c)

EKPJ:n tavoitteet ja tehtävät (105 artiklan 1, 2, 3 ja 5 kohta);

d)

euron liikkeeseen laskeminen (106 artikla);

e)

Euroopan keskuspankin säädökset (110 artikla);

f)

euron käyttöä koskevat toimenpiteet (111 a artikla);

g)

valuuttasopimukset ja muut valuuttakurssipolitiikkaa koskevat toimenpiteet (188 o artikla);

h)

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen (245 b artiklan 2 kohta);

i)

päätökset, joilla vahvistetaan yhteiset kannat talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittäviin kysymyksiin toimivaltaisissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (115 c artiklan 1 kohta);

j)

toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtenäinen edustus kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja -konferensseissa (115 c artiklan 2 kohta).

Edellä a–j alakohdassa mainituissa artikloissa jäsenvaltioilla tarkoitetaan näin ollen jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

3.   EKPJ:n ja EKP:n perussäännön IX luvun mukaisesti EKPJ:ään sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet eivät koske jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, eivätkä niiden keskuspankkeja.

4.   Niitä jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, edustavien neuvoston jäsenten äänioikeus pidätetään, kun neuvosto hyväksyy 2 kohdassa luetelluissa artikloissa tarkoitettuja toimenpiteitä, sekä seuraavissa tapauksissa:

a)

jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, monenvälisen valvonnan puitteissa osoitetut suositukset, vakausohjelmat ja varoitukset mukaan luettuina (99 artiklan 4 kohta);

b)

jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, liiallista alijäämää koskevat toimenpiteet (104 artiklan 6, 7, 8, 12 ja 13 kohta).

Muiden neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”.

102)

Kumotaan 117 artikla lukuun ottamatta sen 2 kohdan viittä ensimmäistä luetelmakohtaa, joista tulee 118 a artiklan 2 kohdan viisi ensimmäistä luetelmakohtaa; ne muutetaan jäljempänä 103 kohdassa esitetyllä tavalla. Lisätään 117 a artikla seuraavasti:

a)

sen 1 kohta on 121 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukainen seuraavin muutoksin:

i)

korvataan koko kohdassa ilmaisu ”ERI” ilmaisulla ”Euroopan keskuspankki” asianmukaisesti taivutettuna;

ii)

lisätään ensimmäisen alakohdan alkuun seuraava lause: ”Vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus,…”;

iii)

korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ilmaisu ”jäsenvaltioiden edistymisestä” ilmaisulla ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä”;

iv)

korvataan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen ilmaisu ”kunkin jäsenvaltion” ilmaisulla ”kunkin tällaisen jäsenvaltion” ja poistetaan ilmaisu ”tämän sopimuksen”;

v)

korvataan ensimmäisen alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa ilmaisu ”valuuttakurssijärjestelmässä” ilmaisulla ”valuuttakurssimekanismissa” ja ilmaisu ”suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan” ilmaisulla ”suhteessa euroon”;

vi)

korvataan ensimmäisen alakohdan neljännessä luetelmakohdassa ilmaisu ”jäsenvaltion” ilmaisulla ”jäsenvaltion, jota koskee poikkeus” ja ilmaisu ”Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään” ilmaisulla ”valuuttakurssimekanismiin”;

vii)

poistetaan toisesta alakohdasta ilmaisu ”ecun kehitys,”;

b)

sen 2 kohta on 122 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen sanamuodon mukainen seuraavin muutoksin:

i)

korvataan tekstin loppupuolella ilmaisu ”121 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen” ilmaisulla ”1 kohdassa vahvistettujen”;

ii)

lisätään uusi toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Neuvosto tekee ratkaisunsa saatuaan suosituksen niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavien neuvoston jäsenten määräenemmistöltä. Nämä jäsenet tekevät ratkaisunsa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komission ehdotus on toimitettu neuvostolle.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.”;

c)

sen 3 kohta on 123 artiklan 5 kohdan sanamuodon mukainen seuraavin muutoksin:

i)

korvataan kohdan alussa ilmaisu ”Jos 122 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti on päätetty kumota poikkeus” seuraavasti: ”Jos 2 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti päätetään kumota poikkeus”;

ii)

korvataan ilmaisu ”vahvistaa” ilmaisulla ”vahvistaa peruuttamattomasti” ja ilmaisu ”yhtenäisvaluutta” ilmaisulla ”yhteinen raha”.

103)

Kumotaan 118 artikla. Lisätään 118 a artikla seuraavasti:

a)

sen 1 kohta on 123 artiklan 3 kohdan sanamuodon mukainen; poistetaan ilmaisu ”tämän sopimuksen”;

b)

sen 2 kohta on 117 artiklan 2 kohdan viiden ensimmäisen luetelmakohdan mukainen; muutetaan viisi ensimmäistä luetelmakohtaa jäljempänä esitetyllä tavalla, ja niitä edeltää seuraava johdantolause:

”Jos on ja niin kauan kuin on jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus, Euroopan keskuspankin tehtävänä on näiden jäsenvaltioiden osalta:”

i)

korvataan kolmannessa luetelmakohdassa ilmaisu ”Euroopan valuuttajärjestelmän” ilmaisulla ”valuuttakurssimekanismin”;

ii)

korvataan viides luetelmakohta seuraavasti:

”—

hoitaa Euroopan raha-asiain yhteistyörahaston entisiä tehtäviä, joista Euroopan rahapoliittinen instituutti oli aiemmin ottanut vastatakseen.”

104)

Lisätään 118 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 124 artiklan 1 kohdasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan virkkeen alku ”Kolmannen vaiheen alkamiseen asti jokainen jäsenvaltio pitää” seuraavasti: ”Kukin jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, pitää”;

b)

korvataan ilmaisu ”Euroopan valuuttajärjestelmään (EVJ) liittyvästä yhteistyöstä sekä ecun kehittämisestä, ja noudattavat tällä alalla olemassa olevaa toimivaltaa.” seuraavasti: ”yhteistyöstä valuuttakurssimekanismin puitteissa”.

105)

Muutetaan 119 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohdassa ilmaisu ”, jota koskee poikkeus,” ensimmäisessä alakohdassa ilmaisun ”jäsenvaltiolla” ja toisessa alakohdassa ilmaisun ”jäsenvaltion” jälkeen sekä poistetaan ensimmäisestä alakohdasta ilmaisu ”asteittaista”;

b)

lisätään 2 kohdan a alakohtaan ilmaisu ”, joita koskee poikkeus,” ilmaisun ”jäsenvaltiot” jälkeen ja korvataan b alakohdassa ilmaisu ”vaikeuksissa oleva valtio” ilmaisulla: ”vaikeuksissa oleva jäsenvaltio, jota koskee poikkeus,”;

c)

korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”komissio antaa vaikeuksiin joutuneelle valtiolle luvan” ilmaisulla: ”komissio antaa vaikeuksissa olevalle jäsenvaltiolle, jota koskee poikkeus, luvan”;

d)

poistetaan 4 kohta.

106)

Muutetaan 120 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”jäsenvaltio, jota asia koskee, voi” ilmaisulla: ”jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, voi”;

b)

korvataan 3 kohdan ilmaisu ”lausunnon saatuaan” ilmaisulla ”suosituksesta” ja korvataan sana ”valtion” sanalla ”jäsenvaltion”;

c)

poistetaan 4 kohta.

107)

121 artiklan 1 kohdasta tulee 117 a artiklan 1 kohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 121 artiklan jäljelle jääneet osat.

108)

122 artiklan 2 kohdan toisesta virkkeestä tulee 117 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 122 artiklan jäljelle jääneet osat.

109)

123 artiklan 3 kohdasta tulee 118 a artiklan 1 kohta edellä 103 kohdassa esitettyine muutoksineen ja 5 kohdasta tulee 117 a artiklan 3 kohta edellä 102 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 123 artiklan jäljelle jääneet osat.

110)

124 artiklan 1 kohdasta tulee uusi 118 c artikla edellä 104 kohdassa esitettyine muutoksineen. Kumotaan 124 artiklan jäljelle jääneet osat.

TYÖLLISYYS

111)

Poistetaan 125 artiklasta sanat ”ja tämän sopimuksen 2 artiklassa”.

SIIRRETYT OSASTOT

112)

IX osastosta ”YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan II osasto ja 131 ja 133 artiklasta tulee 188 b ja 188 c artikla. Muutetaan 131 artiklaa jäljempänä 157 kohdassa esitetyllä tavalla ja korvataan 133 artikla 188 c artiklalla.

Kumotaan 132 ja 134 artikla.

113)

X osastosta ”TULLIYHTEISTYÖ” tulee 1 a osastoon, jonka otsikko on ”Tavaroiden vapaa liikkuvuus”, kuuluva 1 a luku ja 135 artiklasta tulee 27 a artikla edellä 45 kohdassa esitetyllä tavalla.

SOSIAALIPOLITIIKKA

114)

Korvataan XI osaston otsikko ”SOSIAALIPOLITIIKKA, KOULUTUS, AMMATILLINEN KOULUTUS JA NUORISO” otsikolla ”SOSIAALIPOLITIIKKA” ja numeroidaan se IX osastoksi; poistetaan otsikko ”1 luku — Sosiaaliset määräykset”.

115)

Lisätään uusi 136 a artikla seuraavasti:

”136 a artikla

Unioni tunnustaa Euroopan tason työmarkkinaosapuolten aseman ja edistää sitä ottaen huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden. Se helpottaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua niiden itsenäisyyttä kunnioittaen.

Kasvua ja työllisyyttä käsittelevä sosiaalialan kolmikantahuippukokous osallistuu sosiaaliseen vuoropuheluun.”

116)

Muutetaan 137 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolauseen ilmaisu ”neuvosto voi” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat”, ja toisen alakohdan ensimmäinen virke jaetaan kahdeksi alakohdaksi seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ratkaisunsa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan.

Edellä 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetuilla aloilla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä Euroopan parlamenttia ja mainittuja komiteoita kuultuaan.”

Toisen alakohdan toisesta virkkeestä tulee viimeinen alakohta, poistetaan ilmaisu ”tämän artiklan”;

b)

lisätään 3 kohdan ensimmäiseen alakohtaan ilmaisun ”täytäntöönpanon” jälkeen seuraava ilmaisu: ”tai tarvittaessa 139 artiklan mukaisesti tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanon”; korvataan toisessa alakohdassa ilmaisu ”direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 249 artiklan mukaisesti” seuraavasti: ”direktiivi tai päätös on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä tai pantava täytäntöön”; lisätään ilmaisun ”kyseisessä direktiivissä” jälkeen ilmaisu ”tai päätöksessä”.

117)

Korvataan 138 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”Tällaisen kuulemisen yhteydessä” ilmaisulla ”Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yhteydessä”; toinen ranskankielisessä toisinnossa oleva muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.

118)

Muutetaan 139 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

lisätään seuraava virke ensimmäisen alakohdan loppuun: ”Asiasta ilmoitetaan Euroopan parlamentille.”;

b)

korvataan toisen alakohdan ensimmäisen virkkeen alku ”Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, paitsi silloin kun kyseisessä sopimuksessa” seuraavasti: ”Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti silloin kun kyseisessä sopimuksessa”, ja poistetaan viimeinen virke.

119)

Lisätään 140 artiklan toisen kohdan loppuun seuraava: ”... ja tekee erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.”.

120)

Poistetaan 143 artiklan toinen kohta.

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO

121)

2 luvusta tulee ”X OSASTO”.

122)

Korvataan 148 artiklassa sana ”tekee” sanalla ”antaa” ja sana ”soveltamispäätökset” sanalla ”soveltamisasetukset”.

KOULUTUS, AMMATILLINEN KOULUTUS, NUORISO JA URHEILU

123)

Numeroidaan 3 luku seuraavasti ”XI OSASTO” ja korvataan sanat ”JA NUORISO” seuraavasti: ”, NUORISO JA URHEILU”.

124)

Muutetaan 149 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän.”;

b)

lisätään 2 kohdan viidennen luetelmakohdan loppuun ilmaisu: ”, sekä kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa,”; lisätään viimeiseksi luetelmakohdaksi seuraava luetelmakohta:

”—

kehittämään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta edistämällä urheilukilpailujen rehellisyyttä ja avoimuutta sekä urheilusta vastaavien järjestöjen välistä yhteistyötä samoin kuin suojelemalla urheilijoiden, erityisesti kaikkein nuorimpien urheilijoiden, fyysistä ja henkistä koskemattomuutta.”;

c)

korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”koulutusalan” ilmaisulla ”koulutuksen ja urheilun alalla”;

d)

poistetaan 4 kohdan johdantolauseesta ilmaisu ”neuvosto”; korvataan ensimmäisen luetelmakohdan alussa ilmaisu ”vahvistaa jäljempänä” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat”; toinen luetelmakohta alkaa ilmaisulla ”neuvosto antaa”.

125)

Lisätään 150 artiklan 4 kohdan loppuun lause seuraavasti: ”…, ja neuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia”.

KULTTUURI

126)

Muutetaan 151 artiklan 5 kohta seuraavasti:

a)

poistetaan johdantolauseesta ilmaisu ”neuvosto”;

b)

korvataan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen ilmaisu ”toteuttaa jäljempänä” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat” ja poistetaan ensimmäisen luetelmakohdan toinen virke;

c)

korvataan toisessa luetelmakohdassa ilmaisu ”antaa yksimielisesti” ilmaisulla ”neuvosto antaa”.

KANSANTERVEYS

127)

Muutetaan 152 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan toisessa alakohdassa sanat ”ihmisten terveyttä” sanoilla ”fyysistä ja mielenterveyttä” ja lisätään alakohdan loppuun lause seuraavasti: ”… samoin kuin rajatylittävien vakavien terveysuhkien seurannan, niistä hälyttämisen ja niiden torjumisen.”;

b)

lisätään 2 kohdan ensimmäisen alakohdan loppuun virke seuraavasti: ”Se kannustaa jäsenvaltioita erityisesti yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on parantaa terveyspalvelujen täydentävyyttä jäsenvaltioiden välisen rajan molemmin puolin sijaitsevilla alueilla.”;

c)

lisätään 2 kohdan toisen alakohdan loppuun seuraava: ”..., erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.”;

d)

muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)

lisätään ensimmäisen alakohdan johdantokappaleen alkuun ilmaisu seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä 2 a artiklan 5 kohdassa ja 2 e artiklan a alakohdassa määrätään, ja noudattaen 42 c artiklan 2 kohdan k alakohdan määräyksiä”, ja loppuun lisätään ilmaisu seuraavasti: ”…seuraavia toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua yhteisiin turvallisuuskysymyksiin:”;

ii)

poistetaan b alakohdasta ilmaisu ”poiketen siitä mitä 37 artiklassa määrätään,”;

iii)

lisätään uusi c alakohta seuraavasti:

”c)

toimenpiteitä, joilla asetetaan lääkkeille ja lääkinnällisille laitteille korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset.”;

iv)

numeroidaan nykyinen c alakohta 5 kohdaksi ja korvataan se seuraavasti:

”5.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat säätää tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan myös edistämistoimista, joiden tarkoituksena on ihmisten terveyden suojeleminen ja parantaminen ja erityisesti rajatylittävien laajalle levinneiden vaarallisten sairauksien torjunta, sekä toimenpiteistä, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen ehkäisemällä tupakointia ja alkoholin väärinkäyttöä; nämä toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.”;

e)

nykyisen 4 kohdan toisesta alakohdasta tulee 6 kohta, ja 5 kohta, joka numeroidaan 7 kohdaksi, korvataan seuraavasti:

”7.   Unionin toiminnassa otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Jäsenvaltioiden velvollisuuksiin kuuluvat terveyspalvelujen ja sairaanhoidon hallinnointi sekä niihin osoitettujen voimavarojen kohdentaminen. Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät vaikuta elinten ja veren luovuttamista tai lääketieteellistä käyttöä koskeviin kansallisiin säännöksiin ja määräyksiin.”

KULUTTAJANSUOJA

128)

153 artiklan 2 kohdasta tulee 6 a artikla ja sen 3, 4 ja 5 kohta numeroidaan 2, 3 ja 4 kohdaksi.

TEOLLISUUS

129)

Muutetaan 157 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 2 kohdan loppuun seuraava: ”..., erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.”;

b)

lisätään 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa toisen virkkeen loppuun lause seuraavasti: ”... mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.”

TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS

130)

Korvataan XVII osaston otsikko seuraavasti: ”TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA ALUEELLINEN YHTEENKUULUVUUS”.

131)

Muutetaan 158 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden” ilmaisulla ”taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden”;

b)

poistetaan toisesta kohdasta ilmaisu ”tai saarien” sekä ilmaisu ”maaseutu mukaan luettuna”;

c)

lisätään uusi kohta seuraavasti:

”Asianomaisista alueista kiinnitetään erityistä huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.”

132)

Korvataan 159 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”taloudellisen ja sosiaalisen” ilmaisulla ”taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen”.

133)

Muutetaan 161 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”Neuvosto määrittelee yksimielisesti komission ehdotuksesta, saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto määrittelevät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla” ja korvataan toisessa virkkeessä ilmaisu ”Neuvosto vahvistaa samaa menettelyä noudattaen” ilmaisulla ”Samaa menettelyä noudattaen vahvistetaan” sekä ilmaisu ”antaa säännökset” ilmaisulla ”annetaan säännökset”;

b)

korvataan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvoston samaa menettelyä noudattaen perustama…” ilmaisulla ”Samaa menettelyä noudattaen perustettu…”;

c)

poistetaan kolmas kohta.

134)

Korvataan 162 artiklan ensimmäisessä kohdassa sana ”tekee” sanalla ”hyväksyy” ja sana ”soveltamispäätökset” sanalla ”soveltamisasetukset”.

TUTKIMUS JA TEKNOLOGINEN KEHITTÄMINEN

135)

Lisätään XVIII osaston otsikkoon ilmaisu ”SEKÄ AVARUUSALA”.

136)

Muutetaan 163 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unioni pyrkii toiminnallaan lujittamaan tieteellistä ja teknologista perustaansa toteuttamalla eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, tukemaan unionin kilpailukyvyn, myös sen teollisuuden kilpailukyvyn, kehittämistä sekä edistämään kaikkea tutkimustoimintaa, jota pidetään tarpeellisena perussopimusten muiden lukujen perusteella.”;

b)

lisätään 2 kohdassa ilmaisuun ”pyrkien erityisesti siihen, että” ilmaisu ”tutkijat voivat tehdä yhteistyötä vapaasti rajoista riippumatta ja”.

137)

Lisätään 165 artiklan 2 kohdan loppuun seuraava: ”..., erityisesti aloitteita, joilla on tarkoitus vahvistaa suuntaviivoja ja indikaattoreita, järjestää parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä valmistella tarvittavat tekijät säännöllistä seurantaa ja arviointia varten. Euroopan parlamentti pidetään täysin ajan tasalla.”

138)

Muutetaan 166 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”määräenemmistöllä komission ehdotuksesta” ilmaisulla ”erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen”;

b)

lisätään uusi 5 kohta seuraavasti:

”5.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä monivuotisen puiteohjelman mukaisten toimien täydentämiseksi.”

139)

Korvataan 167 artiklassa ilmaisu ”neuvosto” ilmaisulla ”unioni”.

140)

Korvataan 168 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto” ilmaisulla ”Unioni”.

141)

Poistetaan 170 artiklan toisesta kohdasta viimeinen lause ”, joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti”.

AVARUUSALA

142)

Lisätään uusi 172 a artikla seuraavasti:

”172 a artikla

1.   Edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan. Se voi tätä varten edistää yhteisiä aloitteita, tukea tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä sovittaa yhteen avaruuden tutkimuksen ja käytön edellyttämiä toimia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavista toimenpiteistä, joiden toteuttamismuotona voi olla eurooppalainen avaruusohjelma, mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

3.   Unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön.

4.   Tällä artiklalla ei rajoiteta tämän osaston muiden määräysten soveltamista.”

YMPÄRISTÖ (ILMASTONMUUTOS)

143)

Muutetaan 174 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”—

sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.”;

b)

korvataan 2 kohdan toisessa alakohdassa ilmaisu ”yhteisön valvontamenettelyn alaisina” ilmaisulla ”unionin valvontamenettelyn alaisina”;

c)

poistetaan 4 kohdan ensimmäisestä alakohdasta viimeinen lause ”, joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti”.

