Help Print this page 

Document 32010L0040

Title and reference
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010 , tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
  • In force
OJ L 207, 6.8.2010, p. 1–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 07 Volume 008 P. 296 - 308

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2010/40/oj
Multilingual display
Text

6.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 207/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/40/EU,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010,

tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan talouden kasvuun ja kansalaisten liikkumistarpeisiin liittyvä tieliikenteen määrän lisääntyminen unionissa on keskeinen syy tieinfrastruktuurin ruuhkautumiseen ja energiankulutuksen kasvuun ja aiheuttaa ympäristöongelmia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

(2)

Näihin mittaviin haasteisiin ei pystytä vastaamaan pelkästään perinteisin toimenpitein, kuten nykyistä tieliikenneinfrastruktuuria laajentamalla. Unionissa tarvittavia ratkaisuja on haettava innovaatioista.

(3)

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) ovat kehittyneitä sovelluksia, joihin ei varsinaisesti sisälly älyä, mutta jotka pyrkivät tarjoamaan eri liikennemuotoja ja liikenteen hallintaa koskevia innovatiivisia palveluja ja jotka mahdollistavat sen, että eri käyttäjät saavat paremmin tietoa ja voivat hyödyntää liikenneverkkoja turvallisemmin, koordinoidummin ja ”älykkäämmin”.

(4)

Älykkäissä liikennejärjestelmissä käytetään televiestintää, elektroniikkaa ja tietotekniikkaa yhdessä liikennetekniikan kanssa liikennejärjestelmien suunnitteluun, toteuttamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja hallintaan. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tieliikennealalla ja tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapinnoilla auttaa merkittävästi parantamaan tieliikenteen ympäristönsuojelun tasoa, tehokkuutta, myös energiatehokkuutta, turvallisuutta ja turvaamista, myös vaarallisten aineiden kuljetuksissa, yleistä turvallisuutta sekä henkilö- ja tavarakuljetusten liikkuvuutta samalla, kun varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta sekä kilpailukyvyn ja työllisyystilanteen kohentuminen. Tällaiset ITS-sovellukset eivät kuitenkaan saisi vaikuttaa kansallista turvallisuutta koskeviin tai puolustuksen kannalta välttämättömiin asioihin.

(5)

Tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisessä muissa liikennemuodoissa on tapahtunut edistystä, jonka olisi nyt näyttävä myös tieliikennealalla varsinkin pyrkimyksissä kytkeä tieliikenne paremmin yhteen muiden liikennemuotojen kanssa.

(6)

Joissakin jäsenvaltioissa tieliikenteessä on jo käytössä tällaisten teknologioiden kansallisia sovelluksia. Sovellusten käyttöönotto on kuitenkin hajanaista ja koordinoimatonta, eikä sen avulla pystytä tarjoamaan ITS-palvelujen maantieteellistä jatkuvuutta koko unionissa ja sen ulkorajoilla.

(7)

Jotta voitaisiin varmistaa ITS-järjestelmien koordinoitu ja tuloksellinen käyttöönotto koko unionin laajuisesti, olisi otettava käyttöön määritykset, mukaan lukien tarvittaessa standardit, joissa määritellään yksityiskohtaisempia määräyksiä ja menettelyjä. Komission olisi ennen määritysten hyväksymistä arvioitava, noudattavatko ne tiettyjä liitteessä II vahvistettuja periaatteita. Ensivaiheessa olisi asetettava etusijalle ITS-järjestelmien kehityksen ja käyttöönoton neljä pääalaa. Näillä neljällä alalla olisi vahvistettava ensisijaiset toimenpiteet määritysten ja standardien kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Jatkettaessa ITS-järjestelmien täytäntöönpanoa olisi asianomaisen jäsenvaltion nykyinen ITS-infrastruktuuri otettava huomioon teknologian kehityksen ja rahoitustoimien osalta.

(8)

Hyväksyttäessä säädös tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuin tavoin olisi 5 artiklan 1 kohdan toinen virke vastaavasti muutettava.

(9)

Määrityksissä olisi otettava huomioon ja hyödynnettävä muun muassa kokemuksia ja tuloksia, joita älykkäiden liikennejärjestelmien alalla on jo saatu esimerkiksi komission huhtikuussa 2002 tekemän eSafety-aloitteen yhteydessä. Komissio on perustanut aloitteen puitteissa eSafety-foorumin, joka edistää ja panee täytäntöön suosituksia älykkäiden turvajärjestelmien kehittämisen, käyttöönoton ja käytön tueksi.

(10)

Tämän direktiivin säännöt ja menettelyt eivät koske ajoneuvoja, joita käytetään pääasiallisesti niiden historiallisen merkityksen vuoksi ja jotka on alun perin rekisteröity ja/tai tyyppihyväksytty ja/tai otettu käyttöön ennen tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantuloa.

(11)

ITS-järjestelmien olisi rakennuttava yhteentoimiville ratkaisuille, jotka perustuvat avoimiin ja julkisiin standardeihin ja jotka ovat syrjimättömästi kaikkien sovelluskehittäjien, palveluntarjoajien ja käyttäjien saatavilla.

(12)

ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönotto ja käyttö edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava unionin oikeutta, joka on säädetty erityisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (3) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (4). ITS-sovelluksiin olisi sovellettava muun muassa käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia koskevia periaatteita.

