Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle

Euroopan unionin on luotava entistä vahvempi ja yksityisten investointien kannalta houkuttelevampi julkinen tutkimusperusta, jotta se saavuttaisi tavoitteensa: tutkimusinvestointien määrän kasvattamisen 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto - Tutkimusinvestoinnit: toimintasuunnitelma Euroopalle [KOM(2003) 226 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuussa 2002 tavoitteeksi tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen kohdistuvien investointien lisäämisen ja Euroopan tärkeimpien kilpakumppanien etumatkan kuromisen umpeen. Tutkimusinvestointien olisi lisäännyttävä Euroopan unionissa vuoteen 2010 mennessä 1,9 prosentista 3 prosenttiin BKT:sta, ja yritysten osuuden näistä investoinneista olisi kasvettava kahteen kolmasosaan.

Tutkimusinvestoinneissa Yhdysvaltain etumatka Euroopan unioniin nähden on nykytilanteessa jo yli 130 miljardia euroa vuodessa ja se kasvaa edelleen.

Jotta vuoteen 2010 mennessä saavutettaisiin tavoitteen mukaisesti 3 prosentin BKT-osuus, josta yksityisen sektorin on määrä rahoittaa kaksi kolmasosaa, julkisen sektorin on lisättävä tutkimusmenojaan Euroopassa keskimäärin 6,5 prosenttia ja yritysten keskimäärin 9,5 prosenttia vuodessa.

Komissio on laatinut tutkimusinvestointeja koskevan toimintasuunnitelman, jolla se tukee maaliskuussa 2000 kokoontuneen Lissabonin Eurooppa-neuvoston tavoitetta tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous vuoteen 2010 mennessä. Toimintasuunnitelma täydentää yleiseurooppalaisia aloitteita yritysten innovointipolitiikan alalla sekä rakenteellisia uudistuksia tuote-, palvelu-, pääoma- ja työmarkkinoilla.

TOIMINTASUUNNITELMA

Toimintasuunnitelma koostuu neljästä pääasiallisesta toimenpidekokonaisuudesta:

EUROOPPALAISEN KOORDINOINTIPROSESSIN VARMISTAMINEN

Tällainen koordinointiprosessi on tärkeä varmistettaessa, että jäsenvaltiot oppivat toistensa kokemuksista ja toimivat keskenään johdonmukaisesti.

• Kansallisen ja eurooppalaisen politiikan johdonmukainen kehitys Tavoite: helpotetaan jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista niiden pyrkiessä lisäämään ja kehittämään tutkimusinvestointeja.Toimenpiteet: luodaan avoin koordinointiprosessi tutkimusinvestointeja lisääviä toimia varten sekä toinen koordinointiprosessi tieteen ja teknologian henkilöresursseja kehittäviä toimia varten.

• Yhteinen visio keskeisten teknologioiden kehittämisestä ja hyödyntämisestä Tavoite: edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita, joihin osallistuu julkisia tutkimustahoja, yrityksiä, rahoituslaitoksia, käyttäjiä ja poliittisia päättäjiä.Toimenpiteet: luodaan eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, joiden tavoitteena on saattaa yhteen kaikki osapuolet kehittämään keskeistä teknologiaa koskevaa pitkän aikavälin visiota.

• Kaikille alueille mahdollisuus hyötyä lisääntyneistä tutkimusinvestoinneista Tavoite: kannustetaan alueita kehittämään omia innovaatiostrategioitaan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi alueilla.Toimenpiteet: luodaan keskinäisen oppimisen järjestelmä, joka saa liikkeelle kaikki osapuolet (tiedeyhteisön, yritykset, julkisen sektorin, rahoittajat, käyttäjät ja kuluttajat).

• Johdonmukainen poliittisten toimien kokonaisuus Tavoite: edistetään sitä, että yrityksillä on käytettävissään riittävästi pätevää henkilöstöä sekä vahva ja nopeasti reagoiva julkisen sektorin tutkimusperusta.Toimenpiteet: käytetään johdonmukaisesti julkisen tuen eri välineitä ja kehitetään erityisesti vuorovaikutusta niiden kansallisten politiikan alojen välillä, joita asia koskee (tutkimus, innovointi, talous- ja rahoitusasiat, maahanmuutto, kilpailupolitiikka).

