Help Print this page 
Title and reference
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista

/* COM/2013/0133 final - 2013/0074 (COD) */
Multilingual display
Text

52013PC0133

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista /* COM/2013/0133 final - 2013/0074 (COD) */


PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.        Yleinen tausta

Euroopan unioni on asettanut itselleen tavoitteeksi olla vuoteen 2020 mennessä älykäs, kestävä ja osallistava talous. Merialoilla on alueita, joilla innovointi, kestävä kasvu ja työllisyys edistävät osaltaan tämän tavoitteen saavuttamista. Meriasioista vastaavat eurooppalaiset ministerit hyväksyivät lokakuussa 2012 ns. Limassolin julistuksen, jolla tuetaan Eurooppa 2020 -strategiaa[1] vahvalla merialan pilarilla. Kuten komissio yksilöi tiedonannossaan ”Sininen kasvu – Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet”[2], tämä lainsäädäntöehdotus on olennainen osa tavoitetta kehittää Euroopan sinistä taloutta.

Rannikko- ja merialueiden käytön lisääntyminen sekä ilmastonmuutosvaikutukset, luonnonmullistukset ja eroosio aiheuttavat rannikko- ja merialueiden resursseihin kohdistuvia paineita. Ne vaativat yhdennettyä ja johdonmukaista hoitoa, jotta voidaan turvata kestävä kasvu ja säilyttää rannikko- ja merialueiden ekosysteemit tuleville sukupolville.

Merten aluesuunnittelu ymmärretään yleisesti julkiseksi prosessiksi, jossa analysoidaan ja suunnitellaan ihmisen toiminnan alueellista ja ajallista jakautumista merialueilla taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Merten aluesuunnittelun perimmäisenä tarkoituksena on laatia suunnitelmat, joiden avulla yksilöidään merialueiden käyttö eri tarkoituksiin Komissio julkaisi vuonna 2008 tiedonannon "Merten aluesuunnittelua koskeva toimintasuunnitelma yhteisten periaatteiden saavuttamiseksi EU:ssa”[3] ja vuonna 2010 tiedonannon ”Merten aluesuunnittelu EU:ssa – Tähänastiset tulokset ja tulevaisuudennäkymät”[4], jotka ovat pohjana tälle ehdotukselle.

Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on väline, jolla voidaan hallita yhdennetyllä tavalla kaikkia rannikkoalueisiin vaikuttavia poliittisia prosesseja ja jolla käsitellään vuorovaikutusta maa- ja merialueilla suoritettavien rannikkoalueiden toimintojen välillä koordinoidusti siten, että varmistetaan rannikko- ja merialueiden kestävä kehitys. Sillä varmistetaan, että käyttöä, hoitoa tai kehittämistä koskevat päätökset tehdään johdonmukaisesti kaikilla aloilla. Vuonna 2002 annetussa suosituksessa rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisesta määritellään rannikkoalueiden järkevän käytön ja hoidon periaatteet ja parhaat toteutustavat. EU on myös sopimuspuolena Barcelonan yleissopimuksessa, johon liittyvä rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja tuli voimaan maaliskuussa 2011. Kyseinen pöytäkirja määrää rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon pakolliseksi Välimeren rantavaltioissa.

Merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat ovat toisiaan täydentäviä välineitä. Niiden maantieteellinen soveltamisala on jäsenvaltioiden rannikko- ja aluevesillä päällekkäinen. Merten aluesuunnitelmissa kartoitetaan ihmisen toimintoja ja yksilöidään niihin liittyvä mahdollisimman toimiva alueiden käyttö tulevaisuudessa, kun taas rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla varmistetaan näiden ihmisen toimintojen integroitu hallinta. Kun niitä sovelletaan yhdessä, ne molemmat parantavat suunnittelua ja hallintaa meri- ja maa-alueiden yhteyspinnoissa.

1.2.        Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotettavan direktiivin pääasiallisena tavoitteena on edistää meri- ja rannikkoalueiden toimintojen kestävää kasvua ja rannikko- ja merialueiden varojen kestävää käyttöä laatimalla puitteet toimivalle merten aluesuunnittelulle EU:n aluevesillä ja rannikkoalueiden yhdennetylle käytölle ja hoidolle jäsenvaltioiden rannikkoalueilla.

Rannikko- ja merialueiden käytön lisääntyminen ja koordinoimattomuus johtaa kilpailuun meri- ja rannikkoalueista ja näiden alueiden varojen tehottomaan ja kestämättömään käyttöön. Merialueiden käyttömahdollisuuksiin liittyvät epävarmuudet ja ennustettavuuden puute ovat luoneet sijoittajille optimaalista huonommat liiketoimintaolosuhteet, mikä puolestaan haittaa työpaikkojen luomista.

Merialueiden käyttömahdollisuuksien jakaminen optimaalisesti asiaankuuluvien sidosryhmien kesken ja rannikkoalueiden yhteensovitettu käyttö ja hoito on olennaista, jotta keskenään kilpailevat toiminnot voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa. Sen on osoitettu alentavan kartoittavan tutkimuksen kustannuksia sekä transaktio-, hallinto- ja toimintakustannuksia ja parantavan oikeusvarmuutta erityisesti pk-yrityksille.

Eri käyttötarkoitusten kestävyyden ja ympäristöterveyden varmistamiseksi merten aluesuunnittelussa ja rannikkoalueiden yhdennetyssä käytössä ja hoidossa on omaksuttava ekosysteemeihin perustuva lähestymistapa, jolla turvataan niiden luonnonvarojen suojelu, joihin eri toiminnot perustuvat.

Ehdotettu toimi ei näin ollen ole alakohtainen vaan kattaa kaikki Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) sisältyvät politiikan alat, joilla on vaikutusta rannikoihin, meriin ja valtameriin. Sillä tuetaan jäsenvaltioissa käynnissä olevia meriin liittyviä politiikkoja tehostamalla koordinointia ja parantamalla avoimuutta. Merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla voidaan myös paremmin niveltää taloudellisia tavoitteita ja ympäristölainsäädäntöä toisiinsa ja vähentää niiden välisiä ristiriitoja.

Direktiivin toiminnalliset tavoitteet ovat luonteeltaan menettelyihin liittyviä. Jäsenvaltioiden edellytetään kehittävän ja toteuttavan johdonmukaisia prosesseja, joilla suunnitellaan merialueiden käyttöä ja varmistetaan rannikkoalueiden käytön kestävyys sekä käynnistetään tarkoituksenmukaista rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Ehdotuksen tärkeänä lisäarvona on maa- ja merialueiden välisten kytkentöjen tukeminen edellyttämällä johdonmukaisuutta merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon välillä.

Suunnittelun yksityiskohdat ja hallinnan tavoitteiden määrittäminen jätetään jäsenvaltioiden päätettäväksi. EU ei osallistu näihin prosesseihin. Ehdotuksella ei puututa jäsenvaltioiden toimivaltaan kaupunki- ja maasuunnittelussa (aluesuunnittelussa).

