52004DC0061

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys

Tiivistelmä

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on yksi nykyajan kansantalouksien tärkeimmistä liikkeelle panevista voimista. Se muovaa osaltaan talouden ja yhteiskunnan toimintatapoja, parantaa työn tuottavuutta ja edistää taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Neljä vuotta Lissabonin Eurooppa-neuvoston jälkeen suotuisan ympäristön luominen tieto- ja viestintäteknologialle on edelleen tärkeä tehtävä poliittisille päättäjille. Siksi kevään 2004 raportissa Eurooppa-neuvostolle muistutetaan tietoyhteiskuntapolitiikan merkityksestä kilpailukyvyn parantamiselle. Siinä pyydetään myös neuvostoa ja Euroopan parlamenttia ryhtymään toimiin sellaisilla aloilla, joilla katsotaan olevan strategista merkitystä Euroopan kasvulle.

Sähköinen viestintä on tällainen ala kokonsa ja dynaamisuutensa takia sekä siksi, että se vaikuttaa lähes kaikkeen muuhun taloudelliseen toimintaan. Äskettäin on osoitettu, että se on ollut tärkein eurooppalaisen työn tuottavuutta lisäävä tekijä.

Ala kasvoi vauhdikkaasti 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 2000 edessä oli jyrkkä käänne alaspäin. Kolmen vakaannuttavan vuoden jälkeen vuonna 2004 olosuhteet tuntuvat olevan kohdallaan kasvun palautumiselle. Operaattoreiden kohentuneet rahoitusnäkymät ja palveluista saatavien tuottojen jatkuva kasvu luovat alalle edellytyksiä toipua. Alan kestävä kasvu onnistuu vain, jos pääomainvestoinnit elpyvät ja markkinoille saadaan uusia innovatiivisia palveluja. Tämä edellyttää, että helpotetaan tarvittavan infrastruktuurin käyttöönottoa laajakaistaviestintää ja kolmannen sukupolven matkaviestintää (3G) varten.

Tässä tiedonannossa korostetaan kestävän poliittisen sitoutumisen tarvetta, jotta voitaisiin tehostaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä EU:ssa, ja yksilöidään toimia esteiden poistamiseksi uusien investointien tieltä. Erityisiä näkökohtia:

* Sähköisen viestinnän uusi sääntelyjärjestelmä lisää kilpailua ja tarjoaa ennakoitavan oikeudellisen ympäristön, mikä parantaa oikeusvarmuutta investoijien kannalta. Vuonna 2004 niiden jäsenvaltioiden, joka eivät ole vielä täyttäneet sääntelyvelvoitteitaan, tulisi varmistaa säännösten täydellinen ja tosiasiallinen täytäntöönpano. Komissio tulee työskentelemään kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa huomattavan markkinavoiman yritysten sääntelytoimien viimeistelemiseksi.

* Komissio perusti vuonna 2003 Mobile Communications & Technology Platform -työryhmän, jonka tarkoitus on selvittää sidosryhmien näkemyksiä haasteista 3G-verkkojen käyttöönoton helpottamisessa. Koska keskeiset haasteet koskettavat useita alueita, komissio käsittelee niitä neuvostolle ja Euroopan parlamentille annettavassa tiedonannossa. Yhteentoimivuuden toteuttamista vauhdittaakseen komissio tuo eri toimijoita yhteen t&k-puiteohjelmassaan. eEurope 2005 -toimintasuunnitelma on väline, jonka tarkoitus on edistää tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Neuvostolta pyydetään tukea eEuropen väliarviointiprosessille.

* eEuropen puitteissa pyydetään niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä laatineet kansallista laajakaistastrategiaa, tekemään tämä mahdollisimman pikaisesti. Kansallisten strategioidensa pohjalta niiden tulisi tukea digitaalisen kahtiajaon poistamiseen tähtääviä ns. pikakäynnistyshankkeita. Komissio raportoi kansallisista laajakaistastrategioista neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Se pohtii myös yhdessä elinkeinoelämän kanssa ongelmia, jotka saattavat haitata uusien innovatiivisten palvelujen kehittämistä (digitaalisisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmät, yhteentoimivuus, mikromaksut jne.). Tällä työllä pyritään helpottamaan palvelujen kehittämistä samalla, kun otetaan huomioon muut ensisijaiset etunäkökohdat, kuten rahoituksen vakaus ja kuluttajien luottamus.

Mikäli EU mielii hyödyntää täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa kasvun, tuottavuuden ja työpaikkojen luomisessa, on ryhdyttävä tässä tiedonannossa yksilöityihin toimiin. Ne ovat yksittäisiä lenkkejä ketjussa, joka voi vetää EU:ta lähemmäksi kohti Lissabonin strategisia tavoitteita eli kestävää kasvua ja kestäviä työpaikkoja. Onnistuminen edellyttää lujempaa poliittista sitoutumista osaamistalouteen, joka näytti niin selvältä maaliskuussa 2000, kun Lissabonin strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan. Siksi on tärkeää, että Eurooppa-neuvosto antaa selkeän poliittisen signaalin toteuttamalla tarvittavat toimet sellaisten olosuhteiden edistämiseksi, joissa Euroopan tieto- ja viestintäteknologiateollisuus voi kukoistaa.

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto

2. Kasvu ja tuottavuus: TVT:n rooli

3. Sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys

3.1. Yleinen kehitys

3.2. Laajakaistan ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehitys

4. Poliittiset haasteet

4.1. Sääntelyn haasteet

4.2. Kattavuuden parantaminen heikommassa asemassa olevilla alueilla

4.3. Kysynnän edistäminen

4.4 Kolmannen sukupolven matkaviestintä

5. Päätelmät

1. Johdanto

2. Kasvu ja tuottavuus: TVT:n rooli

3. Sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys

3.1. Yleinen kehitys

3.2. Laajakaistan ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehitys

4. Poliittiset haasteet

4.1. Sääntelyn haasteet

4.2. Kattavuuden parantaminen heikommassa asemassa olevilla alueilla

4.3. Kysynnän edistäminen

4.4 Kolmannen sukupolven matkaviestintä

5. Päätelmät

1. Johdanto

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on yksi nykyajan kansantalouksien tärkeimmistä liikkeelle panevista voimista. Siihen liittyvien kunnianhimoisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionin on edistettävä TVT:hen tehtäviä investointeja ja sen tehokasta käyttöä koko taloudessa.

Tämä oli viesti, jonka Eurooppa-neuvosto antoi Lissabonissa maaliskuussa 2000. Sen jälkeen Euroopan unioni on käynnistänyt eEurope-toimintasuunnitelmia TVT:n käyttöönoton tukemiseksi, hyväksynyt sähköisen viestinnän uuden sääntelyjärjestelmän ja uuden tutkimuksen puiteohjelman tukeakseen tietoyhteiskuntaan liittyvää tutkimusta.