TUTKIMUKSELLE JA INNOVOINNILLE MYÖNNETTÄVÄN JULKISEN TUEN KEHITTÄMINEN

Toimintasuunnitelmassa keskitytään tarpeeseen laajentaa ja kehittää tutkijavoimavaroja, vahvistaa julkista tutkimusperustaa ja lisätä erilaisten julkisten rahoitusvälineiden vaikuttavuutta.

• Tutkijavoimavarat Tavoite: houkutellaan tieteen pariin lisää opiskelijoita, erityisesti naisia, houkutellaan Eurooppaan tutkijoita muualta maailmasta, lisätään liikkuvuutta akateemisen ja yritysmaailman välillä sekä kannustetaan tutkijoita pysymään ammatissaan ja eurooppalaisella tutkimusalueella luomalla suotuisat urakehitysnäkymät.Toimenpiteet: laaditaan tutkijanuran kehittämiseksi ehdotuksia, joilla pyritään helpottamaan kansallisten järjestelmien avaamista tutkijoiden rekrytointia varten, edistetään lisätoimia, joiden tavoitteena on parantaa tutkijoiden olosuhteita EU:ssa ja hyväksytään toimenpiteet, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten oleskelua EU:ssa tutkimustyöskentelyä varten.

• Julkinen tutkimusperusta ja sen yhteydet yritysmaailmaan Tavoite: edistetään yhteistyökumppanuutta julkisten tutkimustahojen kanssa, jotka tarjoavat täydentävää asiantuntemusta, osaamista ja resursseja, jollaisia harvoin on käytettävissä yritysmaailmassa.Toimenpiteet: otetaan käyttöön lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia uudistuksia sekä tukitoimia, jotta julkiset tutkimusorganisaatiot voivat tehostaa yhteyksiään yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, lisätään yritysten osallistumista julkiseen tutkimukseen sekä käydään läpi ja mukautetaan kansallisia järjestelmiä, joilla säädellään teollis- ja tekijänoikeuksien alaisten tulosten omistajuutta, lisensointia ja hyödyntämistä.

• Julkisten rahoitusvälineiden yhdistelmät ja vaikuttavuus Tavoite: lisätään julkista tukea tutkimukselle ja innovoinnille käyttämällä tehokkaammin julkisia rahoitusvälineitä: suoria tukia, verokannustimia, takausjärjestelmiä ja riskipääoman saatavuuden tukemista.Suorilla tukitoimenpiteillä ja verokannustimilla voidaan auttaa sekä suuryrityksiä että pk-yrityksiä, kun taas takaus- ja riskipääomajärjestelmät koskevat lähinnä pk-yrityksiä.Toimenpiteet: kehitetään tutkimus- ja innovointitoimia, sujuvoitetaan yhteishankkeiden rahoitusta Eurekassa, yhdistellään rahoitusvälineitä optimaalisesti ja kehitetään yhteistyötä tutkimuksen kuudennen puiteohjelman ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) (DE) (EN) (FR) välillä.

JULKISTEN MENOJEN SUUNTAAMINEN ENTISTÄ ENEMMÄN TUTKIMUKSEEN JA INNOVOINTIIN

Nykyisessä talouden laskusuhdanteessa on tärkeää, että talouspolitiikassa suositaan sellaisia investointeja, jotka voimistavat taloudellista kasvua tulevaisuudessa.

• Vakaus- ja kasvusopimus sekä talouspolitiikan laajat suuntaviivat Tavoite: kohdennetaan julkisia varoja tuottavampiin investointeihin ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.Toimenpiteet: edistetään ja seurataan julkisen varainkäytön suuntaamista tietämyksen tuottamiseen ja varsinkin tutkimukseen ja innovointiin.