1.3.        Johdonmukaisuus suhteessa muuhun politiikkaan

Eurooppalaiset lainsäätäjät ovat laatineet valtamerten, merten ja rannikoiden kannalta kunnianhimoisia aloitteita, jotka on määrä panna täytäntöön seuraavien 10–20 vuoden aikana. Näihin aloitteisiin sisältyvät meristrategiapuitedirektiivi[5], uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi[6], merten moottoriteitä koskeva direktiivi[7] ja luontodirektiivi[8]. EU:n odotetaan hyväksyvän uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan ja uusien rahoitusnäkymien mukaisesti uudistetut rakennerahastot (yhteinen strategiakehys) vuonna 2013. Tällä ehdotuksella pyritään pääasiassa helpottamaan näiden aloitteiden johdonmukaista ja kestävää täytäntöönpanoa yhden tai useamman yhdennetyn prosessin kautta. Tällä ehdotuksella ei muuteta voimassa olevaa lainsäädäntöä minkään SEUT-sopimuksen alaisen politiikan alalla.

Jäsenvaltioille tarjoutuu erityisiä mahdollisuuksia tehostaa täytäntöönpanoa ja vähentää hallintotaakkaa merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevia strategioita toteutettaessa, jos ne soveltavat voimassa olevaa lainsäädäntöä yhdennetyllä tavalla.

Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden ympäristövaikutusten arviointi on suoritettava direktiivin 2001/42/EY[9] säännösten mukaisesti. Tällaisella strategisella ympäristöarvioinnilla varmistetaan, että tarkastellaan aikaisessa vaiheessa kokonaisvaltaisesti erilaisista ihmisen toimista aiheutuvia vaikutuksia, kertyvät vaikutukset mukaan luettuina, ja siten helpotetaan tulevien hankkeiden toteuttamista. Jos yksittäisistä hankkeista on myöhemmin tarpeen tehdä ympäristövaikutusten arviointeja, tällaisten arviointien pohjana voidaan käyttää strategisessa ympäristösuunnittelussa jo tehtyjä analyyseja ja siten välttää arviointien tekoa kahteen kertaan ja tähän liittyvää hallintotaakkaa.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

2.1.        Julkinen kuuleminen

Euroopan komissio järjesti julkisen kuulemisen maaliskuusta toukokuuhun 2011 kerätäkseen sidosryhmiltä näkemyksiä merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta Euroopan unionissa.

Tulokset vahvistivat, että merialueiden käyttöä koskevat ristiriitatilanteet ovat yleistymässä, ja antoivat tukea sellaiselle yhteiselle lähestymistavalle merten aluesuunnittelua EU:n vesillä, jossa otetaan kunkin alueen erityispiirteet huomioon. Kuulemisessa pidettiin tärkeänä merten aluesuunnitteluprosessien tarkoituksenmukaista koordinointia rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden kanssa. EU:n toimia rajat ylittävillä alueilla pidettiin erityisen tärkeinä, mutta kuulemisesta ei käynyt ilmi, mitä välinettä pidettäisiin tässä parhaana.

2.2.        Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa arviointiin seuraavien kolmen vaihtoehdon tuloksellisuus ja taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja yhteiskunnalliset vaikutukset: 1) parhaita käytäntöjä koskeva ohjaus ja niiden kehittäminen, 2) muut kuin sitovat toimenpiteet ja 3) oikeudellisesti sitovat toimenpiteet, puitesäännöksen tyyppinen direktiivi tai asetus mukaan luettuina.

Vaikutusten arvioinnissa tultiin siihen tulokseen, että vaikka muiden kuin sitovien toimenpiteiden vaihtoehdot tarjoavat tiettyjä etuja, oikeudellisesti sitova lähestymistapa on tarkoituksenmukaisin väline: sillä voidaan varmistaa merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon ennustettavuus, vakaus ja avoimuus ja samalla turvata oikeasuhteisuus ja toissijaisuus antamalla jäsenvaltioille täytäntöönpanoon liittyvää joustovaraa ja jättämällä puuttumatta jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tarkoituksenmukaisimmaksi vaihtoehdoksi arvioitiin direktiivi, jolla voidaan turvata se, että täytäntöönpanoaikataulut ovat johdonmukaiset muun asiaankuuluvan EU-lainsäädännön ja muiden poliittisten aloitteiden (esimerkiksi uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin, meristrategiapuitedirektiivin ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden) täytäntöönpanon kanssa, ja edistää merellä tapahtuvan taloudellisen toiminnan kasvua alueisiin kohdistuvan kilpailupaineen kiristyessä.

Vaikutustenarviointilautakunta antoi lopullisen lausuntonsa vaikutusten arvioinnista 30. huhtikuuta 2012. Vaikutustenarviointiraportti ja sen tiivistelmä sekä vaikutustenarviointilautakunnan lausunto julkaistaan tämän ehdotuksen yhteydessä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.        Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksella perustetaan merten aluesuunnittelulle ja rannikkoalueiden yhdennetylle käytölle ja hoidolle puitteet, joissa omaksutaan järjestelmällinen, koordinoitu, osallistava ja rajat ylittävä lähestymistapa meriasioiden yhdennettyyn hallinnointiin. Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot suorittamaan merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti. Toimen tavoitteena on, että jäsenvaltiot perustavat prosessin tai prosesseja, joilla katetaan koko sykli: ongelman yksilöiminen, tiedon keruu, suunnittelu, päätöksenteko, hallinta, toteutuksen seuranta ja sidosryhmien osallistuminen.

Merten aluesuunnitelmilla ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla ei luoda uusia alakohtaisia toimintapoliittisia tavoitteita. Niiden tarkoituksena on heijastella, yhdentää ja liittää toisiinsa kansallisissa tai alueellisissa politiikoissa määriteltyjä tavoitteita, yksilöidä alojen välisiä ristiriitoja ehkäiseviä tai lieventäviä toimia ja osaltaan edistää meri- ja rannikkoalueita koskevien unionin alakohtaisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Ehdotuksen tärkeimpänä sisältönä on jäsenvaltioiden velvoittaminen pyrkimään toiminnassaan merialueita koskevien asioiden hoidon johdonmukaisuuteen. Tähän pyritään samalla merialueella tai sen osa-alueella ja siihen liittyvällä rannikkoalueella valtioiden rajat ylittävän yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen tietojen keruun ja vaihdon kautta.

Direktiivin johdonmukainen täytäntöönpano kaikkialla EU:ssa varmistetaan täytäntöönpanosäädöksillä, joilla myös helpotetaan raportointia jäsenvaltioilta komissiolle ja tarvittaessa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä.

3.2.        Oikeusperusta

Ehdotuksella tuetaan EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa. Kyseiseen politiikkaan sisältyy ympäristöelementtinä meristrategiapuitedirektiivi. Yhteisen meripolitiikan tavoitteena on varmistaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) alakohtaiset politiikat, joilla on merkitystä merialueille, pannaan täytäntöön johdonmukaisella tavalla, jotta voidaan saavuttaa monet keskenään kilpailevat taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristötavoitteet.

Ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 43 artiklan 2 kohtaan, 100 artiklan 2 kohtaan, 192 artiklan 1 kohtaan ja 194 artiklan 2 kohtaan. Näihin politiikkoihin liittyvät toiminnot kilpailevat merialueista ja rannikkoalueiden resurssien käytöstä. Perustettavilla prosesseilla olisi pyrittävä varmistamaan, että kullakin alalla kaavaillut toiminnot voidaan toteuttaa toisilla aloilla kaavailtuja toimintoja haittaamatta siten, että kaikkien yksittäiset tavoitteet voidaan saavuttaa samalla kun yhdessä edistetään meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävää kasvua ja meri- ja rannikkoalueiden resurssien kestävää käyttöä.