Lissabonin poliittinen sitoutuminen ajoittui samaan aikaan kuin innostuminen "uudesta taloudesta". Vaikka TVT-ala kääntyi sittemmin laskuun, innovointi on jatkunut ja TVT on laajentunut yleiskäyttöiseksi teknologiaksi. Se muovaa osaltaan talouden ja yhteiskunnan toimintatapoja, parantaa työn tuottavuutta ja edistää taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Niinpä neljä vuotta myöhemmin suotuisan ympäristön luominen tieto- ja viestintäteknologialle on edelleen tärkeä tehtävä poliittisille päättäjille. Siksi kevään 2004 raportissa [1]. Eurooppa-neuvostolle muistutetaan tietoyhteiskuntapolitiikan merkityksestä kilpailukyvyn parantamiselle. Siinä myös peräänkuulutetaan toimia sellaisilla aloilla, joilla katsotaan olevan strategista merkitystä kasvulle Euroopassa.

[1] KOM(2004) 29.

Sähköinen viestintä on tällainen ala kokonsa ja dynaamisuutensa takia sekä siksi, että se vaikuttaa lähes kaikkeen muuhun taloudelliseen toimintaan. Näiden alojen kehitystä on seurattu tiiviisti. Vastauksena vaikeuksiin, joita sähköisen viestinnän ala koki vuosina 2001-2002, komissio antoi Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2003 tiedonannon [2]. Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission tekemän analyysin ja pyysi sitä raportoimaan kehityksestä kevään 2004 kokoustaan varten. Joulukuussa 2003 Eurooppa-neuvosto pyysi, että tässä raportissa käsiteltäisiin kolmannen sukupolven matkaviestinnän ja laajakaista-Internetin edistymistä.

[2] Sähköinen viestintä: tie osaamistalouteen, KOM(2003) 65.

Tässä tiedonannossa vastataan tähän pyyntöön, yksilöidään toimia esteiden poistamiseksi uusien investointien tieltä ja korostetaan kestävän poliittisen sitoutumisen tarvetta, jotta voitaisiin tehostaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä EU:ssa. Tiedonannon toisessa jaksossa tarkastellaan syitä, joiden vuoksi TVT on niin tärkeä kasvulle ja kilpailukyvylle. Kolmannessa jaksossa luodaan katsaus sähköisen viestinnän viimeaikaiseen kehitykseen erityisesti laajakaista- ja 3G-viestinnän osalta, ja neljännessä jaksossa puolestaan kartoitetaan ongelmia ja niiden poliittisia ratkaisukeinoja.

2. Kasvu ja tuottavuus: TVT:n rooli

Euroopan talouskehitys on edelleen ollut pettymys. Talouden reaalikasvu vuonna 2003 oli vain 0,8 prosenttia. Kuluvana vuonna odotetaan huomattavaa parannusta ja vuonna 2005 kasvun pitäisi yltää 2,5 prosenttiin. Kuten kevään 2004 raportissa todetaan, Euroopan potentiaalinen talouskasvu on edelleen kahden prosentin luokkaa vuodessa, kun Lissabonin tavoite oli vähintään kolme prosenttia.

Tämä kehitys poikkeaa jyrkästi monen muun talouden ja erityisesti Yhdysvaltojen talouden dynaamisuudesta. Yhdysvallat on toipumassa taantumasta ja tekemässä paluuta 1990-luvun loppupuolen kasvuvauhtiin. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen ero talouskasvussa on käynyt erityisen näkyväksi 1990-luvun puolivälistä lähtien. Asiaa on selvitetty lukuisin tutkimuksin, joissa on tarkasteltu erityisesti työn tuottavuuden kasvua.

Tuottavuus - tuotoksen määrä työtuntia kohti - on keskeinen tekijä määritettäessä kasvupotentiaalia. Työn tuottavuus Yhdysvalloissa on kasvanut merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja Eurooppa on jäänyt tuottavuushyödyissä jälkeen. Yleisesti uskotaan, että erot tuottavuuden kasvussa näiden kahden talouden välillä liittyvät läheisesti TVT:n tuotantoon ja levittämiseen.

Laajalti ollaan yhtä mieltä siitä, että TVT:n tuotanto vaikuttaa välittömästi yleiseen tuottavuuden kasvuun ja on huomattavasti vaikuttanut kasvun nopeutumiseen Yhdysvalloissa. Sama ilmiö on havaittavissa myös joissakin Euroopan maissa, vaikka TVT-tuotantoala on kooltaan pienempi.

Yhtä mieltä aletaan olla myös siitä, että TVT:n levittäminen on keskeinen tuottavuuden kasvun lisääjä muualla taloudessa. Investoiminen tietokoneisiin ja uudenaikaiseen tietoliikenteeseen ei kuitenkaan riitä. Tuottavuuden parantaminen onnistuu vain, jos yritykset muokkaavat liiketoimintaprosessejaan ja panostavat koulutukseen. Tämä vie aikaa, ja koska eurooppalaiset yritykset investoivat TVT:hen vähemmän ja myöhemmin kuin pohjoisamerikkalaiset kilpailijansa, tuottavuushyötyjä voidaan odottaa viiveellä.

Viimeaikaiset empiiriset näytöt vahvistavat [3], että suurin osa työn tuottavuuden kasvusta Yhdysvalloissa voidaan jäljittää yrityksiin, jotka joko tuottavat TVT:tä tai käyttävät sitä intensiivisesti. Yhdysvaltojen talous on edellä unionin taloutta sekä TVT:tä tuottavassa valmistusteollisuudessa (puolijohteet ja elektroniset laitteet) sekä keskeisissä TVT-painotteisissa palveluyrityksissä, kuten rahoituspalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Euroopan vahvuus on kuitenkin sähköisessä viestinnässä: ala on ollut muutaman viime vuoden ajan suurin tuottavuuden parantaja EU:ssa.

[3] Van Ark, B. and Mahony, O. (2003), EU Productivity and Competitiveness: An Industry Perspective, http://europa.eu.int/comm/enterprise/ enterprise_policy/competitiveness/doc/eu_competitiveness_a_sectoral_perspective.pdf

Tuottavuuden parantaminen uuden teknologian kehittämisen, käyttöönoton ja tehokkaan käytön kautta riippuu viime kädessä kasvua suosivasta taloudellisesta ympäristöstä. Voimakkaampi markkinakilpailu, suotuisa sääntely-ympäristö sekä markkinoille tulon ja sieltä poistumisen esteiden helpottaminen luovat parempia kannustimia investoinneille uuteen teknologiaan ja uusiin liiketoimintaprosesseihin.