• Tasapaino jäsenvaltioiden ja EU:n julkisen rahoituksen välillä vuoteen 2010 mennessä Tavoite: tarkastellaan uudelleen mahdollisuuksia tukea tutkimusta ja innovointia Euroopan unionin budjetista, ottaen huomioon pitkän aikavälin yhteisenä tavoitteena oleva tutkimusmenojen 3 prosentin osuus BKT:sta.Toimenpiteet: analysoidaan ja pohditaan jäsenvaltioiden ja liittymässä olevien valtioiden kanssa budjettitarpeita.

• Valtiontukisäännöt Tavoite: edistetään julkisen tuen myöntämistä tutkimukseen ja varmistetaan tasapainoisesti yhtäältä, että kilpailu vääristyy mahdollisimman vähän, ja toisaalta, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky paranee.Toimenpiteet: lisätään ja tarkennetaan tietoa niistä tutkimuksen julkisen tuen muodoista, jotka eivät vääristä kilpailua, valmistellaan yhteisön tutkimusta koskevan valtiontukijärjestelmän tarkistusta ja suunnataan valtiontukia tutkimukseen.

• Julkiset hankinnat Tavoite: varmistetaan, että ostajat julkisella sektorilla saavat rahoilleen mahdollisimman hyvän vastineen, jotta julkinen sektori saisi tuotteita ja palveluja, joissa käytetään niiden tarpeisiin parhaiten soveltuvaa teknologiaa, ja lisätään julkisen sektorin ostajien tietämystä lainsäädännön mahdollistamista vaihtoehdoista.Toimenpiteet: tuetaan tiedon koostamista ja levittämistä keskeisissä tuoteryhmissä käytetyistä parhaista saatavilla olevista tekniikoista, jotta ostajat saavat tarpeisiinsa parhaiten sopivaa teknologiaa.

YKSITYISTEN TUTKIMUSINVESTOINTIEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN

Pyritään parantamaan tutkimuksen ja teknologisen innovoinnin toimintaympäristöä Euroopassa. Tähän liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, tuotemarkkinoiden sääntely, kilpailusäännöt, rahoitusmarkkinat, verotus ja tutkimuksen käsittely yritysten johtamisessa ja raportoinnissa.

• Teollis- ja tekijänoikeudet Tavoite: perustetaan toimia, joilla edistetään teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien optimaalista käyttöä Euroopassa ja joissa kiinnitetään huomiota varsinkin akateemisiin laitoksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.Toimenpiteet: tuetaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa EU:n laajuista koordinoitua tiedotusta ja koulutusta, tarkastellaan teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön yksittäisiä tutkimukseen liittyviä näkökohtia ja varmistetaan, että luonnontieteiden, tekniikan ja taloustieteiden opiskelijoille taataan perustiedot teollis- ja tekijänoikeuksista ja teknologian siirrosta.

• Tuotteiden sääntely ja standardointi Tavoite: varmistetaan, että yleisen edun turvaamiseksi säännellään välttämättömät vaatimukset ja jätetään näiden vaatimusten määrittely teknisellä tasolla eurooppalaisille standardointiorganisaatioille (CEN, CENELEC, ETSI), jotka laativat niistä yhteisesti hyväksyttyjä standardeja. Huomiota olisi kiinnitettävä joutuisaan, tehokkaaseen, avoimeen ja selkeään standardointiprosessiin, jonka olisi oltava riippumaton yksittäisistä teknologioista.Toimenpiteet: yksilöidään teknologia-aloja, joilla nykyinen lainsäädäntö tai lainsäädännön puute haittaa uusien teknologioiden kehittämistä, ja vahvistetaan tutkimuksen kuudennen puiteohjelman ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden välisiä yhteyksiä.

• Kilpailusäännöt Tavoite: tarkastellaan uudelleen yhteisön kilpailusääntöjä niin, että tutkimus- ja innovointinäkökohdat voidaan ottaa paremmin huomioon arvioitaessa markkinoiden dynamiikkaa ja kilpailutilannetta.Toimenpiteet: laaditaan ohjeita, jotka koskevat teknologisesta edistymisestä mahdollisesti saatavaa tehokkuushyötyä sulautumapäätöksissä.