144)

Muutetaan 175 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa kuultuaan päättää, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin aloihin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.”;

b)

poistetaan 3 kohdan ensimmäisestä alakohdasta sanat ”Muilla aloilla” ja korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Toimintaohjelmien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään tapauksen mukaan joko 1 tai 2 kohdassa määrätyin edellytyksin.”;

c)

korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”eräitä luonteensa vuoksi yhteisölle kuuluvia toimenpiteitä” ilmaisulla ”tiettyjä unionin hyväksymiä toimenpiteitä”.

d)

korvataan 5 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Rajoittamatta saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista, jos 1 kohtaan perustuva toimenpide aiheuttaa jäsenvaltion viranomaisille suhteettomina pidettäviä kustannuksia, tällä toimenpiteellä annetaan aiheellisia säännöksiä:”.

SIIRRETYT OSASTOT

145)

XX osastosta ”KEHITYSYHTEISTYÖ” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan III osaston 1 luku ja 177, 179, 180 ja 181 artiklasta tulee 188 d–188 g artikla; muutetaan mainitut artiklat jäljempänä 161–164 kohdassa esitetyllä tavalla. Kumotaan 178 artikla.

146)

XXI osastosta ”TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA” tulee unionin ulkoista toimintaa koskevan viidennen osan III osaston 2 luku ja 181 a artiklasta tulee uusi 188 h artikla; muutetaan mainittu artikla jäljempänä 166 kohdassa esitetyllä tavalla.

ENERGIA

147)

Korvataan XX osasto uudella osastolla ja uudella 176 a artiklalla seuraavasti:

”XX OSASTO

ENERGIA

176 a artikla

1.   Sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen unionin energiapolitiikalla pyritään jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä:

a)

varmistamaan energiamarkkinoiden toimivuus;

b)

varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa;

c)

edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä; ja

d)

edistämään energiaverkkojen yhteenliittämistä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten soveltamista. Nämä toimenpiteet hyväksytään, kun talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa on kuultu.

Nämä toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltion oikeuteen määritellä energiavarojensa hyödyntämisen ehdot, jäsenvaltion eri energialähteiden välillä tekemiin valintoihin eikä jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 175 artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, neuvosto säätää yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan niistä tuossa kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka ovat etupäässä verotuksellisia.”.

MATKAILU

148)

Korvataan XXI osasto uudella osastolla ja uudella 176 b artiklalla seuraavasti:

”XXI OSASTO

MATKAILU

176 b artikla

1.   Unioni täydentää jäsenvaltioiden toimintaa matkailualalla, erityisesti edistämällä alalla toimivien unionin yritysten kilpailukykyä.

Tätä varten unioni pyrkii toiminnallaan:

a)

kannustamaan kyseisen alan yritysten kehittämiselle suotuisan ympäristön luomista;

b)

edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä erityisesti hyvien käytäntöjen vaihdon avulla.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen erityisistä toimenpiteistä, joilla täydennetään jäsenvaltioissa toteutettavia toimia tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.”

PELASTUSPALVELU

149)

Lisätään uusi XXII osasto ja uusi 176 c artikla seuraavasti:

”XXII OSASTO

PELASTUSPALVELU

176 c artikla

1.   Unioni kannustaa jäsenvaltioita keskinäiseen yhteistyöhön niiden järjestelmien tehostamiseksi, joilla on tarkoitus ehkäistä ennalta luonnon tai ihmisen aiheuttamia suuronnettomuuksia ja suojautua niiltä.

Unionin toiminnalla pyritään:

a)

tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimintaa, joka koskee vaarojen ennaltaehkäisyä, jäsenvaltioiden pelastuspalvelualan toimijoiden valmentamista sekä luonnon tai ihmisen aiheuttamien suuronnettomuuksien johdosta toteutettavia toimia unionin alueella;

b)

edistämään unionin alueella nopeaa ja tehokasta operatiivista yhteistyötä kansallisten pelastuspalveluviranomaisten välillä;

c)

edistämään pelastuspalvelun alalla toteutettavien kansainvälisen tason toimien johdonmukaisuutta.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tarvittavista toimenpiteistä, joilla myötävaikutetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumiseen mutta jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.”

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

150)

Lisätään uusi XXIII osasto ja uusi 176 d artikla seuraavasti:

”XXIII OSASTO

HALLINNOLLINEN YHTEISTYÖ

176 d artikla

1.   Unionin oikeuden tehokasta täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, mikä on keskeistä unionin moitteettoman toiminnan kannalta, pidetään yhteistä etua koskevana asiana.

2.   Unioni voi tukea jäsenvaltioiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna unionin oikeus täytäntöön. Tähän toimintaa voi erityisesti kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tukeminen. Jäsenvaltio ei ole velvollinen ottamaan vastaan tällaista tukea. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla tätä varten tarvittavista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

3.   Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta panna unionin oikeus täytäntöön eikä komission oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämä artikla ei myöskään rajoita perussopimusten muiden sellaisten määräysten soveltamista, jotka koskevat hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja unionin välillä.”

MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN ASSOSIOINTI

151)

Poistetaan 182 artiklan ensimmäisestä kohdasta sanat ”tämän sopimuksen”.

152)

Korvataan 186 artiklan loppuosa ”säännellään myöhemmin tehtävin sopimuksin, joiden edellytyksenä on jäsenvaltioiden yksimielisyys” ilmaisulla ”säännellään 187 artiklan mukaisesti hyväksytyillä säädöksillä”.

153)

Korvataan 187 artiklassa sana ”yksimielisesti” ilmaisulla ”yksimielisesti komission ehdotuksesta” ja lisätään artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.”.

UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA

154)

Lisätään uusi viides osa. Sen otsikko on ”UNIONIN ULKOINEN TOIMINTA”, ja se sisältää seuraavat osastot ja luvut:

I osasto:

Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta

II osasto:

Yhteinen kauppapolitiikka

III osasto:

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja humanitaarinen apu

1 luku:

Kehitysyhteistyö

2 luku:

Taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa

3 luku:

Humanitaarinen apu

IV osasto:

Rajoittavat toimenpiteet

V osasto:

Kansainväliset sopimukset

VI osasto:

Unionin suhteet kansainvälisiin järjestöihin ja kolmansiin maihin sekä unionin edustustot

VII osasto:

Yhteisvastuulauseke

YLEISET MÄÄRÄYKSET

155)

Lisätään uusi I osasto ja uusi 188 a artikla seuraavasti:

”I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET UNIONIN ULKOISESTA TOIMINNASTA

188 a artikla

Tämän osan mukaista unionin toimintaa kansainvälisissä yhteyksissä ohjaavat ne periaatteet, se pyrkii niihin tavoitteisiin ja sitä harjoitetaan niiden yleisten määräysten mukaisesti, jotka esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 1 luvussa.”

YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA

156)

Lisätään II osasto, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan IX osaston otsikko ”YHTEINEN KAUPPAPOLITIIKKA”.

157)

Lisätään 188 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 131 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Perustamalla 23–27 artiklan mukaisesti tulliliiton unioni edistää yhteisen edun mukaisesti maailmankaupan sopusointuista kehitystä, kansainvälistä kauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien rajoitusten asteittaista poistamista sekä tulli- ja muiden esteiden purkamista.”;

b)

poistetaan toinen kohta.

158)

Lisätään 188 c artikla, jolla korvataan 133 artikla:

”188 c artikla

1.   Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yhtenäisiin periaatteisiin etenkin tullien muuttamisessa, tulli- ja kauppasopimusten tekemisessä tavara- ja palvelukaupan alalla, sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien alalla, ulkomaisten suorien sijoitusten osalta, vapauttamista koskevien toimenpiteiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä, kuten polkumyynti- ja tukipalkkiotapauksissa toteutettavissa toimenpiteissä. Yhteistä kauppapolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi.

3.   Jos on neuvoteltava tai tehtävä sopimuksia yhden tai useamman kolmannen valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa, sovelletaan 188 n artiklan määräyksiä, jollei tämän artiklan erityismääräyksistä muuta johdu.

Komissio antaa asiasta suosituksia neuvostolle, joka valtuuttaa komission aloittamaan tarvittavat neuvottelut. Neuvoston ja komission tehtävänä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat unionin sisäisten politiikkojen ja sääntöjen mukaisia.

Komissio käy näitä neuvotteluja kuullen erityiskomiteaa, jonka neuvosto nimeää avustamaan komissiota tässä tehtävässä, sekä niiden ohjeiden mukaisesti, joita neuvosto voi antaa komissiolle. Komissio antaa erityiskomitealle ja Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä.

4.   Neuvosto tekee 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa määräenemmistöllä.

Neuvosto tekee palvelukaupan ja teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien sekä ulkomaisten suorien sijoitusten aloilla tehtävien sopimusten neuvottelemista ja tekemistä koskevat ratkaisunsa yksimielisesti silloin, kun sopimus sisältää määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti myös neuvoteltaessa ja tehtäessä sopimuksia:

a)

kulttuuri- tai audiovisuaalisten palvelujen kaupan alalla silloin, kun tällaiset sopimukset voivat haitata unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta;

b)

sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen kaupan alalla silloin, kun tällaiset sopimukset voivat vakavasti haitata näiden palvelujen järjestämistä kansallisella tasolla ja vaikeuttaa jäsenvaltioiden vastuun toteuttamista niiden tarjoamisessa.

5.   Liikenteen alan kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa ja tekemisessä noudatetaan kolmannen osan V osaston sekä 188 n artiklan määräyksiä.

6.   Tällä artiklalla annetun, yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvan toimivallan käyttäminen ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon eikä voi johtaa jäsenvaltioiden lakien tai asetusten yhdenmukaistamiseen siltä osin kuin tällainen yhdenmukaistaminen ei ole perussopimusten mukaan mahdollista.”

KEHITYSYHTEISTYÖ

159)

Lisätään III osasto, jonka otsikko on ”YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA JA HUMANITAARINEN APU”.

160)

Lisätään 1 luku, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan XX osaston otsikko ”KEHITYSYHTEISTYÖ”.

161)

Lisätään 188 d artikla, jonka sanamuoto otetaan 177 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa harjoitetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikat täydentävät ja tukevat toisiaan.

Unionin politiikan päätavoite tällä alalla on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin.”;

b)

numeroidaan 3 kohta 2 kohdaksi.

162)

Lisätään 188 e artikla, jonka sanamuoto otetaan 179 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka voivat koskea kehitysmaiden kanssa toteutettavia monivuotisia yhteistyöohjelmia tai aihekohtaisia ohjelmia.”;

b)

lisätään uusi 2 kohta seuraavasti:

”2.   Unioni voi tehdä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tarpeellisia sopimuksia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 a artiklassa ja tämän sopimuksen 188 d artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäisellä alakohdalla ei rajoiteta jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä sopimuksia.”;

c)

numeroidaan nykyinen 2 kohta 3 kohdaksi ja poistetaan nykyinen 3 kohta.

163)

Lisätään 188 f artikla, jonka sanamuoto otetaan 180 artiklasta muutettuna seuraavasti:

Lisätään 1 kohdan alkuun ilmaisu seuraavasti: ”Edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja tehokkuutta ...”.

164)

Lisätään 188 g artikla, jonka sanamuoto otetaan 181 artiklasta; poistetaan ensimmäisen kohdan toinen virke sekä toinen kohta.

TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

165)

Lisätään 2 luku, jonka otsikoksi tulee kolmannen osan XXI osaston otsikko ”TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA”.

166)

Lisätään 188 h artikla, jonka sanamuoto otetaan 181 a artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Unioni tekee muiden kolmansien maiden kuin kehitysmaiden kanssa taloudellista, teknistä ja rahoitusyhteistyötä, mukaan lukien apu erityisesti rahoituksen alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimusten muiden määräysten ja varsinkaan 188 d–188 g artiklan määräysten soveltamista. Tähän kuuluvat toimet ovat unionin kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisia, ja ne toteutetaan ottaen huomioon unionin ulkoisen toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.”

c)

poistetaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen loppu ”..., joista neuvotellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukaisesti”.

167)

Lisätään uusi 188 i artikla seuraavasti:

”188 i artikla

Jos tilanne kolmannessa maassa edellyttää unionin kiireellistä rahoitusapua, neuvosto tekee tarvittavat päätökset komission ehdotuksesta.”

HUMANITAARINEN APU

168)

Lisätään uusi 3 luku ja uusi 188 j artikla seuraavasti:

”3 LUKU

HUMANITAARINEN APU

188 j artikla

1.   Humanitaariseen apuun liittyvät unionin toimet toteutetaan unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Toimien tarkoituksena on tapauskohtaisesti avustaa ja suojella sellaisten kolmansien maiden asukkaita, joissa on tapahtunut luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus, ja huolehtia näistä eri tilanteista johtuvista humanitaarisista tarpeista. Unionin ja jäsenvaltioiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.

2.   Humanitaariseen apuun liittyviä toimia toteutetaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti.

3.   Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, joilla määritellään puitteet humanitaariseen apuun liittyvien unionin toimien toteuttamiselle.

4.   Unioni voi tehdä kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tarpeellisia sopimuksia 1 kohdassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä sopimuksia.

5.   Jotta Euroopan nuoret voisivat osallistua unionin yhteisen humanitaarisen avun toimiin, perustetaan Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla joukkojen perussäännön ja toimintatavat.

6.   Komissio voi tehdä aiheellisia aloitteita edistääkseen unionin toimien ja jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamista unionin järjestelmien ja kansallisten järjestelmien tehokkuuden ja täydentävyyden lisäämiseksi humanitaarisen avun alalla.

7.   Unioni huolehtii siitä, että sen humanitaarisen avun toimet sekä kansainvälisten järjestöjen ja elinten, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien, toimet ovat keskenään yhteensopivia ja johdonmukaisia.”

RAJOITTAVAT TOIMENPITEET

169)

Lisätään IV osasto ja 188 k artikla, joilla korvataan 301 artikla, seuraavasti:

”IV OSASTO

RAJOITTAVAT TOIMENPITEET

188 k artikla

1.   Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä on päätetty kokonaan tai osittain keskeyttää talous- ja rahoitussuhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä, neuvosto hyväksyy tarvittavat toimenpiteet määräenemmistöllä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisestä ehdotuksesta. Neuvosto ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille.

2.   Jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti tehdyssä päätöksessä niin säädetään, neuvosto voi toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, ryhmiin tai muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut säädökset sisältävät tarvittavat säännökset oikeusturvasta.”

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

170)

Lisätään V osasto ”KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET”.

171)

Lisätään 188 l artikla seuraavasti:

”188 l artikla

1.   Unioni voi tehdä sopimuksen yhden tai useamman kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, kun perussopimuksissa on asiaa koskeva määräys taikka kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi tai sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa unionin säädöksessä tai sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

2.   Unionin tekemät sopimukset sitovat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita.”

172)

Lisätään 188 m artikla, jonka sanamuoto otetaan 310 artiklasta. Korvataan sana ”valtion” sanalla ”kolmannen maan”.

173)

Lisätään 188 n artikla, jolla korvataan 300 artikla:

”188 n artikla

1.   Unionin ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen väliset sopimukset neuvotellaan ja tehdään seuraavan menettelyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 188 c artiklan erityismääräysten soveltamista.

2.   Neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, vahvistaa neuvotteluohjeet, antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen ja tekee sopimukset.

3.   Komissio tai, jos suunniteltu sopimus koskee yksinomaan tai pääasiassa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittää suosituksia neuvostolle, joka tekee päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa neuvottelut ja jossa nimetään suunnitellun sopimuksen alan mukaan unionin neuvottelija tai neuvotteluryhmän johtaja.

4.   Neuvosto voi antaa neuvottelijalle ohjeita ja nimetä erityiskomitean, jota on kuultava neuvottelujen aikana.

5.   Neuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta päätöksen, jolla annetaan lupa sopimuksen allekirjoittamiseen ja tarvittaessa sen väliaikaiseen soveltamiseen ennen sen voimaantuloa.

6.   Neuvosto tekee neuvottelijan ehdotuksesta päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sopimus koskee yksinomaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä:

a)

seuraavissa tapauksissa Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan:

i)

assosiaatiosopimukset;

ii)

sopimus unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen;

iii)

sopimukset, joissa yhteistyömenettelyjä järjestämällä luodaan erityiset institutionaaliset rakenteet;

iv)

sopimukset, joilla on huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon;

v)

sopimukset aloilla, joilla sovelletaan joko tavallista lainsäätämisjärjestystä tai erityistä lainsäätämisjärjestystä, kun edellytetään Euroopan parlamentin hyväksyntää.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kiireellisessä tapauksessa sopia määräajasta hyväksynnän antamiselle.

b)

muissa tapauksissa Euroopan parlamenttia kuultuaan. Euroopan parlamentti antaa lausuntonsa määräajassa, jonka neuvosto voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Jos lausuntoa ei anneta tässä määräajassa, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa.

7.   Poiketen siitä, mitä 5, 6 ja 9 kohdassa määrätään, neuvosto voi sopimusta tehtäessä valtuuttaa neuvottelijan hyväksymään unionin puolesta sopimuksen muutokset, jos sopimuksessa määrätään, että muutokset on hyväksyttävä yksinkertaistetussa menettelyssä tai mainitulla sopimuksella perustetussa elimessä. Neuvosto voi liittää valtuutukseen erityisehtoja.

8.   Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä koko menettelyn ajan.

Se tekee ratkaisunsa kuitenkin yksimielisesti, jos sopimus koskee alaa, jolla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä, taikka jos kyseessä on assosiaatiosopimus tai 188 h artiklassa tarkoitettu sopimus unionin jäseneksi ehdolla olevan valtion kanssa. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti myös sopimuksesta, joka koskee unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen; päätös tämän sopimuksen tekemisestä tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

9.   Neuvosto tekee komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta päätöksen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ja sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

10.   Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa.

11.   Jäsenvaltio, Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio voi hankkia unionin tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa perussopimusten kanssa. Jos unionin tuomioistuimen lausunto on kielteinen, suunniteltu sopimus ei voi tulla voimaan, ellei sitä ole muutettu tai perussopimuksia tarkistettu.”

174)

Lisätään 188 o artikla, jonka sanamuoto otetaan 111 artiklan 1–3 ja 5 kohdasta; 1 kohdan kahdesta jälkimmäisestä virkkeestä tulee tuon kohdan toinen alakohta; 111 artiklaa muutetaan seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Poiketen siitä, mitä 188 n artiklassa määrätään, neuvosto voi joko Euroopan keskuspankin suosituksesta tai komission suosituksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan, pyrkimyksin saavuttaa hintatason vakauden tavoitteen kanssa sopusoinnussa oleva yhteisymmärrys, tehdä muodollisia sopimuksia valuuttakurssijärjestelmästä, joka koskee euron suhdetta kolmansien valtioiden valuuttoihin. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan ja 3 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.”

Korvataan toisessa alakohdassa ilmaisu ”EKP:n tai komission suosituksesta sekä kuultuaan EKP:a pyrkimyksin” ilmaisulla ”joko Euroopan keskuspankin suosituksesta tai komission suosituksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan, pyrkimyksin”;

b)

korvataan 2 kohdassa sanat ”muuhun valuuttaan kuin yhteisön valuuttaan” sanoilla ”kolmannen valtion valuuttaan”;

c)

korvataan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä viittaus 300 artiklaan viittauksella 188 n artiklaan sekä sana ”valtion” sanoilla ”kolmannen valtion” ja poistetaan toinen alakohta;

d)

Numeroidaan 5 kohta 4 kohdaksi.

UNIONIN SUHTEET KANSAINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN JA KOLMANSIIN MAIHIN SEKÄ UNIONIN EDUSTUSTOT

175)

Lisätään VI osasto sekä 188 p ja 188 q artikla siten, että 188 p artiklalla korvataan 302–304 artikla, seuraavasti:

”VI OSASTO

UNIONIN SUHTEET KANSAINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN JA KOLMANSIIN MAIHIN SEKÄ UNIONIN EDUSTUSTOT

188 p artikla

1.   Unioni harjoittaa aiheellista yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien elinten ja erityisjärjestöjen, Euroopan neuvoston, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa.