Nämä päätelmät vahvistavat TVT-investointien oikeutuksen, mutta mikä tärkeämpää, ne osoittavat, että TVT:tä on käytettävä tehokkaammin. Rakennemuutoksen edistyminen tuo suurempaa joustavuutta tuote- ja työmarkkinoille, mikä helpottaa uuden teknologian käyttöönottoa, yritysten toimintatapojen uudelleenjärjestämistä sekä työvoiman koulutusta. Lisäksi EU:n on tuottavuuskuilua kaventaakseen hyödynnettävä kilpailuetuaan eli kukoistavaa sähköisen viestinnän alaa.

3. Sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys

Sähköinen viestintä kasvoi vauhdikkaasti 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 2000 edessä oli jyrkkä käänne alaspäin. Kolmen vakaannuttavan vuoden jälkeen olosuhteet vuonna 2004 tuntuvat olevan kohdallaan kasvun palautumiselle.

Operaattoreiden kohentuneet rahoitusnäkymät ja palveluista saatavien tuottojen jatkuva kasvu luovat alalle edellytyksiä toipua. Jotta vuoden 2003 vaatimaton kasvu saataisiin muunnettua alan kestäväksi kasvuksi, on lisättävä pääomainvestointeja ja saatava markkinoille uusia innovatiivisia palveluja.

3.1. Yleinen kehitys

TVT-alan nopea kasvu 1990-luvun loppupuolella johti yli-investointeihin, ylikuumentuneisiin pörssimarkkinoihin, epärealistisiin liiketoimintamalleihin ja kalliisiin 3G-toimilupamaksuihin joissakin jäsenvaltioissa. Markkina-arvojen romahdusta vuonna 2000 seurasi ankara sopeutumisjakso. Sähköisen viestinnän alalla korkea velkaantumisaste pakotti jotkin operaattorit tervehdyttämistoimiin, mikä viivytti 3G-verkkojen käyttöönottoa.

Velkojen uudelleenjärjestelyjen ja kustannusten leikkausten myötä pääomainvestoinnit ovat supistuneet. Investointien vähenemisellä oli huomattavia kielteisiä vaikutuksia laitevalmistajiin, joiden tuotteisiin suurin osa alan tutkimus- ja kehitystoiminnasta keskittyi. Se alensi myös kokonaisuutena alan kykyä jatkaa johtavaa rooliaan unionin innovointitoiminnassa ja tuottavuudessa.

Lähes neljä vuotta markkina-arvojen laskun jälkeen sähköisen viestinnän alalla on paremmat näkymät. Vuonna 2003 alalla koettiin hienoista kasvua. Tulojen arvioidaan kasvaneen 2,6 prosenttia, mikä vastaa nimellisen bruttokansantuotteen kasvua [4]. Jos otetaan huomioon hintojen laskun jatkuminen, alan todellinen kasvuvauhti on nopeampi kuin muilla talouden aloilla.

[4] Nimellisessä BKT:n kasvussa ei oteta huomioon inflaatiota ja se on korkeampi kuin todellinen BKT:n kasvu.

Täydellisempi kuva saadaan tarkastelemalla kehityssuuntia sähköisen viestinnän alan kahdella pääsektorilla, palveluissa ja laitteissa.

Suurin osa alan yleisestä tulojen lisääntymisestä on peräisin palvelusektorilta. Sen kasvuksi vuonna 2003 arvioidaan 4 prosenttia, mikä on peräisin lähinnä matkaviestintäpalveluista. Kasvua täydensi laajakaista- ja Internet-palvelujen yleistyminen. Suuremmat tulot ja voitot [5] sekä jatkuvasti alenevat pääomamenot ovat merkki markkinatoimijoiden rahoitustilanteen paranemisesta. Investointien jyrkkä vähentyminen tasoittui vuoden 2003 jälkipuoliskolla, ja pääomamenojen ja tulojen välinen suhde vakiintui 12-15 prosentin tasolle. Paluu kestävään kasvuun edellyttää uutta aktiivisuutta pääomainvestoinneissa.

[5] Kannattavuuden indikaattoreita ovat käyttökate (Earnings Before Interest, Tax, Depreciation and Amortisation (EBITDA) eli tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja), vapaaseen kassavirtaan perustuva oman pääoman arvo (free cash flow to equity) ja vertailukelpoinen tilikauden tulos (underlying net income).

Investointien vähentyminen on osaltaan parantanut palvelusektorin perusrahoitustilannetta, mutta alentanut kysyntää laitesektorilla. Laitesektorilla loppukäyttäjälaitteiden markkinoiden arvioidaan vuonna 2003 laskeneen 2,3 prosentilla ja verkkolaitteiden markkinoiden 5,4 prosentilla [6]. Matkaviestintäsektorilla merkit ovat kuitenkin kahtalaisia: jotkin yritykset kasvavat ja toiset kirjaavat tulojen nettotappioita. Kehitys näyttää riippuvan myynnistä loppukäyttäjälaitteiden markkinoilla.

[6] EITO:n arvio, lokakuun 2003 päivitys.

Pääomainvestointien piristyminen palvelusektorilla johtaa välittömästi laitteiden myynnin lisääntymiseen. Niinpä näkymät vuodelle 2004 riippuvat pitkälti alan valmiuksista elvyttää investoinnit. Investointiasteeseen vaikuttavat puolestaan julkiset toimet: uuden sääntelyjärjestelmän täytäntöönpano parantaa oikeudellista ennakoitavuutta, kansallisten laajakaistastrategioiden toteuttaminen lisää kysyntää ja sääntelyn ja teknologian esteiden poistaminen helpottaa 3G-verkkojen käyttöönottoa.

Investointien lisääntyminen edellyttää palveluista saatavien tulojen jatkuvaa kasvua. Kilpailupaineet ovat alentaneet perinteisistä palveluista saatavia voittomarginaaleja, ja alan onkin onnistuttava houkuttelemaan asiakkaita innovatiivisilla palveluilla ja kilpailukykyisillä hinnoilla. Internet-yhteyskäytännön avulla voidaan esimerkiksi lähettää ääntä digitaalisessa muodossa Internetin ja 3G-verkkojen välityksellä. Nopeat verkot helpottavat myös tiedonvaihtoa ja avaavat mahdollisuuksia aivan uusille palveluille.

Komissio on ehdottanut direktiiviä sisämarkkinoiden palveluista [7]. Direktiivin tarkoitus on parantaa sääntely-ympäristöä lukuisilla palvelualoilla EU:ssa. Vaikka ehdotuksessa ei käsitellä sähköisen viestinnän uuteen sääntelyjärjestelmään liittyviä kysymyksiä, direktiivin tarkoitus on hyödyttää kaikkia palvelujen käyttäjiä myös sähköisen viestinnän alalla poistamalla palvelujen tarjonnan ja innovaatioiden levittämisen esteitä.

