EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Euroopan patenttijärjestelmän parantaminen

Immateriaalioikeuksien suojaamisella edistetään innovaatiota ja vahvistetaan Euroopan unionin kilpailukykyä. Patenteilla voi tässä olla keskeinen asema, mutta Euroopan järjestelmää on uudistettava merkittävästi. Yhteisöpatentin toteutuminen ja nykyisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän parantaminen merkitsisi patenttijärjestelmän saatavuuden parantumista ja kustannussäästöjä kaikille osapuolille.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 3. huhtikuuta 2007, "Euroopan patenttijärjestelmän parantaminen" [KOM(2007) 165 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonannossa korostetaan, että Euroopan nykyinen patenttijärjestelmä on huomattavasti kalliimpi kuin yhdysvaltalainen ja japanilainen järjestelmä. Yhteisöpatentti olisi paljon parempi kuin nykyinen eurooppapatenttien järjestelmä, joka koostuu kansallisista patenteista. Eurooppapatentti, jossa nimetään 13 maata, on 11 kertaa kalliimpi kuin yhdysvaltalainen patentti ja 13 kertaa kalliimpi kuin japanilainen patentti. Nykyisessä EU:n oikeudenkäyntijärjestelmässä joissakin jäsenvaltioissa on samaa asiaa koskevien useiden patenttioikeudenkäyntien riski, mistä aiheutuu osapuolille tarpeettomia kustannuksia ja oikeusvarmuuden puutetta.

Patentteja ja erityisesti yhteisöpatentin luomista koskevien ongelmien vuoksi komissio aloitti vuonna 2006 sidosryhmien laajan kuulemisen Euroopan tulevasta patenttijärjestelmästä. Kuulemisen tuloksista käy kiistatta ilmi, että Eurooppaan on kiireesti luotava yksinkertainen, halpa ja laadukas patenttijärjestelmä.

Tiedonannon tarkoituksena on tehdä toiminnalliset päätelmät sidosryhmien kuulemisesta ja mahdollistaa se, että neuvostossa käynnistetään keskustelut patenttijärjestelmän uudistamisesta, erityisesti yhteisöpatentista ja lainkäyttöjärjestelmästä. Lisäksi siinä ehdotetaan useita toimenpiteitä, joilla tuetaan parempaa patenttijärjestelmää esimerkiksi patenttien laadun, osaamisen siirtämisen ja oikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten osalta.

Yhteisöpatentti

Monet sidosryhmät pitävät edelleenkin yhteisöpatenttia menetelmänä, joka tuottaa Euroopan teollisuudelle kaikkein eniten lisäarvoa Lissabonin strategian yhteydessä. Ne kuitenkin arvostelevat vuonna 2003 hyväksyttyä neuvoston yhteistä poliittista lähestymistapaa suurista käännöskuluista ja ehdotetun tuomioistuinjärjestelmän liiallisesta keskittämisestä.

Komissio katsoo, että todellisesti kilpailukykyinen ja houkutteleva yhteisöpatentti on mahdollinen, jos vain poliittista tahtoa riittää. Tuomioistuinjärjestelmän liiallista keskittämistä koskevat huolenaiheet on otettava huomioon, kun luodaan EU:n laajuista patenttituomioistuinjärjestelmää. Komissio tarkastelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, miten kielijärjestelmää voitaisiin parantaa siten, että käännöskustannukset laskevat mutta oikeusvarmuus paranee.

Tuomioistuinjärjestelmä

Kaikki Euroopan patenttiviraston (DE) (EN) (FR) antamia eurooppapatentteja koskevat riidat voidaan viedä kansallisiin tuomioistuimiin. Tämä johtuu siitä, että eurooppapatentti sisältää joukon kansallisia patentteja, joihin sovelletaan hakemuksessa nimettyjen Euroopan patenttiviraston valtioiden lainsäädäntöä. Yhtenäisen tuomioistuinjärjestelmän puuttuessa riitojenratkaisu tapahtuu erilaisten kansallisten lakien ja menettelyjen mukaan.

Tällainen tilanne johtaa vaikeuksiin, jotka haittaavat oikeusvarmuutta ja patentoituja tuotteita koskevien liiketoimintapäätösten tekemistä:

  • Useita patenttioikeudenkäyntejä: kilpailijoille aiheutuu hankalasti hallittava tilanne, koska sama asia voidaan viedä useisiin kansallisiin tuomioistuimiin.
  • Merkittäviä kustannuksia: osapuolten on maksettava oikeudenkäyntikulut sekä asianajajista ja asiantuntijoista aiheutuvat kulut kaikissa maissa, joissa asiaa käsitellään.
  • Epäjohdonmukaisuutta: tuomioistuimet käsittelevät asiaa kansallisen lainsäädännön mukaan, jolloin tulokset voivat olla eriäviä ja toisinaan vastakkaisia.
  • Käsittelypaikan valinta: osapuolilla on mahdollisuus valita asiaa käsittelevä tuomioistuin, joista usein valitaan se, jonka oletetaan käsittelevän asiaa osapuolten kannalta myönteisesti.

Yhtenäisen patenttituomioistuinjärjestelmän etuna on se, että riidan osapuolten kustannukset laskevat. Riitojenratkaisun kustannukset ovat nyt liian suuret ja vaihtelevat suuresti eri tekijöistä riippuen (mm. asian monimutkaisuus, tekniset näkökohdat ja riidan kohteena olevien summien suuruus). Kustannukset vaikuttavat eniten yksittäisiin keksijöihin ja pk-yrityksiin, jotka eivät tästä syystä ehkä halua hakea patentteja tai investoida tutkimukseen ja kehitykseen yleisemmin.