Unioni huolehtii myös tarvittavista yhteyksistä muihin kansainvälisiin järjestöihin.

2.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komissio huolehtivat tämän artiklan täytäntöönpanosta.

188 q artikla

1.   Kolmansissa maissa olevat unionin edustustot ja sen kansainvälisissä järjestöissä olevat edustustot huolehtivat unionin edustuksesta.

2.   Unionin edustustot ovat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan alaisuudessa. Ne toimivat läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen kanssa.”

YHTEISVASTUULAUSEKE

176)

Lisätään uusi VII osasto ja uusi 188 r artikla seuraavasti:

”VII OSASTO

YHTEISVASTUULAUSEKE

188 r artikla

1.   Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. Unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat:

a)

torjuakseen terrorismin uhan jäsenvaltioiden alueella;

suojellakseen demokraattisia instituutioita ja siviiliväestöä mahdolliselta terrori-iskulta;

antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä terrori-iskun tapahtuessa;

b)

antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden tapahtuessa.

2.   Jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden uhriksi, muut jäsenvaltiot antavat sille apua sen poliittisten elinten pyynnöstä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimensa neuvostossa.

3.   Neuvosto tekee komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisestä ehdotuksesta päätöksen, jossa määritellään säännöt, joiden mukaisesti unioni panee täytäntöön tämän yhteisvastuulausekkeen. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 b artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos päätöksellä on merkitystä puolustuksen alalla. Asiasta ilmoitetaan Euroopan parlamentille.

Neuvostoa avustavat tämän kohdan soveltamisalalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa kehitettyjen rakenteiden tukemana sekä 61 d artiklassa tarkoitettu komitea, jotka antavat sille tarvittaessa yhteisiä lausuntoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista.

4.   Jotta unioni ja sen jäsenvaltiot voisivat toimia tehokkaasti, Eurooppa-neuvosto arvioi säännöllisesti unioniin kohdistuvia uhkia.”

TOIMIELINJÄRJESTELMÄÄ JA VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

177)

Numeroidaan viides osa siten, että siitä tulee ”KUUDES OSA” ja korvataan sen otsikko seuraavasti: ”TOIMIELINJÄRJESTELMÄÄ JA VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET”.

EUROOPAN PARLAMENTTI

178)

Kumotaan 189 artikla.

179)

Muutetaan 190 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1, 2 ja 3 kohta sekä numeroidaan 4 ja 5 kohta 1 ja 2 kohdaksi;

b)

muutetaan 1 kohdaksi numeroitu 4 kohta seuraavasti:

i)

korvataan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”yleisten, välittömien vaalien toimittamisesta” ilmaisulla ”tarvittavista säännöksistä jäsentensä yleisten ja välittömien vaalien toimittamiseksi”;

ii)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Neuvosto vahvistaa tarvittavat säännökset yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Nämä säännökset tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.”;

c)

lisätään 2 kohdaksi numeroituun 5 kohtaan sanan ”vahvistaa” jälkeen ilmaisu ”omasta aloitteestaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja”.

180)

Poistetaan 191 artiklasta ensimmäinen kohta. Korvataan toisessa kohdassa ilmaisu ”Neuvosto vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäädäntömenettelyä noudattaen annettavilla asetuksilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 a artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja”.

181)

Poistetaan 192 artiklasta ensimmäinen kohta; lisätään toisen kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa.”.

182)

Muutetaan 193 artikla seuraavasti:

a)

muutos ei koske suomenkielistä toisintoa;

b)

korvataan kolmas kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentti määrittelee omasta aloitteestaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla sekä neuvoston ja komission hyväksynnän saatuaan tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.”

183)

Muutetaan 195 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan alussa ilmaisu ”Euroopan parlamentti nimittää oikeusasiamiehen valtuuksin ottaa vastaan” ilmaisulla ”Euroopan oikeusasiamiehellä, jonka Euroopan parlamentti valitsee, on valtuudet ottaa vastaan”, ja lopussa ilmaisu ”ja yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeliminä” ilmaisulla ”toimintaa lainkäyttöelimenä” sekä lisätään loppuun virke seuraavasti: ”Hän tutkii nämä kantelut ja laatii niistä kertomuksen.”;

b)

korvataan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sana ”nimitetään” sanalla ”valitaan”;

c)

korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”miltään taholta” ilmaisulla ”miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä tai laitokselta”;

d)

lisätään 4 kohtaan sanan ”vahvistaa” jälkeen ilmaisu ”omasta aloitteestaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja”.

184)

Korvataan 196 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”kokoontua ylimääräiseen istuntoon” ilmaisulla ”pitää ylimääräisen istuntojakson”.

185)

Muutetaan 197 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan ensimmäinen kohta;

b)

korvataan toinen kohta seuraavasti:

”Komissio voi olla läsnä kaikissa istunnoissa ja saa pyynnöstään käyttää puhevaltaa niissä.”;

c)

korvataan neljäs kohta seuraavasti:

”Eurooppa-neuvosto ja neuvosto käyttävät Euroopan parlamentissa puhevaltaansa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston työjärjestyksissä määrätyin edellytyksin.”

186)

Poistetaan 198 artiklan ensimmäisestä kohdasta sana ”ehdottomalla”.

187)

Korvataan 199 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”sen työjärjestyksessä määrätään” ilmaisulla ”perussopimuksissa ja sen työjärjestyksessä määrätään”.

188)

Korvataan 201 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Jos epäluottamuslausetta kannattaa kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, jotka edustavat Euroopan parlamentin jäsenten enemmistöä, komission kaikki jäsenet jättävät tehtävänsä samalla kertaa ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eroaa niistä tehtävistä, joita hän on hoitanut komissiossa. He jatkavat toimessaan ja jatkavat juoksevien asioiden hoitamista, kunnes heidän tilalleen on nimitetty uudet henkilöt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan mukaisesti. Tällöin näiden uusien komission jäsenten toimikausi päättyy sinä päivänä, jona tehtävänsä yhdessä jättäneiden komission jäsenten toimikausi olisi päättynyt.”

EUROOPPA-NEUVOSTO

189)

Lisätään uusi 1 a jakso sekä uusi 201 a ja 201 b artikla seuraavasti:

”1 a JAKSO

EUROOPPA-NEUVOSTO

201 a artikla

1.   Eurooppa-neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä.

Mitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdassa ja tämän sopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätään, sovelletaan Eurooppa-neuvostoon, kun se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Eurooppa-neuvoston äänestäessä ratkaisustaan sen puheenjohtaja ja komission puheenjohtaja eivät osallistu äänestykseen.

Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.

2.   Eurooppa-neuvosto voi kutsua Euroopan parlamentin puhemiehen kuultavaksi.

3.   Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa menettelyä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä.

4.   Eurooppa-neuvostoa avustaa neuvoston pääsihteeristö.

201 b artikla

Eurooppa-neuvosto tekee määräenemmistöllä:

a)

päätöksen, jolla vahvistetaan yleisten asioiden neuvoston ja ulkoasiainneuvoston kokoonpanoa lukuun ottamatta luettelo neuvoston kokoonpanoista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 6 kohdan mukaisesti;

b)

päätöksen muiden neuvostojen kuin ulkoasiainneuvoston kokoonpanojen puheenjohtajuudesta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 9 kohdan mukaisesti.”

NEUVOSTO

190)

Kumotaan 202 ja 203 artikla.

191)

Muutetaan 205 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Neuvosto tekee ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä, kun päätöksen edellytyksenä on yksinkertainen enemmistö.

2.   Kun neuvosto ei tee ratkaisuaan komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, määräenemmistöön tarvitaan, poiketen siitä, mitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdassa määrätään, 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen ja jollei siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa vahvistetuista määräyksistä muuta johdu, vähintään 72 prosenttia neuvoston jäsenistä, jotka samalla edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia unionin väestöstä.

3.   Kun kaikki neuvoston jäsenet eivät perustamissopimusten mukaisesti osallistu äänestykseen, määräenemmistöllä tarkoitetaan 1 päivästä marraskuuta 2014 alkaen ja jollei siirtymämääräyksiä koskevassa pöytäkirjassa vahvistetuista määräyksistä muuta johdu, seuraavaa:

a)

Määräenemmistöön tarvitaan vähintään 55 prosenttia osallistuvia jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, jotka samalla edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia osallistuvien valtioiden väestöstä.

Määrävähemmistössä on oltava vähintään se määrä neuvoston jäseniä, joka edustaa yli 35:tä prosenttia osallistuvien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta väestöstä lisättynä yhdellä jäsenellä; muussa tapauksessa katsotaan, että on saavutettu määräenemmistö.

b)

Kun neuvosto ei tee ratkaisuaan komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, määräenemmistöön tarvitaan, poiketen siitä, mitä a alakohdassa määrätään, vähintään 72 prosenttia osallistuvia jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, jotka samalla edustavat jäsenvaltioita, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia osallistuvien valtioiden väestöstä.”;

b)

poistetaan 4 kohta ja numeroidaan 3 kohta 4 kohdaksi.

192)

Korvataan 207 artikla seuraavasti:

”207 artikla

1.   Komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten pysyvistä edustajista, huolehtii neuvoston työskentelyn valmistelusta ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Komitea voi tehdä menettelyä koskevia päätöksiä neuvoston työjärjestyksessä määrätyissä tapauksissa.

2.   Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa neuvoston nimittämä pääsihteeri.

Neuvosto päättää yksinkertaisella enemmistöllä pääsihteeristön organisaatiosta.

3.   Neuvosto tekee ratkaisunsa menettelyä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä.”

193)

Lisätään 208 artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa neuvostolle perustelunsa.”

194)

Korvataan 209 artiklassa ilmaisu ”komission lausunnon saatuaan” ilmaisulla ”komissiota kuultuaan”.

195)

Korvataan 210 artikla seuraavasti:

”210 artikla

Neuvosto vahvistaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komission jäsenille, Euroopan unionin tuomioistuimen presidenteille, jäsenille ja kirjaajille sekä neuvoston pääsihteerille maksettavat palkat, korvaukset ja eläkkeet. Se vahvistaa myös kaikki palkkaa vastaavat korvaukset.”

KOMISSIO

196)

Kumotaan 211 artikla. Lisätään 211 a artikla:

”211 a artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan 5 kohdan mukaisesti komission jäsenet valitaan noudattaen vuorottelujärjestelmää, jonka Eurooppa-neuvosto vahvistaa yksimielisesti ja joka perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)

jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasa-arvoisesti päätettäessä siitä, missä järjestyksessä ja kuinka kauan niiden kansalaiset toimivat komission jäseninä; siten ero kahden eri jäsenvaltion kansalaisten toimikausien kokonaismäärien välillä ei saa milloinkaan olla suurempi kuin yksi;

b)

jollei a alakohdasta muuta johdu, peräkkäiset komissiot muodostetaan kulloinkin siten, että ne kuvastavat tyydyttävällä tavalla kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maantieteellistä kirjoa.”

197)

Siirretään 212 artikla 218 artiklan uudeksi 2 kohdaksi.

198)

Poistetaan 213 artiklan 1 kohta, jolloin 2 kohtaa ei numeroida; yhdistetään sen kaksi ensimmäistä alakohtaa seuraavasti:

”Komission jäsenten on pidättäydyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtäviensä kanssa. Jäsenvaltioiden on kunnioitettava heidän riippumattomuuttaan, eivätkä ne saa yrittää vaikuttaa heihin heidän hoitaessaan tehtäviään.”

199)

Kumotaan 214 artikla.

200)

Muutetaan 215 artikla seuraavasti:

a)

korvataan toinen kohta kahdella kohdalla seuraavasti:

”Neuvosto nimittää eronneen, erotetun tai kuolleen jäsenen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi yhteisymmärryksessä komission puheenjohtajan kanssa, Euroopan parlamenttia kuultuaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määrättyjä perusteita noudattaen uuden jäsenen, jolla on sama kansalaisuus.

Neuvosto voi komission puheenjohtajan ehdotuksesta päättää yksimielisesti, ettei tällaisissa tapauksissa ole tarpeen nimittää uutta jäsentä, etenkään jos jäljellä oleva komission jäsenen toimikausi on lyhyt.”;

b)

lisätään uusi viides kohta seuraavasti:

”Jos unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eroaa, erotetaan tai kuolee, hänen tilalleen nimitetään uusi ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 e artiklan 1 kohdan mukaisesti.”;

c)

korvataan viimeinen kohta seuraavasti:

”Jos kaikki komission jäsenet eroavat, he jatkavat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan mukaisesti toimessaan ja jatkavat juoksevien asioiden hoitamista, kunnes heidän tilalleen on nimitetty jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudet komission jäsenet.”

201)

Poistetaan 217 artiklan 1, 3 ja 4 kohta, jolloin 2 kohtaa ei numeroida. Korvataan kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Puheenjohtaja ryhmittelee komissiolle kuuluvat tehtävät ja jakaa ne jäsenten kesken Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 d artiklan 6 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun sopimuksen 9 e artiklan 4 kohdan soveltamista.”

202)

Poistetaan 218 artiklan 1 kohta; numeroidaan 2 kohta 1 kohdaksi ja poistetaan ilmaisu ”tämän sopimuksen mukaiseksi”. Lisätään 2 kohta, jonka sanamuoto otetaan 212 artiklasta.

203)

Korvataan 219 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”213 artiklassa mainitun jäsenmääränsä” sanalla ”jäsentensä” ja korvataan toinen kohta seuraavasti: ”Päätösvaltaisuudesta määrätään sen työjärjestyksessä.”

TUOMIOISTUIN

204)

Korvataan 4 jakson otsikossa sana ”YHTEISÖN” sanoilla ”EUROOPAN UNIONIN”.

205)

Kumotaan 220 artikla.

206)

Poistetaan 221 artiklan ensimmäinen kohta.

207)

Lisätään 223 artiklan ensimmäisen kohdan loppuun ilmaisu ”..., sen jälkeen, kun 224 a artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.”

208)

Poistetaan 224 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen virke ja lisätään kohdan alkuun sanat ”Unionin yleisen tuomioistuimen”. Lisätään toisen kohdan toisen virkkeen loppuun ilmaisu ”..., sen jälkeen, kun 224 a artiklassa tarkoitettua komiteaa on kuultu.”

209)

Lisätään uusi 224 a artikla seuraavasti:

”224 a artikla

Perustetaan komitea, joka antaa lausunnon ehdolla olevien henkilöiden soveltuvuudesta unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin ja julkisasiamiehen tehtäviin, ennen kuin jäsenvaltioiden hallitukset suorittavat nimitykset 223 ja 224 artiklan mukaisesti.

Komiteassa on seitsemän henkilöä, jotka valitaan unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen entisten jäsenten, ylimpien kansallisten tuomioistuinten jäsenten ja tunnetusti pätevien oikeusoppineiden keskuudesta, joista yhtä ehdottaa Euroopan parlamentti. Neuvosto tekee päätöksen, jolla vahvistetaan komitean toimintasäännöt, sekä päätöksen, jolla nimetään komitean jäsenet. Neuvosto tekee ratkaisunsa unionin tuomioistuimen presidentin aloitteesta.”

210)

Korvataan 225 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan tehtäväksi tai jotka” ilmaisulla ”joiden ratkaiseminen on annettu jonkin 225 a artiklan mukaisesti perustetun erityistuomioistuimen tehtäväksi tai jotka” ja poistetaan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmaisu ”225 a artiklan mukaisesti perustettujen”.

211)

Muutetaan 225 a artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen perustaa unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen erityistuomioistuimia, joiden tehtävänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisissä asioissa nostetut kanteet. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat asetukset joko komission ehdotuksesta ja unionin tuomioistuinta kuultuaan tai unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja komissiota kuultuaan.”;

b)

korvataan toisessa kohdassa sana ”perustamispäätöksessä” sanalla ”perustamisasetuksessa” ja ilmaisu ”kyseisen lautakunnan” ilmaisulla ”tämän tuomioistuimen”;

c)

korvataan kolmannessa kohdassa sana ”lautakunnan” sanalla ”erityistuomioistuimen”;

d)

korvataan kuudennessa kohdassa sana ”perustamispäätöksestä” sanalla ”perustamisasetuksesta” ja lisätään kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Erityistuomioistuimiin sovelletaan joka tapauksessa perussäännön I osastoa ja sen 64 artiklaa.”

212)

Muutetaan 228 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta tekstillä, josta tulee ensimmäinen alakohta, seuraavasti:

”2.   Jos komissio katsoo, ettei asianomainen jäsenvaltio ole toteuttanut tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi varattuaan ensin tälle valtiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa. Komissio ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka tämän jäsenvaltion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava.”

Poistetaan kolmannessa alakohdassa, josta tulee toinen alakohta, sana ”yhteisön” sanan ”tuomioistuin” edeltä;

b)

lisätään uusi 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun komissio saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi 226 artiklan nojalla katsoessaan, että asianomainen jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, komissio voi, jos se katsoo tämän aiheelliseksi, ilmoittaa samalla sen olosuhteisiin nähden soveltuvaksi katsomansa kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon määrän, joka tämän jäsenvaltion olisi sen käsityksen mukaan suoritettava.

Jos tuomioistuin toteaa, ettei velvollisuutta ole täytetty, se voi määrätä asianomaisen jäsenvaltion suorittamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon komission ilmoittaman määrän rajoissa. Suoritus on maksettava tuomioistuimen tuomiossaan määräämänä ajankohtana.”

213)

Korvataan 229 a artiklassa ilmaisu ”Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan” ilmaisulla ”Neuvosto voi yksimielisesti erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan” ja korvataan ilmaisu ”yhteisön teollisoikeudellinen suoja” ilmaisulla ”eurooppalainen teollis- ja tekijänoikeuksien suoja”. Korvataan viimeinen virke seuraavasti: ”Nämä säännökset tulevat voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.”

214)

Muutetaan 230 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamien säädösten” ilmaisulla ”lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten”, lisätään sanojen ”Euroopan parlamentin” jälkeen sanat ”ja Eurooppa-neuvoston” ja lisätään loppuun virke seuraavasti: ”Tuomioistuin valvoo myös unionin elinten ja laitosten sellaisten säädösten laillisuutta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin.”;

b)

korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”tilintarkastustuomioistuimen ja EKP:n” ilmaisulla ”tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan keskuspankin ja alueiden komitean”;

c)

korvataan neljäs kohta seuraavasti:

”Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.”;

d)

lisätään uusi viides kohta, jolloin nykyisestä viidennestä kohdasta tulee kuudes kohta, seuraavasti:

”Unionin elinten ja laitosten perustamissäädöksissä voidaan säätää erityisistä edellytyksistä ja menettelysäännöistä, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kannetta kyseisten elinten tai laitosten sellaisten säädösten johdosta, joiden tarkoituksena on tuottaa näitä henkilöitä koskevia oikeusvaikutuksia.”

215)

Korvataan 231 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa tuomioistuin toteaa, miltä osin mitättömäksi julistetun säädöksen vaikutuksia kuitenkin on pidettävä pysyvinä.”

216)

Muutetaan 232 artikla seuraavasti:

a)

lisätään ensimmäiseen kohtaan ilmaisun ”Euroopan parlamentti,” jälkeen ilmaisu ”Eurooppa-neuvosto,”, sanan ”komissio” jälkeen sanat ”tai Euroopan keskuspankki”, korvataan sanaa ”komissio” edeltävä sana ”tai” pilkulla ja lisätään kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Tätä artiklaa sovelletaan samoin edellytyksin unionin elimiin ja laitoksiin, jotka laiminlyövät ratkaisun tekemisen.”;

b)

lisätään kolmanteen kohtaan sanan ”toimielin” jälkeen ilmaisu ”, elin tai laitos”;

c)

poistetaan neljäs kohta.

217)

Poistetaan 233 artiklan kolmas kohta.

218)

Poistetaan 234 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdasta sanat ”tai EKP:n” ja poistetaan c alakohta. Lisätään artiklan loppuun kohta seuraavasti: ”Jos tällainen kysymys tulee esille kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, joka koskee pidätettyä henkilöä, Euroopan unionin tuomioistuin tekee ratkaisunsa mahdollisimman pian.”

219)

Korvataan 235 artiklassa oleva viittaus 288 artiklan toiseen kohtaan viittauksella 288 artiklan toiseen ja kolmanteen kohtaan.