[7] KOM(2004) 2.

Kun laajakaista yleistyy kotitalouksissa ja yrityksissä ja nopeat langattomat verkot kehittyvät, tulot kasvanevat eniten niiden kautta tarjottavissa innovatiivisissa palveluissa. Siksi laajakaistan ja 3G-matkaviestinnän jatkokehitys on tarpeen elpymisprosessin vakiinnuttamiseksi.

3.2. Laajakaistan ja kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehitys

>VIITTAUS KAAVIOON>

Alan myönteisintä kehitystä vuonna 2003 edusti laajakaistayhteyksien vauhdikas kasvu Euroopassa. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tilaajien määrä on kaksinkertaistunut. Lokakuussa 2003 EU:ssa oli lähes 20 miljoonaa laajakaistayhteyttä. Puhelinverkon kautta käytettävä DSL [8] on yleisin ja nopeimmin kasvava laajakaistamuoto (73 % tilaajista) kaapelimodeemien sijoittuessa toiseksi. Muut tekniset ratkaisut ovat vielä kehityksen varhaisvaiheessa ja niillä on varsin vähän tilaajia.

[8] Digitaalinen tilaajayhteys (Digital Subscriber Line).

Kasvu jakautuu EU:ssa epätasaisesti ja laajakaistan levinneisyydessä on suuria jäsenvaltioiden välisiä eroja (levinneisyysaste määritetään laajakaistatilaajien prosentuaalisena osuutena kokonaisväestöstä, ks. kaavio 2). Jotkin EU-maat kehittyvät nopeasti ja niissä on korkeampi levinneisyysaste kuin Yhdysvalloissa, joskin alhaisempi kuin Etelä-Koreassa [9], Hong Kongissa, Kanadassa ja Taiwanissa. Monissa vähemmän edistyneissä jäsenvaltioissa kasvu on viime aikoina kiihtynyt ja ne saattavat olla kirimässä muita kiinni. Tätä myönteistä kehitystä ei pidä yliarvioida: laajakaistan kasvu parhaiten edistyneissä jäsenvaltioissa osoittaa tasoittumisen merkkejä. Jos tämä kehitys jatkuu, EU ei ehkä tavoita tärkeimpiä kansainvälisiä kilpailijoitaan.

[9] ITU:n mukaan Korean tasavalta on arviolta kolme vuotta edellä maapallon keskiarvoa Internet-yhteyksien muuttamisessa laajakaistaisiksi. Kriittinen massa saavutettiin jo vuonna 2000 ja sen jälkeen yleistyminen on ollut nopeaa. Levinneisyysaste kotitalouksissa kattaa tällä hetkellä kaksi kolmasosaa Korean väestöstä. Yksi mielenkiintoinen piirre Koreassa on se, että monilla uusilla laajakaistakäyttäjillä ei ole lainkaan kokemusta kapeakaistaisesta Internetistä, vaan he ovat aloittaneet Internetin käytön laajakaistayhteyksillä (ITU, "Birth of broadband", 2003, s. 3.)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Matkaviestinnässä kehitys toisen sukupolven viestinnästä kohti kolmannen sukupolven viestintää merkitsee uusia palveluja, joissa pystytään siirtämään suuria tietomääriä. Tämän vuoksi 3G tulee tarjoamaan yrityksille uusia mahdollisuuksia tuottavuushyötyihin.

Matkaviestinnän kasvun takana ovat 2G- ja 2.5G-pohjaiset palvelut, jotka ovat lisänneet levinneisyyttä ja tuloja. 3G-markkinat ovat lähtökuopissa; palveluja on saatavana viidessä jäsenvaltiossa. Tilausten määrä on kasvussa ja operaattoreilla alkaa olla konkreettisempi käsitys uusista palveluista, joihin lukeutuu loppukäyttäjien laitteiden välinen tiedonsiirto. Operaattorit pyrkivät valtaosin välttämään menneisyyden virheet ja markkinoimaan pikemminkin uusia palveluja kuin uutta teknologiaa, mutta tällä on se kielteinen sivuvaikutus, että 3G-teknologia on monessa jäsenvaltiossa jäänyt vähäiselle julkiselle huomiolle.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että sekä laajakaista- että 3G-markkinoista on tulossa sähköisen viestinnän markkinoiden dynaamisin osa. Niillä on kuitenkin edessään huomattavia haasteita Euroopan talouden kasvu- ja kilpailukykyodotusten suhteen.

4. Poliittiset haasteet

Uusien palvelujen käyttöönotto on ensisijaisesti markkinoiden tehtävä. Julkinen politiikka kuitenkin vaikuttaa investointihalukkuuteen: sähköisen viestinnän uuden sääntelyjärjestelmän tehtävä on lisätä kilpailua ja edistää investointeja tarjoamalla selkeä ja ennakoitava oikeudellinen ympäristö; kansallisiin laajakaistastrategioihin sisältyy julkisen vallan toimia digitaalisen kahtiajaon torjumiseksi ja kysynnän lisäämiseksi liittämällä julkishallintoja verkkoon; 3G-verkkojen käyttöönotto edellyttää julkisia toimia jäljellä olevien sääntelyllisten ja teknologisten esteiden poistamiseksi.

Viimeaikainen kehitys ja poliittiset aloitteet ovat johtaneet keskittymiseen neljälle painopistealueelle: sääntelyn parempaan oikeudelliseen ennakoitavuuteen, maa- ja syrjäseutujen laajakaistakattavuuden parantamiseen, kysynnän stimulointiin ja 3G-kehityksen haasteisiin.

4.1. Sääntelyn haasteet

Uuden sääntelyjärjestelmän tarkoitus on tehostaa kilpailua ja stimuloida investointeja markkinoilla. Se helpottaa markkinoillepääsyä ja perustuu yksittäisistä teknologioista riippumattomuuteen siten, että otetaan huomioon konvergenssin vaikutukset. Se on kyllin joustava sopeutumaan nopeasti muuttuviin markkinoihin, koska sääntelyä voidaan purkaa sitä mukaa kun kilpailu markkinoilla alkaa toimia.

Ennakoitava oikeudellinen ympäristö lisää varmuutta investoijien kannalta ja edistää innovatiivisten ja kehittyneiden palvelujen käyttöönottoa. Uudenaikainen ja kustannustehokas viestintäinfrastruktuuri on keskeinen veturi Euroopan taloudelle.

Sääntelyjärjestelmän myöhäinen, epätäydellinen tai virheellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa luo markkinoille epävarmuutta. Komissio on käynnistänyt jäsenyysvelvoitteiden rikkomusmenettelyt useaa jäsenvaltiota vastaan viivästyneen täytäntöönpanon johdosta ja aikoo jatkossakin vaatia täydellistä ja tehokasta täytäntöönpanoa kansallisella tasolla.

