Rikosoikeutta koskeva erityisohjelma (2007–2013)

Päätöksessä 2007/126/YOS perustetaan rikosoikeuden erityisohjelma. Kyseinen ohjelma on yksi viidestä pilarista perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevassa yleisohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda Euroopan unioniin (EU) todellinen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Rikosoikeusohjelmalla parannetaan EU-maiden oikeusalan viranomaisten ja oikeudellisissa ammateissa toimivien yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2007/126/YOS, tehty 12 päivänä helmikuuta 2007, rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevaa yleisohjelmaa.

TIIVISTELMÄ

Käsiteltävänä olevassa päätöksessä perustetaan rikosoikeuden erityisohjelma. Kyseinen ohjelma on yksi viidestä erityisohjelmasta, jotka muodostavat perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevan yleisohjelman. Se on perustettu todellisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi Euroopan unioniin (EU).

Rikosoikeusohjelma kattaa 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 välisen ajan.

Yleiset tavoitteet

Rikosoikeusohjelman tarkoituksena on luoda Euroopan oikeudellinen alue. Sillä on neljä yleistä tavoitetta

• edistää oikeudellista yhteistyötä rikosoikeuden alalla
• lähentää EU-maiden tuomioistuinjärjestelmiä keskenään ja EU:n tuomioistuinjärjestelmän kanssa
• parantaa oikeus- ja hallintoviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten välisiä yhteyksiä ja tietojenvaihtoa sekä edistää oikeudellisissa ammateissa toimivien koulutusta
• edistää oikeusviranomaisten keskinäistä luottamusta.

Erityistavoitteet

Rikosoikeusohjelmalla pyritään erityisesti edistämään rikosoikeudellista yhteistyötä seuraavia tavoitteita varten

• edistää oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista
• lähentää EU-maiden rikosoikeuden tuomioistuinjärjestelmiä erityisesti vakavien rajat ylittävien rikosten osalta
• määritellä rikosoikeudellisen menettelyn vähimmäisvaatimukset
• välttää toimivaltaristiriidat
• edistää tiedonvaihtoa esimerkiksi rikosrekisteritietojen vaihtoon tarkoitetun tietokoneistetun järjestelmän avulla
• edistää rikosoikeudenkäynnin osapuolena olevien yksilöiden suojelemista ja uhrien auttamista
• tiivistää EU-maiden yhteistyötä Eurojustin avulla
• kannustaa rikoksentekijöiden yhteiskuntaan sopeuttamiseen tähtääviä toimia.

Ohjelmalla on myös tarkoitus saavuttaa seuraavat erityistavoitteet

• parantaa EU-maiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien keskinäistä tuntemusta sekä lujittaa verkostoja, yhteistyötä sekä tietojen ja käytänteiden vaihtoa
• varmistaa rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä sovellettavien EU:n toimien moitteeton täytäntöönpano ja arviointi
• kohentaa tiedotusta, joka koskee EU-maiden oikeusjärjestelmiä ja oikeussuojan saatavuutta
• edistää oikeusalan toimijoiden EU-oikeuden koulutusta
• parantaa EU-maiden keskinäistä tuntemusta, jotta voidaan luoda perusta keskinäisen luottamuksen kehittämiseksi
• panna täytäntöön rikosrekisteritietojen vaihtoon tarkoitettu tietokoneistettu järjestelmä ja tutkia muiden tietojenvaihtotapojen kehittämistä.

Toimet

Rikosoikeuden ohjelman kautta edistetään erilaisia aloitteita, kuten

• komission toteuttamat toimet eli muun muassa tutkimukset, erityishankkeiden toteuttaminen, indikaattoreiden ja menetelmien luominen, kansallisten asiantuntijoiden verkostojen kehittäminen sekä tietojen levittäminen
• usean EU-maan (vähintään kahden EU-maan tai vähintään yhden EU-maan ja yhden maan, joka voi olla joko liittyvä tai ehdokasmaa) yhdessä ehdottamat valtioidenväliset hankkeet
• yleisten tavoitteiden mukaisesti yleiseurooppalaista etua ajavien valtiosta riippumattomien organisaatioiden tai muiden yhteisöjen toiminta
• Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston kustannukset: verkosto voi saada toiminta-avustuksen käsiteltävänä olevan ohjelman puitteissa
• EU-maiden kansalliset hankkeet voivat saada tapauskohtaisesti ja tietyillä ehdoilla tukea tämän ohjelman kautta.