(13)

Nimettömyyttä yhtenä yksilöiden yksityisyyden suojaamiseen tähtäävistä periaatteista olisi kannustettava. ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönoton tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien kysymysten osalta komission olisi lisäksi tarvittaessa kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua ja pyydettävä lausuntoa direktiivin 95/46/EY 29 artiklan nojalla perustetulta tietosuojatyöryhmältä.

(14)

ITS-sovellusten ja -palvelujen, erityisesti liikenne- ja matkatietopalvelujen, käyttöönotto ja käyttö edellyttävät sellaisen tie-, liikenne- ja matkadatan käsittelyä ja käyttöä, joka on jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten hallussa. Käsittelyssä ja käytössä olisi noudatettava julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/98/EY (5).

(15)

Määrityksiin olisi asianmukaisissa tapauksissa sisällyttävä yksityiskohtaiset määräykset rakenneosien vaatimustenmukaisuuden tai käyttökelpoisuuden arvioinnissa käytettävästä menettelystä. Näiden määräysten olisi perustuttava tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY (6) erityisesti vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheita koskevien moduulien osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/46/EY (7) luodaan jo puitteet moottoriajoneuvojen, niiden osien samoin kuin niihin liittyvien laitteiden tyyppihyväksynnälle, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY (9) vahvistetaan kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen sekä maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden osien tai niihin liittyvien laitteiden tyyppihyväksyntää koskevat säännöt. Siksi olisi päällekkäistä työtä säätää mainittujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvien laitteiden ja sovellusten vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Vaikka mainittuja direktiivejä sovelletaan ajoneuvoihin asennettaviin ITS-laitteisiin, niitä ei kuitenkaan sovelleta ajoneuvon ulkopuolisiin, tieinfrastruktuuriin liitettäviin ITS-laitteistoihin ja -ohjelmistoihin. Tällaisissa tapauksissa määrityksissä voitaisiin määrätä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Menettelyt olisi rajoitettava siihen, mikä kussakin yksittäistapauksessa on tarpeen.

(16)

ITS-sovelluksissa ja -palveluissa, jotka edellyttävät tarkkoja ja varmennettuja aika- ja sijaintipalveluja, olisi käytettävä satelliittipohjaista infrastruktuuria tai muuta teknologiaa, jolla saavutetaan vastaava tarkkuus kuten eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana 22 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 (10) tai eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 (11), tarkoitettua infrastruktuuria ja teknologiaa.

(17)

ITS-sovellusten toteuttamisessa olisi käytettävä radiotaajuustunnistuslaitteiden (RFID) tai EGNOS/Galileo-järjestelmän kaltaisia innovatiivisia teknologioita erityisesti rahdin paikantamiseksi ja seuraamiseksi sen matkan aikana eri liikennemuodoissa.

(18)

Keskeisillä sidosryhmillä, kuten ITS-palveluntarjoajilla, ITS-käyttäjäjärjestöillä, liikenteen ja infrastruktuurialan toimijoilla, valmistusteollisuuden edustajilla, työmarkkinaosapuolilla, ammattijärjestöillä ja paikallisviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus neuvoa komissiota ITS-järjestelmien käyttöönottoon unionissa liittyvissä kaupallisissa ja teknisissä kysymyksissä. Tätä varten komission olisi perustettava neuvoa-antava ITS-ryhmä varmistaen sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön. Neuvoa antavan ryhmän työskentelyn olisi oltava avointa ja sen tulokset olisi annettava tällä direktiivillä perustetun komitean käyttöön.

(19)

Hyväksyttäessä suuntaviivoja ja muita kuin sitovia toimia, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä älykkäiden liikennejärjestelmien ensisijaisten alojen osalta, samoin kuin jäsenvaltioiden raportointia ja työohjelmaa koskevien suuntaviivojen osalta, olisi varmistettava yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset.

(20)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, on vahvistettava etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Ennen kyseisen uuden asetuksen antamista olisi edelleen sovellettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (12), lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta.

(21)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti määritysten hyväksymisen alalla. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyön aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla.

(22)

Koordinoidun lähestymistavan takaamiseksi komission olisi varmistettava, että tällä direktiivillä perustetun komitean toiminta on johdonmukaista suhteessa toimintaan komiteoissa, jotka on perustettu sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/52/EY (13), tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3821/85 (14), direktiivillä 2007/46/EY ja Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (15).

(23)

Jäsenvaltiot ja/tai yksityinen sektori eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on yhteentoimivien älykkäiden liikennejärjestelmien koordinoitu ja yhtenäinen käyttöönotto koko unionissa, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä direktiivillä perustetaan puitteet älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) koordinoidun ja johdonmukaisen käyttöönoton ja käytön tukemiseksi unionissa, erityisesti jäsenvaltioiden rajojen yli, sekä vahvistetaan tätä varten tarvittavat yleiset edellytykset.

2.   Tässä direktiivissä säädetään 2 artiklassa tarkoitettujen ensisijaisten alojen kattamia toimia koskevien määritysten kehittämisestä sekä, asian niin vaatiessa, tarvittavien standardien laatimisesta.

3.   Tätä direktiiviä sovelletaan tieliikennealan ITS-sovelluksiin ja -palveluihin sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintoihin, vaikuttamatta kuitenkaan kansallista turvallisuutta koskeviin tai puolustuksen kannalta tarpeellisiin asioihin.