3.3.        Toissijaisuusperiaate ja lisäarvo

Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen. Päätökset esimerkiksi kehittämisestä, investointien sijainnista, prioriteettien asettamisesta ja ratkaisujen määrittämisestä tehdään kansallisella tai paikallisella tasolla. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi suoritettava itse suunnitteluprosessi kansallisten hallinnollisten ja perustuslaillisten rakenteidensa sekä kansallisten alakohtaisten prioriteettiensa mukaisesti ja mahdollisimman paljon jo olemassa olevien mekanismien ja politiikkojen pohjalta.

EU:n toimista saadaan lisäarvoa, 1) kun varmistetaan ja virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden toimia merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon alalla täytäntöönpanon johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi kaikkialla EU:ssa ja 2) kun varmistetaan puitteet yhteistyölle merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon alalla sellaisten jäsenvaltioiden välillä, joihin liittyy yhteisiä merialueita tai niiden osa-alueita. Merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva rajat ylittävä yhteistyö EU:n merialueilla ja niiden osa-alueilla on olennaista, koska meriekosysteemit, kalastusalueet, suojellut merialueet sekä mereen asennetut infrastruktuurit, kuten kaapelit, putket, laivaväylät, öljy- ja kaasulaitokset, tuulivoimalaitteet jne., ylittävät kansalliset rajat.

3.4.        Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Ehdotuksella ainoastaan velvoitetaan jäsenvaltiot perustamaan tai ylläpitämään merten aluesuunnitteluun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käyttöön ja hoitoon liittyvä prosessi tai niihin liittyviä prosesseja. Siinä vahvistetaan joukko näitä prosesseja koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka perustuvat jäsenvaltioissa saatuihin kokemuksiin ja jotka mahdollistavat tällaisten prosessien sisällyttämisen ja jatkumisen yhteisissä EU:n puitteissa.

Raportointivaatimukset on pidetty minimissä, joka kuitenkin mahdollistaa täytäntöönpanon arvioinnin. Komissio varmistaa, että mahdollisimman suurelta osin hyödynnetään nykyisiä raportointivaatimuksia. Komissio käyttää jäsenvaltioiden toimittamia ja EU:n lainsäädännön, muun muassa direktiivin 2008/56/EY 19 artiklan 3 kohdan, mukaisesti saatuja asiaankuuluvia tietoja tiedottaakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin alalla savutetusta edistyksestä.

Komissio on jäsenvaltioiden ja komission selittävistä asiakirjoista antaman yhteisen poliittisen lausuman[10] mukaisesti tarkastellut, ovatko selittävät asiakirjat tarpeen sen valvoessa tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se on näin ollen tarkastellut direktiivin luonnetta, suhteellisuusperiaatetta ja mahdollista hallinnollista lisätaakkaa. Tässä direktiivissä säädettyjen oikeudellisten velvoitteiden vähäisyyden vuoksi komissio katsoo, ettei sen ole vaikeaa valvoa tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio ei näin ollen vaadi jäsenvaltioita liittämään kansalliseen lainsäädäntöön saattamista koskevaan ilmoitukseen asiakirjoja, jotka selittävät direktiivien osien ja niitä vastaavien kansalliseen lainsäädäntöön saattamista koskevien toimenpiteiden välistä suhdetta.

3.5.        Sääntelytavan valinta

Komissio ehdottaa direktiiviä, jossa velvoitetaan jäsenvaltiot laatimaan merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat. Direktiivissä kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaa räätälöidä tällaisten suunnitelmien ja strategioiden sisältö vastaamaan taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä prioriteetteja sekä kansallisia alakohtaisia tavoitteita ja oikeudellisia perinteitä kussakin jäsenvaltiossa. Toissijaisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevan tarkastelun perusteella päätettiin, ettei asetus tule kysymykseen. Lisäksi puitetyyppinen direktiivi soveltuu paremmin, koska väline on luonteeltaan menettelyihin ja prosesseihin perustuva. Toisaalta muu kuin sitova väline ei sovellu, koska sillä ei saavutettaisi tiettyjä toimintapoliittisia tavoitteita: ei esimerkiksi toteutuisi velvoite, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden, joilla on rannikkoalueita, on sovellettava merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa sekä varmistettava rajat ylittävä yhteistyö. Lainsäädännöllinen lähestymistapa lisäksi varmistaa, että edellä mainitut prosessit toteutetaan sovituissa aikatauluissa.

3.6.        Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

Ehdotukseen sisältyy kaksi osaa: direktiivi ja sen liite.

3.6.1.     Direktiivi

1 artiklassa määritellään direktiivin kohde.

2 artiklassa määritellään direktiivin soveltamisala.

3 artiklassa määritellään direktiivissä käytetyt termit.

4 artikla koskee merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laatimista jäsenvaltioiden tasolla.

5 artikla koskee merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden tavoitteita jäsenvaltioiden tasolla.

6 artiklassa täsmennetään merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset.

7 artiklassa täsmennetään merten aluesuunnitelmia koskevat vähimmäisvaatimukset.

8 artiklassa täsmennetään rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevat vähimmäisvaatimukset.

9 artiklassa säädetään yleisön osallistumisesta merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laadintaan.

10 artikla koskee tietojen keruuta ja vaihtoa merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden tueksi.

11 artiklassa säädetään merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden ympäristövaikutusten arvioinnista.

12 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden välillä tehtävästä kahden- ja monenvälisestä yhteistyöstä, jolla varmistetaan johdonmukainen täytäntöönpano rannikkoalueilla ja merialueilla tai niiden osa-alueilla.

13 artikla koskee yhteistyötä kolmansien maiden kanssa.

14 artiklassa vahvistetaan säännökset tämän direktiivin täytäntöönpanosta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä.

15 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta raportoida tämän direktiivin täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä komissiolle ja komission velvoitteesta raportoida siitä edelleen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

16 artiklassa luonnostellaan tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskevat toiminnalliset eritelmät ja vaiheet, joista komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä.

17 artiklassa vahvistetaan jäsenvaltioille mekanismi valvoa komissiota sen täytäntöönpanovallan osalta.

18 artiklassa vahvistetaan säännöt tämän direktiivin saattamiselle osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä.

19 artiklassa säädetään, että direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artiklassa vahvistetaan, että tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

3.6.2.     Liite

Liitteessä I on luettelo tiedoista, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle.

2013/0074 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 192 artiklan 1 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[11],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[12],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Merialueiden suuri ja jatkuvasti kasvava kysyntä erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten uusiutuvan energian laitoksiin, merenkulkuun, kalastukseen, meriekosysteemien suojeluun, matkailuun ja vesiviljelylaitoksiin, sekä rannikkoalueiden resursseihin kohdistuvat moninaiset paineet vaativat suunnitteluun ja hallintaan yhdennettyä lähestymistapaa.

(2)       Tällainen lähestymistapa valtamerien hoitoon on kehitetty Euroopan unionin yhdennetyssä meripolitiikassa[13], johon sisältyy ympäristöelementtinä yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY[14]. Yhdennetyn meripolitiikan tavoitteena on tukea merten ja valtamerten kestävää kehitystä ja kehittää koordinoitua, johdonmukaista ja yhtenäistä päätöksentekoa, joka liittyy sellaisiin unionin alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin, joilla on vaikutusta valtameriin, meriin, saariin, rannikkoalueisiin ja kaukaisimpiin alueisiin sekä merialoihin; esimerkkinä mainittakoon päätöksenteko merialuestrategioiden ja makroaluestrategioiden kautta.

