2011R0492 — FI — 12.05.2016 — 001.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (kodifikaatio) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 141 27.5.2011, s. 1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016,	L 107	1	22.4.2016

---

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 492/2011,

annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011,

työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella

(kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

I

LUKU

TYÖ, YHDENVERTAINEN KOHTELU JA TYÖNTEKIJÄN PERHE

1

JAKSO

Työn saanti

1 artikla

1.  Jokaisella jäsenvaltion kansalaisella on oltava asuinpaikasta riippumatta oikeus ryhtyä palkattuun työhön ja toimia siinä toisen jäsenvaltion alueella kyseisen valtion kansalaisten työntekoa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

2.  Hänellä on erityisesti oltava sama oikeus ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä toisen jäsenvaltion alueella kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisella.

2 artikla

Jokainen jäsenvaltion kansalainen ja jokainen jäsenvaltion alueella toimiva työnantaja voi tehdä voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti työhakemuksia ja -tarjouksia sekä työsopimuksia ja toimeenpanna niitä edellyttäen, ettei se johda syrjintään.

3 artikla

1.  Tämän asetuksen mukaan ei jäsenvaltion lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä taikka hallinnollista käytäntöä saa soveltaa, jos:

Ensimmäinen alakohta ei koske tarjotun työn tai tehtävän laadusta johtuvaa kielitaitovaatimusta.

2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin säännöksiin ja käytäntöihin kuuluvat erityisesti ne, joilla jossakin jäsenvaltiossa:

4 artikla

1.  Lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, joilla lukumääräisesti tai suhteellisesti rajoitetaan jäsenvaltiossa ulkomaisten työntekijöiden työhönottoa jossakin yrityksessä, jollakin toimialalla tai alueella taikka kansallisella tasolla, ei sovelleta muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin.

2.  Jos jäsenvaltiossa harjoitettavaa toimintaa varten myönnettävän avustuksen saamisen ehtona on, että työntekijöistä tietty vähimmäismäärä on kotimaisia työntekijöitä, rinnastetaan muiden jäsenvaltioiden kansalaiset kotimaisiin työntekijöihin ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY ( 5 ) mukaisesti.

5 artikla

Jäsenvaltion kansalaisen on työtä toisesta jäsenvaltiosta hakiessaan saatava siellä samaa apua, jota kyseisen valtion työnvälitysviranomainen antaa oman valtion kansalaisille heidän hakiessaan työtä.

6 artikla

1.  Jäsenvaltion kansalaisen ottamiselle työhön toiseen jäsenvaltioon ei saa asettaa sellaisia terveydentilaa, ammattitaitoa tai muuta seikkaa koskevia edellytyksiä, jotka kansalaisuuden perusteella syrjivät heitä toisen jäsenvaltion kansalaisiin nähden näiden hakiessa samaa työtä.

2.  Jäsenvaltion kansalainen, joka on saanut muusta kuin omasta valtiostaan olevalta työnantajalta nimenomaan hänelle tehdyn työtarjouksen, voidaan saattaa tutkittavaksi ammatillisen pätevyytensä suhteen, jos työnantaja työtarjouksen tehdessään on nimenomaisesti sitä vaatinut.

2

JAKSO

Työskentely ja yhdenvertainen kohtelu

7 artikla

1.  Jäsenvaltion kansalaista ei työntekijänä saa kansalaisuutensa vuoksi saattaa toisen jäsenvaltion alueella kotimaisiin työntekijöihin verrattuna eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehtojen suhteen; tämä koskee erityisesti palkkausta, irtisanomista ja työttömyyden sattuessa paluuta saman alan työhön tai uudelleen työllistämistä.

2.  Hänen on saatava samat sosiaaliset ja verotukseen liittyvät edut kuin kotimaisten työntekijöiden.

3.  Hänellä on oltava sama oikeus ja yhtäläiset edellytykset kuin kotimaisilla työntekijöillä osallistua koulutukseen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä uudelleen- ja jatkokoulutuskeskuksissa.

4.  Kollektiivisen tai yksilöä koskevan sopimuksen määräys taikka muu työehtojen sääntelyä koskeva määräys, joka koskee työn saantia, palkkausta ja muita työehtoja sekä irtisanomista, on mitätön sikäli kuin siinä asetetaan tai sallitaan edellytyksiä, jotka asettavat toisten jäsenvaltioiden kansalaiset työntekijöinä eriarvoiseen asemaan.

8 artikla

Työntekijällä, joka on jäsenvaltion kansalainen ja työssä toisen jäsenvaltion alueella, on oltava yhtäläinen oikeus ammattiyhdistysten jäsenyyteen ja siihen kuuluvien oikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien äänioikeus sekä kelpoisuus tulla valituksi ammattiyhdistysten hallinto- ja johtotehtäviin. Häneltä voidaan evätä kuitenkin osallistuminen julkisoikeudellisten elinten hallintoon sekä julkisoikeudellisesti säädetyn tehtävän hoitaminen. Hänellä on oltava vaalikelpoisuus yrityksen työntekijöitä edustaviin elimiin.

