Yleissopimuksen ja pöytäkirjojen ensisijaisena tavoitteena on suojella Välimeren merellistä ympäristöä ja rannikkoalueita.
Päätökset mahdollistavat EU:n liittymisen yleissopimukseen ja pöytäkirjoihin sekä tarpeen mukaan muutosten tekemisen niihin.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Barcelonan yleissopimus

Barcelonan yleissopimus on kansainvälinen sopimus, jossa on 22 sopimuspuolta: 21 Välimeren rannikolla sijaitsevaa maata (joista 8 on EU-maita – Kroatia, Kypros, Ranska, Kreikka, Italia, Malta, Slovenia ja Espanja) sekä EU.
Yleissopimus velvoittaa sopimuspuolet toteuttamaan yhdessä tai erikseen kaikki tarvittavat toimenpiteet Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemiseksi ja parantamiseksi, jotta voidaan edistää kestävää kehitystä.

Yleissopimuksen tavoitteena on

suojella merellistä ympäristöä ja rannikkoalueita toimilla, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään pilaantumista sekä mahdollisuuksien mukaan lopettamaan pilaantuminen kokonaan riippumatta siitä, johtuuko se maalla vai merellä tapahtuvasta toiminnasta
arvioida ja hallita pilaantumista
hoitaa meren ja rannikon luonnonvaroja kestävällä tavalla
sisällyttää ympäristöasiat taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen
suojella luonnonperintöä ja kulttuuriperintöä
vahvistaa Välimeren rannikkomaiden välistä yhteisvastuullisuutta
edistää elämänlaadun parantamista.

Yleissopimuksen sopimuspuolet sitoutuvat

ottamaan käyttöön yhteistyöjärjestelmän ja yhdennetyn seuranta- ja arviointiohjelman Välimeren meriympäristön ja rannikkoalueiden suojelemiseksi sekä Välimeren pilaantumisen vähentämiseksi ja lopettamiseksi, jotta voidaan saavuttaa ympäristön hyvä tila*
perustamaan merellisiä suojelualueita ja Välimeren kannalta tärkeinä pidettäviä erityisiä suojelualueita
toteuttamaan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon*
torjumaan maalta peräisin olevaa pilaantumista
torjumaan mereltä peräisin olevaa pilaantumista
koordinoimaan valmiussuunnitelmia
tekemään yhteistyötä tieteen ja tekniikan alalla
laatimaan asianmukaiset menettelyt vastuun ja korvauksen määrittelemiseksi tilanteissa, joissa yleissopimuksen määräysten rikkomisesta aiheutuu pilaantumista.

Yleissopimusta tarkistettiin vuonna 1995. Tärkeimmät muutokset koskivat seuraavia asioita:

yleissopimuksen maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen rannikkoon
ennalta varautumisen periaatteen soveltaminen
aiheuttamisperiaatteen soveltaminen (ks. tiivistelmä)
vaikutustenarviointien lisääminen
biologisen monimuotoisuuden suojeleminen ja säilyttäminen
vaarallisen jätteen rajan yli siirtymisestä aiheutuvan pilaantumisen torjuminen
tietojen saatavuus ja yleisön osallistuminen.

Yleissopimukseen kuuluu seitsemän pöytäkirjaa:

Jätteen mereen laskemista koskeva pöytäkirja

kattaa vain aluksista ja ilma-aluksista peräisin olevan jätteen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen
kieltää tietynlaisten jätteiden ja aineiden (tietyt myrkylliset yhdisteet, elohopea, kadmium, muovit, raakaöljy) laskemisen mereen
edellyttää muunlaisten jätteiden ja aineiden (esim. arseeni, lyijy, kupari, sinkki, kromi, nikkeli, säiliöt, metalliromu, tietynlaiset torjunta-aineet) osalta ennalta myönnettyä kansallista lupaa.

Pilaantumisen ehkäisemistä ja hätätilanteita koskeva pöytäkirja

sisällyttää Barcelonan yleissopimukseen määräyksiä, jotka koskevat sopimuspuolten välistä yhteistyötä alusten aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hätätilanteessa torjumiseksi
pyrkii myös edistämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön pohjalta hyväksytyn kansainvälisen säännöstön kehittämistä ja täytäntöönpanoa
määrää operatiivisista toimista, joihin sopimuspuolten on ryhdyttävä aluksen aiheuttaman pilaantumisen vuoksi (arviointi, poistaminen/vähentäminen, tiedotustoimet), sekä hätätoimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä aluksilla, offshore-laitoksissa ja satamissa (erityisesti hätätilannesuunnitelma ja sen noudattaminen).