Keskustelut uudesta tuomioistuinjärjestelmästä

Jäsenvaltiot ovat yksimielisiä siitä, että on tarpeen ottaa käyttöön EU:n laajuinen patenttituomioistuinjärjestelmä, joka takaa parhaan kustannustehokkuuden, oikeusvarmuuden ja läheisyyden käyttäjiin. Asiasta käydyissä keskusteluissa on kuitenkin tullut ilmi erilaisia näkökulmia siihen, miten edetään.

Jäsenvaltioiden kanssa jokin aika sitten käydyissä keskusteluissa esiintyi erilaisia mielipiteitä lainkäyttöjärjestelmästä: toiset jäsenvaltiot kannattavat eurooppapatenttien oikeudenkäyntijärjestelmää koskevan sopimuksen (EPLA) (DE) (EN) (FR) hyväksymistä yhteen eurooppapatentteja koskevaan riitojenratkaisujärjestelmään pyrkivän Euroopan patenttisopimuksen (EPC) yhteydessä, toiset taasen kannattavat ajatusta siitä, että perustamissopimuksen perusteella perustettaisiin erityinen yhteisön tuomioistuinjärjestelmä, joka käsittelisi sekä eurooppa- että yhteisöpatentteja koskevia riitoja.

Näin ollen komissio katsoo, että konsensus voitaisiin saavuttaa yhdennetyllä lähentymistavalla, jossa yhdistetään sekä EPLA:n että yhteisön tuomioistuinjärjestelmän ominaisuuksia. Näin voitaisiin päästä yhteen tuomioistuinjärjestelmään, joka on toimivaltainen sekä eurooppapatentteja että tulevia yhteisöpatentteja koskevissa riita-asioissa. Tällainen järjestelmä voisi perustua EPLA:n malliin, mutta olisi kuitenkin ongelmitta sisällytettävissä osaksi yhteisön lainsäädäntöä. Ensimmäiseksi olisi keskityttävä löytämään konsensus jäsenvaltioiden kesken järjestelmän periaatteista.

Tuomioistuimen olisi oltava toimivaltainen käsittelemään loukkauksia ja pätevyyttä koskevia kanteita sekä muita asiaan liittyviä vaatimuksia, kuten vahingonkorvausvaatimuksia. Patenttituomioistuimen olisi sijaittava riittävän lähellä oikeudenkäynnin osapuolia, ja sen olisi koostuttava rajallisesta määrästä ensimmäisen oikeusasteen jaostoja sekä täysin keskitetystä muutoksenhakutuomioistuimesta, mikä takaisi tulkinnan yhdenmukaisuuden. Jaostojen, joiden muodostamisessa voitaisiin käyttää valmiita kansallisia rakenteita, olisi oltava erottamaton osa yhtenäistä tuomioistuinjärjestelmää.

Muutoksenhakutuomioistuimella ja ensimmäisen oikeusasteen jaostoilla olisi oltava yhteinen työjärjestys, joka perustuu jäsenvaltioiden parhaisiin toimintatapoihin.

Patenttituomioistuimen olisi koostuttava lainopillisesti ja teknisesti pätevistä tuomareista, jotka ovat oikeudellisesti täysin riippumattomia.

Patenttituomioistuinjärjestelmän on kunnioitettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta lopullisen päätösvallan käyttäjänä yhteisön lainsäädäntöä koskevissa kysymyksissä ja tulevien yhteisöpatenttien pätevyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Tukitoimenpiteet patenttijärjestelmän parantamiseksi

Jotta patenttijärjestelmästä saataisiin luotettava, komissio ehdottaa seuraavia tukitoimenpiteitä:

  • patenttien laadun takaaminen: eurooppapatenttien korkea laatu säilytetään tiukoilla patentointiperusteilla. Patenttitoimistojen välisellä yhteistyöllä kustannuksia voitaisiin vähentää ja patenttien saamisaikaa lyhentää;
  • pk-yritysten tukeminen: pk-yrityksille on annettava kaikki tarvittava neuvonta patenttiasioissa. Tätä varten komissio tukee PRO INNO Europe -aloitteessa (EN) sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa toteutettavia tukihankkeita;
  • teknologian ja osaamisen siirron parantaminen: yhtäältä eurooppalaisten yritysten välillä ja toisaalta yritysten ja tutkimuskeskusten välillä;
  • patenttioikeuksien täytäntöönpano: patentteja koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettava ottamalla huomioon erilaiset riitojenratkaisukeinot, myös vaihtoehtoinen riitojenratkaisu, patenttioikeudenkäyntivakuutus ja kansainväliset normit.

Tausta

Immateriaalioikeuksien ja erityisesti patenttien edistäminen kuuluu kasvuun ja työllisyyteen tähtäävään Lissabonin strategiaan, koska siinä arvotetaan innovaatiota eurooppalaisen kehityksen käynnistäjänä.

Immateriaalioikeuksista on määrä esittää erillinen ja täydellinen tiedonanto vuonna 2008. Siinä täydennetään tätä tiedonantoa ja käsitellään immateriaalioikeuksiin liittyviä tärkeimpiä lainsäädännön ulkopuolisia ja horisontaalisia kysymyksiä.

Viimeisin päivitys 22.06.2007

Top