2 artikla

Ensisijaiset alat

1.   Tässä direktiivissä pidetään määritysten ja standardien laatimista ja käyttöä koskevina ensisijaisina aloina seuraavia:

— I

tie-, liikenne- ja matkadatan optimaalinen käyttö;

— II

liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen jatkuvuus;

— III

tieliikenteen turvallisuuteen ja turvaamiseen liittyvät ITS-sovellukset;

— IV

ajoneuvon yhdistäminen liikenneinfrastruktuuriin.

2.   Ensisijaisten alojen soveltamisala määritellään tarkemmin liitteessä I.

3 artikla

Ensisijaiset toimet

Ensisijaisilla aloilla pidetään määritysten ja standardien laatimista ja käyttöä koskevina liitteen I mukaisina ensisijaisina toimina seuraavia:

a)

EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoaminen;

b)

EU:n laajuisten tosiaikaisten liikennetietopalvelujen tarjoaminen;

c)

datat ja menettelyt, joilla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset vähimmäisliikennetiedot ilmaiseksi käyttäjille;

d)

yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäinen tarjoaminen;

e)

turvallisia pysäköintialueita koskevien tietopalvelujen tarjoaminen kuorma-autoille ja hyötyajoneuvoille;

f)

turvallisia pysäköintialueita koskevien varauspalvelujen tarjoaminen kuorma-autoille.

4 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)

’älykkäillä liikennejärjestelmillä’ ja ’ITS-järjestelmillä’ järjestelmiä, joissa sovelletaan tieto- ja viestintäteknologiaa tieliikenteen alalla, mukaan lukien infrastruktuuri, ajoneuvot ja käyttäjät, ja liikenteen hallinnassa ja liikkuvuuden hallinnassa sekä rajapintoihin muiden liikennemuotojen kanssa;

2)

’yhteentoimivuudella’ järjestelmien ja niiden osana toimivien liiketoimintaprosessien kykyä datanvaihtoon sekä tiedon ja tietämyksen jakamiseen;

3)

’ITS-sovelluksella’ toiminnallista välinettä, jolla ITS-järjestelmää käytetään;

4)

’ITS-palvelulla’ ITS-sovelluksen tarjoamista tarkoin määritellyissä organisatorisissa ja toiminnallisissa puitteissa tavoitteena parantaa käyttäjäturvallisuutta, tehokkuutta tai mukavuutta ja/tai helpottaa tai tukea kuljetus- ja matkatoimintoja;

5)

’ITS-palveluntarjoajalla’ mitä tahansa julkista tai yksityistä ITS-palvelun tarjoajaa;

6)

’ITS-käyttäjällä’ mitä tahansa ITS-sovelluksen tai -palvelun käyttäjää, mukaan lukien matkustajat, suojattomat tienkäyttäjät, tieinfrastruktuurin käyttäjät ja ylläpitäjät, kaluston hallinnoijat ja pelastustoimintaorganisaatiot;

7)

’suojattomilla tienkäyttäjillä’ motorisoimattomia tienkäyttäjiä, kuten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, sekä moottoripyöräilijöitä ja vammaisia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä ja henkilöitä, joiden suuntataju on heikentynyt;

8)

’mukana kulkevalla laitteella’ kannettavaa tieto- tai viestintäteknistä laitetta, joka voidaan viedä ajoneuvon sisälle avustamaan ajamisessa ja/tai kuljetustoiminnoissa;

9)

’järjestelmäalustalla’ ajoneuvossa tai sen ulkopuolella olevaa yksikköä, joka mahdollistaa ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönoton, tarjonnan, käytön ja yhdistämisen;

10)

’arkkitehtuurilla’ mallikuvausta, jossa määritellään tietyn järjestelmän rakenne, käyttäytyminen ja sen yhdistyminen toimintaympäristöön;

11)

’rajapinnalla’ järjestelmien välistä menetelmäkokonaisuutta, jonka avulla ne voivat liittyä toisiinsa ja olla keskenään vuorovaikutuksessa;

12)

’yhteensopivuudella’ laitteen tai järjestelmän yleistä kykyä toimia toisen laitteen tai järjestelmän kanssa ilman muutoksia;

13)

’palvelujen jatkuvuudella’ mahdollisuutta varmistaa saumattomat palvelut liikenneverkoissa koko unionissa;

14)

’tiedatalla’ dataa maanteiden infrastruktuurin ominaisuuksista, kuten kiinteistä liikennemerkeistä tai niiden säännönmukaisista turvallisuustekijöistä;

15)

’liikennedatalla’ aiempaa ja tosiaikaista dataa tieliikenteen ominaisuuksista;

16)

’matkadatalla’ perusdataa, kuten julkisen liikenteen aikatauluja ja hintoja, jota tarvitaan multimodaalisten matkatietojen tarjoamiseksi ennen matkaa ja sen aikana helpottamaan matkan suunnittelua, varaamista ja muuttamista;

17)

’määrityksellä’ sitovaa toimenpidettä, jossa vahvistetaan määräyksiä, jotka sisältävät vaatimuksia, menettelyjä tai muita asiaa koskevia sääntöjä;

18)

’standardilla’ teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (16) 1 artiklan 6 kohdassa määriteltyä standardia.