220)

Lisätään uusi 235 a artikla seuraavasti:

”235 a artikla

Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Eurooppa-neuvoston tai neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan nojalla antaman säädöksen laillisuudesta ainoastaan sen jäsenvaltion pyynnöstä, jota Eurooppa-neuvoston tai neuvoston toteamus koskee, ja yksinomaan kyseisessä artiklassa olevien menettelyä koskevien sääntöjen noudattamisen osalta.

Tämä pyyntö on esitettävä kuukauden kuluessa kyseisen toteamuksen sisältävän päätöksen tekemisestä. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.”

221)

Korvataan 236 artiklassa ilmaisu ”henkilöstösäännöissä määrätyin tai palvelussuhteen ehdoista johtuvin” ilmaisulla ”unionin virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä ja unionin muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista johtuvin”.

222)

Muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.

223)

Lisätään uusi 240 a ja 240 b artikla seuraavasti:

”240 a artikla

Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevien määräysten osalta eikä näiden määräysten nojalla hyväksyttyjen säädösten osalta.

Tuomioistuimella on kuitenkin toimivalta valvoa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan noudattamista ja ratkaista tämän sopimuksen 230 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuin edellytyksin vireille pannut kanteet, jotka koskevat luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle osoitetun, neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun nojalla tekemän, rajoittavia toimenpiteitä sisältävän päätöksen laillisuuden tutkimista.

240 b artikla

Käyttäessään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskeviin kolmannen osan IV osaston 4 ja 5 luvun määräyksiin liittyviä toimivaltuuksiaan Euroopan unionin tuomioistuimella ei ole toimivaltaa tutkia jäsenvaltion poliisiviranomaisen tai muiden lainvalvontaviranomaisten toteuttamien toimien pätevyyttä tai oikeasuhteisuutta taikka antaa ratkaisua niiden velvollisuuksien suorittamisesta, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi.”

224)

Korvataan 241 artikla seuraavasti:

”241 artikla

Vaikka 230 artiklan viidennessä kohdassa mainittu määräaika on päättynyt, asianosainen voi riidassa, joka koskee unionin toimielimen, elimen tai laitoksen antamaa soveltamisalaltaan yleistä säädöstä, vaatia Euroopan unionin tuomioistuimessa 230 artiklan toisessa kohdassa mainitulla perusteella, että säädöstä ei sovelleta.”

225)

Poistetaan 242 artiklan toisesta virkkeestä sana ”Yhteisön” ennen sanaa ”tuomioistuimen”.

226)

Korvataan 245 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen muuttaa perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osastoa ja 64 artiklaa. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät ratkaisunsa joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä ja komissiota kuultuaan tai komission ehdotuksesta ja unionin tuomioistuinta kuultuaan.”

EUROOPAN KESKUSPANKKI

227)

Lisätään 4 a jakso ja 245 a artikla seuraavasti:

”4 a JAKSO

EUROOPAN KESKUSPANKKI

245 a artikla

1.   Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ’EKPJ’. Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro ja jotka muodostavat eurojärjestelmän, harjoittavat unionin rahapolitiikkaa.

2.   Euroopan keskuspankin päätöksentekoelimet johtavat EKPJ:ää. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on pitää yllä hintatason vakautta. Se antaa mainitun tavoitteen saavuttamista rajoittamatta tukensa unionin yleiselle talouspolitiikalle myötävaikuttaakseen unionin tavoitteiden saavuttamiseen.

3.   Euroopan keskuspankki on oikeushenkilö. Sillä on yksinoikeus antaa lupa euron liikkeeseen laskemiseen. Euroopan keskuspankki on riippumaton käyttäessään valtuuksiaan ja huolehtiessaan varainhoidostaan. Unionin toimielimet, elimet ja laitokset sekä jäsenvaltioiden hallitukset kunnioittavat tätä riippumattomuutta.

4.   Euroopan keskuspankki hyväksyy tehtäviensä toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet 105–111 a ja 115 c artiklan mukaisesti sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä määrätyin edellytyksin. Mainittujen artiklojen mukaisesti ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, sekä näiden jäsenvaltioiden keskuspankit säilyttävät oman toimivaltansa rahapolitiikan alalla.

5.   Euroopan keskuspankkia kuullaan sen toimivaltuuksiin kuuluvilla aloilla kaikista esityksistä unionin säädöksiksi sekä esityksistä kansallisen tason sääntelyksi, ja se voi antaa lausuntoja.”

228)

Lisätään 245 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 112 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan lopussa ilmaisu ”kansallisten keskuspankkien pääjohtajat” ilmaisulla ”niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joiden rahayksikkö on euro,”;

b)

poistetaan 2 kohdasta numerointi a ja b, jolloin nykyisestä a alakohdasta tulee ensimmäinen alakohta ja nykyisen b alakohdan kolmesta alakohdasta tulee kohdan toinen, kolmas ja neljäs alakohta; korvataan toisen alakohdan ensimmäinen lause seuraavasti: ”Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä johtokunnan puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja muiksi jäseniksi neuvoston suosituksesta henkilöt,”.

229)

Lisätään 245 c artikla, jonka sanamuoto otetaan 113 artiklasta.

TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

230)

Lisätään 246 artiklan alkuun sana ”Unionin” ja lisätään uusi toinen kohta seuraavasti:

”Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.”

231)

Muutetaan 247 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohta ja 4 kohdan ensimmäinen alakohta. Numeroidaan 2–9 kohta 1–8 kohdaksi;

b)

korvataan 1 kohdaksi numeroidussa 2 kohdassa sana ”kotimaassaan” sanalla ”kotivaltiossaan”;

c)

korvataan 3 kohdaksi numeroidussa 4 kohdassa sana ”he” sanoilla ”tilintarkastustuomioistuimen jäsenet”.

232)

Korvataan 248 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”toimielinten” ilmaisulla ”elinten tai laitosten” ja ilmaisu ”toimielimen” ilmaisulla ”niiden”, 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”elimissä” ilmaisulla ”elimissä tai laitoksissa” sekä toisessa alakohdassa ilmaisu ”elinten” ilmaisulla ”elinten tai laitosten”.

UNIONIN SÄÄDÖKSET

233)

Korvataan 2 luvun otsikko seuraavasti: UNIONIN SÄÄDÖKSET, HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

234)

Lisätään 1 jakso ennen 249 artiklaa.

235)

Muutetaan 249 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Käyttäessään unionin toimivaltaa toimielimet hyväksyvät asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä sekä antavat suosituksia ja lausuntoja.”;

b)

korvataan neljäs kohta seuraavasti:

”Päätös on kaikilta osiltaan velvoittava. Jos siinä nimetään ne, joille se on osoitettu, se velvoittaa ainoastaan niitä.”

236)

Lisätään uusi 249 a–249 d artiklat seuraavasti:

”249 a artikla

1.   Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä asetuksen, direktiivin tai päätöksen komission ehdotuksesta. Tämä menettely määritellään 251 artiklassa.

2.   Perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa noudatetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä, kun Euroopan parlamentti hyväksyy asetuksen, direktiivin tai päätöksen neuvoston osallistuessa menettelyyn, tai kun vastaavasti neuvosto hyväksyy tällaisen säädöksen Euroopan parlamentin osallistuessa menettelyyn.

3.   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ovat ne, jotka hyväksytään mainitussa järjestyksessä.

4.   Perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset voidaan antaa jäsenvaltioiden ryhmän tai Euroopan parlamentin aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen tai Euroopan investointipankin pyynnöstä.

249 b artikla

1.   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä voidaan siirtää komissiolle valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia.

Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä määritellään nimenomaisesti tällaisen säädösvallan siirron tavoitteet, sisältö, soveltamisala ja kesto. Tietyn alan keskeisistä osista voidaan säätää vain lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädöksellä, eikä säädösvallan siirto voi näin ollen koskea näitä osia.

2.   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävissä säädöksissä vahvistetaan nimenomaisesti säädösvallan siirtoon liittyvät ehdot, jotka voivat olla seuraavat:

a)

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi päättää peruuttaa säädösvallan siirron;

b)

säädösvallan siirron nojalla annettu säädös voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä asetetun määräajan kuluessa.

Euroopan parlamentti tekee a ja b alakohtaa sovellettaessa ratkaisunsa jäsentensä enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä.

3.   Säädösvallan siirron nojalla annettavien säädösten nimikkeessä käytetään ilmaisua ”delegoitu”.

249 c artikla

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet unionin oikeudellisesti velvoittavien säädösten täytäntöönpanemiseksi.

2.   Jos unionin oikeudellisesti velvoittavat säädökset edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa, kyseisillä säädöksillä siirretään täytäntöönpanovaltaa komissiolle tai, tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 ja 13 artiklassa määrätyissä tapauksissa, neuvostolle.

3.   Edellä 2 kohtaa sovellettaessa Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla etukäteen yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä.

4.   Täytäntöönpanosäädösten nimikkeessä käytetään lisäystä ”täytäntöönpano”.

249 d artikla

Neuvosto antaa suosituksia. Se tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta aina silloin, kun perussopimuksissa määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksen komission ehdotuksesta. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti aloilla, joilla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Komissio sekä perussopimuksissa määrätyissä erityistapauksissa Euroopan keskuspankki antavat suosituksia.”

SÄÄDÖSTEN HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

237)

Lisätään 250 artiklan edelle 2 jakso, jonka otsikko on ”SÄÄDÖSTEN HYVÄKSYMISMENETTELYT JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ”.

238)

Korvataan 250 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos neuvosto perussopimusten mukaan tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta, neuvosto saa muuttaa ehdotusta vain yksimielisesti lukuun ottamatta 251 artiklan 10 ja 13 kohdassa sekä 268 artiklassa, 270 a artiklassa, 272 artiklassa ja 273 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuja tapauksia.”.

239)

Muutetaan 251 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”tähän artiklaan” ilmaisulla ”tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen”;

b)

korvataan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta sekä 3–7 kohta seuraavasti:

3.   Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen neuvostolle.

4.   Jos neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin kannan, säädös annetaan sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin kannassa.

5.   Jos neuvosto ei hyväksy Euroopan parlamentin kantaa, se vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille.

6.   Neuvosto antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamiseen. Komissio antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen omasta kannastaan.

7.   Jos Euroopan parlamentti kolmen kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta:

a)

hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, säädös katsotaan annetuksi neuvoston kannassa vahvistetussa muodossa;

b)

hylkää jäsentensä enemmistöllä neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu;

c)

ehdottaa jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, tämä tarkistettu teksti toimitetaan neuvostolle sekä komissiolle, joka antaa lausunnon näistä tarkistuksista.

8.   Jos neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, kolmen kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten vastaanottamisesta:

a)

hyväksyy kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi;

b)

ei hyväksy kaikkia tarkistuksia, neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa kuuden viikon kuluessa koolle sovittelukomitean.

9.   Niistä tarkistuksista, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.

10.   Sovittelukomiteassa kokoontuvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parlamenttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on neuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä vahvistamien kantojen pohjalta kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle.

11.   Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.

12.   Jollei sovittelukomitea hyväksy yhteistä tekstiä kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu.

13.   Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin mainitussa määräajassa, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä kumpikin kuuden viikon kuluessa tuosta hyväksymisestä, annetaanko säädös yhteisen tekstin mukaisena. Jollei näin tehdä, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu.

14.   Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tässä artiklassa määrättyä kolmen kuukauden määräaikaa pidennetään enintään yhdellä kuukaudella ja kuuden viikon määräaikaa enintään kahdella viikolla.

15.   Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa käsitellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen pyynnöstä, ei 2 kohtaa, 6 kohdan toista virkettä ja 9 kohtaa sovelleta.

Näissä tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto toimittavat komissiolle säädösehdotuksen sekä ensimmäisen ja toisen käsittelyn kantansa. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää milloin tahansa menettelyn aikana komissiolta lausuntoa, jonka komissio voi myös antaa omasta aloitteestaan. Komissio voi myös tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa osallistua sovittelukomitean työskentelyyn 11 kohdan mukaisesti.”

240)

Kumotaan 252 artikla. Lisätään uusi 252 a artikla seuraavasti:

”252 a artikla

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia.”

241)

Korvataan 253 artikla seuraavasti:

”253 artikla

Jollei perussopimuksissa määrätä annettavan säädöksen lajia, toimielimet valitsevat sen sovellettavien menettelyjen mukaisesti tapauskohtaisesti suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Säädökset perustellaan ja niissä viitataan perussopimuksissa määrättyihin ehdotuksiin, aloitteisiin, suosituksiin, pyyntöihin tai lausuntoihin.

Kun Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi annetaan ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ne pidättyvät antamasta sellaista säädöstä, joka ei ole kyseiseen alaan sovellettavan lainsäätämisjärjestyksen mukainen.”

242)

Korvataan 254 artikla seuraavasti:

”254 artikla

1.   Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, allekirjoittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne on antanut.

Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

2.   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka annetaan asetuksena, direktiivinä tai sellaisena päätöksenä, jolle ei ole osoitettu vastaanottajaa, allekirjoittaa sen toimielimen puheenjohtaja, joka ne on antanut.

Asetukset ja direktiivit, jotka on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, sekä päätökset, joille ei ole osoitettu vastaanottajaa, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaantulosta ole säädetty, kahdentenakymmenentenä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.

Muut direktiivit sekä sellaiset päätökset, joille on osoitettu vastaanottaja, annetaan tiedoksi niille, joille ne on osoitettu, ja ne tulevat voimaan, kun ne on annettu tiedoksi.”

243)

Lisätään uusi 254 a artikla seuraavasti:

”254 a artikla

1.   Unionin toimielimet, elimet ja laitokset tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon.

2.   Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset, joissa kunnioitetaan 283 artiklan nojalla vahvistettuja henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.”

244)

255 artiklasta tulee 16 a artikla edellä 28 kohdassa esitettyine muutoksineen.

245)

Korvataan 256 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”Neuvoston tai komission päätös, jossa määrätään” ilmaisulla ”Neuvoston, komission tai Euroopan keskuspankin säädös, jossa määrätään”.

NEUVOA-ANTAVAT ELIMET

246)

Lisätään uusi 3 luku ja uusi 256 a artikla, jolloin 3 luvusta tulee sen 1 jakso ja 4 luvusta sen 2 jakso, sekä numeroidaan 5 luku 4 luvuksi, seuraavasti:

”3 LUKU

UNIONIN NEUVOA-ANTAVAT ELIMET

256 a artikla

1.   Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avustavat talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea, joilla on neuvoa-antava tehtävä.

2.   Talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista.

3.   Alueiden komitea muodostuu alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajista, joilla on joko alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön vaaleissa saatu valtuutus tai jotka ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

4.   Talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.

5.   Neuvosto tarkastelee näiden komiteoiden kokoonpanon luonnetta koskevia 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä säännöllisin väliajoin uudelleen unionin taloudellisen, yhteiskunnallisen ja väestörakenteen kehityksen huomioon ottamiseksi. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta tätä koskevat päätökset.”

TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA

247)

Kumotaan 257 ja 261 artikla.

248)

Korvataan 258 artiklan toinen ja kolmas kohta seuraavalla kohdalla:

”Komitean kokoonpano vahvistetaan neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä yksimielisellä päätöksellä.”

249)

Muutetaan 259 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Komitean jäsenet nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan.”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Neuvosto tekee ratkaisunsa komissiota kuultuaan. Se voi hankkia lausunnon sellaisilta talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavilta eurooppalaisilta järjestöiltä, joita unionin toiminta koskee.”

250)

Korvataan 260 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”kahdeksi vuodeksi” ilmaisulla ”kahdeksi ja puoleksi vuodeksi” ja lisätään kolmanteen kohtaan sanan ”neuvoston” edelle ilmaisu ”Euroopan parlamentin,”.

251)

Muutetaan 262 artikla seuraavasti:

a)

lisätään ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen kohtaan neuvostoa koskevan maininnan edelle Euroopan parlamenttia koskeva maininta;

b)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”Neuvoston tai komission on kuultava” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio kuulevat”;

c)

korvataan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”Komitean ja sen erityisjaoston lausunnot” ilmaisulla ”Komitean lausunto”;

d)

poistetaan neljäs kohta.

ALUEIDEN KOMITEA

252)

Muutetaan 263 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan ensimmäinen kohta;

b)

korvataan kolmas kohta, josta tulee toinen kohta, seuraavasti:

”Komitean kokoonpano vahvistetaan neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä yksimielisellä päätöksellä.”;

c)

poistetaan neljännen kohdan, josta tulee kolmas kohta, ensimmäisestä virkkeestä ilmaisu ”asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotuksesta” ja korvataan sana ”neljäksi” sanalla ”viideksi”; korvataan neljännessä virkkeessä ilmaisu ”ensimmäisessä kohdassa” ilmaisulla ”256 a artiklan 2 kohdassa”;

d)

poistetaan viimeinen kohta.

253)

Korvataan 264 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”kahdeksi vuodeksi” ilmaisulla ”kahdeksi ja puoleksi vuodeksi” ja lisätään kolmanteen kohtaan sanan ”neuvoston” edelle ilmaisu ”Euroopan parlamentin,”.

254)

Muutetaan 265 artikla seuraavasti:

a)

lisätään ensimmäiseen, toiseen, kolmanteen ja viimeiseen kohtaan neuvostoa koskevan maininnan edelle Euroopan parlamenttia koskeva maininta.

b)

muutos ei koske suomenkielistä toisintoa;

c)

poistetaan neljäs kohta.

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

255)

Korvataan 266 artiklan kolmannessa kohdassa ilmaisu ”komission pyynnöstä” ilmaisulla ”komission ehdotuksesta”, lisätään ilmaisun ”yksimielisesti” jälkeen ilmaisu ”erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen” ja korvataan ilmaisu ”perussäännön 4, 11 ja 12 artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa” sanalla ”perussääntöä”.

256)

Korvataan 267 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa ilmaisu ”ovat tarpeen toteutettaessa yhteismarkkinoita asteittain” ilmaisulla ”jotka johtuvat sisämarkkinoiden toteuttamisesta tai toiminnasta”.

VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

257)

Muutetaan 268 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan ensimmäisestä kohdasta ilmaisu ”, Euroopan sosiaalirahastoon liittyvät tulot ja menot mukaan luettuina,” ja muutetaan artiklan kolme kohtaa 1 kohdaksi;

b)

korvataan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat unionin vuosittaisen talousarvion 272 artiklan mukaisesti.”;

c)

lisätään uudet 2–6 kohta seuraavasti:

”2.   Talousarvioon otetaan vain kyseisen varainhoitovuoden menot 279 artiklassa tarkoitetun asetuksen mukaisesti.

3.   Talousarvioon otettujen menojen toteuttaminen edellyttää, että ensin on annettu oikeudellisesti velvoittava unionin säädös, joka toimii oikeusperustana unionin toiminnalle ja vastaavan menon toteuttamiselle 279 artiklassa tarkoitetun asetuksen mukaisesti, lukuun ottamatta siinä säädettyjä poikkeuksia.

4.   Talousarvion kurinalaisuuden turvaamiseksi unioni ei anna sellaisia säädöksiä, joilla saattaa olla huomionarvoisia vaikutuksia talousarvioon, ellei se esitä vakuuksia sille, että näistä säädöksistä aiheutuvat menot voidaan rahoittaa unionin omilla varoilla ja 270 a artiklassa tarkoitettua monivuotista rahoituskehystä noudattaen.

5.   Talousarviota toteutetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltiot ja unioni toimivat yhteistyössä varmistaakseen, että talousarvioon otetut määrärahat käytetään tämän periaatteen mukaisesti.

6.   Unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta 280 artiklan mukaisesti.”

UNIONIN OMAT VARAT

258)

Lisätään 269 artiklan edelle 1 luku ”UNIONIN OMAT VARAT”.

259)

Muutetaan 269 artikla seuraavasti:

a)

lisätään uusi ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Unioni huolehtii siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat.”;

b)

korvataan viimeinen kohta seuraavilla kahdella kohdalla:

”Neuvosto hyväksyy erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan parlamenttia kuultuaan yksimielisesti päätöksen, jossa vahvistetaan unionin omien varojen järjestelmää koskevat säännökset. Tässä yhteydessä neuvosto voi ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia tai poistaa olemassa olevan luokan. Tämä päätös tulee voimaan, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Neuvosto vahvistaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella unionin omien varojen järjestelmää koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet siltä osin kuin siitä säädetään kolmannen kohdan nojalla hyväksytyssä päätöksessä. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.”