(3)       Yhdennetyssä meripolitiikassa yksilöidään merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito läpileikkaaviksi toimintapoliittisiksi välineiksi, joilla viranomaiset ja sidosryhmät voivat soveltaa yhteensovitettua ja yhdennettyä lähestymistapaa. Soveltamalla ekosysteemeihin perustuvaa lähestymistapaa edistetään osaltaan meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävää kasvua ja niiden varojen kestävää käyttöä.

(4)       Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito tukevat ja helpottavat Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010[15] hyväksymän älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun pyrkivän Eurooppa 2020 -strategian[16] täytäntöönpanoa. Strategian tavoitteena on parantaa työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista koheesiota muun muassa edistämällä talouden kilpailukykyä, resurssitehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Rannikko- ja merialoilla on merkittävää kestävän kasvun potentiaalia, ja ne ovat keskeisessä asemassa strategian täytäntöönpanossa.

(5)       Tuoreessa tiedonannossaan ”Sininen kasvu – Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet”[17] komissio yksilöi useita käynnissä olevia EU:n aloitteita, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiaa. Tiedonannossa yksilöitiin myös useita alakohtaisia toimintoja, joihin sinisen kasvun aloitteissa olisi jatkossa keskityttävä ja joita olisi riittävällä tavalla tuettava merten aluesuunnitelmilla ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla.

(6)       Merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa tuetaan ja helpotetaan yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta annetulla asetuksella (EU) N:o 1255/2011. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös soveltuvasta rahoituksesta merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon hankkeisiin vuosina 2011–2013. Soveltuvasta rahoituksesta tällaisille hankkeille vuosina 2014–2020 säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o XX/XXXX[18].

(7)       Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) johdanto-osassa todetaan, että valtamerialueiden käyttöön liittyvät seikat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa ja niitä on tarkasteltava kokonaisuutena. Valtamerten käytön suunnittelu edistää loogisesti ja jäsentää mainitussa yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien käyttöä ja on käytännöllinen väline, joka auttaa jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.

(8)       Jotta voitaisiin varmistaa merialueiden tarkoituksenmukainen jakaminen eri käyttötarkoituksiin ja rannikkoalueiden koordinoitu hallinta, olisi perustettava puitteet, joihin sisältyisivät ainakin merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laatiminen ja toteuttaminen jäsenvaltioissa.

(9)       Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito johtavat meri- ja rannikkoalueiden koordinoinnin paranemiseen, mikä puolestaan voi johtaa merkittäviin taloudellisiin hyötyihin, koska niiden myötä sijoittajien kokema avoimuus, ennustettavuus ja vakaus lisääntyvät ja koordinointi- ja transaktiokustannukset alenevat.

(10)     Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus ja oikeusvarmuus, merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden maantieteellinen laajuus olisi määriteltävä unionin ja kansainvälisen merioikeuden nykyisten oikeudellisten välineiden mukaisesti.

(11)     Kyseeseen tulevat merivedet ja rannikkoalueet ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan jäsenvaltioiden rannikko- ja aluevesillä osittain päällekkäiset. Merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon välineet täydentävät toisiaan: merten aluesuunnitelmia varten kartoitetaan ihmisen nykyisiä ja mahdollisia tulevia toimintoja, ja käytön ja hoidon strategioihin liittyen yksilöidään toimenpiteitä, joilla tällaisia ihmisen toimintoja rannikkoalueilla hallitaan yhdennetyllä tavalla. Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden johdonmukainen ja yhteinen soveltaminen parantaa meri- ja maa-alueiden yhteyspintaa koskevaa suunnittelua ja hallintaa.

(12)     Vaikka on asianmukaista, että unioni laatii merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita koskevia sääntöjä, jäsenvaltiot ja niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat omilla meri- ja rannikkoalueillaan edelleen vastuussa tällaisten suunnitelmien ja strategioiden sisällöstä, merialueiden jakaminen eri alojen toiminnoille mukaan luettuna.

(13)     Oikeasuhteisuuden ja toissijaisuuden periaatteiden noudattamiseksi ja hallintotaakan minimoimiseksi tämä direktiivi olisi mahdollisimman suurelta osin saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä olemassa olevien kansallisten sääntöjen ja mekanismien pohjalta. Rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden olisi perustuttava neuvoston suosituksessa 2002/413/EY ja neuvoston päätöksessä 2010/631/EU vahvistetuille periaatteille ja osatekijöille.

(14)     Merivesien ja rannikkoalueiden ekosysteemeihin ja meri- ja rannikkoalueiden resursseihin kohdistuu merkittäviä paineita. Ihmisen toiminnalla, mutta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilla, luonnonmullistuksilla ja rantaviivan dynamiikalla, kuten eroosiolla ja vesijätöllä, voi olla vakavia vaikutuksia rannikkoalueiden talouden kehittymiseen ja kasvuun sekä rannikko- ja merialueiden ekosysteemeihin, mikä johtaa ympäristön tilan heikkenemiseen, luonnon monimuotoisuuden menettämiseen ja ekosysteemipalvelujen huonontumiseen. Näihin eri paineisiin olisi kiinnitettävä niiden vaatimaa huomiota laadittaessa merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita. Rannikko- ja merialueiden terveet ekosysteemit ja niiden lukuisat eri ekosysteemipalvelut voivat suunnittelupäätöksiin integroituina tuottaa merkittävää hyötyä ruoan tuotannon, virkistyksen ja matkailun, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, rantaviivan dynamiikan hallinnan ja katastrofien ehkäisyn alalla.

(15)     Merten aluesuunnittelussa ja rannikkoalueiden yhdennetyssä käytössä ja hoidossa olisi sovellettava direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ekosysteemeihin perustuvaa lähestymistapaa, jotta varmistettaisiin, että kaikista toiminnoista aiheutuva kokonaispaine pysyy tasolla, joka on yhteensopiva ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa, ja että merten ekosysteemien kyky reagoida ihmisen toiminnasta aiheutuviin muutoksiin ei vaarannu, samalla kun mahdollistetaan merellisten hyödykkeiden ja palveluiden kestävä käyttö sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

(16)     Merten aluesuunnittelulla ja rannikkoalueiden yhdennetyllä käytöllä ja hoidolla edistetään osaltaan ainakin seuraavien säädösten ja asiakirjojen tavoitteiden saavuttamista: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY[19], elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2371/2002[20], yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY[21], yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020[22], etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa[23], EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi[24] sekä soveltuvin osin EU:n aluepolitiikat, merialue- ja makroaluestrategiat mukaan luettuina.

(17)     Meri- ja rannikkoalueiden toiminnot ovat usein tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Sen vuoksi on tarpeen, että merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita sovitetaan yhteen tai ne yhdistetään, jotta varmistetaan merialueiden käytön ja rannikkoalueiden käytön ja hoidon kestävyys ottaen huomioon yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristötekijät.

(18)     Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden olisi katettava koko sykli ongelman määrittelystä tietojen keruun, suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen kautta toteutuksen seurantaan, ja niiden olisi perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon. Olisi mahdollisimman suurelta osin hyödynnettävä mekanismeja, joista säädetään nykyisessä tai tulevassa lainsäädännössä, merivesien hyvän ekologisen tilan arvioinnissa käytettävistä perusteista ja menetelmästandardeista tehty päätös 2010/477/EU ja komission Meriosaaminen 2020 -aloite[25] mukaan luettuina.