5 artikla

ITS-järjestelmien käyttöönotto

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että komission 6 artiklan mukaisesti hyväksymiä määrityksiä sovelletaan liitteessä II vahvistettuja periaatteita noudattaen ITS-sovelluksiin ja -palveluihin, kun nämä otetaan käyttöön. Tämä ei rajoita kunkin jäsenvaltion oikeutta päättää itse tällaisten sovellusten ja palvelujen käyttöönotosta alueellaan. Tämä oikeus ei vaikuta 6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla mahdollisesti annettaviin säädöksiin.

2.   Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä tekemään yhteistyötä ensisijaisilla aloilla siinä määrin kuin määrityksiä ei ole hyväksytty.

6 artikla

Määritykset

1.   Komissio hyväksyy ensin määritykset, jotka ovat tarpeen ITS-järjestelmien käyttöönoton ja operatiivisen käytön yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ensisijaisten toimien osalta.

2.   Komissio pyrkii hyväksymään määritykset yhden tai useamman ensisijaisen toimen osalta 27 päivään helmikuuta 2013 mennessä.

Viimeistään 12 kuukauden kuluttua ensisijaista toimea koskevien tarvittavien määritysten hyväksymisestä komissio antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaisesti, tehtyään vaikutustenarvioinnin, johon sisältyy kustannus-hyötyanalyysi, kyseisen ensisijaisen toimen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen.

3.   Kun ensisijaisia toimia koskevat tarvittavat määritykset on laadittu, komissio hyväksyy määritykset, joilla varmistetaan ITS-järjestelmien käyttöönoton ja operatiivisen käytön yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja jatkuvuus ensisijaisten alojen muiden toimien osalta.

4.   Tarvittaessa määrityksiin on sisällytettävä niiden kattamasta alasta riippuen yksi tai useampi seuraavanlaisista määräyksistä:

a)

toiminnalliset määräykset, jotka kuvaavat eri sidosryhmien asemaa ja niiden välistä tietovirtaa;

b)

tekniset määräykset, jotka tarjoavat tekniset keinot toiminnallisten määräysten noudattamiseksi;

c)

organisatoriset määräykset, jotka kuvaavat menettelyjä koskevia eri sidosryhmille asetettuja velvoitteita;

d)

palvelua koskevat määräykset, jotka kuvaavat ITS-sovellusten ja -palvelujen eri palvelutasot ja niiden sisällön.

5.   Määrityksissä on myös tarvittaessa määriteltävä edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat ilmoitettuaan asiasta komissiolle vahvistaa täydentäviä sääntöjä ITS-palvelujen tarjoamiselle koko alueellaan tai osassa aluettaan, edellyttäen että tämä ei haittaa yhteentoimivuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 98/34/EY mukaisia menettelyjä.

6.   Määrityksien on tarvittaessa perustuttava 8 artiklassa tarkoitettuihin standardeihin.

Määrityksiin on tarvittaessa sisällyttävä päätöksen N:o 768/2008/EY mukainen vaatimustenmukaisuuden arviointi.

Määrityksien on oltava liitteessä II vahvistettujen periaatteiden mukaisia.

7.   Komissio tekee vaikutustenarvioinnin, johon sisältyy kustannus-hyötyanalyysi, ennen määrityksien hyväksymistä.

7 artikla

Delegoidut säädökset

1.   Komissio voi hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti määrityksien osalta. Delegoituja säädöksiä hyväksyessään komissio noudattaa tämän direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä, erityisesti 6 artiklaa ja liitettä II.

2.   Kustakin ensisijaisesta toimesta hyväksytään erillinen delegoitu säädös.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten osalta sovelletaan 12, 13 ja 14 artiklassa säädettyä menettelyä.

8 artikla

Standardit

1.   ITS-järjestelmien käyttöönoton ja operatiivisen käytön yhteentoimivuuden, yhteensopivuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi tarvittavat standardit on laadittava ensisijaisilla aloilla sekä ensisijaisia toimia varten. Tätä varten Euroopan komissio pyytää 15 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan direktiivissä 98/34/EY säädettyä menettelyä noudattaen asiaankuuluvia standardointielimiä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta nämä standardit voidaan hyväksyä nopeasti.

2.   Annettaessa toimeksiantoa standardointielimille on noudatettava liitteessä II vahvistettuja periaatteita ja 6 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn eritelmään mahdollisesti sisältyviä toiminnallisia määräyksiä.

9 artikla

Ei-sitovat toimenpiteet

Komissio voi 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksyä suuntaviivoja ja muita ei-sitovia toimenpiteitä helpottaakseen jäsenvaltioiden yhteistyötä ensisijaisilla aloilla.

10 artikla

Tietosuojaa, tietoturvallisuutta ja tietojen uudelleenkäyttöä koskevat säännöt

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ITS-sovellusten ja -palvelujen toteuttamisen yhteydessä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan perusoikeuksien ja yksilön vapauksien suojelua koskevia unionin sääntöjä, erityisesti direktiiviä 95/46/EY ja direktiiviä 2002/58/EY.

2.   Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava, että henkilötiedot suojataan väärinkäytöksiltä, kuten luvattomalta käytöltä, muokkaamiselta tai häviämiseltä.

3.   Yksityisyyden varmistamiseksi ITS-sovellusten ja -palvelujen toteuttamisessa on tarvittaessa rohkaistava käyttämään mahdollisuuksien mukaan nimettömiä tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

Henkilötietoja saa käsitellä vain, jos niiden käsittely on tarpeen ITS-sovellusten ja -palvelujen toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY soveltamista.