Se, että EU:hun liittyvät valtiot panevat täytäntöön sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän tehokkaasti ja ajoissa, vaikuttaa olennaisesti siihen, että ne saavat viestintäalansa ja koko kansantaloutensa yhdenmukaisemmaksi nykyisten jäsenvaltioiden talouksien kanssa. Tämän vuoksi komissio pyytää tulevia jäsenvaltiota tekemään kaiken voitavansa saattaakseen kansallisen lainsäädäntönsä uuden sääntelyjärjestelmän mukaiseksi 1. toukokuuta 2004 mennessä. Voidaan odottaa, että viestintäverkkojen ja -palvelujen vapauttaminen uuden sääntelyjärjestelmän mukaisesti lisää huomattavasti kasvun ja teknologian kehittämisen mahdollisuuksia näissä maissa.

Komissio kehittää uuden sääntelyjärjestelmän soveltamisesta vastaavien kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa suuntaviivoja toimille, joita voidaan kohdistaa huomattavan markkinavoiman yrityksiin tietyillä markkinoilla. Tarkoitus on parantaa tällaisten toimien soveltamisen johdonmukaisuutta ja kehittää yhteinen käsitteellinen perusta infrastruktuuri-investointien kannustamiseksi. Näin voidaan aikaistaa ajankohtaa, jolloin sääntely voidaan poistaa, koska markkinoilla valitsee todellinen kilpailu.

Tämän yhteistyön puitteissa pyritään myös antamaan opastusta syntymässä olevien uusien markkinoiden kohtelussa. Investointien stimuloimiseksi direktiivissä [10] tehdään selväksi, että syntymässä oleville markkinoille ei saa asettaa kohtuuttomia velvoitteita.

[10] Direktiivi 2002/21/EY, johdanto-osan kappale 27.

Yhteenvetona:

* Sähköisen viestinnän uusi sääntelyjärjestelmä piti siirtää osaksi kansallista lainsäädäntöä 25. heinäkuuta 2003 mennessä. Niiden jäsenvaltioiden, joka eivät ole vielä täyttäneet sääntelyvelvoitteitaan, tulisi varmistaa säännösten täydellinen ja tosiasiallinen täytäntöönpano; tämän vuoksi lokakuussa 2003 käynnistettiin jäsenyysvelvoitteiden rikkomusmenettelyjä.

* Komission ja kansallisten sääntelyviranomaisten on saatava valmiiksi työnsä huomattavan markkinavoiman yrityksiin sovellettavien toimien määrittämiseksi.

* Jäsenvaltioiden on varmistettava, että syntymässä oleville uusille markkinoille ei aseteta kohtuuttomia velvoitteita.

4.2. Kattavuuden parantaminen heikommassa asemassa olevilla alueilla

Jotkin alueet saattavat jäädä laajakaistatarjonnan ulkopuolelle, koska arvioitu kysyntä ei riitä houkuttelemaan yksityisiä investointeja. Poliittiset päättäjät ovat kuitenkin tiedostaneet, että laajakaistasta on hyötyä EU:n yhteenkuuluvuudelle. Laajakaistan parempi vuorovaikutteisuus antaa syrjäisten seutujen kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen ja demokraattiseen elämään. Se parantaa heidän elämänsä laatua lyhentämällä etäisyyksiä ja helpottamalla terveydenhoitoa, koulutusta ja julkisten palvelujen saantia.

Laajakaistan viimeaikainen yleistyminen on tapahtunut lähinnä kaupungeissa (kaavio 3). Vaihdettaessa kokemuksia EU:n tasolla joulukuussa 2003 kävi ilmi, että alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset ovat jo ryhtyneet toimiin edistääkseen infrastruktuurien käyttöönottoa maa- ja syrjäseuduilla. Teknologisia ratkaisuja on useita: kiinteiden yhteyksien osalta jotkin kunnat ovat rakentaneet valokuitukaapeliverkkoja; langattomissa yhteyksissä satelliittiverkot ja langattomat lähiverkot ovat yleistymässä. Tarpeelliseksi on myös osoittautunut kysynnänhallinta harvaan asutuilla alueilla käyttöönottokustannusten alentamiseksi.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Komissio tunnustaa julkisten toimien tarpeellisuuden heikommassa asemassa olevien alueiden kattavuuden parantamiseksi, mutta korostaa tarvetta noudattaa sääntelyn periaatteita ja kilpailuoikeutta. Julkisilla toimilla voidaan täydentää yksityisiä investointeja, mutta niillä ei tulisi lamauttaa yksityisen sektorin aloitteita eikä vääristää kilpailua. Komissio julkaisi vuonna 2003 rakennerahastojen käytön perusteita ja menettelyjä koskevat suuntaviivat sähköisen viestinnän alalla [11], joista käy ilmi, kuinka tasapainotetaan julkinen tuki ja kilpailuvaatimukset. Niiden soveltaminen on tärkeää kaikenmuotoisessa julkisessa rahoituksessa.

[11] Saatavana verkko-osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/regional_policy/ sources/docoffic/working/sf2000_en.htm.

Laajakaistakattavuuden laajentamista on vauhditettu myös Euroopan kasvualoitetta koskevassa tiedonannossa [12]. Siinä julkistettiin digitaalisen kahtiajaon poistamiseen tähtäävä ns. pikakäynnistyshanke käytettävästä teknologiatyypistä riippumattoman laajakaistan tarjonnan nopeuttamiseksi heikommassa asemassa olevilla alueilla. 3G-matkaviestintään ja sen seuraajiin liittyvää t&k-toimintaa tuetaan matkaviestintään ja teknologiaan liittyvällä hankkeella. Lisäksi tutkimuksen runkoverkkoja koskevassa hankkeessa pyritään edelleen kehittämään Geant-verkkoa, joka nykyisin yhdistää yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja korkea-asteen koulutuslaitoksia Euroopassa.

[12] Komission tiedonanto: Euroopan kasvualoite - Investointi verkkoihin ja osaamiseen kasvun ja työllisyyden hyväksi, KOM(2003) 690.

Yhteenvetona:

* Jäsenvaltioiden piti esittää kansalliset laajakaistastrategiansa vuoden 2003 loppuun mennessä. Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä tehneet niin, tulisi saattaa kansalliset strategiansa valmiiksi ja toimittaa ne komissiolle viipymättä.

* Komissio antaa näistä kansallisista laajakaistastrategioista neuvostolle ja Euroopan parlamentille toukokuussa 2004 tiedonannon, johon sisältyy suosituksia niiden toteuttamiseksi.