(19)     Merten aluesuunnittelun tärkeimpänä tarkoituksena on yksilöidä ja hallita alueiden käyttötarkoituksia ja niitä koskevia ristiriitoja merialueilla. Jotta tähän päästäisiin, jäsenvaltioiden on ainakin varmistettava, että suunnitteluprosessissa tai -prosesseissa laaditaan kattava kartta, jossa yksilöidään merialueiden eri käyttötarkoitukset ottaen huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat pitkän aikavälin muutokset.

(20)     Jäsenvaltioiden olisi kuultava kullakin merialueella, sen osa-alueella tai rannikkoalueella asiaankuuluvia muiden jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranomaisia ja koordinoitava suunnitelmiaan niiden kanssa kyseisille jäsenvaltioille ja kolmansille maille eurooppalaisen tai kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti kuuluvien oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden ja lähialueilla olevien kolmansien maiden välinen toimiva rajat ylittävä yhteistyö edellyttää, että kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset on yksilöity. Jäsenvaltioiden on näin ollen nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa. Eri merialueet, niiden osa-alueet ja rannikkoalueet poikkeavat toisistaan merkittävästi, joten tässä direktiivissä ei ole tarkoituksenmukaista säätää yksityiskohtaisesti siitä, millaisia tällaisten yhteistyömekanismien tulisi olla.

(21)     Rannikkoalueilla sovelletaan monia erilaisia eri alojen toimintapoliittisia toimenpiteitä. Jotta tämän direktiivin tavoitteet voitaisiin saavuttaa, jäsenvaltioiden olisi luetteloitava tällaiset toimenpiteet ja analysoitava tarve lisätoimiin, jotka liittyvät muun muassa eroosion ehkäisyyn tai vesijätön hallintaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, rannikko- ja merialueiden roskaamisen torjuntaan, vihreän infrastruktuurin kehittämiseen ja luonnonmullistusten ehkäisyssä auttamiseen. Näitä olisi sovellettava koordinoidulla ja yhdennetyllä tavalla. Jäsenvaltioiden olisi näin tehdessään tarkasteltava kaikkia asiaankuuluvia toimintoja rannikkoalueilla ja kiinnitettävä huomiota alojen väliseen ja maa- ja merialueiden väliseen vuorovaikutukseen tällaisten toimintojen välillä.

(22)     Meri- ja rannikkoalueiden hallinta on monimutkaista, ja siinä on mukana eri hallintotasojen viranomaisia, talouden toimijoita ja muita sidosryhmiä. Jotta kasvun kestävyys voitaisiin turvata toimivalla tavalla, on olennaista, että sidosryhmiä, viranomaisia ja yleisöä kuullaan tässä direktiivissä tarkoitettujen merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laadinnan tarkoituksenmukaisessa vaiheessa ja asiaankuuluvan EU-lainsäädännön mukaisesti. Hyvä esimerkki julkista kuulemista koskevista säännöksistä on direktiivin 2003/35/EY 2 artiklan 2 kohdassa.

(23)     Jäsenvaltiot voivat merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden kautta vähentää muun asiaankuuluvan unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden aikataulujen olisi oltava linjassa niiden aikataulujen kanssa, joista säädetään seuraavassa: direktiivi 2009/28/EY, jossa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2020 on vähintään 20 prosenttia, ja jossa yksilöidään lupa-, todistus- ja suunnittelumenettelyjen, aluesuunnittelumenettelyt mukaan luettuina, koordinointi yhdeksi osatekijäksi uusiutuvaa energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa; direktiivi 2008/56/EY ja päätöksen 2010/477/EU liitteen A osan 6 kohta, joissa edellytetään jäsenvaltioiden ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin saavuttaakseen tai ylläpitääkseen meriympäristön hyvän tilan vuoteen 2020 mennessä ja yksilöidään merten aluesuunnittelu välineeksi, jolla tuetaan ekosysteemeihin perustuvan lähestymistavan soveltamista ihmisen toiminnan hallintaan, jotta ympäristön hyvä tila saavutettaisiin; yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, jossa edellytetään, että vuoteen 2020 mennessä perustetaan Euroopan maa-, meri- ja ilmaliikenteen infrastruktuurit toisiinsa liittävä Euroopan laajuinen liikenneverkko.

(24)     Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä ja vakiintunut väline, jolla ympäristönäkökohdat sisällytetään suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja hyväksymiseen. Merten aluesuunnitelmilla ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, joten niihin olisi sovellettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY[26] säännöksiä. Kun merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita laaditaan alueista, jotka sisältävät Natura 2000 -alueita, tällaiset ympäristövaikutusten arvioinnit voidaan päällekkäisyyksien välttämiseksi yhdistää direktiivin 92/43/ETY 6 artiklan vaatimuksiin.

(25)     Jotta varmistettaisiin, että merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat laaditaan luotettavien tietojen pohjalta ja hallinnollisen taakan lisääntymistä vältetään, on olennaista, että jäsenvaltiot keräävät parhaat mahdolliset tiedot käyttäen olemassa olevia mekanismeja ja välineitä, esimerkiksi Meriosaaminen 2020 -aloitteessa kehitettyjä välineitä.

(26)     Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset kertomukset komissiolle, joka seuraa tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Hallintotaakan minimoimiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää asiaankuuluvan lainsäädännön mukaista raportointia, direktiivissä 2008/56/EY säädetty raportointi mukaan luettuna. Komissio käyttää jäsenvaltioiden toimittamia ja muita EU:n lainsäädännön, muun muassa direktiivin 2008/56/EY 19 artiklan 3 kohdan, mukaisesti saatuja asiaankuuluvia tietoja tiedottaakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä.

(27)     Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta tämä direktiivi pantaisiin täytäntöön yhdenmukaisella tavalla erityisesti merten aluesuunnitelmiin ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioihin liittyvän tietojen hallinnan sekä niiden laadinnan, toteutuksen ja raportoinnin toiminnallisten vaiheiden osalta, tietojen jakamisen tekniset ratkaisut mukaan luettuina. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[27] mukaisesti.

(28)     On olennaisen tärkeää saattaa tämän direktiivin säännökset oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, koska EU on hyväksynyt useita poliittisia aloitteita, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja joita tällä direktiivillä pyritään tukemaan. Olisi näin ollen säädettävä lyhimmästä mahdollisesta määräajasta tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.           Tällä direktiivillä luodaan merten aluesuunnittelulle ja rannikkoalueiden yhdennetylle käytölle ja hoidolle puitteet, joilla pyritään edistämään meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävää kasvua ja meri- ja rannikkoalueiden varojen käytön kestävyyttä.

2.           Näissä unionin yhdennettyyn meripolitiikkaan kuuluvissa puitteissa säädetään merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laatimisesta ja toteuttamisesta jäsenvaltioissa siten, että pyritään saavuttamaan 5 artiklassa täsmennetyt tavoitteet.

2 artikla

Soveltamisala

1.           Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan meri- ja rannikkoalueisiin.