4.   Direktiivin 95/46/EY soveltamisen osalta ja erityisesti, jos käsittely koskee erityisiä henkilötietoryhmiä, jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että tällaisten henkilötietojen käsittelyn edellyttämää suostumusta koskevia säännöksiä noudatetaan.

5.   Sovelletaan direktiiviä 2003/98/EY.

11 artikla

Vastuukysymyksiä koskevat säännöt

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastuukysymykset, jotka koskevat ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönottoa ja käyttöä 6 artiklan mukaisesti hyväksytyissä määrityksissä määrätyn mukaisesti, käsitellään unionin oikeuden, mukaan lukien erityisesti tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 25 päivänä heinäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/374/ETY (17), ja asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

12 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi 27 päivästä elokuuta 2010 alkaen valta antaa 7 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen 27 päivänä elokuuta 2010 alkavan viiden vuoden kauden päättymistä.

2.   Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 13 ja 14 artiklassa säädettyjä ehtoja.

13 artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 7 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2.   Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt.

3.   Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

2.   Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen tämän määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle aikeestaan olla vastustamatta säädöstä.

3.   Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa Euroopan ITS-komitea (EIC).

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

16 artikla

Euroopan neuvoa-antava ITS-ryhmä

Komissio perustaa Euroopan neuvoa-antavan ITS-ryhmän, joka neuvoo sitä ITS-järjestelmien käyttöönottoon ja käyttöön unionissa liittyvissä kaupallisissa ja teknisissä kysymyksissä. Ryhmä koostuu asiaankuuluvien ITS-palveluntarjoajien, käyttäjäjärjestöjen, liikenteen ja infrastruktuurialan toimijoiden, valmistusteollisuuden, työmarkkinaosapuolten, ammattijärjestöjen, paikallisviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien tahojen korkean tason edustajista.

17 artikla

Raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 27 päivään elokuuta 2011 mennessä raportti kansallisista toimistaan ja hankkeistaan ensisijaisilla aloilla.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 27 päivään elokuuta 2012 mennessä tiedot seuraaviksi viideksi vuodeksi suunnitelluista kansallisista ITS-toimista.

Jäsenvaltioiden raportointia koskevat suuntaviivat hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.   Ensimmäisen raportin jälkeen jäsenvaltioiden on raportoitava kolmen vuoden välein 1 kohdassa tarkoitettujen toimien toteutuksen edistymisestä.

4.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden välein tämän direktiivin täytäntöönpanossa saavutettua edistystä koskevan kertomuksen. Kertomukseen liittyy analyysi myös 5–11 artiklan ja 16 artiklan toimivuudesta ja täytäntöönpanosta sekä käytetystä ja tarvittavasta rahoituksesta ja siinä arvioidaan tarvittaessa, onko tätä direktiiviä muutettava.

5.   Komissio hyväksyy työohjelman 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen 27 päivään helmikuuta 2011 mennessä. Työohjelman on sisällettävä tavoitteet ja päivämäärät ohjelman täytäntöönpanolle joka vuodelle, ja tarvittaessa siinä on ehdotettava tarpeellisia muutoksia.

18 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 27 päivään helmikuuta 2012 mennessä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2010.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BUZEK

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. CHASTEL


(1)  EUVL C 277, 17.11.2009, s. 85.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston kanta, vahvistettu 10 päivänä toukokuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6 päivänä heinäkuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(4)  EUVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(5)  EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(6)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.

(7)  EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(8)  EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(9)  EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(10)  EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.

(11)  EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(13)  EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124.

(14)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

(15)  EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

(16)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(17)  EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.


LIITE I

ENSISIJAISET ALAT JA TOIMET

(2 ja 3 artiklassa tarkoitetut)

–   Ensisijainen ala I: Tie-, liikenne- ja matkadatan optimaalinen käyttö

Tie-, liikenne- ja matkadatan optimaaliseen käyttöön liittyvien määritysten ja standardien on sisällettävä seuraavat määritykset:

1.   Ensisijaista toimea a koskevat määritykset:

Tarvittavien vaatimusten määrittely EU:n laajuisten multimodaalisten matkapalvelujen saamiseksi tarkoiksi ja ITS-käyttäjien saataville rajojen yli seuraavasti:

Multimodaalisia matkatietoja varten käytettävä olemassa oleva ja tarkka tie- ja tosiaikainen liikennedata ovat ITS-palveluntarjoajien saatavilla ja käytettävissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuutta ja liikenteen hallintaa rajoittavien tekijöiden huomioon ottamista.

Helpotetaan sähköistä tiedonvaihtoa rajojen yli asiaankuuluvien viranomaisten ja sidosryhmien sekä asianomaisten ITS-palveluntarjoajien välillä.

Asiaankuuluvat viranomaiset ja sidosryhmät päivittävät riittävän usein multimodaalisia matkatietoja varten käytettävän saatavilla olevan tie- ja liikennedatan.

ITS-palveluntarjoajat päivittävät multimodaaliset matkatiedot riittävän usein.

2.   Ensisijaista toimea b koskevat määritykset:

Tarvittavien vaatimusten määrittely EU:n laajuisten tosiaikaisten liikennetietopalvelujen saamiseksi tarkoiksi ja ITS-käyttäjien saataville rajojen yli seuraavasti:

Tosiaikaisia liikennetietoja varten käytettävä olemassa oleva ja tarkka tie- ja tosiaikainen liikennedata ovat ITS-palveluntarjoajien saatavilla ja käytettävissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuutta ja liikenteen hallintaa rajoittavien tekijöiden huomioon ottamista.