• Rahoitusmarkkinat Tavoite: helpotetaan rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman toteuttamista ja varsinkin pääomamarkkinoiden yhdentämistä Euroopassa ja helpotetaan teknologialähtöisille yrityksille, myös pk-yrityksille, soveltuvien luokitusmenetelmien käyttöönottoa. On myös pohdittava riskipääomaan sovellettavaa verotusta ja sääntelyä, sillä sijoittajat - varsinkin institutionaaliset sijoittajat, jotka reagoivat hyvin herkästi kustannuksiin ja monimutkaisiin sääntöihin - voivat suunnata sijoituksensa muihin kohteisiin.Toimenpiteet: muutetaan pääoman verokohtelua rahastojen ja sijoittajien kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi, ja varmistetaan, että lainsäädännössä otetaan asianmukaisesti huomioon riskipääoman tarjoajien tarpeet.

• Verotus Tavoite: poistetaan veroesteet valtioiden rajat ylittävältä toiminnalta sisämarkkinoilla laatimalla erityislainsäädäntöä kutakin yksittäistä estettä varten ja soveltamalla yrityksiin yhteistä verokantaa taloudellisessa toiminnassa.

• Yritysten tutkimusstrategiat, johtaminen ja taloudellinen raportointi Tavoite: lisätään yritysten, erityisesti pk-yritysten, tietoisuutta hyödyistä ja mahdollisuuksista, joita liittyy tutkimuksen ja innovoinnin sisällyttämiseen yrityksen liiketoimintastrategiaan ja johtamiseen. Esimerkiksi kauppatieteellisessä ja johtamiskoulutuksessa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kokonaisvaltaiseen näkemykseen tutkimustoiminnan johtamisesta osana liiketoimintastrategiaa.Toimenpiteet: perustetaan yritystutkimuksen seurantajärjestelmä, jossa ylläpidetään myös asiaa koskevaa tulostaulua. Tarkoituksena on analysoida investointien kehitystä ja kannustaa yrityksiä mittaamaan tutkimustoimintaansa ja muuta henkistä pääomaansa sekä helpottaa tutkimusinvestointeihin ja tutkimusjohtamiseen liittyvien käytäntöjen vertailua yritysten välillä.

TÄMÄNHETKINEN TILANNE

Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin maaliskuussa 2005 esittämien tietojen mukaan nykyisten 25 EU-maan tutkimus- ja kehittämisintensiteetti (jolla tarkoitetaan tutkimusmenojen osuutta BKT:sta) oli vuonna 2002 kaiken kaikkiaan 1,93 %, kun se vuonna 1998 oli 1,82 %. Tutkimusmenot lisääntyivät vuosina 1999-2002 keskimäärin 4 % vuodessa. Yhdysvalloissa tutkimusmenojen osuus BKT:sta oli 2,76 % vuonna 2003 ja Japanissa 3,12 % vuonna 2002.

Eurostatin tilastojen mukaan yrityssektorin osuus 25 EU-maan kokonaistutkimusmenoista oli 55 % vuonna 2001, kun se Yhdysvalloissa ja Japanissa oli 74 % vuonna 2002. EU-maista korkein tutkimusintensiteetti oli vuoden 2003 tietojen mukaan Ruotsissa (4,27 % BKT:sta vuonna 2001) ja Suomessa (3,51%). Seuraavina olivat Tanska (2,60 %), Saksa (2,50 %), Belgia (2,33 %) sekä Ranska ja Itävalta (2,19 % kumpikin).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille ehdotuksesta direktiiviksi ja kahdesta ehdotuksesta suositukseksi kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamisesta Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten. [KOM(2004) 178 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission raportti kevään Eurooppa-neuvostolle - Lissabonin strategian edistyminen - uudistuksia laajentuneen unionin tueksi [KOM(2004) 29 lopullinen/2 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission tiedonanto - Tiede ja teknologia Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä - suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle [KOM(2004) 353 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 30.07.2007