2.           Tätä direktiiviä ei sovelleta toimintaan, jonka ainoana tarkoituksena on puolustus tai kansallinen turvallisuus. Kunkin jäsenvaltion on kuitenkin pyrittävä varmistamaan, että kyseinen toiminta toteutetaan tämän direktiivin tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

3.           Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan kaupunki- ja maasuunnittelun alalla.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.           ”rannikkoalueella” rantaviivan molemmin puolin sijaitsevaa geomorfologista aluetta, joka meren puolella rajoittuu jäsenvaltioiden aluevesirajaan ja jonka rajan maan puolella määrittelevät jäsenvaltiot rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioissaan;

2.           ”yhdennetyllä meripolitiikalla” unionin politiikkaa, jolla edistetään yhteensovitettua ja johdonmukaista päätöksentekoa, jonka tavoitteena on maksimoida jäsenvaltioiden – erityisesti unionin rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden – ja merialojen kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella meriasioihin liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä;

3.           ”merialueella tai sen osa-alueella” direktiivin 2008/56/EY 4 artiklassa tarkoitettuja merialueita tai osa-alueita;

4.           ”merivesillä” direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vesiä, merenpohjaa ja tämän sisustaa;

5.           ”yleisöllä” yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä;

6.           ”alakohtaisilla toiminnoilla" toimintoja, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen kolmannessa osassa tarkoitettujen unionin politiikkojen soveltamisalaan ja joilla on vaikutuksia merivesiin ja rannikkoalueisiin;

7.           ”ympäristön hyvällä tilalla” direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua ympäristön tilaa.

II LUKU Merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat

4 artikla

Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laatiminen ja toteuttaminen

1.           Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja toteutettava yksi tai useampi merten aluesuunnitelma ja yksi tai useampi rannikkoalueen yhdennetyn käytön ja hoidon strategia. Ne voidaan laatia erillisinä asiakirjoina.

2.           Merten aluesuunnitelmilla ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla on pyrittävä 5 artiklassa lueteltuihin tavoitteisiin, ja niiden on täytettävä 6, 7 ja 8 artiklassa säädetyt vähimmäisvaatimukset.

3.           Merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita laatiessaan jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon kunkin alueen ja osa-alueen erityispiirteet, eri alojen toiminnot, kyseiset merivedet ja rannikkoalueet sekä ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset.

4.           Merten aluesuunnitelmiin ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioihin voi sisältyä ennen tämän direktiivin voimaantuloa luotuja mekanismeja tai ne voivat pohjautua tällaisille mekanismeille edellyttäen, että tällaisten mekanismien sisältö on 6, 7 ja 8 artiklassa täsmennettyjen vähimmäisvaatimusten mukainen.

Article 5

Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden tavoitteet

Merten aluesuunnitelmissa ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioissa on sovellettava ekosysteemeihin perustuvaa lähestymistapaa, jolla helpotetaan keskenään kilpailevien alakohtaisten toimintojen rinnakkaiseloa ja ehkäistään ristiriitoja niiden välillä merivesillä ja rannikkoalueilla, jotta edistettäisiin

(a) energian huoltovarmuuden turvaamista unionissa edistämällä merienergialähteiden kehittämistä, uusien ja uusiutuvaan energiaan perustuvien energialähteiden kehittämistä, energiaverkkojen yhteen kytkemistä ja energiatehokkuutta;

(b) meriliikennettä ja toimivien ja kustannustehokkaiden meriliikennereittien tarjoamista Euroopassa sekä satamien käyttömahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta;

(c) kalastuksen ja vesiviljelyalan kestävää kehitystä ja kasvua, kalastusalan ja siihen liittyvien alojen työllisyys mukaan luettuna;

(d) ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen varmistamista sekä luonnonvarojen käytön varovaisuutta ja järkevyyttä, muun muassa ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi, luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi ja meren pilaantumisriskin vähentämiseksi;

(e) rannikko- ja merialueiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen varmistamista.

6 artikla

Merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden yhteiset vähimmäisvaatimukset

1.           Merten aluesuunnitelmissa ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioissa on vahvistettava toiminnalliset vaiheet, joilla saavutetaan 5 artiklassa säädetyt tavoitteet ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat toiminnot ja niihin sovellettavat toimenpiteet.

2.           Tätä varten merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden on täytettävä ainakin seuraavat vaatimukset:

(a) ne on sovitettava yhteen, jos niitä ei ole yhdistetty,

(b) on varmistettava tuloksellinen rajat ylittävä yhteistyö jäsenvaltioiden välillä sekä kansallisten viranomaisten ja alakohtaisten eri politiikkojen sidosryhmien välillä;

(c) on yksilöitävä merten aluesuunnitelmista ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioista aiheutuvat rajat ylittävät vaikutukset kolmansien maiden suvereniteettiin ja/tai lainkäyttövaltaan kuuluviin merivesiin ja rannikkoalueisiin samalla merialueella tai sen osa-alueella ja siihen liittyvällä rannikkoalueella sekä käsiteltävä niitä yhteistyössä kyseisten maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa 12 ja 13 artiklan mukaisesti;

3.           merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita on tarkasteltava uudelleen vähintään kuuden vuoden välein.

7 artikla

Merten aluesuunnitelmia koskevat erityiset vähimmäisvaatimukset

1.           Merten aluesuunnitelmiin on sisällyttävä vähintään merivesien kartoitus, jossa yksilöidään kaikkien merellisten toimintojen nykyinen ja mahdollinen alueellinen ja ajallinen jakautuminen, jotta 5 artiklassa säädetyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

2.           Laatiessaan merten aluesuunnitelmia jäsenvaltioiden on otettava huomioon ainakin seuraavat toiminnot:

(a) energialähteisiin ja uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät laitokset

(b) öljyn- ja kaasunporauspaikat ja -infrastruktuurit;

(c) meriliikennereitit;

(d) merenalaiset kaapelit ja putket;

(e) kalastusalueet;

(f) meriviljelypaikat;

(g) luonnonsuojelualueet.

8 artikla

Rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden erityiset vähimmäisvaatimukset

1.           Rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioihin on sisällyttävä vähintään luettelo rannikkoalueisiin jo sovellettavista toimenpiteistä ja analyysi lisätoimien tarpeesta, jotta 5 artiklassa säädetyt tavoitteet saavutettaisiin. Strategioissa on vahvistettava toimintapolitiikkojen yhdennetty ja monialainen täytäntöönpano ja tarkasteltava maalla ja merellä suoritettavien toimintojen vuorovaikutusta.

2.           Laatiessaan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita jäsenvaltioiden on otettava huomioon ainakin seuraavat toiminnot:

(a) tiettyjen luonnonvarojen käyttö, energialähteisiin ja uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät laitokset mukaan luettuina;

(b) infrastruktuurin, energialaitosten, liikenteen, satamien, merirakentamisen ja muiden rakenteiden kehittäminen, vihreä infrastruktuuri mukaan luettuna;

(c) maatalous ja teollisuus;

(d) kalastus ja vesiviljely;

(e) rannikkoalueiden ekosysteemien, ekosysteemipalvelujen ja luonnon, rannikkomaisemien ja saarten säilyttäminen, ennallistaminen ja hoito;

(f) ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

9 artikla

Yleisön osallistuminen

1.           Jäsenvaltioiden on laadittava keinot, joilla yleisö voi osallistua varhaisessa vaiheessa merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laadintaan.

2.           Yleisön osallistumisella varmistetaan, että asiaankuuluvia sidosryhmiä, viranomaisia ja yleisöä kuullaan suunnitelmien ja strategioiden luonnoksista ja että ne saavat valmistuneet tulokset käyttöönsä.

3.           Jäsenvaltioiden on toimittava unionin lainsäädännön asiaankuuluvien säännösten mukaisesti valmistellessaan tapoja kuulla yleisöä.