Sähköistä tiedonvaihtoa rajojen yli helpotetaan asiaankuuluvien viranomaisten ja sidosryhmien sekä asianomaisten ITS-palveluntarjoajien välillä.

Asiaankuuluvat viranomaiset ja sidosryhmät päivittävät riittävän usein tosiaikaisia liikennetietoja varten käytettävän saatavilla olevan tie- ja liikennedatan.

ITS-palveluntarjoajat päivittävät tosiaikaiset liikennetiedot riittävän usein.

3.   Ensisijaisia toimia a ja b koskevat määritykset:

3.1

Tarvittavien vaatimusten määrittely asianomaisten viranomaisten ja/tai soveltuvin osin yksityisen sektorin suorittamaa tie- ja liikennedatan (esim. liikennevirtasuunnitelmat, liikennesäännöt ja reittisuositukset erityisesti raskaille tavarankuljetusajoneuvoille) keräämistä varten sekä tie- ja liikennedatan tarjoamiseksi ITS-palveluntarjoajille seuraavasti:

Asiaankuuluvien viranomaisten ja/tai yksityisen sektorin keräämä olemassa oleva tie- ja liikennedata (esim. liikennevirtasuunnitelmat, liikennesäännöt ja reittisuositukset) on ITS-palveluntarjoajien saatavilla.

Helpotetaan sähköistä tiedonvaihtoa asiaankuuluvien viranomaisten ja ITS-palveluntarjoajien välillä.

Asiaankuuluvat viranomaiset ja/tai soveltuvin osin yksityinen sektori päivittävät tie- ja liikennedatan (esim. liikennevirtasuunnitelmat, liikennesäännöt ja reittisuositukset) riittävän usein.

ITS-palveluntarjoajat päivittävät tätä tie- ja liikennedataa käyttävät ITS-palvelut ja -sovellukset riittävän usein.

3.2

Tarvittavien vaatimusten määrittely digitaalisissa kartoissa käytettävän tie-, liikenne- ja kuljetuspalveludatan saamiseksi tarkaksi ja mahdollisuuksien mukaan digitaalikarttojen tuottajien ja palveluntarjoajien saataville seuraavasti:

Digitaalisissa kartoissa käytettävä olemassa oleva tie- ja liikennedata on digitaalikarttojen tuottajien ja palveluntarjoajien saatavilla.

Helpotetaan sähköistä tiedonvaihtoa asiaankuuluvien viranomaisten ja sidosryhmien sekä digitaalikarttojen yksityisten tuottajien ja palveluntarjoajien välillä.

Asiaankuuluvat viranomaiset ja sidosryhmät päivittävät digitaalikartoissa käytettävän tie- ja liikennedatan riittävän usein.

Digitaalikarttojen tuottajat ja palveluntarjoajat päivittävät digitaalikartat riittävän usein.

4.   Ensisijaista toimea c varten tarvittavat määritykset:

Vähimmäisvaatimusten määrittely tieliikenteen turvallisuuteen liittyvälle ”yleiselle liikennetiedolle”, joka toimitetaan mahdollisuuksien mukaan ilmaiseksi kaikille käyttäjille, sekä niiden vähimmäissisällölle seuraavasti:

Määritellään ja otetaan käyttöön vakiomuotoinen luettelo turvallisuuteen liittyvistä liikennetapahtumista (”yleiset liikenneviestit”), jotka olisi toimitettava ilmaiseksi ITS-käyttäjille.

”Yleiset liikenneviestit” ovat yhteensopivia tosiaikaista liikennetietoa ja multimodaalista matkatietoa tarjoavien ITS-palvelujen kanssa, ja ne sisällytetään kyseisiin palveluihin.

–   Ensisijainen ala II: Liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen jatkuvuus

Määrityksien ja standardien, jotka liittyvät liikenteen ja rahtitoimintojen hallintapalvelujen jatkuvuuteen ja yhteentoimivuuteen erityisesti TEN-T-verkossa, on sisällettävä seuraavat määritykset:

1.   Muita toimia varten tarvittavat määritykset:

1.1

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely sellaisen EU:n ITS-perusarkkitehtuurin kehittämiseksi, jossa käsitellään erityisesti ITS-järjestelmiin liittyviä yhteentoimivuuden, palvelujen jatkuvuuden ja multimodaalisuuden näkökohtia, myös esimerkiksi multimodaalista yhteentoimivaa lipunmyyntiä, ja jonka puitteissa jäsenvaltiot ja niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kehittää omia ITS-arkkitehtuurejaan kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta varten.

1.2

Tarvittavien vähimmäisvaatimusten määrittely matkustajaliikenteen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen, erityisesti rajatylittävien palvelujen, jatkuvuudelle eri liikennemuotojen välillä seuraavasti:

Helpotetaan asiaankuuluvien liikennetieto- tai liikenteenohjauskeskusten ja eri sidosryhmien välistä liikennedatan ja -tiedon sähköistä vaihtoa rajojen yli ja tarvittaessa alueiden välillä tai kaupunkialueiden ja kaupunkien välisten alueiden välillä.

Käytetään vakiomuotoisia tietovirtoja tai liikenteen rajapintoja asiaankuuluvien liikennetieto- tai liikenteenohjauskeskusten ja eri sidosryhmien välillä.