* Jäsenvaltioiden tulisi edistää yhteistyössä alueiden kanssa digitaalisen kahtiajaon poistamiseen tähtääviä laajakaistan pikakäynnistyshankkeita rakennerahastojen puolivälin tarkistuksen yhteydessä ja kansallisten laajakaistastrategioidensa pohjalta. Pääpaino on maa- ja syrjäseuduilla, uloimmat alueet mukaan lukien.

* Komissio aikoo perustaa eEuropen puitteissa digitaalista kahtiajakoa käsittelevän foorumin maaliskuussa 2004. Tämä foorumi kokoaa yhteen kaikki tietoyhteiskunnan ja sähköisen viestinnän sidosryhmät analysoimaan tapoja, joilla digitaalista kahtiajakoa voidaan torjua. Komissio raportoi foorumin saavuttamista tuloksista syyskuun puolivälissä 2004. [13]

[13] Ks. myös valkoinen kirja: Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus. Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi, KOM(2003) 673.

4.3. Kysynnän edistäminen

Vaikka laajakaista on jo EU:n useimpien kotitalouksien saatavana, vain murto-osa niistä on tilannut sen. Tiedot osoittavat, että laajakaistainfrastruktuurin saatavuuden ja varsinaisen käytön välillä vallitsee huomattava kuilu. Laajakaistamarkkinoiden keskeiseksi kysymykseksi on tulossa käytön aloitus, ei pelkkä saatavuus.

Kysynnän ja tarjonnan kuilun taustalla voi olla useita tekijöitä. Se, miten kuluttajat hyväksyvät uuden teknologian ja ottavat sen käyttöön, riippuu sen helppokäyttöisyydestä. Muita kuluttajien valintoihin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat hinnat sekä käyttökelpoisten innovatiivisten palvelujen saatavuus.

EU:n ja muiden alueiden välillä on havaittu suuria eroja hinnoissa ja nopeuksissa. Äskettäinen OECD:n selvitys [14] osoittaa, että Korea ja Japani tarjoavat alhaisimmat hinnat ja suurimmat nopeudet. Hinnat EU:ssa ovat korkeammat ei pelkästään näihin johtaviin talouksiin vaan myös Pohjois-Amerikkaan verrattuna. Nämä korkeammat hinnat vähentävät laajakaistan suhteellista houkuttelevuutta unionin kuluttajien ja yritysten kannalta.

[14] Benchmarking Broadband Prices in the OECD. 2003 (DSTI/ICCP/TISP(2003)8).

Hintojen ja laajakaistan kehittyneisyyden erot heijastavat osittain vaihtelevaa kilpailun tasoa. EU:ssa laajakaista on yleistynyt eniten jäsenvaltioissa, joissa on suhteellisen paljon jakelukanavien välistä kilpailua. Komissio on useasti korostanut vakaata käsitystään siitä, että jakelukanavien välinen kilpailu on hyödyllistä hintojen ja suorituskyvyn väliselle suhteelle sekä kuluttajien valinnanvaran monipuolisuudelle. Kansallisten sääntelyviranomaisten tulisi tämän vuoksi tarjota kilpailijoille kannustimia käyttää hallitsevien operaattoreiden verkkoja lyhyellä aikavälillä - varsinkin laajakaistan tarjonnan tukkutasolla - tavalla, joka rohkaisee kilpailijoita rakentamaan pidemmällä aikavälillä omaa infrastruktuuria.

Komissio on analysoinut laajakaistamarkkinoiden kilpailutilannetta vuonna 2003 julkaisemassaan raportissa EU:n sähköisen viestinnän sääntelypaketin täytäntöönpanosta [15]. Vaikka vakiintuneiden operaattoreiden keskimääräinen markkinaosuus pienenikin vuonna 2002, kilpailu Euroopan laajakaistamarkkinoilla on edelleen vähäistä.

[15] Euroopan sähköisen viestinnän sääntely ja markkinat vuonna 2003, KOM(2003) 715.

Yhteyksien hinnat eivät kerro koko totuutta. Internetin käyttäjät tulevat siirtymään yhä enemmän laajakaistaan, jos heillä on saatavissaan innovatiivista sisältöä, sovelluksia ja palveluja. Jäsenvaltiot edistävät sähköisten viranomais-, terveydenhuolto- ja opetuspalvelujen kehittämistä ja käyttöä osana kansallisia strategioitaan. eEurope 2005 -toimintasuunnitelmassa [16] korostetaan kysynnän stimuloinnin merkitystä yritysten ja laitosten TVT:n käytön tehostamisessa. Siinä tuetaan myös kysynnänhallintapolitiikkaa, jotta saavutettaisiin kriittinen massa käyttäjiä julkishallinnoissa.

[16] KOM(2002) 263.

Vuorovaikutteisuus tarjoaa uusia ulottuvuuksia myös liike-elämän sovelluksille ja kuluttajille suunnatuille palveluille. Mutta samalla kun laajakaista avaa mahdollisuuksia uusien kehittyneiden sovellusten ja korkealaatuisten digitaalisten palvelujen kehittämiselle, esille nousee uusia kysymyksiä.

Komission heinäkuussa 2003 järjestämä seminaari osoitti, että operaattorit, Internet-palveluntarjoajat, sisällöntarjoajat, radio- ja televisiolähetystoiminnan harjoittajat sekä viihdeteollisuus pyrkivät mukauttamaan toimintaansa uusin yhteistyömuodoin, jotka ylittävät perinteiset raja-aidat. Nämä yhteenliittymät pyrkivät tarjoamaan täydellisempää palvelukokonaisuutta säilyttäen samalla yhteytensä käyttäjiin ja varmistaen riittävät tulot. Pitkäaikaiset yksinoikeussopimukset voivat kuitenkin hankaloittaa palveluntarjoajien pääsyä ns. premium- eli erikoissisältöön, mikä vähentää kilpailua.

Uusien liiketoimintamallien kehittyminen riippuu siitä, löydetäänkö ratkaisuja sellaisiin kysymyksiin kuin i) radio- ja televisiolähetysten ja laajakaistaisten audiovisuaalisten palvelujen lähentyminen, ii) turvallisuus- ja luottamuskysymykset, joita syntyy laajakaistayhteyksien jatkuvan aukiolon aiheuttamasta verkkojen haavoittuvuuden lisääntymisestä, iii) turvallisen mikromaksuympäristön edistäminen, (iv) suojatun sisällön teollis- ja tekijänoikeuksien lujittaminen toteuttamalla riittävät digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmät, v) vaadittu yhteentoimivuuden taso.