260)

Kumotaan 270 artikla.

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS

261)

Lisätään uusi 2 luku ja uusi 270 a artikla seuraavasti:

”2 LUKU

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS

270 a artikla

1.   Monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään takaamaan, että unionin menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien omien varojen rajoissa.

Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle.

Unionin vuotuinen talousarvio laaditaan monivuotista rahoituskehystä noudattaen.

2.   Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän.

Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan neuvosto voi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua asetusta antaessaan tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä.

3.   Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille. Menoluokkien lukumäärä on rajoitettu, ja ne vastaavat unionin keskeisiä toiminta-aloja.

Rahoituskehyksessä määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle.

4.   Jos uuden rahoituskehyksen vahvistavaa neuvoston asetusta ei ole annettu edellisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä, jatketaan päättyneen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien ja muiden toimenpiteiden voimassaoloa, kunnes säädös on annettu.

5.   Rahoituskehyksen vahvistamiseen johtavan menettelyn aikana Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista.”

UNIONIN VUOTUINEN TALOUSARVIO

262)

Lisätään 270 a artiklan jälkeen 3 luku ”UNIONIN VUOTUINEN TALOUSARVIO”.

263)

Lisätään 270 b artikla, jonka sanamuoto otetaan 272 artiklan 1 kohdasta.

264)

271 artiklasta tulee uusi 273 a artikla jäljempänä 267 kohdassa esitettyine muutoksineen.

265)

272 artiklan 1 kohdasta tulee 270 b artikla ja 272 artiklan 2–10 kohta korvataan seuraavasti:

”272 artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin vuotuisen talousarvion seuraavien määräysten mukaisesti.

1.

Kukin toimielin, Euroopan keskuspankkia lukuun ottamatta, laatii 1 päivään heinäkuuta mennessä ennakkoarvion seuraavan varainhoitovuoden menoistaan. Komissio kokoaa nämä ennakkoarviot talousarvioesitykseen, joka voi sisältää edellä mainituista poikkeavia arvioita.

Talousarvioesityksessä on arvio tuloista ja arvio menoista.

2.

Komissio tekee talousarvioesityksen sisältävän ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä syyskuuta sitä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna, jota esitys koskee.

Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä menettelyn aikana 5 kohdassa tarkoitetun sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka.

3.

Neuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille viimeistään 1 päivänä lokakuuta sitä varainhoitovuotta edeltävänä vuonna, jota esitys koskee. Neuvosto antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston kannan vahvistamiseen.

4.

Jos Euroopan parlamentti 42 päivän kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta:

a)

hyväksyy neuvoston kannan, talousarvio hyväksytään;

b)

ei ole tehnyt ratkaisuaan, talousarvio katsotaan hyväksytyksi;

c)

tekee jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia, tämä tarkistettu esitys toimitetaan neuvostolle ja komissiolle. Euroopan parlamentin puhemies kutsuu yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa viipymättä sovittelukomitean koolle. Sovittelukomitea ei kuitenkaan kokoonnu, jos neuvosto 10 päivän kuluessa tarkistetun esityksen toimittamisesta ilmoittaa hyväksyvänsä kaikki Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset.

5.

Sovittelukomiteassa kokoontuvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parlamenttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on neuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen pohjalta 21 päivän kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle.

Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.

6.

Jos sovittelukomitea pääsee 5 kohdassa tarkoitetussa 21 päivän määräajassa yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on kummallakin yhteisymmärryksen saavuttamispäivästä lukien 14 päivää aikaa hyväksyä yhteinen teksti.

7.

Jos 6 kohdassa tarkoitetussa 14 päivän määräajassa:

a)

sekä Euroopan parlamentti että neuvosto hyväksyvät yhteisen tekstin tai eivät ole tehneet ratkaisuaan taikka jos jompikumpi toimielin hyväksyy yhteisen tekstin ja toinen ei ole tehnyt ratkaisuaan, talousarvio katsotaan lopullisesti hyväksytyksi yhteisen tekstin mukaisena, tai

b)

sekä Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä että neuvosto hylkäävät yhteisen tekstin tai jos jompikumpi toimielin hylkää yhteisen tekstin ja toinen ei ole tehnyt ratkaisuaan, komissio tekee uuden talousarvioesityksen, tai

c)

Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä hylkää yhteisen tekstin, mutta neuvosto hyväksyy sen, komissio tekee uuden talousarvioesityksen, tai

d)

Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin, mutta neuvosto hylkää sen, Euroopan parlamentti voi 14 päivän kuluessa tästä hylkäämispäivästä jäsentensä enemmistöllä ja kolmella viidesosalla annetuista äänistä päättää vahvistaa kaikki 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tarkistukset tai osan niistä. Jos jotakin Euroopan parlamentin tarkistusta ei vahvisteta, sovittelukomiteassa hyväksytty kanta budjettikohtaan, johon kyseinen tarkistus on tehty, pysyy voimassa. Talousarvio katsotaan lopullisesti hyväksytyksi tämän mukaisesti.

8.

Jos sovittelukomitea ei pääse 5 kohdassa tarkoitetussa 21 päivän määräajassa yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, komissio tekee uuden talousarvioesityksen.

9.

Kun tässä artiklassa määrätty menettely on saatettu päätökseen, Euroopan parlamentin puhemies toteaa talousarvion lopullisesti hyväksytyksi.

10.

Kukin toimielin käyttää tästä artiklasta johtuvia toimivaltuuksiaan noudattaen perussopimuksia ja niiden nojalla annettuja säädöksiä, erityisesti niitä, jotka koskevat unionin omia varoja taikka tulojen ja menojen tasapainoa.”

266)

Muutetaan 273 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”käsitelty loppuun” ilmaisulla ”lopullisesti hyväksytty”, poistetaan ilmaisu ”tai kunkin muun jaottelun” ja korvataan virkkeen loppuosa ”joka on enintään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarvioon avatuista määrärahoista; komissio saa näin kuitenkin käyttää vain määrän, joka on enintään yksi kahdestoistaosa valmisteltavana olevaan talousarvioesitykseen otetuista määrärahoista” ilmaisulla ”joka on enintään yksi kahdestoistaosa kyseessä olevaan lukuun edellisen varainhoitovuoden talousarviossa merkityistä määrärahoista; tämä määrä voi kuitenkin olla enintään yksi kahdestoistaosa talousarvioesityksessä vastaavaan lukuun otetuista määrärahoista.”;

b)

lisätään toiseen kohtaan ilmaisun ”Neuvosto voi määräenemmistöllä” jälkeen ilmaisu ”komission ehdotuksesta”, sanan ”antaa” jälkeen ilmaisu ”279 artiklan nojalla annetun asetuksen mukaisesti” ja kohdan loppuun virke ”Neuvosto ilmoittaa päätöksestä välittömästi Euroopan parlamentille.”;

c)

poistetaan kolmas kohta;

d)

korvataan viimeinen kohta seuraavasti:

”Toisessa kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetaan määrärahoja koskevat, tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet noudattaen 269 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä.

Päätös tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen tekemisestä, jollei Euroopan parlamentti tämän ajan kuluessa päätä pienentää näitä menoja jäsentensä enemmistöllä tekemällään ratkaisulla.”

267)

Lisätään 273 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 271 artiklasta muutettuna seuraavasti:

a)

poistetaan ensimmäinen kohta;

b)

poistetaan kolmannesta kohdasta, josta tulee toinen kohta, sana ”tarvittaessa”;

c)

korvataan viimeisessä kohdassa ilmaisu ”neuvoston, komission ja yhteisön tuomioistuimen” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvoston, neuvoston, komission ja Euroopan unionin tuomioistuimen”.

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

268)

Lisätään 274 artiklan edelle 4 luku ”TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN” ja muutetaan 274 artikla seuraavasti:

a)

korvataan ensimmäisen kohdan alussa ilmaisu ”Komissio toteuttaa talousarviota” ilmaisulla ”Komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa”;

b)

korvataan toinen kohta seuraavasti:

”Asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet talousarvion toteuttamisessa sekä niistä johtuvat tehtävät. Siinä vahvistetaan myös kunkin toimielimen tehtävät sekä erityissäännöt, joiden mukaisesti ne osallistuvat omien menojensa toteuttamiseen.”

269)

Korvataan 275 artiklassa ilmaisu ”neuvostolle ja Euroopan parlamentille” ilmaisulla ”Euroopan parlamentille ja neuvostolle”. Lisätään uusi toinen kohta seuraavasti:

”Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle myös unionin varoja koskevan arviointikertomuksen, joka perustuu erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 276 artiklan nojalla antamien huomautusten perusteella toteutetuista toimista saavutettuihin tuloksiin.”

270)

Korvataan 276 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”275 artiklassa tarkoitetut tilit ja taseen,” ilmaisulla ”275 artiklassa tarkoitetut tilit, taseen ja arviointikertomuksen,”.

YHTEISET VARAINHOITOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

271)

Lisätään 277 artiklan edelle 5 luku ”YHTEISET MÄÄRÄYKSET”.

272)

Korvataan 277 artikla seuraavasti:

”277 artikla

Monivuotinen rahoituskehys ja vuotuinen talousarvio laaditaan euroissa.”

273)

Muutetaan 279 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat asetuksilla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan:

a)

varainhoitosäännöt, joissa vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b)

säännöt, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön ja erityisesti tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien toiminnan valvonta.”

b)

poistetaan 2 kohdasta sana ”yksimielisesti” ja korvataan ilmaisu ”Euroopan parlamenttia kuultuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan” ilmaisulla ”Euroopan parlamenttia ja tilintarkastustuomioistuinta kuultuaan”.

274)

Lisätään uudet 279 a ja b artikla seuraavasti:

”279 a artikla

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio huolehtivat siitä, että käytettävissä on varoja, joiden avulla unioni voi täyttää oikeudelliset velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan.

279 b artikla

Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien säännöllisiä tapaamisia järjestetään komission aloitteesta tässä luvussa tarkoitettujen talousarviomenettelyjen yhteydessä. Puhemies ja puheenjohtajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet johtamiensa toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi, jotta tämän osaston määräysten täytäntöönpano helpottuisi.”

PETOSTEN TORJUNTA

275)

Lisätään 280 artiklan edelle 6 luku ”PETOSTEN TORJUNTA”.

276)

Muutetaan 280 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohdan loppuun ilmaisu seuraavasti: ”... sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.”;

b)

lisätään 4 kohtaan sanan ”jäsenvaltioissa” jälkeen ilmaisu ”… sekä unionin toimielimissä, elimissä ja laitoksissa.” sekä poistetaan ilmaisu ”tämän sopimuksen” ja viimeinen virke.

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

277)

Lisätään 280 artiklan jälkeen III osasto ”TIIVIIMPI YHTEISTYÖ”.

278)

Lisätään 280 a–i artikla seuraavassa esitetyllä tavalla. Nämä korvaavat yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan kanssa nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 a–27 e artiklan, 40–40 b artiklan sekä 43–45 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklan.

”280 a artikla

Tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava perussopimuksia ja unionin oikeutta.

Tiiviimpi yhteistyö ei saa haitata sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei saa luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristää niiden välistä kilpailua.

280 b artikla

Tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät osallistu siihen. Viimeksi mainitut eivät estä yhteistyöhön osallistuvia valtioita toteuttamasta yhteistyötä.

280 c artikla

1.   Tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa liittyä kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät siihen luvan antamista koskevassa päätöksessä vahvistetut mahdolliset osallistumisehdot. Ne voivat myös milloin tahansa liittyä siihen edellyttäen, että ne mainittujen ehtojen lisäksi noudattavat yhteistyön yhteydessä jo annettuja säädöksiä.

Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät edistämään mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistumista yhteistyöhön.

2.   Komissio ja tarvittaessa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tiedottavat Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tiiviimmän yhteistyön kehityksestä.

280 d artikla

1.   Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön jollakin perussopimuksissa tarkoitetulla alalla, yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvia aloja ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta, esittävät asiasta komissiolle pyynnön, jossa ne täsmentävät suunnitellun yhteistyön soveltamisalan ja tavoitteet. Komissio voi tehdä asiasta ehdotuksen neuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille perustelunsa.

Neuvosto antaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan luvan toteuttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tiiviimpää yhteistyötä.

2.   Jäsenvaltiot, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, esittävät asiasta pyynnön neuvostolle. Pyyntö toimitetaan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, joka antaa lausunnon siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa, sekä komissiolle, joka antaa lausunnon erityisesti siitä, sopiiko suunniteltu tiiviimpi yhteistyö yhteen unionin muiden politiikkojen kanssa. Pyyntö annetaan tiedoksi myös Euroopan parlamentille.

Neuvosto tekee yksimielisesti päätöksen, jolla annetaan lupa toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä.

280 e artikla

Kaikki neuvoston jäsenet voivat osallistua asioiden käsittelyyn, mutta äänestykseen osallistuvat vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita edustavat neuvoston jäsenet.

Yksimielisyyteen vaaditaan ainoastaan osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien äänet.

Kyseisten neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy 205 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

280 f artikla

1.   Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua jollakin 280 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alalla jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle.

Neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta komissio vahvistaa tuon jäsenvaltion osallistumisen. Se toteaa tarvittaessa, että osallistumisehdot täyttyvät, ja hyväksyy siirtymätoimenpiteet, jotka ovat tarpeen tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo annettujen säädösten soveltamiselle.

Jos komissio kuitenkin katsoo, että osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa näiden ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan pyynnön uutta käsittelyä varten. Tämän määräajan kuluttua se käsittelee pyynnön uudelleen toisessa alakohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jos komissio katsoo, että osallistumisehdot eivät vieläkään täyty, asianomainen jäsenvaltio voi saattaa asian neuvoston käsiteltäväksi, jolloin tämä tekee ratkaisun pyynnön johdosta. Neuvosto tekee ratkaisunsa 280 e artiklan mukaisesti. Se voi komission ehdotuksesta hyväksyä myös toisessa alakohdassa tarkoitetut siirtymätoimenpiteet.

2.   Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla jo aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle.

Neuvosto vahvistaa asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa kuultuaan ja todettuaan tarvittaessa, että osallistumisehdot täyttyvät. Neuvosto voi unionin korkean edustajan ehdotuksesta hyväksyä myös siirtymätoimenpiteet, jotka ovat tarpeen tiiviimmän yhteistyön yhteydessä jo annettujen säädösten soveltamiseksi. Jos neuvosto kuitenkin katsoo, että osallistumisehdot eivät täyty, se ilmoittaa näiden ehtojen täyttämiseksi toteutettavat toimenpiteet ja asettaa määräajan osallistumispyynnön uutta käsittelyä varten.

Tätä kohtaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ja 280 e artiklan mukaisesti.

280 g artikla

Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta aiheutuvista muista kuin toimielinten hallintomenoista vastaavat yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot, jollei neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan kaikkien jäsentensä yksimielisyydellä toisin päätä.

280 h artikla

1.   Kun jossakin perussopimusten määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti, neuvosto voi 280 e artiklassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan se tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

2.   Kun jossakin perussopimusten määräyksessä, jota voidaan soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön, määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksiä erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, neuvosto voi 280 e artiklassa tarkoitettuja menettelysääntöjä noudattaen yksimielisesti tehdä päätöksen, jonka mukaan se tekee ratkaisunsa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Neuvosto tekee ratkaisunsa Euroopan parlamenttia kuultuaan.

3.   Mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

280 i artikla

Neuvosto ja komissio varmistavat, että tiiviimmän yhteistyön alalla toteutetut toimet ovat johdonmukaisia keskenään ja sopivat yhteen unionin politiikkojen kanssa, ja ne toimivat tätä varten yhteistyössä.”

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

279)

Numeroidaan kuudes osa seuraavasti: ”SEITSEMÄS OSA”.

280)

Kumotaan 281, 293, 305 ja 314 artikla. Korvataan 286 artikla 16 b artiklalla.

281)

Lisätään 282 artiklan loppuun virke seuraavasti: ”Toimielinten toimintaan liittyvissä kysymyksissä unionia kuitenkin edustaa kukin toimielin itse hallinnollisen riippumattomuutensa puitteissa.”

282)

Korvataan 283 artiklan alussa ilmaisu ”Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja kuultuaan” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla ja kuultuaan” ja korvataan lopussa sanat ”yhteisön muuta henkilöstöä” sanoilla ”unionin muuta henkilöstöä”.

283)

Korvataan 288 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa määrätään, Euroopan keskuspankki korvaa pankin itsensä tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.”

284)

Lisätään 290 artiklaan sanan ”vahvistaa” jälkeen sana ”asetuksilla”.

285)

Poistetaan 291 artiklasta ilmaisu ”, Euroopan rahapoliittista instituuttia”.

286)

294 artiklasta tulee 48 a artikla.

287)

Muutetaan 299 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohta. 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ja 3–6 kohdasta tulee 311 a artikla jäljempänä 293 kohdassa esitettyine muutoksineen.

2 kohtaa ei numeroida;

b)

poistetaan ensimmäisestä kohdasta sana ”kuitenkin”, korvataan ilmaisu ”Ranskan merentakaisten departementtien” ilmaisulla ”Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Réunionin, Saint Barthélemyn, Saint Martinin” ja lisätään kohdan loppuun virke seuraavasti: ”Kun neuvosto hyväksyy nämä erityistoimenpiteet erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.”;

c)

korvataan toinen kohta seuraavasti: ”Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskevat erityisesti tulli- ja kauppapolitiikkaa, veropolitiikkaa, tullittomia alueita, maatalous- ja kalastuspolitiikkaa, raaka-aineiden ja välttämättömien kulutustavaroiden toimittamisehtoja, valtiontukia sekä edellytyksiä rakennerahastoihin ja laaja-alaisiin yhteisön ohjelmiin osallistumiselle.”;

d)

korvataan kolmannessa alakohdassa oleva viittaus toiseen alakohtaan viittauksella ensimmäiseen kohtaan.

288)

Korvataan 300 artikla 188 n artiklalla, 301 artikla 188 k artiklalla sekä 302, 303 ja 304 artikla 188 p artiklalla.

289)

Korvataan 308 artikla seuraavasti:

”308 artikla

1.   Jos jokin unionin toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi perussopimuksissa määritellyillä politiikan aloilla eikä niissä ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto antaa aiheelliset säännökset yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kun neuvosto antaa kyseiset säännökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, se tekee ratkaisunsa samoin yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2.   Komissio tiedottaa tähän artiklaan perustuvista ehdotuksista kansallisille parlamenteille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn yhteydessä.

3.   Tähän artiklaan perustuvat toimenpiteet eivät voi käsittää jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei perussopimusten mukaan ole mahdollista.

4.   Tätä artiklaa ei voida käyttää perustana yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvan tavoitteen saavuttamiseksi, ja tämän artiklan soveltamisessa noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 b artiklan toisessa kohdassa asetettuja rajoja.”.

290)

Lisätään uusi 308 a artikla seuraavasti:

”308 a artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta seuraaviin artikloihin:

269 artiklan kolmas ja neljäs kohta,

270 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta,

308 artikla, ja

309 artikla.”

291)

Korvataan 309 artikla seuraavasti:

”309 artikla

Sovellettaessa tiettyjen unionin jäsenyydestä johtuvien oikeuksien pidättämistä koskevaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa asianomaista jäsenvaltiota edustava Eurooppa-neuvoston jäsen tai neuvoston jäsen ei osallistu äänestykseen eikä tuota jäsenvaltiota oteta huomioon määriteltäessä mainitun artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden kolmasosaa tai neljää viidesosaa. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä.

Tehtäessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä määräenemmistö määräytyy tämän sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Kun äänioikeuden pidättämisestä on tehty päätös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä perussopimusten jonkin määräyksen perusteella, määräenemmistö määräytyy tämän sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai, neuvoston toimiessa komission tai unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta, 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Sovellettaessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, jotka edustavat sen jäsenten enemmistöä.”

292)

310 artiklasta tulee 188 m artikla.