10 artikla Tietojen keruu ja vaihto

1.           Jäsenvaltioiden on järjestettävä merten aluesuunnitelmia ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita varten tarvittavien parhaiden mahdollisten tietojen keruu ja vaihto.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä:

(a) edellä 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuja toimintoja koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti kerätyt ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät tiedot;

(b) merivesiä koskevat fysikaaliset tiedot ja rannikkoalueita koskevat geomorfologiset tiedot.

3.           Järjestäessään 1 kohdassa tarkoitettua tietojen keruuta ja vaihtoa jäsenvaltioiden on käytettävä mahdollisimman suurelta osin yhdennetyn meripolitiikan alalla kehitettyjä välineitä.

11 artikla

Ympäristövaikutusten arviointi

Merten aluesuunnitelmiin ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioihin sovelletaan direktiivin 2001/42/EY säännöksiä.

12 artikla

Yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa

1.           Kunkin jäsenvaltion, jolla on naapurinaan toisen jäsenvaltion rannikko- tai merialue, on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat ovat johdonmukaisia ja ne on sovitettu yhteen koko kyseisellä rannikkoalueella tai merialueella ja/tai sen osa-alueella. Tällaisessa yhteistyössä on otettava erityisesti huomioon luonteeltaan ylikansalliset seikat, kuten rajat ylittävät infrastruktuurit.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä tehdään seuraavasti:

(a) rannikkoalueen tai merialueen tai sen osa-alueen kattavien alueellisten institutionaalisten yhteistyörakenteiden kautta tai

(b) kyseisen merialueen tai sen osa-alueen kattavan, tätä aihepiiriä käsittelevän jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten verkoston kautta.

13 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Jäsenvaltioiden, joilla on naapurinaan kolmannen maan rannikko- tai merialue, on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä sovittamaan yhteen merten aluesuunnitelmansa ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiansa kyseisen kolmannen maan kanssa kyseisellä merialueella tai sen osa-alueella ja siihen liittyvällä rannikkoalueella.

III LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO

14 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.           Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kunkin rannikkoalueen ja merialueen tai sen osa-alueen osalta yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän direktiivin täytäntöönpanosta, 12 artiklassa määritelty yhteistyö muiden jäsenvaltioiden ja 13 artiklassa määritelty yhteistyö kolmansien maiden kanssa mukaan luettuina.

2.           Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo toimivaltaisista viranomaisista sekä tämän direktiivin liitteessä I luetellut tiedot.

3.           Kunkin jäsenvaltion on samaan aikaan lähetettävä komissiolle luettelo niistä kansainvälisistä elimistä vastaavista toimivaltaisista viranomaisistaan, joiden toimintaan kyseinen jäsenvaltio osallistuu ja jotka liittyvät tämän direktiivin täytäntöönpanoon.

4.           Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdan mukaisesti annettuihin tietoihin tehdyistä muutoksista kuuden kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulosta.

15 artikla

Seuranta ja raportointi

1.           Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta käyttäen EU:n muun lainsäädännön nojalla laadittuja saatavilla olevia kertomuksia ja tietoja ja niihin viitaten.

2.           Tämän kertomuksen on sisällettävä vähintään 6–13 artiklan täytäntöönpanoa koskevat tiedot.

3.           Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin täytäntöönpanon edistymistä koskevan kertomuksen.

16 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

1.           Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa

(a) edellä 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen hallintaa koskevia operationaalisia eritelmiä, ellei sellaisia ole vahvistettu muussa EU:n lainsäädännössä, kuten direktiiveissä 2007/2/EY tai 2008/56/EY, seuraavan osalta:

– tietojen jakaminen ja yhteyspinnat olemassa olevien tiedonhallinta- ja keruuprosessien kanssa; ja

(b) merten aluesuunnitelmien ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden laatimisen ja niistä raportoinnin operationaaliset vaiheet seuraavan osalta:

– tämän direktiivin mukaisten raportointivaatimusten yhdenmukaisuus unionin muun asiaankuuluvan lainsäädännön kanssa;

– seuranta- ja tarkistussyklit;

– rajat ylittävän yhteistyön muodot;

– julkinen kuuleminen.

2.         Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

17 artikla

Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011[28] tarkoitettu komitea.

2.           Kun 1 kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

IV LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.           Kunkin jäsenvaltion on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 18 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava kyseiset säädökset kirjallisina komissiolle.

2.           Jäsenvaltioiden antamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.           Edellä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yksi tai useampi viranomainen on nimettävä 36 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

4.           Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut merten aluesuunnitelmat ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategiat on laadittava 36 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

5.           Edellä 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset on toimitettava viimeistään 42 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja siitä lähtien kuuden vuoden välein.

6.           Edellä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu edistymistä koskeva kertomus on toimitettava viimeistään 6 kuukauden kuluttua 5 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä ja siitä lähtien kuuden vuoden välein.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

20 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja                                               Puheenjohtaja

LIITE I

Toimivaltaiset viranomaiset

(1) Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten nimi ja osoite – toimivaltaisen nimetyn viranomaisen / toimivaltaisten nimettyjen viranomaisten virallinen nimi ja osoite.

(2) Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellinen asema – lyhyt selvitys toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisesta asemasta.

(3) Vastuut – lyhyt selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä asianomaisilla merivesillä.

(4) Osallisuus – jos toimivaltainen viranomainen toimii tai toimivaltaiset viranomaiset toimivat muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, näistä vaaditaan luettelo sekä tiivistelmä koordinoinnin varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

(5) Aluetta tai osa-aluetta koskeva koordinointi – tiivistelmä koordinoinnin varmistamiseksi luoduista järjestelyistä niiden jäsenvaltioiden välillä, joilla on tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia merivesiä samalla merialueella tai sen osa-alueella.

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista.

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[29]

Kalastus- ja meriasiat

Ympäristö

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[30].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Kestävän talouskasvun tukeminen EU:n meri- ja rannikkoalueilla.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite:

MARE-toiminto 11.09: kestävän kasvun edistäminen sinistä taloutta vauhdittavilla toimintapoliittisilla aloitteilla kehittäen tehokasta yhteistyötä ja tietojenvaihtojärjestelyjä sääntelijöiden ja sidosryhmien välillä ja varmistamalla merten, rannikoiden ja valtamerten tuloksellinen hoitaminen.

Tulosindikaattori: rajat ylittävän yhteistyön taso merten aluesuunnittelussa; mitattavissa oleva vähennys hankesuunnittelun ajallisessa kestossa ja kustannuksissa EU:n merialueilla. Tavoite: avoimen, ennustettavan ja vakaan kehyksen luominen merten käyttötarkoitusten suunnittelulle ja hallinnalle koko EU:ssa siten, että tuloksena on merkittäviä tehokkuussäästöjä.

ENV-toiminto: 587-D2: tuen antaminen rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevalle EU:n politiikalle, jotta edistetään rannikkoalueiden resurssien järkevää käyttöä ja parannetaan rannikkoalueiden varautumista riskeihin ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Tulosindikaattori: rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon sellaisten kansallisten strategioiden täytäntöönpanon taso, jotka on laadittu tätä koskevan EU:n suosituksen lisäksi (rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistymistä kuvaava indikaattori). Tavoite: Vuonna 2012 komission ehdotus tuloksellisiksi pitkän aikavälin puitteiksi rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamisen tukemiseksi EU:ssa.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

Ehdotuksen perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävä kasvu siten, että mahdollistetaan niiden luonnonvarojen monimuotoinen ja kestävä käyttö ja otetaan huomioon kestävyyden taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristönäkökohdat ekosysteemeihin perustuvan lähestymistavan mukaisesti.