Erityisiä näkökohtia:

* Komissio pohtii yhdessä elinkeinoelämän kanssa ongelmia, jotka saattavat haitata uusien liiketoimintamallien kehittämistä (mm. mikromaksut, turvallisuus ja luottamus, yhteentoimivuus). Tällä työllä pyritään helpottamaan palvelujen kehittämistä samalla, kun otetaan huomioon muut ensisijaiset etunäkökohdat, kuten rahoituksen vakaus ja kuluttajien luottamus.

* Komissio aikoo perustaa maaliskuussa 2004 elinkeinoelämän kanssa korkean tason ryhmän käsittelemään digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmiä.

* Komissio aikoo valvoa tiiviisti erikoissisältöä koskevien pitkän aikavälin yksinoikeussopimusten tekemistä hallitsevassa asemassa olevien operaattoreiden ja muiden osapuolten kesken.

4.4 Kolmannen sukupolven matkaviestintä

Datapalvelujen kasvu kiinteissä ja langattomissa verkoissa on hyvä perusta, jonka pohjalta voidaan odottaa suurten tilaajamäärien asteittaista mutta kestävää siirtymistä 3G:hen. 3G-verkkojen ja -palvelujen käyttöönotossa on kuitenkin edelleenkin ongelmia.

Ennen muuta jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat vaatimukset käyttöönoton osalta aiheuttavat synergiatappioita erityisesti markkinoinnin suhteen. Myös erilaiset toimilupamenettelyt ja -ehdot ovat rasite operaattoreille ja saattavat sirpaloittaa sisämarkkinoita. Verkkorakenteiden yhteiskäyttöjärjestelyt Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla auttavat todennäköisesti operaattoreita. Lisäksi taajuuksien jälleenmyynti, joka on nyt sallittu uudessa sääntelyjärjestelmässä, helpottaa tilannetta niissä jäsenvaltioissa, jotka aikovat toteuttaa sen.

Näitä kysymyksiä käsiteltiin tiedonannossa Tie osaamistalouteen, jossa pidettiin tarpeellisena tehostaa koordinaatiota verkkojen käyttöönotossa, antaa verkkorakenteiden yhteiskäyttöön liittyvää opastusta, jota komissio antoikin kahden vuonna 2003 tehdyn kilpailupäätöksen muodossa, ja analysoida tarkemmin jälleenmyyntikysymyksiä joulukuussa 2003 järjestetyssä seminaarissa.

Uuden sääntelyjärjestelmän tulisi antaa sääntelijöille mahdollisuudet tarkistaa sääntelyä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja poistaa se, kun markkinoilla vallitsee todellinen kilpailu. Uusia ja syntymässä olevia markkinoita ei saa säännellä kohtuuttomasti. Mitä sisältöön tulee, 3G-palvelujen kysyntä tulee pitkälti riippumaan houkuttelevien tuotteiden saatavuudesta (sekä palvelujen että hinnan osalta) ja asiakkaiden valinnanvaran parantumisesta. Komissio aikoo tutkia mahdollisia kilpailunrajoituksia, joita liittyy urheiluoikeuksien myyntiin 3G-matkaviestintäoperaattoreille.

Komissio on perustanut Mobile Communications & Technology Platform -työryhmän, jonka tarkoitus on selvittää sidosryhmien näkemyksiä keskeisistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteista. Raportissaan työryhmä pyytää komissiota koordinoimaan kaikkien merkityksellisten toimijoiden toimintaa. Vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa on tuonut esille seuraavat haasteet:

- Jäsenvaltioiden on helpotettava 3G-verkkojen fyysistä käyttöönottoa erityisesti toimilupien joskus raskaiden käyttöönotto- ja kattavuusvaatimusten osalta. Asennusoikeuksien osalta ei olla perillä lupien saamiseen liittyvistä vaikeuksista, ja paikallisen ja kansallisen tason viranomaisten välinen koordinointi on puutteellista. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa on erittäin ankaria suunnitteluvaatimuksia, jotka hidastavat käyttöönottoa. 2G-matkaviestinnän (GSM) menestys johtui pitkälti verkkojen ja laitteiden tehokkaasta yhteentoimivuudesta. Myös 3G-palvelujen laaja yleistyminen tulee riippumaan yhteentoimivuudesta palvelujen ja sovellusten tasolla. Elinkeinoelämän ja standardointielinten, kuten Third Generation Partnership Project -hankkeen, on työskenneltävä tehokkaammin Open Mobile Alliance -järjestön ja GSM association -järjestön tuella tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vaaditaan myös avoimia spesifikaatioita ja tarpeen mukaan avoimia rajapintastandardeja. Sääntelytoimet ovat oikeutettuja vain tilanteessa, jossa yhteensopimattomuuden ratkaisemiskustannukset olisivat kohtuuttomia.

- Euroopan tason tutkimus on ollut keskeisessä asemassa GSM- ja UMTS-standardeja kehitettäessä, ja tutkimusyhteistyöllä on tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Tältä osin on lujitettava kansainvälistä yhteistyötä, mikä helpottaa tulevaisuuden standardeja koskevan yhteisymmärryksen löytymistä ja mahdollistaa maailmanlaajuisen yhteentoimivuuden takaavien toimien hyväksymisen varhaisessa vaiheessa. Kolmansien maiden paremmat osallistumismahdollisuudet eurooppalaisiin t&k-ohjelmiin tuovat hyötyä eurooppalaisille yrityksille.

- Myös elinkeinoelämän on koordinoitava toimintaansa tutkimustavoitteidensa määrittelyssä ja yhteistyömuodoissa EU:n tutkimusohjelmissa. Kriittisen massan saavuttaminen ja vaikutusten optimointi edellyttävät joustavuutta tutkimuksen rahoituksessa ja parempaa tutkimuksen jäsentämistä sekä toimien ja hankkeiden koordinointia.

- Matkaviestintään liittyvää liiketoimintaa tulisi voida harjoittaa turvallisuuteen ja luottamukseen perustuvassa ympäristössä. Roskaposti on kasvava ongelma, ja matkapuhelimien varkauksia täytyy torjua tehokkaasti. Tarvitaan myös tarkoituksenmukainen mobiilimaksuympäristö uusien palvelujen kehittämiselle.

- Taajuuksien saanti on selvästikin erittäin tärkeää 3G-palvelujen tarjonnalle, joten niiden tehokkaat hallinnointijärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä. Vaikka alalla ja jäsenvaltioissa vallitsee eriäviä käsityksiä taajuuksien hallinnointitavasta, taajuuksien enenevä yhdenmukaistaminen EU:ssa on turvattu radiotaajuuspäätöksellä [17]. Olisi kuitenkin hyödyllistä pohtia laajassa yhteistyössä keinoja taajuusresurssien jakamiseksi langattomalle sähköiselle viestinnälle. Tältä osin tarvitaan Euroopan tason koordinaation tehostamista.