293)

Kumotaan 311 artikla. Lisätään 311 a artikla, jonka sanamuoto otetaan 299 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ja 3–6 kohdasta, muutettuna seuraavasti:

a)

numeroidaan 2 kohdan ensimmäinen alakohta ja 3–6 kohta 1–5 kohdaksi ja lisätään artiklan alkuun uusi johdantolause seuraavasti:

”Sovelletaan perussopimusten alueellista soveltamisalaa koskevien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 c artiklan määräysten lisäksi seuraavia määräyksiä:”;

b)

korvataan 1 kohdaksi numeroidun 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”Ranskan merentakaisiin departementteihin” ilmaisulla ”Guadeloupeen, Ranskan Guayanaan, Martiniqueen, Réunioniin, Saint Barthélemyyn, Saint Martiniin” ja lisätään loppuun ilmaisu ”299 artiklan mukaisesti.”;

c)

poistetaan 2 kohdaksi numeroidun 3 kohdan alusta ilmaisu ”Tämän sopimuksen” ja jäljempänä oleva ilmaisu ”tämän sopimuksen”;

d)

korvataan 5 kohdaksi numeroidussa 6 kohdassa johdantolause ”Poiketen siitä, mitä edellä olevissa kohdissa määrätään, noudatetaan seuraavaa:” johdantolauseella ”Poiketen siitä, mitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklassa ja tämän artiklan 1–4 kohdassa määrätään, noudatetaan seuraavaa:”;

e)

lisätään artiklan loppuun uusi kohta seuraavasti:

”6.   Eurooppa-neuvosto voi asianomaisen jäsenvaltion aloitteesta tehdä päätöksen, jolla muutetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun Tanskan, Ranskan tai Alankomaiden maan tai alueen asemaa unioniin nähden. Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti komissiota kuultuaan.”

294)

Poistetaan 313 artiklaa edeltävä otsikko ”LOPPUMÄÄRÄYKSET”

295)

Lisätään 313 a artikla:

”313 a artikla

Tähän sopimukseen sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 53 artiklan määräyksiä.”

LOPPUMÄÄRÄYKSET

3 artikla

Tämä sopimus on tehty rajoittamattomaksi ajaksi.

4 artikla

1.   Tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja n:o 1 sisältää Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyihin pöytäkirjoihin tehdyt muutokset.

2.   Tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja n:o 2 sisältää Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen tehdyt muutokset.

5 artikla

1.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklat, jaksot, luvut, osastot ja osat, sellaisina kuin ne ovat tällä sopimuksella muutettuina, numeroidaan uudelleen tämän sopimuksen liitteenä olevien vastaavuustaulukoiden mukaisesti; liite on erottamaton osa tätä sopimusta.

2.   Viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa oleviin artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin samoin kuin viittaukset niiden välillä mukautetaan 1 kohdan mukaisesti, ja viittaukset mainittujen artiklojen kohtiin ja alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tämän sopimuksen tietyillä määräyksillä uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä, mukautetaan mainittujen määräysten mukaisesti.

Muihin unionin perustana oleviin muihin sopimuksiin ja primaarioikeuden asiakirjoihin sisältyvät viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin mukautetaan 1 kohdan mukaisesti. Viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osan kappaleisiin tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen kohtiin tai alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tällä sopimuksella uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä, mukautetaan tämän sopimuksen mukaisesti.

Nämä mukautukset koskevat tapauksen mukaan myös tapauksia, joissa kyseinen määräys on kumottu.

3.   Muissa asiakirjoissa tai säädöksissä olevat viittaukset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen johdanto-osan kappaleisiin, artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä sopimuksella, katsotaan viittauksiksi mainittujen sopimusten johdanto-osan kappaleisiin, artikloihin, jaksoihin, lukuihin, osastoihin ja osiin, sellaisina kuin ne ovat uudelleen numeroituina 1 kohdan mukaisesti, sekä vastaavasti mainittujen artiklojen kohtiin tai alakohtiin, sellaisina kuin ne ovat tämän sopimuksen tietyillä määräyksillä uudelleen numeroituina tai uudelleen järjestettyinä.

6 artikla

1.   Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa viimeisen ratifioimiskirjan tallettamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

7 artikla

Tämä sopimus, jonka nimi on Lissabonin sopimus, ja joka on laadittu yhtenä kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Лисабон на тринадесети декември две хиляди и седма година.

Hecho en Lisboa, el trece de diciembre de dos mil siete.

V Lisabonu dne třináctého prosince dva tisíce sedm.

Udfærdiget i Lissabon den trettende december to tusind og syv.

Geschehen zu Lissabon am dreizehnten Dezember zweitausendsieben.

Kahe tuhande seitsmenda aasta detsembrikuu kolmeteistkümnendal päeval Lissabonis.

Έγινε στη Λισσαβώνα, στις δέκα τρεις Δεκεμβρίου δύο χιλιάδες επτά.

Done at Lisbon on the thirteenth day of December in the year two thousand and seven.

Fait à Lisbonne, le treize décembre deux mille sept.

Arna dhéanamh i Liospóin, an tríú lá déag de Nollaig sa bhliain dhá mhíle a seacht.

Fatto a Lisbona, addì tredici dicembre duemilasette.

Lisabonā, divtūkstoš septītā gada trīspadsmitajā decembrī.

Priimta Lisabonoje du tūkstančiai septintųjų metų gruodžio tryliktą dieną.

Kelt Lisszabonban, a kétezer-hetedik év december tizenharmadik napján.

Magħmul f'Lisbona, fit-tlettax-il jum ta' Diċembru tas-sena elfejn u sebgħa.

Gedaan te Lissabon, de dertiende december tweeduizend zeven.

Sporządzono w Lizbonie dnia trzynastego grudnia roku dwa tysiące siódmego.

Feito em Lisboa, em treze de Dezembro de dois mil e sete.

Întocmit la Lisabona la treisprezece decembrie două mii șapte.

V Lisabone dňa trinásteho decembra dvetisícsedem.

V Lizboni, dne trinajstega decembra leta dva tisoč sedem.

Tehty Lissabonissa kolmantenatoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattaseitsemän.

Som skedde i Lissabon den trettonde december tjugohundrasju.

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Für Seine Majestät den König der Belgier

Image

„Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.”

«Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.»

„Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.“

За Правителството на Република България

Image

Za prezidenta České republiky

Image

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Image

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Image

Eesti Vabariigi Presidendi nimel

Image

Thar ceann Uachtarán na hÉireann

For the President of Ireland

Image

Για τον Πρόεδρο της Ελληνικής Δημοκρατίας

Image

Por Su Majestad el Rey de España

Image

Pour le Président de la République française

Image

Per il Presidente della Repubblica italiana

Image

Για τον Πρόεδρο της Κυπριακής Δημοκρατίας

Image

Latvijas Republikas Valsts prezidenta vārdā

Image

Lietuvos Respublikos Prezidento vardu

Image

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Image

A Magyar Köztársaság Elnöke részéről

Image

Għall-President ta' Malta

Image

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Image

Für den Bundespräsidenten der Republik Österreich

Image

Za Prezydenta Rzeczypospolitej Polskiej

Image

Pelo Presidente da República Portuguesa

Image

Pentru Președintele României

Image

Za predsednika Republike Slovenije

Image

Za prezidenta Slovenskej republiky

Image

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta

För Republiken Finlands President

Image

För Konungariket Sveriges regering

Image

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Image


PÖYTÄKIRJAT

A.   

EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA TIETYILTÄ OSIN EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄT PÖYTÄKIRJAT

PÖYTÄKIRJA

KANSALLISTEN PARLAMENTTIEN ASEMASTA EUROOPAN UNIONISSA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN, että tapa, jolla kansalliset parlamentit valvovat maansa hallituksen toimintaa Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, on kunkin jäsenvaltion valtiosäännön mukaiseen järjestelmään ja käytäntöön kuuluva asia,

HALUAVAT rohkaista kansallisia parlamentteja osallistumaan entistä enemmän Euroopan unionin toimintaan ja parantaa niiden mahdollisuuksia ilmaista näkemyksensä esityksistä, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä Euroopan unionin säädöksiä, samoin kuin muista kysymyksistä, jotka voivat olla niiden kannalta erityisen tärkeitä,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:

I OSASTO

TIETOJEN ANTAMINEN KANSALLISILLE PARLAMENTEILLE

1 artikla

Komissio toimittaa suoraan kansallisille parlamenteille komission tausta-asiakirjat (vihreät ja valkoiset kirjat sekä tiedonannot) silloin, kun ne julkaistaan. Komissio toimittaa kansallisille parlamenteille myös vuotuisen lainsäädäntöohjelman samoin kuin kaikki muut lainsäädännön suunnittelua tai poliittista strategiaa koskevat asiakirjat samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2 artikla

Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetut esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi toimitetaan kansallisille parlamenteille.

Tässä pöytäkirjassa ilmaisulla ”esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi” tarkoitetaan komission ehdotuksia, jäsenvaltioiden ryhmän aloitteita, Euroopan parlamentin aloitteita, unionin tuomioistuimen pyyntöjä, Euroopan keskuspankin suosituksia ja Euroopan investointipankin pyyntöjä, joiden tarkoituksena on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antaminen.

Komissio toimittaa siltä lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Euroopan parlamentti toimittaa siltä lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi suoraan kansallisille parlamenteille.

Neuvosto toimittaa jäsenvaltioiden ryhmältä, unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi kansallisille parlamenteille.

3 artikla

Kansalliset parlamentit voivat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrättyä menettelyä noudattaen toimittaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon siitä, onko esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin jäsenvaltioiden ryhmältä, neuvoston puheenjohtaja toimittaa esitystä koskevat perustellut lausunnot näiden jäsenvaltioiden hallituksille.

Kun esitys on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta, neuvoston puheenjohtaja toimittaa esitystä koskevat perustellut lausunnot asianomaiselle toimielimelle tai elimelle.

4 artikla

Esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi voidaan ottaa neuvoston esityslistaehdotukseen säädöksen hyväksymistä tai jonkin lainsäädäntömenettelyn yhteydessä tapahtuvaa yhteisen kannan vahvistamista varten aikaisintaan kahdeksan viikon kuluttua siitä, kun esitys on toimitettu kansallisille parlamenteille unionin virallisilla kielillä. Kiireellisissä tapauksissa tästä voidaan tehdä poikkeus, jonka perustelut esitetään kyseisessä säädöksessä tai neuvoston yhteisessä kannassa. Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia minkäänlaista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevaan esitykseen liittyvää sopimusta ei voida todeta saavutetun näiden kahdeksan viikon aikana. Lukuun ottamatta kiireellisiä, asianmukaisesti perusteltuja tapauksia kanta voidaan vahvistaa aikaisintaan kymmenen päivän kuluttua siitä, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on otettu neuvoston esityslistaehdotukseen.

5 artikla

Neuvoston istuntojen esityslistat ja käsittelyn tulokset, mukaan lukien niiden neuvoston istuntojen pöytäkirjat, joissa on käsitelty esityksiä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi, toimitetaan suoraan kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden hallituksille.

6 artikla

Kun Eurooppa-neuvosto aikoo soveltaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan ensimmäistä tai toista alakohtaa, Eurooppa-neuvoston aloitteesta ilmoitetaan kansallisille parlamenteille vähintään kuusi kuukautta ennen päätöksen tekemistä.

7 artikla

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa vuosikertomuksensa tiedoksi kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

8 artikla

Siinä tapauksessa, että kansallinen parlamenttijärjestelmä ei ole yksikamarinen, 1–7 artiklaa sovelletaan parlamentin muodostaviin kamareihin.

II OSASTO

PARLAMENTTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

9 artikla

Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit päättävät yhdessä parlamenttien välisen tehokkaan ja säännöllisen yhteistyön järjestämisestä ja edistämisestä unionissa.

10 artikla

Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssi voi saattaa aiheellisina pitämänsä näkemykset Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission tietoon. Konferenssi edistää muun muassa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välistä tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtoa, myös niiden erityisvaliokuntien välillä. Konferenssi voi myös järjestää parlamenttien välisiä kokouksia tietyistä aiheista, etenkin keskustellakseen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan luettuna. Konferenssin näkemykset eivät sido kansallisia parlamentteja eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.

PÖYTÄKIRJA

TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN SOVELTAMISESTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä unionin kansalaisia,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET vahvistaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklaan sisältyvien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevat edellytykset sekä perustaa järjestelmän sen valvomiseksi, miten näitä periaatteita sovelletaan,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

Kukin toimielin huolehtii jatkuvasti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklassa määriteltyjen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta.

2 artikla

Komissio kuulee laajalti eri tahoja ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Kuulemisissa on tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa komissio ei järjestä tällaista kuulemista. Se perustelee tätä koskevan päätöksensä ehdotuksessaan.

3 artikla

Tässä pöytäkirjassa ilmaisulla ’esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi’ tarkoitetaan komission ehdotuksia, jäsenvaltioiden ryhmän aloitteita, Euroopan parlamentin aloitteita, unionin tuomioistuimen pyyntöjä, Euroopan keskuspankin suosituksia ja Euroopan investointipankin pyyntöjä, joiden tarkoituksena on lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen antaminen.

4 artikla

Komissio toimittaa esityksensä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esityksensä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille samaan aikaan kuin unionin lainsäätäjälle.

Euroopan parlamentti toimittaa esityksensä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esityksensä kansallisille parlamenteille.

Neuvosto toimittaa jäsenvaltioiden ryhmältä, unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi sekä muutetut esitykset jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmat ja neuvoston kannat toimitetaan kansallisille parlamenteille heti niiden tultua hyväksytyiksi.

5 artikla

Esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi perustellaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisen kannalta. Kaikkiin esityksiin, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, olisi liitettävä selvitys, jonka sisältämien yksityiskohtaisten tietojen perusteella toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista voidaan arvioida. Selvityksessä olisi esitettävä tietoja, joiden perusteella voidaan arvioida esityksen rahoitusvaikutuksia ja, kun kyse on direktiivistä, sen vaikutuksia lainsäädäntöön, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, tarvittaessa myös alueelliseen lainsäädäntöön. Syyt, joiden perusteella todetaan, että unionin tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, osoitetaan laadullisin ja, aina kun se on mahdollista, määrällisin perustein. Esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi otetaan huomioon, että unionille, jäsenvaltioiden hallituksille, alueellisille tai paikallisille viranomaisille, taloudellisille toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen tai hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja sen olisi oltava suhteutettu saavutettavaan tavoitteeseen.

6 artikla

Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Kansallisen parlamentin tai kansallisen parlamentin kamarin on tarvittaessa itse järjestettävä lainsäädäntövaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien kuuleminen.

Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin jäsenvaltioiden ryhmältä, neuvoston puheenjohtaja toimittaa lausunnon näiden jäsenvaltioiden hallituksille.

Kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on lähtöisin unionin tuomioistuimelta, Euroopan keskuspankilta tai Euroopan investointipankilta, neuvoston puheenjohtaja toimittaa lausunnon asianomaiselle toimielimelle tai laitokselle.

7 artikla

1.   Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, kun kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ottavat huomioon kansallisten parlamenttien tai jonkin kansallisen parlamentin kamarin perustellut lausunnot.

Kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, jotka jakautuvat kansallisen parlamenttijärjestelmän perusteella. Kaksikamarisessa parlamenttijärjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni.

2.   Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, esitystä on tarkasteltava uudelleen. Tarvittava äänten vähimmäismäärä on neljännes, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 61 i artiklan perusteella tehdystä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.

Tarkasteltuaan esitystä uudelleen komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, jos kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, voi päättää joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Tämä päätös on perusteltava.

3.   Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta äänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, ehdotusta on niin ikään tarkasteltava uudelleen. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.

Jos komissio päättää pitää ehdotuksen voimassa, sen on esitettävä perustellussa lausunnossa ne syyt, joiden vuoksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä perusteltu lausunto, samoin kuin kansallisten parlamenttien perustellut lausunnot, toimitetaan unionin lainsäätäjälle, joka ottaa ne huomioon menettelyn aikana:

a)

ennen ensimmäisen käsittelyn päättämistä lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) tarkastelee sitä, onko lainsäädäntöehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaen erityisesti huomioon kansallisten parlamenttien enemmistön ilmaisemat yhteiset perusteet sekä komission perustellun lausunnon;

b)

jos lainsäätäjä neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistöllä tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistöllä katsoo, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, lainsäädäntöehdotuksen käsittely päättyy.

8 artikla

Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kanteet, jotka perustuvat siihen, että lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, ja jotka jäsenvaltio on pannut vireille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 230 artiklan määräysten mukaisesti tai jotka se on oikeusjärjestyksensä mukaisesti kansallisen parlamenttinsa tai kansallisen parlamenttinsa kamarin puolesta toimittanut Euroopan unionin tuomioistuimelle .

Myös alueiden komitea voi panna vireille mainitun artiklan mukaisesti tällaisen kanteen, kun on kyse sellaisista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävistä säädöksistä, joiden hyväksyminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan edellyttää sen kuulemista.

9 artikla

Komissio antaa Eurooppa-neuvostolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille vuosittain kertomuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 b artiklan soveltamisesta. Tämä vuosittainen kertomus toimitetaan myös talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

PÖYTÄKIRJA

EURORYHMÄSTÄ

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT parantaa voimakkaamman talouskasvun edellytyksiä Euroopan unionissa ja sitä varten edistää talouspolitiikan yhä tiiviimpää yhteensovittamista euroalueella,

OVAT TIETOISIA siitä, että on tarpeen antaa erityismääräyksiä vuoropuhelun tiivistämiseksi niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden rahayksikkö on euro, kunnes unionin kaikki jäsenvaltiot ovat ottaneet euron rahayksikökseen,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

Niiden jäsenvaltioiden ministerit, joiden rahayksikkö on euro, kokoontuvat keskenään epävirallisiin kokouksiin. Näitä kokouksia pidetään tarvittaessa, ja niissä keskustellaan aiheista, jotka liittyvät yhteistä rahaa koskeviin näiden valtioiden erityisiin tehtäviin. Komissio osallistuu kokouksiin. Euroopan keskuspankki kutsutaan osallistumaan näihin kokouksiin, joiden valmistelusta huolehtivat niiden jäsenvaltioiden valtiovarainministerien edustajat, joiden rahayksikkö on euro, ja komission edustajat.

2 artikla

Niiden jäsenvaltioiden ministerit, joiden rahayksikkö on euro, valitsevat puheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi näiden jäsenvaltioiden enemmistöllä.

PÖYTÄKIRJA

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 28 a ARTIKLAAN PERUSTUVASTA PYSYVÄSTÄ RAKENTEELLISESTA YHTEISTYÖSTÄ

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 a artiklan 6 kohdan ja 28 e artiklan,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unioni harjoittaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu jäsenvaltioiden toimien jatkuvaan lähentymiseen,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin; unioni voi käyttää niitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 b artiklassa tarkoitettuihin unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhan säilyttämisestä, konfliktien ehkäisemisestä ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti; nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden voimavaroja käyttäen sekä yhteisen joukkovalikoiman periaatteen mukaisesti,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kunnioittaa niiden jäsenvaltioiden Pohjois-Atlantin sopimuksesta johtuvia velvoitteita, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa, joka on edelleen jäseniensä yhteisen puolustuksen perusta, ja se on sopusoinnussa tässä yhteydessä määritetyn yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että unionin vahvempi asema turvallisuuden ja puolustuksen alalla lisää uudistuneen Pohjois-Atlantin liiton elinvoimaisuutta sopusoinnussa niin sanottujen Berliini plus -järjestelyjen kanssa,

OVAT VAKAASTI sitä mieltä, että unioni pystyy täysin täyttämään sille kansainvälisessä yhteisössä kuuluvat velvoitteensa,

OVAT TIETOISIA siitä, että Yhdistyneet Kansakunnat voi pyytää unionilta apua Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VI tai VII luvun nojalla käynnistettyjen operaatioiden kiireellistä toteuttamista varten,

TUNNUSTAVAT, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehostaminen edellyttää jäsenvaltioilta voimavaroja koskevia toimia,

OVAT TIETOISIA siitä, että uuden vaiheen aloittaminen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä edellyttää tähän halukkailta jäsenvaltioilta määrätietoisia toimia,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että on tärkeää, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja osallistuu täysin pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön liittyviin menettelyihin,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön voivat liittyä jäsenvaltiot, jotka Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien sitoutuvat:

a)

osallistumaan tiiviimmin puolustusvoimavarojensa kehittämiseen kehittämällä kansallisia voimavaratarjouksiaan ja osallistumalla tarvittaessa monikansallisiin joukkoihin, tärkeimpiin eurooppalaisiin puolustustarvikeohjelmiin ja Euroopan puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaavan viraston, jäljempänä ’Euroopan puolustusvirasto’, toimintaan; ja

b)

siihen, että niillä on viimeistään vuonna 2010 valmiudet antaa käyttöön, joko kansallisesti koottuna tai osana monikansallisia joukkoja, suunniteltuihin tehtäviin kohdennettuja taisteluyksiköitä, jotka on taktisella tasolla koottu taisteluosastoiksi, joilla on tukitoimintoja, kuljetus ja logistiikka mukaan lukien, ja joilla on kyky aloittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 b artiklassa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen 5–30 vuorokauden kuluessa erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien esittämiin pyyntöihin vastaamiseksi ja joita voidaan ylläpitää aluksi 30 vuorokauden ja tarvittaessa ainakin 120 vuorokauden ajan.