Maalta peräisin olevaa pilaantumista koskeva pöytäkirja

kattaa pilaantumisen, joka aiheutuu joista, viemäreistä, kanavista tai muista vesistöistä tapahtuvasta valumisesta tai mistä tahansa muusta pöytäkirjan sopimuspuolen alueella olevasta lähteestä tai toiminnasta (maalta peräisin oleva ilman kautta tapahtuva pilaantuminen mukaan luettuna)
sisältää luettelon aineista, joiden päästöt on kielletty, ja tekijöistä, jotka on otettava huomioon näistä aineista aiheutuvan pilaantumisen poistamiseksi
sisältää luettelon myös aineista, joiden päästöjä saa laskea vain toimivaltaisten kansallisten viranomaisten luvalla
määrää tutkimukseen ja tiedotukseen liittyvästä yhteistyöstä sekä asianmukaisista ohjelmista, toimenpiteistä ja standardeista, joita on otettava käyttöön lueteltujen aineiden vähentämiseksi tai poistamiseksi.

Erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskeva pöytäkirja

kattaa seuraavat asiat:
- Välimeren erityiset suojelualueet ja Välimeren kannalta tärkeinä pidettävät erityiset suojelualueet
- luonnonvarojen suojelu Välimeren alueella
- geenipoolin monimuotoisuuden säilyttäminen
- tiettyjen luontoalueiden suojelu luomalla joukko erityisiä suojelualueita
velvoittaa sopimuspuolet laatimaan suuntaviivat suojelualueiden perustamiselle ja hoitamiselle ja sisältää luettelon sopimuspuolilta vaadituista asianmukaisista toimenpiteistä, joita ovat muun muassa
- jätteiden päästöjen ja purkamisen kieltäminen
- vieraslajien ja muuntogeenisten lajien leviämisen sääntely
määrää kansallisen tason ja paikallistason toimenpiteistä, joihin sopimuspuolten on ryhdyttävä eläin- ja kasvilajien suojelemiseksi koko Välimeren alueella.

Offshore-pöytäkirja

kattaa suuren joukon tutkimus- ja hyväksikäyttötoimia sekä useita aiheita, joita ovat muun muassa
- lupavaatimukset
- hylättyjen tai käyttämättömien laitosten poistaminen
- vahingollisten haitallisten aineiden käyttö ja poistaminen
- vastuu- ja korvausvaatimukset
- koordinointi Barcelonan yleissopimuksen muiden sopimuspuolten kanssa alueellisella tasolla
velvoittaa sopimuspuolet toteuttamaan yksittäin tai kahdenvälisellä tai monenvälisellä yhteistyöllä kaikki aiheelliset toimenpiteet avomerellä tapahtuvista etsintä- ja hyödyntämistoimista pöytäkirjassa tarkoitetulla alueella aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi, torjumiseksi ja hallitsemiseksi
velvoittaa sopimuspuolet myös käyttämään parhaita saatavilla olevia, ympäristön kannalta tehokkaimpia ja taloudellisesti asianmukaisimpia tekniikoita.

Vaarallista jätettä koskeva pöytäkirja

velvoittaa sopimuspuolet toimimaan yhteistyössä, mikäli Välimereen on kertynyt tai onnettomuuden yhteydessä joutunut suuri määrä öljyä ja/tai muita vahingollisia aineita, jotka aiheuttavat vakavan välittömän vaaran meriympäristölle, rannikolle tai yhdelle tai useammalle sopimuspuolelle taloudelliselta, terveydelliseltä tai ekologiselta kannalta
edellyttää yhteistyötä erityisesti seuraavissa asioissa:
- hätäsuunnitelmien laatiminen
- öljyn aiheuttaman meren pilaantumisen torjuntatoimenpiteiden edistäminen
- Välimeren tilan seuraaminen ja sitä koskevien tietojen vaihto
- resurssien järjestelyä koskevan tiedon jakaminen
- pilaantumisen ehkäisemisen ja torjumisen uudet menetelmät ja niihin liittyvien tutkimusohjelmien kehittäminen.

Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja

tuli voimaan 24. maaliskuuta 2011, ja sen tarkoituksena on luoda rannikkoalueiden yhdennetylle käytölle ja hoidolle yhteinen perusta Välimeren ekosysteemilähtöisen lähestymistavan pohjalta
sisältää kuusi tavoitetta:
- tuetaan rannikkoalueiden kestävää kehitystä suunnittelemalla toimet järkevästi
- säilytetään rannikkoalueet
- varmistetaan luonnonvarojen kestävä käyttö
- säilytetään ekosysteemit ja maisemat
- ehkäistään ja vähennetään luonnonkatastrofeja ja ilmastonmuutosta
- parannetaan yhteistyötä.

EU on sopimuspuolena kaikissa yllä mainituissa pöytäkirjoissa, vaarallista jätettä koskevaa pöytäkirjaa lukuun ottamatta.