1.3

Tarvittavien vähimmäisvaatimusten määrittely tavaraliikenteen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen jatkuvuudelle liikennekäytävillä ja eri liikennemuotojen välillä seuraavasti:

Helpotetaan asiaankuuluvien liikennetieto- tai liikenteenohjauskeskusten ja eri sidosryhmien välistä liikennedatan ja -tiedon sähköistä vaihtoa rajojen yli ja tarvittaessa alueiden välillä tai kaupunkialueiden ja kaupunkien välisten alueiden välillä.

Käytetään vakiomuotoisia tietovirtoja tai liikenteen rajapintoja asiaankuuluvien liikennetieto- tai liikenteenohjauskeskusten ja eri sidosryhmien välillä.

1.4

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely rahtikuljetusten logistiikkaan (eFreight) liittyvien ITS-sovellusten (erityisesti rahdin seuranta ja jäljitys koko matkan ajan ja eri liikennemuotojen välillä) toteuttamiseksi seuraavasti:

Asiaankuuluvat ITS-teknologiat ovat ITS-sovellusten kehittäjien saatavilla ja nämä käyttävät kyseisiä teknologioita.

Paikannustietoja koskevat tulokset sisällytetään liikenteenhallintaohjelmistoihin ja -keskuksiin.

1.5

Tarvittavien rajapintojen määrittely kaupunkiliikenteen ITS-arkkitehtuurin ja eurooppalaisen ITS-arkkitehtuurin yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi seuraavasti:

Julkista liikennettä, matkasuunnittelua, liikenteen kysyntää, liikennettä ja pysäköintiä koskeva data on kaupunkiliikenteen ohjauskeskusten ja palveluntarjoajien saatavilla.

Helpotetaan sähköistä tiedonvaihtoa julkisen ja yksityisen kaupunkiliikenteen eri ohjauskeskusten ja palveluntarjoajien sekä kaikkien mahdollisten liikennemuotojen välillä.

Kaikki merkityksellinen data ja tieto on yhdistetty samaan arkkitehtuuriin.

–   Ensisijainen ala III: Tieliikenteen turvallisuuteen ja turvaamiseen liittyvät ITS-sovellukset

Tieliikenteen turvallisuuteen ja turvaamiseen liittyviä ITS-sovelluksia koskevien määrityksien ja standardien on sisällettävä seuraavat määritykset:

1.

Ensisijaista toimea d koskevat määritykset:

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäiseksi tarjoamiseksi seuraavasti:

Tiedonvaihtoon tarvittava ajoneuvon sisäinen ITS-data on saatavilla.

Ajoneuvoista lähetettävän datan vastaanottavilla hälytyskeskuksilla on saatavilla tarvittavat laitteistot.

Helpotetaan sähköistä datanvaihtoa ajoneuvojen ja hälytyskeskusten välillä.

2.

Ensisijaista toimea e koskevat määritykset:

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely ITS-pohjaisten tietopalvelujen tarjoamiseksi kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia pysäköintialueita varten erityisesti tienvarsien palvelu- ja levähdysalueilla seuraavasti:

Tienvarsipysäköintiä koskevat tiedot ovat käyttäjien saatavilla.

Helpotetaan tienvarsipysäköintialueiden, pysäköintihallien ja ajoneuvojen välistä sähköistä tiedonvaihtoa.

3.

Ensisijaista toimea f koskevat määritykset:

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely ITS-pohjaisten varauspalvelujen tarjoamiseksi kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia pysäköintialueita varten seuraavasti:

Tienvarsipysäköintiä koskevat tiedot ovat käyttäjien saatavilla.

Helpotetaan tienvarsipysäköintialueiden, pysäköintihallien ja ajoneuvojen välistä sähköistä tiedonvaihtoa.

Yhdistetään ajoneuvojen ja pysäköintitilojen asiaankuuluvat ITS-teknologiat vapaita pysäköintipaikkoja koskevan tiedon päivittämiseksi varaamistarkoituksiin.

4.

Muita toimia koskevat määritykset:

4.1

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely sen tukemiseksi, että tienkäyttäjien on turvallista käyttää ajoneuvossa olevia käyttöliittymiä ja mukana kulkevia laitteita ajoneuvolla ajamisen ja/tai kuljetustoiminnon tukemiseksi ja että ajoneuvon sisäinen tiedonsiirto on suojattua.

4.2

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuden ja mukavuuden parantamiseksi kaikkien asiaankuuluvien ITS-sovellusten osalta.

4.3

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely kuljettajia tukevien kehittyneiden tietojärjestelmien yhdistämiseksi direktiivien 2007/46/EY, 2002/24/EY ja 2003/37/EY soveltamisalaan kuulumattomiin ajoneuvoihin ja tieinfrastruktuuriin.

–   Ensisijainen ala IV: Ajoneuvon yhdistäminen liikenneinfrastruktuuriin

Ajoneuvon yhdistämistä liikenneinfrastruktuuriin koskeviin ITS-määrityksiin ja -standardeihin on sisällyttävä seuraavat määritykset:

1.

Muita toimia koskevat määritykset:

1.1

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely erilaisten ITS-sovellusten yhdistämiseksi avoimeen ajoneuvon sisäiseen järjestelmäalustaan seuraavasti:

Määritetään olemassa tai suunnitteilla olevien ITS-sovellusten toiminnalliset vaatimukset.