2 artikla

Pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot sitoutuvat 1 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi

a)

tekemään Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien yhteistyötä puolustustarvikkeisiin liittyvien investointimenojen tasoa koskevien hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarkastelemaan näitä tavoitteita säännöllisesti uudelleen unionin turvallisuusympäristön ja kansainvälisten velvoitteiden valossa;

b)

mahdollisuuksien mukaan lähentämään puolustusalan välineitään muun muassa yhdenmukaistamalla sotilaallisten tarpeiden määrittelyn, kokoamalla puolustusvoimavaransa yhteen ja tarvittaessa erikoistumalla sekä edistämällä yhteistyötä koulutuksen ja logistiikan alalla;

c)

toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä joukkojensa käytettävyyden, yhteistoimintakyvyn, joustavuuden ja toimintavalmiuden vahvistamiseksi muun muassa määrittelemällä joukkojen käyttöön antamista koskevat yhteiset tavoitteet, mahdollisesti myös tarkastelemalla uudelleen kansallisia päätöksentekomenettelyjään;

d)

tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ne toteuttavat voimavarojen kehittämisjärjestelyn puitteissa todettujen puutteiden korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, monikansallinen toiminta mukaan luettuna, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niitä koskevia sitoumuksia Pohjois-Atlantin liitossa;

e)

osallistumaan tarvittaessa Euroopan puolustusviraston puitteissa tärkeimpien yhteisten tai eurooppalaisten puolustustarvikeohjelmien kehittämiseen.

3 artikla

Euroopan puolustusvirasto ottaa osaa osallistuvien jäsenvaltioiden voimavaratarjousten säännölliseen arviointiin, erityisesti kun on kyse sellaisista tarjouksista, joiden tekemisessä on noudatettu muun muassa 2 artiklan perusteella laadittavia arviointiperusteita, ja antaa niistä kertomuksen vähintään kerran vuodessa. Arviointia voidaan käyttää pohjana neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 e artiklan mukaisesti hyväksymille suosituksille ja päätöksille.

PÖYTÄKIRJA

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 6 ARTIKLAN 2 KOHDASTA, JOKA KOSKEE LIITTYMISTÄ IHMISOIKEUKSIEN JA PERUSVAPAUKSIEN SUOJAAMISEKSI TEHTYYN EUROOPPALAISEEN YLEISSOPIMUKSEEN

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa Euroopan unionin liittymisestä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on otettava huomioon tarve säilyttää unionin ja unionin oikeuden erityispiirteet erityisesti seuraavien osalta:

a)

erityiset menettelysäännöt, joita sovelletaan, jos unioni osallistuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen seurantaelinten toimintaan;

b)

tarpeelliset järjestelyt, joilla varmistetaan, että Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden esittämät kanteet sekä yksityiset valitukset osoitetaan tapauksen mukaan asianmukaisesti jäsenvaltioille ja/tai unionille.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa on varmistettava, ettei unionin liittyminen vaikuta unionin toimivaltaan eikä sen toimielinten toimivaltuuksiin. Sopimuksessa on lisäksi varmistettava, ettei se mitenkään vaikuta jäsenvaltioiden asemaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja erityisesti tähän yleissopimukseen liitettyjen pöytäkirjojen osalta, jäsenvaltioiden yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti toteuttamiin, yleissopimuksesta poikkeaviin toimenpiteisiin eikä jäsenvaltioiden yleissopimukseen sen 57 artiklan mukaisesti tekemiin varaumiin.

3 artikla

Mikään 1 artiklassa tarkoitetun sopimuksen määräys ei saa vaikuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 292 artiklan soveltamiseen.

PÖYTÄKIRJA

SISÄMARKKINOISTA JA KILPAILUSTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

KATSOVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määritellyt sisämarkkinat käsittää järjestelmän, jolla taataan, ettei kilpailu vääristy,

OVAT SOPINEET, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä perussopimusten määräysten, mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 308 artikla, mukaisesti.

Tämä pöytäkirja liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen.

PÖYTÄKIRJA

EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAN SOVELTAMISESTA PUOLAAN JA YHDISTYNEESEEN KUNINGASKUNTAAN

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

KATSOVAT, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa unioni tunnustaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa esitetyt oikeudet, vapaudet ja periaatteet,

KATSOVAT, että perusoikeuskirjaa on sovellettava täysin edellä mainitun 6 artiklan määräysten ja itse perusoikeuskirjan VII osaston mukaisesti,

KATSOVAT, että edellä mainitun 6 artiklan mukaan Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuinten on sovellettava ja tulkittava perusoikeuskirjaa täysin mainitussa artiklassa tarkoitettujen selitysten mukaisesti,

KATSOVAT, että perusoikeuskirja sisältää sekä oikeuksia että periaatteita,

KATSOVAT, että perusoikeuskirja sisältää sekä kansalaisia koskevia ja poliittisluonteisia määräyksiä että taloudellis- ja sosiaalisluonteisia määräyksiä,

KATSOVAT, että perusoikeuskirjassa vahvistetaan uudelleen unionissa tunnustetut oikeudet, vapaudet ja periaatteet ja tuodaan nuo oikeudet paremmin näkyviin, mutta siinä ei luoda uusia oikeuksia tai periaatteita,

PALAUTTAVAT MIELEEN Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteet, jotka johtuvat Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta, Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta ja unionin oikeudesta yleensä,

PANEVAT MERKILLE Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan toivomuksen, jonka mukaan perusoikeuskirjan soveltamisen tiettyjä näkökohtia olisi selkeytettävä,

HALUAVAT tämän vuoksi selkeyttää perusoikeuskirjan soveltamista Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan lakien ja hallinnollisten toimenpiteiden osalta sekä sen kuulumista tuomioistuinten toimivaltaan Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa,

VAHVISTAVAT, että tässä pöytäkirjassa olevat viittaukset tiettyjen perusoikeuskirjan määräysten soveltamiseen eivät vaikuta millään tavoin perusoikeuskirjan muiden määräysten soveltamiseen,

VAHVISTAVAT, että tämä pöytäkirja ei vaikuta perusoikeuskirjan soveltamiseen muihin jäsenvaltioihin,

VAHVISTAVAT, että tämä pöytäkirja ei vaikuta Puolan eikä Yhdistyneen kuningaskunnan muihin velvoitteisiin, jotka johtuvat Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta, Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta ja unionin oikeudesta yleensä,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

1.   Perusoikeuskirjalla ei laajenneta Euroopan unionin tuomioistuimen eikä minkään Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimen toimivaltaa niin, että se voisi todeta, että Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, käytännöt tai toiminnat eivät vastaa perusoikeuksia, vapauksia ja periaatteita, jotka perusoikeuskirjassa on vahvistettu.

2.   Erityisesti ja selvyyden vuoksi mikään perusoikeuskirjan IV osastossa ei luo Puolaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettavia tuomioistuinten toimivaltaan kuuluvia oikeuksia, paitsi siltä osin kuin Puola tai Yhdistynyt kuningaskunta on säätänyt tällaisista oikeuksista kansallisessa lainsäädännössään.

2 artikla

Jos perusoikeuskirjassa viitataan kansalliseen lainsäädäntöön ja käytäntöön, sitä sovelletaan Puolassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa vain siinä määrin kuin sen sisältämät oikeudet tai periaatteet on tunnustettu Puolan tai Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännössä tai käytännöissä.

PÖYTÄKIRJA

JAETUN TOIMIVALLAN KÄYTÖSTÄ

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

Ainoa artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen jaettua toimivaltaa koskevan 2 a artiklan 2 kohdan osalta, unionin toteuttaessa toimintaa tietyllä alalla, tämä toimivallan käytön soveltamisala ei kata kuin kyseessä olevassa unionin säädöksessä säädellyt asiat, eikä se siten koske asianomaista alaa kokonaisuudessaan.

PÖYTÄKIRJA

YLEISTÄ ETUA KOSKEVISTA PALVELUISTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT korostaa yleistä etua koskevien palveluiden merkitystä,

OVAT SOPINEET seuraavista tulkintaa koskevista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

1 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisia yleistä taloudellista etua koskevia palveluja koskevat unionin yhteiset arvot käsittävät erityisesti seuraavaa:

kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja järjestää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita;

yleistä taloudellista etua koskevien eri palvelujen väliset erot ja erot käyttäjien tarpeissa ja mieltymyksissä, jotka voivat johtua erilaisista maantieteellisistä, yhteiskunnallisista tai kulttuurisista tilanteista;

korkea laadun ja turvallisuuden taso sekä kohtuuhintaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistäminen.

2 artikla

Perussopimusten määräykset eivät millään tavoin rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa tarjota, tilata ja järjestää yleistä, muuta kuin taloudellista, etua koskevia palveluja.

PÖYTÄKIRJA

NEUVOSTON PÄÄTÖKSESTÄ, JOKA KOSKEE EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN 9 c ARTIKLAN 4 KOHDAN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN 205 ARTIKLAN 2 KOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA 1 PÄIVÄN MARRASKUUTA 2014 JA 31 PÄIVÄN MAALISKUUTA 2017 VÄLISENÄ AIKANA SEKÄ 1 PÄIVÄSTÄ HUHTIKUUTA 2017 ALKAEN

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

OTTAVAT HUOMIOON, että Lissabonin sopimusta hyväksyttäessä oli ratkaiseva merkitys sillä, että päästiin yhteisymmärrykseen neuvoston päätöksestä, joka koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana sekä 1 päivästä huhtikuuta 2017 alkaen, jäljempänä ’päätös’,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

Ainoa artikla

Ennen kuin neuvosto tarkastelee ehdotusta, jolla pyritään joko muuttamaan tai kumoamaan päätös tai jokin sen säännöksistä taikka muuttamaan välillisesti sen soveltamisalaa tai merkitystä jotain toista unionin säädöstä muuttamalla, Eurooppa-neuvosto käsittelee alustavasti kyseistä ehdotusta toimien yhteisymmärryksessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 b artiklan 4 kohdan mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

KATSOVAT, että siirtyminen Lissabonin sopimusta aiemmin sovellettavien perussopimusten institutionaalisista määräyksistä mainitun sopimuksen toimielinjärjestelmää koskeviin määräyksiin edellyttää siirtymämääräyksiä,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen:

1 artikla

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan ’perussopimuksilla’ Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta.

I OSASTO

EUROOPAN PARLAMENTTIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

2 artikla

Eurooppa-neuvosto tekee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisen päätöksen Euroopan parlamentin kokoonpanosta hyvissä ajoin ennen vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.

Vaalikauden 2004–2009 loppuun asti Euroopan parlamentin kokoonpano ja sen jäsenten lukumäärä säilyvät samoina kuin ne ovat Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan.

II OSASTO

MÄÄRÄENEMMISTÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3 artikla

1.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdan mukaisesti määräenemmistön määrittelyä Eurooppa-neuvostossa ja neuvostossa koskevat mainitun kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan määräykset tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 2014.

2.   Kun ratkaisu on 1 päivän marraskuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2017 välisenä aikana tehtävä määräenemmistöllä, neuvoston jäsen voi pyytää, että ratkaisu tehdään 3 kohdassa määritellyllä määräenemmistöllä. Tällöin sovelletaan 3 ja 4 kohtaa.

3.   Seuraavat määräykset ovat voimassa 31 päivään lokakuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 201 a artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista:

Kun Eurooppa-neuvoston ja neuvoston ratkaisun edellytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painotetaan seuraavasti:

Belgia

12

Bulgaria

10

Tšekki

12

Tanska

7

Saksa

29

Viro

4

Irlanti

7

Kreikka

12

Espanja

27

Ranska

29

Italia

29

Kypros

4

Latvia

4

Liettua

7

Luxemburg

4

Unkari

12

Malta

3

Alankomaat

13

Itävalta

10

Puola

27

Portugali

12

Romania

14

Slovenia

4

Slovakia

7

Suomi

7

Ruotsi

10

Yhdistynyt kuningaskunta

29

Kun ratkaisu on perussopimusten nojalla tehtävä komission ehdotuksesta, sen edellytyksenä on vähintään 255 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä. Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähintään 255 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.

Eurooppa-neuvoston tai neuvoston jäsen voi pyytää, että Eurooppa-neuvoston tai neuvoston hyväksyessä säädöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määräenemmistö edustaa vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseessä olevaa säädöstä ei hyväksytä.

4.   Kun kaikki neuvoston jäsenet eivät perustamissopimusten mukaisesti osallistu äänestykseen, eli tapauksissa, joissa viitataan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan mukaisesti määriteltyyn määräenemmistöön, määräenemmistöllä tarkoitetaan 31 päivään lokakuuta 2014 asti yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista äänistä ja yhtä suurta osuutta kyseisten jäsenten määrästä sekä tarvittaessa yhtä suurta prosentuaalista osuutta asianomaisten jäsenvaltioiden väestöstä kuin tämän artiklan 3 kohdassa on määrätty.

III OSASTO

NEUVOSTON KOKOONPANOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4 artikla

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon asti neuvosto voi kokoontua mainitun kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa kokoonpanoissa sekä muissa kokoonpanoissa, joita koskeva luettelo vahvistetaan yleisten asioiden neuvosto yksinkertaisella enemmistöllä tekemässä päätöksessä.

IV OSASTO

KOMISSIOTA JA UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEAA EDUSTAJAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 artikla

Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä virassa olevat komission jäsenet pysyvät virassaan toimikautensa loppuun. Komission jäsenen, jolla on sama kansalaisuus kuin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealla edustajalla, toimikausi päättyy kuitenkin päivänä, jona korkea edustaja nimitetään.

V OSASTO

YHTEISEN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEANA EDUSTAJANA TOIMIVAA NEUVOSTON PÄÄSIHTEERIÄ JA NEUVOSTON VARAPÄÄSIHTEERIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 artikla

Yhteisen ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ja neuvoston varapääsihteerin toimikausi päättyy Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivänä. Neuvosto nimittää pääsihteerin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

VI OSASTO

NEUVOA-ANTAVIA ELIMIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

7 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon saakka talous- ja sosiaalikomitean jäsenmäärä jakautuu seuraavasti:

Belgia

12

Bulgaria

12

Tšekki

12

Tanska

9

Saksa

24

Viro

7

Irlanti

9

Kreikka

12

Espanja

21

Ranska

24

Italia

24

Kypros

6

Latvia

7

Liettua

9

Luxemburg

6

Unkari

12

Malta

5

Alankomaat

12

Itävalta

12

Puola

21

Portugali

12

Romania

15

Slovenia

7

Slovakia

9

Suomi

9

Ruotsi

12

Yhdistynyt kuningaskunta

24

8 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa tarkoitetun päätöksen voimaantuloon saakka alueiden komitean jäsenmäärä jakautuu seuraavasti:

Belgia

12

Bulgaria

12

Tšekki

12

Tanska

9

Saksa

24

Viro

7

Irlanti

9

Kreikka

12

Espanja

21

Ranska

24

Italia

24

Kypros

6

Latvia

7

Liettua

9

Luxemburg

6

Unkari

12

Malta

5

Alankomaat

12

Itävalta

12

Puola

21

Portugali

12

Romania

15

Slovenia

7

Slovakia

9

Suomi

9

Ruotsi

12

Yhdistynyt kuningaskunta

24

VII OSASTO

ENNEN LISSABONIN SOPIMUKSEN VOIMAANTULOA ANNETTUJA, EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V JA VI OSASTOON PERUSTUVIA SÄÄDÖKSIÄ KOSKEVAT SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

9 artikla

Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjen, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen perustuvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten säädösten oikeusvaikutukset säilyvät niin kauan kuin näitä säädöksiä ei kumota, julisteta mitättömiksi tai muuteta perussopimusten nojalla. Sama koskee myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen perusteella tehtyjä jäsenvaltioiden välisiä yleissopimuksia.

10 artikla

1.   Sellaisten poliisiyhteistyön ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annettujen unionin säädösten osalta, jotka on hyväksytty ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, toimielinten toimivalta on siirtymätoimenpiteenä mainitun sopimuksen voimaantulopäivänä seuraava: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan mukaista komission toimivaltaa ei sovelleta, ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se oli voimassa ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, VI osaston mukainen Euroopan unionin tuomioistuimen toimivalta säilyy ennallaan, myös silloin, kun mainitut säädökset on hyväksytty mainitun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklan 2 kohdan nojalla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen muuttaminen johtaa siihen, että mainitussa kohdassa tarkoitettujen toimielinten toimivaltaa, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, sovelletaan, sikäli kuin on kyse muutetusta säädöksestä, niihin jäsenvaltioihin, joihin tätä muutettua säädöstä sovelletaan.

3.   Joka tapauksessa 1 kohdassa mainitun siirtymätoimenpiteen noudattaminen lakkaa viiden vuoden kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä.

4.   Yhdistynyt kuningaskunta voi viimeistään kuusi kuukautta ennen 3 kohdassa mainitun siirtymäkauden päättymistä ilmoittaa neuvostolle, ettei se 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten osalta hyväksy 1 kohdassa tarkoitettujen toimielinten toimivaltaa sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa. Jos Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt tällaisen ilmoituksen, kaikkia 1 kohdassa tarkoitettuja säädöksiä lakataan soveltamasta siihen 3 kohdassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymispäivästä alkaen. Tätä alakohtaa ei sovelleta niiden 2 kohdassa tarkoitettujen muutettujen säädösten osalta, joita sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Neuvosto määrittää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta edellä olevan johdosta tarvittavat järjestelyt sekä tarvittavat siirtymäjärjestelyt. Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen. Neuvoston määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tehdä myös päätöksen siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on vastattava niistä mahdollisista välittömistä rahoitusvaikutuksista, jotka väistämättä aiheutuvat siitä, ettei se enää osallistu näihin säädöksiin.

5.   Yhdistynyt kuningaskunta voi milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa neuvostolle haluavansa osallistua säädöksiin, joita on lakattu soveltamasta siihen 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Tällöin sovelletaan tapauksesta riippuen osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyn pöytäkirjan tai Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan asiaa koskevia määräyksiä. Kyseessä olevien säädösten osalta toimielinten toimivalta on se, josta määrätään perussopimuksissa. Toimiessaan asianomaisten pöytäkirjojen nojalla unionin toimielimet ja Yhdistynyt kuningaskunta pyrkivät palauttamaan Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollisimman laajan osallistumisen unionin säännöstöön vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen alalla vahingoittamatta vakavasti tämän säännöstön eri osien käytännön toimivuutta ja kunnioittaen niiden johdonmukaisuutta.

B.   

LISSABONIN SOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄT PÖYTÄKIRJAT

PÖYTÄKIRJA N:o 1

EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN JA/TAI EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETTYJEN PÖYTÄKIRJOJEN MUUTTAMISESTA

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT muuttaa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitettyjä pöytäkirjoja niiden mukauttamiseksi Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin,

OVAT SOPINEET seuraavista Lissabonin sopimukseen liitettävistä määräyksistä:

1 artikla

1)   Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä voimassa olevat pöytäkirjat, jotka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimuksen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja/tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen, muutetaan tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2)   Lissabonin sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa määrättyjä, koko sopimusta koskevia muutoksia sovelletaan sen d, e ja j alakohtaa lukuun ottamatta tässä artiklassa tarkoitettuihin pöytäkirjoihin.