[17] EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

- Lopuksi, eurooppalaisen mallin mukaisten sääntelymallien hyväksyminen kolmansissa maissa lisää merkittävästi eurooppalaisten operaattoreiden palvelujen vientimahdollisuuksia. Samoin avoimet kansainväliset standardit, jotka noudattelevat GSM:n ja UMTS:n mallia, lisäävät eurooppalaisyritysten laitevientiä.

Yhteenvetona:

* Mobile Communications & Technology Platform -työryhmän yksilöimät haasteet kattavat laajan alueen kysymyksiä. Epätasaisen edistymisen välttämiseksi kysymykset on ratkaistava yhteisen politiikan puitteissa. Komissio aikookin käsitellä niitä tiedonannossa, joka esitetään neuvostolle ja Euroopan parlamentille heinäkuussa 2004. Tiedonanto tulee sisältämään erityisiä suosituksia kaikille osapuolille työryhmän yksilöimien haasteiden ratkaisemiseksi.

* 2G-matkaviestinnän (GSM) menestys johtuu pitkälti yhteentoimivuudesta, joka on koko järjestelmän ydinominaisuus. 3G:hen siirtymiseen liittyy uusi ulottuvuus. Se merkitsee siirtymistä puheensiirrosta tiedonsiirtoon, mikä avaa mahdollisuuksia aivan uusille palveluille sekä tiedon samanaikaiselle käytölle ja prosessoinnille verkon kautta, reaaliajassa ja paikasta riippumatta. Tämän tulisi johtaa tuottavuushyötyihin. Siirtymistä 3G:hen hankaloittaa edelleen puutteellinen yhteensopivuus paitsi jakelukanavien tasolla myös ennen kaikkea verkkojen kautta välitettävien palvelujen ja sovellusten tasolla. Yhteentoimivuuden parantamista on nopeutettava selvästi. Tätä varten komissio kokoaa t&k-puiteohjelmansa kautta yhteen kaikki sidosryhmät (elinkeinoelämä, standardointielimet jne.) tekemään suunnitelmaa alueista, joilla yhteentoimivuuden saavuttaminen on kiireellisintä.

* Lisäksi matkaviestintäverkkojen fyysistä käyttöönottoa haittaavat esimerkiksi asennusoikeuksia ja suunnittelua koskevat paikalliset, alueelliset ja kansalliset määräykset. Komissio muistuttaa, että Sevillan Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2002 pyydettiin kaikkia asiaan liittyviä hallintoja toimimaan verkkojen fyysisessä kehittämisessä kohdattujen vaikeuksien voittamiseksi. Tästä pyynnöstä huolimatta kehitys on ollut hidasta.

5. Päätelmät

Sähköinen viestintä kasvoi vauhdikkaasti 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 2000 edessä oli jyrkkä käänne alaspäin. Kolme vuotta kestäneen vakaantumisen jälkeen talouden parantuneet näkymät ja merkit nopeiden palvelujen kysynnästä tarjoavat alalle mahdollisuuden päästä taas kestävään kasvuun.

Vaikka ala on ollut laskussa vuodesta 2000, tietoyhteiskunta on jatkanut kehittymistään jatkuvien innovaatioiden, lisääntyneen Internetin käytön, laajakaistayhteyksien, matkaviestintäpalveluiden sekä sähköisen hallinnon ja kaupankäynnin palvelujen saatavuuden ja käytön kautta. Tämä pitkän aikavälin suuntaus luo potentiaalia suuremmille tuottavuushyödyille ja kilpailukyvyn parantumiselle. EU:n on edistettävä TVT:n tehokasta käyttöä ja luotava suotuisa ja kilpailuvetoinen ympäristö sähköisen viestinnän kestävää kasvua varten.

Julkishallinnot voivat avustaa tätä kehitystä monin tavoin. Ne voivat lisätä omaa TVT:n ja laajakaistasovellusten käyttöään, hallinta kysyntää ja helpottaa sidosryhmien välistä vuoropuhelua sekä, tarpeen mukaan, tukea palvelujen tarjontaa heikommassa asemassa olevilla alueilla. Nämä ovat niitä keskeisiä kysymyksiä, joita kansallisissa strategioissa odotetaan ratkottavan sekä laajakaistan että 3G:n osalta. Komissio raportoi näistä strategioista neuvostolle ja Euroopan parlamentille toukokuussa 2004. Se jatkaa yhteistyötään sidosryhmien kanssa sellaisilla alueilla kuin teollis- ja tekijänoikeudet, digitaaliseen sisältöön kohdistuvien oikeuksien hallintajärjestelmät, turvallisuus- ja luottamuskysymykset, yhteentoimivuus ja standardointi, taajuuksien hallinnointi sekä maa- ja syrjäseutujen kattavuus.

Kilpailumarkkinat poikivat investointeja. Niinpä sähköisen viestinnän uuden sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanon on oltava tehokasta ja yhdenmukaista koko Euroopan unionissa. Valitettavasti kuusi jäsenvaltiota ei ole vielä siirtänyt järjestelmää osaksi lainsäädäntöään. Uusien jäsenvaltioiden tulisi ryhtyä jo nyt kaikkiin tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että sääntelyjärjestelmä pannaan ajoissa toimeen.

Euroopan unionin on tehostettava toimiaan TVT:n käytön edistämiseksi. eEurope 2005 -toimintasuunnitelma on väline, jolla tämä tavoite on tarkoitus saavuttaa. Toimintasuunnitelman väliarvioinnissa, joka toimitetaan Eurooppa-neuvostolle samaan aikaan kuin tämä tiedonanto, esitellään keskeiset tekijät, jotka muodostavat pohjan toimintasuunnitelman muokkaamiselle laajennettua EU:ta varten. On tärkeää, että Eurooppa-neuvosto tunnustaa TVT:n roolin Lissabonin tavoitteen saavuttamisessa ja tukee eEuropen väliarviointiprosessia.

Mikäli EU mielii hyödyntää täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa kasvun, tuottavuuden ja työpaikkojen luomisessa, on ryhdyttävä tässä tiedonannossa yksilöityihin toimiin. Ne ovat yksittäisiä lenkkejä ketjussa, joka voi vetää EU:ta lähemmäksi kohti Lissabonin strategisia tavoitteita eli kestävää kasvua ja kestäviä työpaikkoja. Onnistuminen edellyttää lujempaa poliittista sitoutumista osaamistalouteen, joka näytti niin selvältä maaliskuussa 2000, kun Lissabonin strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan. Siksi on tärkeää, että Eurooppa-neuvosto antaa selkeän poliittisen signaalin toteuttamalla tarvittavat toimet sellaisten olosuhteiden edistämiseksi, joissa Euroopan tieto- ja viestintäteknologiateollisuus voi kukoistaa.