VOIMAANTULO

Barcelonan yleissopimus tuli voimaan 15. huhtikuuta 1978.
Jätteen mereen laskemista koskeva pöytäkirja tuli voimaan 15. huhtikuuta 1978.
Maalta peräisin olevaa pilaantumista koskeva pöytäkirja tuli voimaan 6. marraskuuta 1983.
Erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskeva pöytäkirja tuli voimaan 12. joulukuuta 1999.
Pilaantumisen ehkäisemistä ja hätätilanteita koskeva pöytäkirja tuli voimaan 25. kesäkuuta 2004.
Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskeva pöytäkirja tuli voimaan 24. maaliskuuta 2011.
Offshore-pöytäkirja tuli voimaan 29. maaliskuuta 2013.

TAUSTAA

Lisätietoja:

Barcelonan yleissopimus (Euroopan komissio)
Barcelonan yleissopimus (Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma).

KESKEISET TERMIT

Ympäristön hyvä tila: EU:n meristrategiadirektiivin (direktiivi 2008/56/EY – ks. tiivistelmä) määritelmän mukaan ympäristön tila merivesissä, kun nämä ovat ekologisesti monimuotoisia ja dynaamisia valtameriä ja meriä, jotka ovat luontaisissa olosuhteissaan puhtaita, terveitä ja tuottavia, ja kun meriympäristön käyttö on kestävää ja turvaa nykyisten ja tulevien sukupolvien käyttö- ja toimintamahdollisuudet.

Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito: rannikkoalueiden kestävän hoidon ja käytön dynaaminen prosessi, jossa otetaan huomioon samanaikaisesti rannikon ekosysteemien ja maisemien herkkyys, toimintojen ja käyttötapojen moninaisuus ja niiden välinen vuorovaikutus, tiettyjen toimintojen ja käyttötapojen yhteydet mereen sekä niiden vaikutus sekä meri- että maa-alueisiin.

ASIAKIRJAT

Yleissopimus Välimeren suojelemisesta pilaantumiselta (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 3–11)

Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskeva yleissopimus (muutettu Barcelonan yleissopimus)

Pöytäkirja aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 12–34)

Neuvoston päätös 77/585/ETY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 1977, Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen sekä aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1–2)

Pöytäkirja Välimeren suojelemisesta maalta peräisin olevalta pilaantumiselta (EYVL L 67, 12.3.1983, s. 3–18)

Muutokset Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskevaan pöytäkirjaan (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 20–31)

Neuvoston päätös 1999/801/EY, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskevaan pöytäkirjaan tehtyjen muutosten hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 18–31)

Neuvoston päätös 83/101/ETY, tehty 28 päivänä helmikuuta 1983, Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 67, 12.3.1983, s. 1–2)

Pöytäkirja Välimeren erityisistä suojelualueista ja biologisesta monimuotoisuudesta (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 3–17)

Neuvoston päätös 84/132/ETY, tehty 1 päivänä maaliskuuta 1984, Välimeren erityisiä suojelualueita koskevan pöytäkirjan tekemisestä (EYVL L 68, 10.3.1984, s. 36–37)

Neuvoston päätös 1999/800/EY, tehty 22 päivänä lokakuuta 1999, Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan sekä mainitun pöytäkirjan liitteiden hyväksymisestä (Barcelonan yleissopimus) (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 1–2)

Yhteistyötä alusten aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa koskeva pöytäkirja (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 41–46)

Neuvoston päätös 2004/575/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteistyötä alusten aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja Välimeren pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteissa koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta Välimeren suojelua pilaantumiselta koskevaan Barcelonan yleissopimukseen (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 40)

Pöytäkirja rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta Välimeren alueella (EUVL L 34, 4.2.2009, s. 19–28)

Neuvoston päätös 2010/631/EU, annettu 13 päivänä syyskuuta 2010, Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liittyvän Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 279, 23.10.2010, s. 1–2)

Pöytäkirja Välimeren suojelemisesta mannerjalustan sekä merenpohjan ja sen maaperän tutkimisesta ja hyväksikäytöstä johtuvalta pilaantumiselta (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 15–33)

Neuvoston päätös 2013/5/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan unionin liittymisestä pöytäkirjaan Välimeren suojelemisesta mannerjalustan sekä merenpohjan ja sen maaperän tutkimisesta ja hyväksikäytöstä johtuvalta pilaantumiselta (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 13–14)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ilmoitus Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liitetyn, Välimeren suojelemisesta mannerjalustan sekä merenpohjan ja sen maaperän tutkimisesta ja hyväksikäytöstä johtuvalta pilaantumiselta tehdyn pöytäkirjan voimaantulosta (EUVL L 187, 6.7.2013, s. 1)

Ilmoitus Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemista koskevaan yleissopimukseen liittyvän Välimeren rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan pöytäkirjan voimaantulosta (EUVL L 242, 20.9.2011, s. 1)

Viimeisin päivitys: 30.06.2020

Top