3)   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa pöytäkirjoissa:

a)

korvataan johdanto-osan viimeinen kappale, jossa mainitaan se perussopimus tai ne perussopimukset, joihin kyseinen pöytäkirja liitetään, ilmaisulla ”OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen”. Tämä alakohta ei koske taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta tehtyä pöytäkirjaa eikä jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehtyä pöytäkirjaa.

Pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä, pöytäkirja Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista, pöytäkirja Irlannin perustuslain 40.3.3 artiklasta ja pöytäkirja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista liitetään myös Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen;

b)

korvataan kulloisessakin taivutusmuodossa sana ”yhteisöt” sanalla ”unioni” ja mukautetaan samassa lauseyhteydessä esiintyvät muut sanat tarvittaessa.

4)   Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa kulloisessakin taivutusmuodossa ilmaisu ”tämä sopimus” ilmaisulla ”perussopimukset” ja viittaus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja/tai Euroopan yhteisön perustamissopimukseen viittauksella perussopimuksiin, sekä muutetaan tämän mukaisesti taipuvat sanat tarvittaessa monikkoon:

a)

pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä:

1 artikla (mukaan luettuina viittaus EU-sopimukseen ja EY:n perustamissopimukseen);

b)

pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä:

1.1 artiklan uusi toinen alakohta,

12.1 artiklan ensimmäinen alakohta,

14.1 artikla (toinen ”tätä sopimusta” koskeva maininta),

14.2 artiklan toinen alakohta,

34.1 artiklan toinen luetelmakohta,

35.1 artikla;

c)

pöytäkirja liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä:

3 artiklan toinen virke, jossa korvataan sana ”sopimuksesta” sanalla ”perussopimuksista”;

d)

pöytäkirja eräistä Tanskaa koskevista määräyksistä:

2 kohdan, joka numeroidaan 1 kohdaksi, toinen virke;

e)

pöytäkirja Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia:

johdanto-osan kuudes kappale, josta tulee viides kappale,

1 artikla;

f)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta:

johdanto-osan kuudes kappale, josta tulee johdanto-osan seitsemäs kappale;

g)

pöytäkirja kiinteän omaisuuden hankkimisesta Tanskassa:

ainoa määräys, jossa korvataan sana ”sopimuksessa” sanalla ”perussopimuksissa”;

h)

pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta:

ainoa määräys;

i)

pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta:

3 artikla.

5)   Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa ja liitteissä ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”:

a)

pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä

3.1 artikla,

4 artiklan johdantolause,

6.3 artikla,

7 artikla,

9.1 artikla

10.1 artikla,

11.1 artiklan ensimmäinen alakohta,

14.1 artikla (ensimmäinen ”tätä sopimusta” koskeva maininta),

15.3 artikla,

16 artiklan ensimmäinen kohta,

21.1 artikla,

25.2 artikla,

27.2 artikla,

34.1 artikla, johdantolause,

35.3 artikla,

41.1 artikla, joka numeroidaan 40.1 artiklaksi,

42 artikla, joka numeroidaan 41 artiklaksi,

43.1 artikla, joka numeroidaan 42.1 artiklaksi,

45.1 artikla, joka numeroidaan 44 artiklaksi,

47.3 artikla, joka numeroidaan 46.3 artiklaksi;

b)

pöytäkirja liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä:

1 artiklan johdantolause;

c)

pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 121 artiklassa tarkoitetuista lähentymisperusteista:

1 artiklan ensimmäinen virke;

d)

pöytäkirja eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä:

6 kohdan, joka numeroidaan 5 kohdaksi, toinen alakohta,

9 kohdan, joka numeroidaan 8 kohdaksi, johdantokappale,

10 kohdan, joka numeroidaan 9 kohdaksi, a alakohdan toinen virke, jossa korvataan sana ”sopimuksen” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”,

11 kohta, joka numeroidaan 10 kohdaksi;

e)

pöytäkirja taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta:

johdanto-osan viidennessätoista kappaleessa, josta tulee yhdestoista kappale; siinä lisätään ilmaisu ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen” ilmaisun ”jolla on ohjelma” jälkeen;

f)

liitteet I ja II:

liitteen I otsikko ja liitteen II otsikko, joissa korvataan ilmaisut ”tämän sopimuksen” ja ”sopimuksen” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen”.

6)   Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa ilmaisu ”tämän sopimuksen” ilmaisulla ”mainitun sopimuksen”:

a)

pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä

3.2 artikla,

3.3 artikla,

9.2 artikla,

9.3 artikla,

11.2 artikla,

43.2 artikla, joka numeroidaan 42.2 artiklaksi,

43.3 artikla, joka numeroidaan 42.3 artiklaksi,

44 artiklan, joka numeroidaan 43 artiklaksi, toinen kohta;

b)

pöytäkirja liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä:

2 artiklan johdantokappale;

c)

pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 121 artiklassa tarkoitetuista lähentymisperusteista:

2 artikla,

3 artikla,

4 artiklan ensimmäinen virke,

6 artikla;

d)

pöytäkirja eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä:

7 kohdan, joka numeroidaan 6 kohdaksi, toinen alakohta,

10 kohdan, joka numeroidaan 9 kohdaksi, c alakohta.

7)   Lisätään seuraavissa pöytäkirjoissa ilmaisu ”yksinkertaisella enemmistöllä” samaan lauseyhteyteen sanan ”neuvosto” kanssa:

a)

pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä:

4 artiklan toinen kohta,

13 artiklan toinen kohta;

b)

pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista:

7 artiklan, joka numeroidaan 6 artiklaksi, ensimmäinen virke.

8)   Korvataan seuraavissa pöytäkirjoissa kulloisessakin taivutusmuodossa ilmaisu ”Euroopan yhteisöjen tuomioistuin”, ”yhteisöjen tuomioistuin” tai ”yhteisön tuomioistuin” ilmaisulla ”Euroopan unionin tuomioistuin”:

a)

pöytäkirja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä:

1 artikla,

3 artiklan neljäs kohta,

liitteen 1 artikla,

b)

pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä:

35.1, 35.2, 35.4, 35.5 ja 35.6 artikla,

36.2 artikla

c)

pöytäkirja Euroopan yhteisöjen toimielinten ja tiettyjen elinten ja yksikköjen sekä Europolin kotipaikan sijainnista:

ainoan artiklan d kohta;

d)

pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista:

12 artiklan, joka numeroidaan 11 artiklaksi, a alakohta, jossa korvataan sana ”tuomioistuimen” ilmaisulla ”Euroopan unionin tuomioistuimen”,

21 artikla, joka numeroidaan 20 artiklaksi, ensimmäinen maininta;

e)

pöytäkirja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta

2 artikla;

f)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta:

johdanto-osan toinen kappale, josta tulee kolmas kappale.

9)   Kumotaan seuraavat pöytäkirjat:

a)

pöytäkirja Italiasta (1957);

b)

pöytäkirja tietyistä maista peräisin olevista ja sieltä tulevista tavaroista, jotka saavat jossakin jäsenvaltiossa erityisen tuontikohtelun (1957);

c)

pöytäkirja Euroopan rahapoliittisen instituutin perussäännöstä (1992);

d)

pöytäkirja siirtymisestä talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (1992);

e)

pöytäkirja Portugalista (1992);

f)

pöytäkirja kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa (1997), joka korvataan uudella pöytäkirjalla, jonka nimi on ”pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa”;

g)

pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta (1997), joka korvataan uudella pöytäkirjalla, jonka nimi on ”pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta”;

h)

pöytäkirja eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista (1997), jonka teksti siirretään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 b artiklaan;

i)

pöytäkirja Euroopan unionin laajentumisesta (2001);

j)

pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta (2001).

10)   Muutetaan pöytäkirja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä seuraavasti:

a)

korvataan johdanto-osan ensimmäisen kappaleen viittaus Euroopan yhteisön perustamissopimukseen viittauksella Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. Korvataan muualla pöytäkirjassa ilmaisu ”EY:n perustamissopimus” asianmukaisesti taivutettuna ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus”; poistetaan koko pöytäkirjasta viittaukset EHTY-sopimuksen niihin artikloihin, jotka on kumottu tähän sopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla N:o 2, ja kukin virke mukautetaan tarvittaessa tämän mukaisesti;

b)

korvataan seuraavissa artikloissa kulloisessakin taivutusmuodossa ilmaisu ”yhteisöjen tuomioistuin” ilmaisulla ”unionin tuomioistuin”:

3 artiklan toinen ja neljäs kohta,

4 artiklan neljäs kohta,

5 artiklan toinen kohta,

6 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta,

10–14 artikla,

15 artiklan ensimmäinen virke,

16 artiklan ensimmäinen, kolmas, neljäs ja viides kohta,

17 artiklan ensimmäinen ja neljäs kohta,

18 artiklan kolmas ja neljäs kohta,

19 artiklan ensimmäinen, neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs kohta,

20 artiklan ensimmäinen, neljäs ja viides kohta,

21 artiklan ensimmäinen kohta,

22 artiklan ensimmäinen, kolmas ja neljäs kohta,

23 artikla,

24 artikla,

25, 27 ja 28 artikla,

29 artikla,

30–32, 35, 38–41 ja 43 artikla,

52 artikla,

54 artikla,

56 artiklan ensimmäinen kohta,

57 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta,

58 artiklan ensimmäinen kohta,

59 artikla,

60 artiklan toinen kohta,

61 artikla,

62 artikla,

62a artikla,

62b artikla,

63 artikla

64 artiklan ensimmäinen kohta, josta tulee toisen kohdan ensimmäinen virke,

liitteessä olevat 2 artiklan ensimmäinen kohta ja 3 artiklan 2 kohdan toinen virke sekä 3 kohta,

liitteessä olevan 6 artiklan 1 kohta,

liitteessä olevan 8 artiklan 1 ja 2 kohta;

c)

korvataan 2 artiklassa ilmaisu ”julkisessa istunnossa” ilmaisulla ”unionin tuomioistuimen julkisessa istunnossa”;

d)

lisätään 3 artiklan toiseen kohtaan ja 4 artiklan neljänteen kohtaan virke seuraavasti: ”Jos päätös koskee unionin yleisen tuomioistuimen tai jonkin erityistuomioistuimen jäsentä, unionin tuomioistuin tekee ratkaisunsa kuultuaan asianomaista tuomioistuinta.”;

e)

lisätään 6 artiklan ensimmäiseen kohtaan virke seuraavasti: ”Jos asia koskee unionin yleisen tuomioistuimen tai jonkin erityistuomioistuimen jäsentä, unionin tuomioistuin tekee ratkaisunsa kuultuaan asianomaista tuomioistuinta.”;

f)

lisätään II osaston otsikkoon sanat ”Unionin tuomioistuimen”;

g)

korvataan 13 artiklan ensimmäisessä kohdan ensimmäisessä virkkeessä sana ”ehdotuksesta” sanalla ”pyynnöstä”, ilmaisu ”Neuvosto voi” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat” ja ilmaisu ”yksimielisesti säätää” ilmaisulla ”tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen säätää”;

h)

lisätään III osaston otsikkoon ilmaisu ”unionin tuomioistuimessa”;

i)

muutetaan 23 artikla seuraavasti:

i)

poistetaan ensimmäisen kohdan ensimmäisestä virkkeestä ilmaisu ”EU-sopimuksen 35 artiklan 1 kohdassa,”; korvataan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä ilmaisu ”sekä neuvostolle tai Euroopan keskuspankille, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on niistä jommankumman antama, ja Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on näiden toimielinten yhteisesti hyväksymä.” ilmaisulla ”sekä unionin sille toimielimelle, elimelle tai laitokselle, joka on hyväksynyt säädöksen, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena.”;

ii)

korvataan toisen kohdan ilmaisu ”ja tarvittaessa Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja Euroopan keskuspankilla on oikeus” ilmaisulla ”ja tarvittaessa unionin sillä toimielimellä, elimellä tai laitoksella, joka on hyväksynyt säädöksen, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on oikeus”;

j)

lisätään 24 artiklan toiseen kohtaan ilmaisun ”toimielimiä,” jälkeen ilmaisu ”, elimiä tai laitoksia,”;

k)

korvataan 40 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tämä oikeus on myös unionin elimillä ja laitoksilla sekä kaikilla muilla, jotka pystyvät osoittamaan, että unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee niiden etua tai heidän etuaan. Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt eivät voi olla väliintulijoina jäsenvaltioiden keskinäisissä asioissa, unionin toimielimien keskinäisissä asioissa eikä jäsenvaltioiden ja unionin toimielimien välisissä asioissa.”;

l)

lisätään ilmaisun ”toimielimet” jälkeen ilmaisu ”, elimet ja laitokset”;

m)

lisätään 46 artiklaan uusi kohta seuraavasti: ”Tätä artiklaa sovelletaan myös sopimussuhteen ulkopuolista Euroopan keskuspankin vastuuta koskeviin asioihin.”;

n)

korvataan IV osaston otsikko otsikolla ”UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN”;

o)

korvataan 47 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: ”Tämän perussäännön 9 artiklan ensimmäistä kohtaa, 14 ja 15 artiklaa, 17 artiklan ensimmäistä, toista, neljättä ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa sovelletaan unionin yleiseen tuomioistuimeen ja sen jäseniin.”;

p)

korvataan 51 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa viittaus 202 artiklan kolmanteen luetelmakohtaan viittauksella 249 c artiklan 2 kohtaan, sekä b alakohdassa viittaus 11a artiklaan viittauksella 280 f artiklan 1 kohtaan. Poistetaan toisesta kohdasta ilmaisu ”tai Euroopan keskuspankki”;

q)

muutetaan 64 artikla seuraavasti:

i)

lisätään uusi ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Säännöt Euroopan unionin tuomioistuimessa sovellettavasta kieliä koskevasta järjestelystä vahvistetaan neuvoston yksimielisesti antamalla asetuksella. Asetus annetaan joko unionin tuomioistuimen pyynnöstä komission ja Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen taikka komission ehdotuksesta unionin tuomioistuimen ja Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen.”;

ii)

korvataan kohdan, josta tulee toinen kohta, ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu ”…kunnes tässä perussäännössä annetaan määräykset yhteisöjen tuomioistuimessa ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa sovellettavasta kieliä koskevasta järjestelystä.” ilmaisulla ”kunnes edellä mainitut säännöt on annettu”; korvataan toinen virke seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 223 ja 224 artiklassa määrätään, näiden määräysten muuttaminen tai kumoaminen edellyttää neuvoston yksimielistä hyväksyntää.”;

r)

korvataan pöytäkirjan liitteessä I olevan 3 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä ilmaisu ”tuomioistuimessa” ilmaisulla ”virkamiestuomioistuimessa”; poistetaan 2 ja 3 kohdasta sana ”määräenemmistöllä”;

s)

(ei koske suomenkielistä toisintoa).

11)   Muutetaan pöytäkirja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä seuraavasti:

a)

korvataan johdanto-osan ensimmäisen kappaleen viittaus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 8 artiklaan viittauksella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 2 kohtaan;

b)

korvataan I luvun otsikko seuraavasti: ”EUROOPAN KESKUSPANKKIJÄRJESTELMÄ”;

c)

Jaetaan 1.1 artikla kahdeksi alakohdaksi siten, että kumpikin virke muodostaa erillisen alakohdan ja se jää ilman numeroa. Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan keskuspankki (EKP) ja kansalliset keskuspankit muodostavat Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ). EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, muodostavat eurojärjestelmän.”; korvataan toisen alakohdan alussa oleva ilmaisu ”ne hoitavat” ilmaisulla ”EKPJ ja EKP hoitavat”;

d)

poistetaan 1.2 artikla;

e)

2 artiklassa alussa oleva ilmaisu ”Tämän sopimuksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 1 kohdan ja 245 a artiklan 2 kohdan mukaisesti”. Lisätään toisessa virkkeessä sanan ”sopimuksen” edelle ilmaisu ”Euroopan unionista tehdyn”: Lisätään kolmannessa virkkeessä sanan ”sopimuksen” edelle ilmaisu ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn”;

f)

korvataan 3.1 artiklan toisessa luetelmakohdassa ilmaisu ”tämän sopimuksen 111 artiklan” ilmaisulla ”mainitun sopimuksen 188 o artiklan”;

g)

poistetaan 4 artiklan b alakohdasta ilmaisu ”asianomaisille”;

h)

korvataan 9.1 artiklan ilmaisu ”tämän sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan mukaisesti” ilmaisulla ”Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 a artiklan 3 kohdan mukaisesti”;

i)

muutetaan 10 artikla seuraavasti:

i)

korvataan 10.1 artiklan lopussa oleva ilmaisu ”kansallisten keskuspankkien pääjohtajat” ilmaisulla ”niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joiden rahayksikkö on euro”;

ii)

korvataan 10.2 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan ensimmäisen virkkeen lopussa oleva ilmaisu ”euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden” ilmaisulla ”niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro,”; korvataan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”10.3, 10.6 eikä 41.2 artiklan nojalla” ilmaisulla ”10.3, 40.2 ja 40.3 artiklan nojalla”;

iii)

poistetaan 10.6 artikla;

j)

korvataan 11.2 artiklan ensimmäisessä alakohdassa ilmaisu ”johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla neuvoston suosituksesta tekemällä yhteisellä sopimuksella” ilmaisulla ”Eurooppa-neuvosto nimittää johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet määräenemmistöllä neuvoston suosituksesta”;

k)

poistetaan 14.1 artiklasta ilmaisu ”viimeistään päivänä, jona EKPJ perustetaan,”;

l)

korvataan 16 artiklan ensimmäisessä virkkeessä sana ”setelien” sanalla ”eurosetelien”;

m)

korvataan 18.1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa ilmaisu ”yhteisön tai kolmansien valtioiden valuuttojen määräisiä” ilmaisulla ”euro- tai muun valuutan määräisiä”;

n)

korvataan 25.2 artiklassa ilmaisu ”tehtyjen neuvoston päätösten” ilmaisulla ”annettujen neuvoston asetusten”;

o)

poistetaan 28.1 artiklasta ilmaisu ”EKP:n aloittaessa toimintansa”;

p)

korvataan 29.1 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale seuraavasti: ”EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperuste, joka ensimmäisen kerran vahvistettiin EKPJ:n perustamisen yhteydessä vuonna 1998, määritetään antamalla jokaiselle kansalliselle keskuspankille painoarvo, joka on seuraavien tekijöiden summa:”; korvataan toinen alakohta seuraavasti: ”Prosenttiosuudet pyöristetään alas- tai ylöspäin lähimpään 0,0001 prosenttiyksikön kerrannaiseen.”;

q)

poistetaan 32.2 artiklan alusta ilmaisu ”Jollei 32.3 artiklasta muuta johdu,” ja korvataan 32.3 artiklan ilmaisu ”kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen” ilmaisulla ”euron käyttöönoton jälkeen”;

r)

poistetaan 34.2 artiklan neljä ensimmäistä alakohtaa;

s)

lisätään 35.6 artiklan ensimmäiseen virkkeeseen ilmaisu ”perussopimuksissa ja” ennen ilmaisua ”perussäännössä” ja ilmaisua ”tässä perussäännössä”;

t)

kumotaan 37 artikla ja numeroidaan sitä seuraavat artiklat uudelleen sen mukaisesti;

u)

muutetaan 41 artikla, joka numeroidaan 40 artiklaksi, seuraavasti:

i)

korvataan 41.1 artiklassa, joka numeroidaan 40.1 artiklaksi, ilmaisu ”neuvosto voi tarkistaa tämän perussäännön […] artiklaa joko määräenemmistöllä EKP:n suosituksesta” ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tarkistaa tämän perussäännön […] artiklaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen joko EKP:n suosituksesta”, poistetaan sana ”yksimielisesti”; poistetaan viimeinen virke;

ii)

lisätään uusi 40.2 kohta seuraavassa esitetyllä tavalla, ja nykyinen 41.2 kohta numeroidaan 40.3 kohdaksi

”40.2.

Eurooppa-neuvosto voi joko Euroopan keskuspankin suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan tai komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan tehdä yksimielisesti päätöksen, jolla muutetaan 10.2 artiklaa. Nämä muutokset tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ne valtiosääntöjensä mukaisesti.”;

v)

poistetaan 42 artiklasta, joka numeroidaan 41 ar