Näin tulisi varmistaa (muun muassa) - meri- ja rannikkoalueilla harjoitettavien toimintojen kestävä, resurssitehokas ja yhdennetty kehittäminen,

- investointi-ilmapiirin parantaminen,

- parempi sopeutuminen ympäristöriskeihin, kuten ilmastonmuutokseen, ja luonnonmullistusten vaikutusten torjunta ja/tai vähentäminen.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

- Tuotosindikaattorit: merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon hallintopuitteiden saatavuus; rajatylittävän yhteistyön taso;

- Tulosindikaattorit: alueidenkäytön kehittämistavat, infrastruktuurin kehittämistä koskevien ristiriitojen väheneminen ja lieventyminen, meri- ja rannikkoalueiden luonnonvarojen kestävä käyttö, merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioiden koordinointi, ja rajat ylittävä yhteistyö;

- vaikutusindikaattorit: - luonnon monimuotoisuuden tai ekosysteemipalvelujen potentiaalin säilyminen/palauttaminen rannikkoalueilla ja merivesissä, meri- ja rannikkoalueiden talouden lisäarvon kasvu ja toimintojen kausittaisuuden tasaantuminen, ilmastonmuutoksen sietokyky, tärkeimpien talouden alojen kasvu, taloudellisten toimintojen rinnakkaiselo.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

- luodaan integroitu suunnitteluprosessi merialan toiminnoille ja integroitu hallintaprosessi rannikkoalueille tuomalla yhteen kansalliset viranomaiset ja eri aloilla toimivat sidosryhmät;

- varmistetaan merten aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioita koskevissa toimenpiteissä toimiva rajat ylittävä yhteistyö jäsenvaltioiden välillä;

- varmistetaan merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon prosessien yhteensovittaminen ja integrointi.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Rannikko- ja merialueiden käyttö ja ekosysteemit ylittävät kansalliset rajat. Ehdotettu toimi toisi lisäarvoa varmistamalla tätä näkökohtaa käsittelevien toimenpiteiden johdonmukaisuuden. EU:n toimilla voitaisiin erityisesti välttää omaksuttujen lähestymistapojen ja edistymistasojen eroavuus.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan suosituksen (2002/413/EY) perusteella laadituista rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistymistä koskevista jäsenvaltioiden kertomuksista käy ilmi, että tästä lähestymistavasta saadaan selkeää lisäarvoa monialaisen integroinnin kautta rannikkoalueilla; tavoitteena on varmistaa rannikkoalueiden resurssien käytön kestävyys. Merten aluesuunnittelu on laajalti tunnustettu väline, jolla varmistetaan merialueita koskevan suunnittelun johdonmukaisuus.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Merten aluesuunnittelu ja rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito on molemmat yksilöity yhdennetyn meripolitiikan alalle kuuluviksi yhdennetyiksi hallintavälineiksi (sininen kirja 2007). Niillä tuetaan entistä yhdennetympää päätöksentekoprosessia, jossa sovitetaan yhteen mahdollisesti keskenään kilpailevia alakohtaisia politiikkoja. Merten aluesuunnitelmilla ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon strategioilla tuetaan näin ollen tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamista ja johdonmukaisuutta muiden asiaankuuluvien politiikkojen alalla, energia-, ympäristö-, meriliikenne- ja kalastuspolitiikka mukaan luettuina.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[31]

¨ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[32]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

x Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Jäsenvaltioiden on toimitettava 31 päivään maaliskuuta 2016 mennessä ja siitä alkaen kuuden vuoden välein komissiolle kansallinen kertomus tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta. Kertomukset perustuvat täytäntöönpanon kansalliseen seurantaan.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Ei ole – Ehdotus ei edellytä toimintamäärärahoja.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Ei ole – Ehdotus ei edellytä toimintamäärärahoja.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi (kuten kohdassa 2.2.)

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Ei ole – Ehdotus ei edellytä toimintamäärärahoja.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä [Kuvaus…...….] || JM/EI-JM ([33]) || EFTA-mailta[34] || ehdokasmailta[35] || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

5 || 11.0101 – Menot, jotka liittyvät Menot meri- ja kalastusasioiden toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä 11.0101 – Menot ympäristön ja ilmastotoimien toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä || Ei-JM || Ei || Ei || Ei || Ei

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Lukumäärä [Nimi…..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolmansilta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| || || || || ||

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Lukumäärä ||

PO: <…….> || || || vuosi N[36] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || || || || || || || ||

Maksut || (2) || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[37]   || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

<….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || || || || || || || ||

Maksut || =2+2a +3 || || || || || || || ||

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2014 ja sen jälkeen || || || || MÄÄRÄÄMÄTÖN JUOKSUAIKA || YHTEENSÄ

PO: <ENV/MARE> ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0.508 || || || || || || ||

Ÿ Muut hallintomenot || 0.054 0.022 || || || || || || ||

ENV/MARE PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0.584 || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0.584 || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 ja sen jälkeen || || || || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0.584 || || || || || || ||

Maksut || 0.584 || || || || || || ||

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– x Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tuotoksen tyyppi[38] || Tuotoksen keski-määr. kustan-nukset || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä || Kustannus || Tuotosten lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[39]… || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2 … || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 ja sen jälkeen || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0.508 || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 0.076 || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 välisumma || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[40] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 0.584 || || || || || || ||

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2014 ja sen jälkeen || vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

 11 01 01 01 + 07 01 01 01(päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 4 || || || || || ||

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[41]

11 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

XX 01 02 02 (CA, INT, JED, LA ja SNE EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

XX 01 04 yy[42] || päätoimipaikassa[43] || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 4 || || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Direktiivin täytäntöönpanon seuranta kansallisella tasolla

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x¨         Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[44].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– xEhdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[45]

vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[1]               KOM(2010) 2020 lopullinen.

[2]           KOM(2012) 494 lopullinen.

[3]               KOM(2008) 791 lopullinen.

[4]               KOM(2010) 771 lopullinen.

[5]           Direktiivi 2008/56/EY, EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19–40.

[6]           Direktiivi 2009/28/EY, EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16–62.

[7]               Päätös N:o 884/2004/EY, EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1–38.

[8]               Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7–50.

[9]               EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30–37.

[10]             EUVL 2011/C 369/02.

[11]             EUVL C, , s..

[12]             EUVL C, , s..

[13]             KOM(2007) 575 lopullinen.

[14]             EUVL L 164, 25.6.2008.

[15]             Neuvoston päätelmät, 17. kesäkuuta 2010.

[16]             KOM(2010) 2020 lopullinen.

[17]             KOM(2012) 494 lopullinen.

[18]             Ehdotus KOM(2011) 804 lopullinen.

[19]             EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16–62.

[20]             EYVL 358, 31.12.2002, s. 59–80.

[21]          EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1–38.

[22]             KOM(2011) 244 lopullinen.

[23]             KOM(2011) 571 lopullinen.

[24]             KOM(2013) XXX.

[25]             KOM(2010) 461 lopullinen.

[26]             EYVL L 197, 21.7.2001.

[27]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[28]             EUVL L 55, 28.2.2011.

[29]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[30]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a tai b alakohdassa.

[31]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[32]             Sellaisina kuin nämä määritellään varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[33]             JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[34]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[35]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[36]             Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[37]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[38]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[39]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[40]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[41]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä; LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat.

[42]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[43]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[44]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[45]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Top