Kohde ja toimijat

Ohjelma on suunnattu erityisesti oikeudellisissa ammateissa toimiville, kansallisille viranomaisille ja unionin kansalaisille yleensä.

Ohjelmaan voivat osallistua muun muassa julkiset tai yksityiset organisaatiot, ammattilaiset, yliopistot, tutkimus- ja koulutuskeskukset, oikeudellisissa ammateissa toimivat, valtiosta riippumattomat järjestöt ja myös voittoa tavoittelevat järjestöt, tosin vain tietyillä edellytyksillä.

EU:n ulkopuoliset maat tai kansainväliset järjestöt voivat osallistua valtioidenvälisiin hankkeisiin vain kumppaneina.

EU:n rahoitustyypit

Ohjelman nojalla tarjotaan kahdentyyppistä EU-rahoitusta

• avustukset, jotka myönnetään yleensä ehdotuspyyntöjen perusteella ja jotka myönnetään toiminta-avustuksina tai toimia varten osoitettuina avustuksina. Vuotuisessa työohjelmassa on määritettävä avustuksin katettavien vuotuisten menojen vähimmäisosuus, jonka määrä on vähintään 65 prosenttia. Siinä on myös määritettävä hankkeiden kustannuksiin myönnettävän yhteisrahoituksen enimmäisosuus
• julkisia hankintoja koskevaa menettelyä sovelletaan liitännäistoimiin kuten tavaroiden ja palvelujen hankintaan ja erityisesti kustannuksiin, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön toteutukseen ja seurantaan.

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio noudattaa rahoitustuen täytäntöönpanossa EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta. Se myös hyväksyy vuotuisen työohjelman, jossa määritellään erityiset tavoitteet ja ensisijaiset aihealueet sekä julkisia hankintoja koskevin sopimuksin rahoitettavat liitännäistoimet.

Tuen arviointi- ja myöntämismenettelyissä otetaan huomioon muun muassa seuraavat perusteet

• yhdenmukaisuus vuotuisen työohjelman, neljän yleisen tavoitteen, erityisten tavoitteiden ja tukikelpoisten toimien kanssa
• toimen laadukkuus
• EU:lta haetun rahoituksen määrä
• saatavien tulosten suhde yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin sekä tukikelpoisiin toimiin.

Toiminta-avustuksia myönnetään kansalaisjärjestöjen tai Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston toimille vain tietyillä edellytyksillä.

Muiden ohjelmien keskinäinen täydentävyys

Yhteisvaikutus muiden ohjelmien kanssa on toivottavaa. Näitä ohjelmia ovat

• yksityisoikeutta koskeva erityisohjelma, joka kuuluu perusoikeuksia ja oikeusasioita koskevaan yleisohjelmaan aivan kuten rikosoikeusohjelma
• turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma
• yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma
• EU:n tilasto-ohjelma.

Seuranta ja arviointi

Jotta komissio voi valvoa rahoitettuja toimia, avustuksen saajan on

• toimitettava kertomuksia ohjelmasta rahoitettavien toimien teknisestä ja taloudellisesta edistymisestä sekä loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa toimen päättymisestä
• säilyttää ja pitää komission saatavilla kustannuksiin liittyvät tositteet viiden vuoden ajan toimen viimeisen maksuerän suorittamisesta.

Komissio puolestaan

• huolehtii rahoitusta koskevasta ja muusta valvonnasta erityisesti paikan päällä suoritettavin tarkastuksin. Tilintarkastustuomioistuin voi myös suorittaa tarkastuksia varmistaakseen menojen asianmukaisen toteuttamisen
• varmistaa, että avustuksen määrää, ehtoja tai aikataulua mukautetaan
• ryhtyy kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että toimet toteutetaan asianmukaisesti.

Komission on sovellettava petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä. Se suorittaa tarkastuksia, perii aiheettomasti maksetut varat takaisin ja määrää myös seuraamuksia väärinkäytösten vuoksi.

Komissio varmistaa, että ulkopuolinen riippumaton taho valvoo ohjelmaa ja arvioi sitä säännöllisesti. Se julkistaa vuosittain luettelon ohjelman nojalla rahoitetuista toimista.

Viimeisin päivitys 18.05.2011