Ensimmäinen kohta ei vaikuta niiden lakien tai asetusten säännöksiin, jotka tietyissä jäsenvaltioissa antavat muista jäsenvaltioista oleville työntekijöille laajemmat oikeudet.

9 artikla

1.  Jäsenvaltion kansalaisella, joka on työssä toisen jäsenvaltion alueella, on asumisen suhteen oltava samat oikeudet ja edut kuin kotimaisilla työntekijöillä, mukaan lukien omistusoikeuden saaminen hänelle välttämättömään asuntoon.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut työntekijät voivat sillä alueella, jossa ovat työssä, samoin oikeuksin kuin kotimaiset työntekijät ilmoittautua asunnonhakijoiden luetteloon, jos sellainen on, ja saada siitä johtuvat oikeudet ja edut.

Työntekijän perheen, joka on jäänyt lähtömaahan, katsotaan tässä suhteessa kuuluvan sanotulla alueella asuviin, jos kotimaisiin työntekijöihin sovelletaan samanlaista oletusta.

3

JAKSO

Työntekijän perhe

10 artikla

Jos jäsenvaltion kansalainen on tai on ollut työssä toisen jäsenvaltion alueella, on hänen lapsillaan, jos he asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa, oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla.

Jäsenvaltioiden on tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan näille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua tähän opetukseen.

II

LUKU

AVOINTEN TYÖPAIKKOJEN JA TYÖHAKEMUSTEN VÄLITTÄMINEN SEKÄ TASAPAINON AIKAANSAAMINEN TYÖMARKKINOILLA

1

JAKSO

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja yhteistyö komission kanssa

▼M1 —————

▼B

2

JAKSO

Välitys- ja tasapainottamisjärjestelmä

13 artikla

1.  Jäsenvaltioiden erityisviranomaisten on toimitettava muiden jäsenvaltioiden erityisviranomaisille ja 18 artiklassa tarkoitetulle Euroopan koordinointitoimistolle säännöllisesti ilmoitukset:

Kunkin jäsenvaltion erityisviranomaisen on toimitettava nämä ilmoitukset mahdollisimman pian asianomaisille työvoimaviranomaisille ja työnvälitysorganisaatioille.

▼M1 —————

▼B

3

JAKSO

Toimenpiteet työmarkkinoiden tasapainon säilyttämiseksi

▼M1 —————

▼B

4

JAKSO

Euroopan koordinointitoimisto

▼M1 —————

▼B

III

LUKU

KOMITEAT, JOIDEN TEHTÄVÄNÄ ON VARMISTAA JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN TIIVIS YHTEISTYÖ TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA LIIKKUVUUTTA JA TYÖLLISYYTTÄ KOSKEVISSA ASIOISSA

1

JAKSO

Neuvoa-antava komitea

21 artikla

Neuvoa-antavan komitean tehtävänä on avustaa komissiota selvittämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamiseen ja sen nojalla toteutettuihin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ja työllisyyttä koskeviin toimenpiteisiin liittyviä kysymyksiä.

22 artikla

Neuvoa-antavan komitean tehtävänä on erityisesti:

23 artikla

1.  Neuvoa-antavassa komiteassa on kustakin jäsenvaltiosta kuusi jäsentä, joista kaksi edustaa hallitusta, kaksi työntekijäjärjestöjä ja kaksi työnantajajärjestöjä.

2.  Kukin jäsenvaltio nimeää kutakin 1 kohdassa tarkoitettua ryhmää kohden yhden varajäsenen.

3.  Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Sama henkilö voidaan valita uudelleen.

Toimikautensa päätyttyä jäsenet ja varajäsenet jatkavat tehtävissään, kunnes heille on nimitetty seuraajat tai heidät on valittu uudelleen.

24 artikla

Neuvosto nimittää neuvoa-antavan komitean jäsenet ja varajäsenet, ja sen on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen edustajia valitessaan pyrittävä saamaan asianmukainen edustus kultakin kyseeseen tulevalta elinkeinoelämän alalta.

Neuvosto antaa luettelon jäsenten ja varajäsenten nimistä tiedoksi yleisölle julkaisemalla sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

25 artikla

Neuvoa-antavan komitean puheenjohtajana on komission jäsen tai hänen edustajansa. Puheenjohtaja ei osallistu äänestyksiin. Komitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sen kutsuu koolle puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai vähintään yhden kolmasosan jäsenistä niin pyytäessä.

Komissio huolehtii komitean sihteeristötehtävistä.

26 artikla

Puheenjohtaja voi kutsua kokouksiin tarkkailijoiksi tai asiantuntijoiksi henkilöitä tai järjestöjen edustajia, joilla on laaja kokemus työllisyyden tai työntekijöiden liikkuvuuden alalta. Puheenjohtaja voi käyttää apunaan asiantuntijoita.