Määritellään avoin järjestelmäarkkitehtuuri, jossa määritellään infrastruktuurijärjestelmien ja -toimintojen yhteentoimivuutta tai yhteenliitettävyyttä varten tarvittavat toiminnot ja rajapinnat.

Sisällytetään tulevat uudet tai päivitetyt ITS-sovellukset helppokäyttöisesti ajoneuvon sisäiseen avoimeen järjestelmäalustaan.

Käytetään standardointiprosessia arkkitehtuurin ja ajoneuvon sisäisten avoimien järjestelmien määrittelyssä.

1.2

Tarvittavien toimenpiteiden määrittely vuorovaikutteisten (ajoneuvo-ajoneuvo, ajoneuvo-infrastruktuuri, infrastruktuuri-infrastruktuuri) järjestelmien kehityksen ja täytäntöönpanon edistämiseksi edelleen seuraavasti:

Helpotetaan ajoneuvojen välistä, infrastruktuurien välistä sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välistä datan- ja tiedonvaihtoa.

Asiaankuuluva vaihdettava data tai tieto on asianomaisten ajoneuvo- tai tieinfrastruktuuri-osapuolten saatavilla.

Käytetään vakiomuotoisia viestejä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisessä datan- tai tiedonvaihdossa.

Määritellään viestintäinfrastruktuuri, jota tarvitaan ajoneuvojen välisessä, infrastruktuurien välisessä sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisessä datan- tai tiedonvaihdossa.

Käytetään standardointiprosesseja tarvittavien arkkitehtuurien määrittelyssä.


LIITE II

ITS-JÄRJESTELMIEN MÄÄRITYKSIEN JA KÄYTTÖÖNOTON PERIAATTEET

(5, 6 ja 8 artiklassa tarkoitetut)

Määrityksien hyväksymisen, standardeja koskevien toimeksiantojen sekä ITS-sovellusten ja palvelujen valinnan ja käyttöönoton on perustuttava tarpeiden arviointiin, johon osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, ja niissä on noudatettava jäljempänä esitettäviä periaatteita. Näiden toimenpiteiden on:

a)   oltava tuloksellisia– edistetään konkreettisesti tieliikenteen keskeisten haasteiden ratkaisemista Euroopassa (esim. ruuhkien vähentäminen, päästöjen vähentäminen, energiatehokkuuden parantaminen, paremman turvallisuustason saavuttaminen, suojattomat tienkäyttäjät mukaan luettuina);

b)   oltava kustannustehokkaita– optimoidaan kustannusten ja vaikutusten suhde tavoitteiden saavuttamisen kannalta;

c)   oltava oikeasuhteisia– tarjotaan tarpeen mukaan saavutettavissa olevan palvelun laadun ja käyttöönoton eri tasoja ottaen huomioon paikalliset, alueelliset, kansalliset ja eurooppalaiset ominaispiirteet;

d)   tuettava palvelujen jatkuvuutta– varmistetaan saumattomat palvelut koko unionissa; erityisesti Euroopan laajuisessa verkossa, ja mahdollisuuksien mukaan sen ulkorajoilla, otettaessa käyttöön ITS-palveluja. Palvelujen jatkuvuus olisi taattava maita maihin sekä tarvittaessa alueita alueisiin ja kaupunkeja maaseutualueisiin yhdistävien liikenneverkkojen ominaisuuksiin soveltuvalla tasolla;

e)   oltava yhteentoimivia– varmistetaan, että järjestelmillä ja niiden osana toimivilla liiketoimintaprosesseilla voidaan vaihtaa dataa sekä jakaa tietoa ja tietämystä, ITS-palvelujen tosiasiallisen suorittamisen takaamiseksi;

f)   oltava yhteensopivia aiempien järjestelmien kanssa– varmistetaan tarvittaessa, että ITS-järjestelmiä voidaan käyttää sellaisten nykyisten järjestelmien kanssa, joilla on sama tarkoitus, estämättä kuitenkaan uusien teknologioiden kehittämistä;

g)   oltava nykyisten kansallisten infrastruktuurien ja verkko-ominaisuuksien mukaisia– otetaan huomioon liikenneverkkojen ominaisuuksien luontaiset erot ja erityisesti liikennemäärien ja tiesääolosuhteiden erot;

h)   edistettävä tasapuolista pääsyä– ei estetä suojattomien tienkäyttäjien pääsyä ITS-sovelluksiin ja palveluihin eikä syrjitä heitä tämän osalta;

i)   tuettava kehittyneisyyttä– osoitetaan innovatiivisten ITS-järjestelmien vakaus asianmukaisen riskinarvioinnin jälkeen ja riittävään tekniseen kehitykseen ja toiminnalliseen käyttöön perustuvan näytön avulla;

j)   johdettava laadukkaisiin aika- ja paikannustietoihin– käytetään satelliittipohjaisia infrastruktuureja tai muuta vastaavan tarkkuustason tarjoavaa teknologiaa maailmanlaajuisia, jatkuvia, tarkkoja ja varmennettuja aika- ja paikannuspalveluja edellyttävissä ITS-sovelluksissa ja palveluissa;

k)   helpotettava intermodaalisuutta– otetaan ITS-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä soveltuvin osin huomioon eri liikennemuotojen välinen koordinointi;

l)   oltava johdonmukaisia– otetaan huomioon unionin nykyiset säännöt, politiikat ja toimet, joilla on merkitystä ITS-järjestelmien kannalta, erityisesti standardoinnin alalla.


Top