Jäsenvaltioiden kansanedustuslaitokset

JOHDANTO

Vuodesta 1989 alkaen jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat kokoontuneet puolivuosittain yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssiin (COSACiin) pääasiassa tietojen vaihtamiseksi.

Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan unionin toimielinten toimivaltaa on laajennettu aloille, jotka ovat perinteisesti kuuluneet kansallisen toimivallan alaisuuteen, kuten oikeus- ja sisäasioihin. Jäsenvaltioiden kansanedustuslaitosten on myös tärkeä saada parasta mahdollisesta tietoa mahdollisimman nopeasti, jotta ne (ja niiden kautta Euroopan unionin kansalaiset) voisivat paremmin osallistua yhteisön päätöksentekoprosessiin ja valvoa valtioidensa edustajia neuvostossa.

Kansallisten tilanteiden erilaisuuden vuoksi jäsenvaltioiden mielestä oli tarpeellista määrittää tiedotusta ja kansallisten parlamenttien osallistumista koskevat yhteiset periaatteet. Tästä syystä perussopimuksiin on lisätty pöytäkirja kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta.

Kuhunkin kansalliseen hallitukseen kohdistettu parlamentaarinen valvonta kuuluu kunkin jäsenvaltion omaan valtiosääntökäytäntöön. On kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksia kannustetaan osallistumaan entistä enemmän Euroopan unionin toimintaan ja parannetaan niiden mahdollisuuksia ilmaista näkemyksensä niiden kannalta erityisen tärkeissä asioissa.

TIEDOTTAMINEN JÄSENVALTIOIDEN KANSANEDUSTUSLAITOKSILLE

On laadittu tarkka luettelo asiakirjoista, jotka on ehdottomasti toimitettava jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille:

• valkoiset kirjat
• vihreät kirjat
• tiedonannot
• lainsäädäntöehdotukset.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon (poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa) kuuluvan säädöksen tai toimenpiteen hyväksymismenettelyn yhteydessä säädös- tai toimenpide-ehdotus voidaan ottaa neuvoston esityslistalle aikaisintaan kuuden viikon kuluttua siitä, kun komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Näin jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille jää riittävästi aikaa keskustella ehdotuksesta erityisesti hallitustensa kanssa.

YHTEISÖASIOITA KÄSITTELEVIEN ELINTEN KONFERENSSI (COSAC)

Uudessa pöytäkirjassa tunnustetaan lisäksi COSACin asema. COSAC voi saattaa aiheellisina pitämänsä näkemykset Euroopan unionin toimielinten tietoon, etenkin niiden säädösehdotusten perusteella, jotka jäsenvaltioiden hallitusten edustajat voivat yhteisellä sopimuksella asian luonteen vuoksi päättää sille toimittaa.

COSAC voi tarkastella etenkin kaikkia sellaisia säädösehdotuksia, jotka liittyvät vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen (ja joilla on suoria vaikutuksia yksityisten ihmisten oikeuksiin ja vapauksiin). Sen huomautukset esitetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

COSAC voi myös toimittaa näille kolmelle toimielimelle "aiheellisina pitämänsä unionin lainsäädäntötoimintaa koskevat näkemykset, erityisesti toissijaisuusperiaatteen soveltamisen, vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen sekä perusoikeuksia koskevien asioiden osalta".

Jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksilla on vastaisuudessa nykyistä suurempi asema päätöksentekoprosessissa, ja ne voivat osaltaan vaikuttaa Euroopan unionin säädösten laadintaan.