27 artikla

1.  Neuvoa-antava komitea on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa jäsenistä on läsnä.

2.  Lausunnot on perusteltava; lausunnoista päätetään ehdottomalla enemmistöllä asianmukaisesti annetuista äänistä; pyydettäessä lausuntoon on liitettävä vähemmistön mielipiteet kirjallisina.

28 artikla

Neuvoa-antava komitea vahvistaa toimintaansa varten työjärjestyksen, joka tulee voimaan, kun neuvosto komission lausunnon saatuaan on hyväksynyt sen. Komitean mahdollisesti siihen tekemien muutosten voimaantulo edellyttää samaa menettelyä.

2

JAKSO

Tekninen komitea

29 artikla

Teknisen komitean tehtävänä on avustaa komissiota valmistelemaan, edistämään ja seuraamaan kaikkia tämän asetuksen ja sitä täydentävien toimenpiteiden soveltamiseksi suoritettuja teknisiä ja käytännöllisiä toimenpiteitä.

30 artikla

Teknisen komitean tehtävänä on erityisesti:

31 artikla

1.  Teknisessä komiteassa on jäsenvaltioiden hallitusten edustajat. Yhdeksi teknisen komitean jäseneksi hallitusten on nimettävä jompikumpi itseään neuvoa-antavassa komiteassa edustavista jäsenistä.

2.  Kukin hallitus nimeää yhden varajäsenen muista neuvoa-antavan komitean jäsenistä tai varajäseninä olevista edustajistaan.

32 artikla

Teknisen komitean puheenjohtajana on komission jäsen tai hänen edustajansa. Puheenjohtaja ei osallistu äänestyksiin. Puheenjohtaja ja komitean jäsenet voivat käyttää apunaan asiantuntijoita.

Komissio huolehtii komitean sihteeristötehtävistä.

33 artikla

Teknisen komitean tekemät ehdotukset ja lausunnot toimitetaan komissiolle ja niistä on ilmoitettava neuvoa-antavalle komitealle. Ehdotuksiin ja lausuntoihin on liitettävä teknisen komitean eri jäsenten mielipiteet kirjallisina heidän sitä pyytäessä.

34 artikla

Tekninen komitea vahvistaa toimintaansa varten työjärjestyksen, joka tulee voimaan, kun neuvosto komission lausunnon saatuaan on hyväksynyt sen. Komitean mahdollisesti siihen tekemien muutosten voimaantulo edellyttää samaa menettelyä.

IV

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

35 artikla

Neuvoa-antavan ja teknisen komitean työjärjestyksiä, jotka ovat voimassa 8 päivänä marraskuuta 1968, sovelletaan edelleen.

36 artikla

1.  Tällä asetuksella ei vaikuteta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen määräyksiin ydinenergia-alan ammattityön saannista, ei liioin mainitussa perustamissopimuksessa edellytettyihin toimenpiteisiin.

Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun työntekijöiden ryhmään ja heidän perheidensä jäseniin, sikäli kuin heidän oikeudellisesta asemastaan ei ole erikseen määrätty mainitussa perustamissopimuksessa tai sitä täydentävissä säännöksissä.

2.  Tällä asetuksella ei vaikuteta niihin toimenpiteisiin, jotka toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukaisesti.

3.  Tällä asetuksella ei vaikuteta sellaisiin jäsenvaltioille asetettuihin velvoitteisiin, jotka johtuvat erityissuhteista tiettyjen Euroopan ulkopuolisten valtioiden tai merentakaisten alueiden kanssa tai niiden kanssa tehtävistä sopimuksista, jotka perustuvat 8 päivänä marraskuuta 1968 olemassa oleviin hallinnollisiin erityissuhteisiin, tai 8 päivänä marraskuuta 1968 voimassa olevista tiettyjen Euroopan ulkopuolisten valtioiden ja merentakaisten alueiden kanssa tehdyistä sopimuksista, jotka perustuvat jäsenvaltiolla niihin oleviin hallinnollisiin erityissuhteisiin.

Edellä mainittujen maiden tai merentakaisten alueiden työntekijät, jotka ovat tämän säännöksen mukaisessa palkatussa työssä jonkin jäsenvaltion alueella, eivät voi vedota tämän asetuksen säännöksiin muissa jäsenvaltioissa.

37 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava niiden välillä tehdyt työvoimaa koskevat sopimukset, yleissopimukset ja järjestelyt kirjallisina tiedoksi komissiolle heti allekirjoittamisen jälkeen ennen kuin ne tulevat voimaan.

▼M1 —————

▼B

39 artikla

Neuvoa-antavan komitean ja teknisen komitean hallintomenot sisällytetään Euroopan unionin yleiseen talousarvioon komission pääluokkaan.

40 artikla

Tämä asetus on voimassa jäsenvaltioissa ja koskee niiden kansalaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 artiklan soveltamista.

41 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1612/68.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

42 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

---

LIITE I

---

LIITE II

---

( 1 ) EUVL C 44, 11.2.2011, s. 170.

( 2 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 7. syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 21. maaliskuuta 2011.

( 3 ) EYVL L 257, 19.10.1968, s. 2.

( 4 ) Katso liite I.

( 5 ) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.