1.   Viraston elimet ovat

2.   Viraston elimet suorittavat tehtävänsä 6, 8 ja 11 artiklan mukaisesti.

3.   Varmistaakseen viraston toiminnan ja sen elinten välisen koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

1.   Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virasto voi päättää paikallistoimistojen perustamisesta jäsenvaltioihin, jos nämä suostuvat siihen, tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan 23 artiklan mukaisesti.

4.   Näiden toimistojen sijainti valitaan puolueettomin perustein, jotka määritellään toimistojen sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

Viraston perustamista ja toimintaa vastaanottavissa jäsenvaltioissa tai vastaanottavissa kolmansissa maissa samoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden ja maiden viraston toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenille ja viraston henkilöstölle sekä näiden perheenjäsenille myöntämiä etuuksia koskevista määräyksistä sovitaan viraston ja jäsenvaltioiden tai viraston ja kolmansien maiden välisillä erityisjärjestelyillä. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä erityisjärjestelyt.

5.   Vastaanottava jäsenvaltio ja vastaanottavat kolmannet maat tarjoavat 4 kohdassa tarkoitetuin järjestelyin tarvittavat toimintapuitteet viraston sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

6.   Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja, jollei 11 a artiklan 1 kohdan f alakohdasta muuta johdu.

1.   Perustetaan hallintoneuvosto suorittamaan 6 artiklassa luetellut tehtävät.

2.   Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu

Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenet nimitetään heidän asiaankuuluvan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa.

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustaja ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3.   Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset.

4.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta; se voidaan uusia kerran ja kukin toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

5.   Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

Toimitusjohtaja osallistuu tavallisesti asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä.

Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

6.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 4 kohdassa tarkoitettu valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

7.   Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta. Päätöksiä, jotka perustuvat 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan ja 6 artiklan 5 kohtaan, ei tehdä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä, III luvussa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

1.   Hallintoneuvosto varmistaa, että virasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväksyntälautakunnan toimivaltaa III luvun mukaisissa toimissa.

2.   Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

3.   Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (*3), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen havainnot päättäessään III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden ottamista määräaikaisesti palvelukseen virastoon. Hallintoneuvoston on ennen tuon päätöksen hyväksymistä kuultava hyväksyntälautakuntaa III luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden määräaikaisesta palvelukseen ottamisesta ja otettava asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai voi päättää sen 15 b artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

5.   Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat viraston toimivaltaan, lukuun ottamatta III luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

1.   Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa viraston monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla olevat kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Ohjelmassa esitetään yleinen strategiasuunnitelma, johon sisältyvät tavoitteet, määräajat, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, sekä resurssisuunnitelma, joka sisältää kullekin toimelle osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä otetaan huomioon tämän asetuksen 26 artiklassa tarkoitetut arvioinnit ja tarkastukset. Monivuotisessa työohjelmassa annetaan tiedoksi myös kuvaus tehtävien siirrosta komissiolta virastolle, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, ohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät.

2.   Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viraston vuotuinen työohjelma laaditaan monivuotisen työohjelman perusteella. Siinä vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa seuraavan vuoden aikana ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotiseen työohjelmaan sisällytetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan luettuina. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna, sekä tulosindikaattorien muutokset ja niiden tavoitearvot. Ohjelmassa esitetään myös kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä annetaan tiedoksi tehtävät, jotka komissio on tarvittaessa siirtänyt virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtoa koskevalla sopimuksella.

3.   Hallintoneuvoston hyväksyttyä monivuotisen ja vuotuisen työohjelman toimitusjohtaja toimittaa nämä työohjelmat Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkaisee niistä tiivistelmät.

4.   Tämän asetuksen 8 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen on sisällytettävä tiedot seuraavista asioista:

Vuosikertomuksesta julkaistaan tiivistelmä.”

1.   Perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, suorittamaan tässä artiklassa vahvistetut tehtävät.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta asetuksella (EU) N:o 1285/2013 komissiolle annettuun vastuuseen ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

3.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavana viranomaisena hyväksyntälautakunta toteuttaa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän osalta seuraavat tehtävät:

4.   Hyväksyntälautakunnan tehtävänä on lisäksi:

5.   Komissio pitää hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki komission lausunnot.

6.   Hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle.

7.   Hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi korkean edustajan edustaja. Jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hyväksyntälautakunnassa. Hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. ESAn edustaja kutsutaan hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten avulla, joiden on oltava hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaisia.

8.   Hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

Hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hyväksyntälautakunnassa päättyy.

9.   Hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat henkilöstö- ja materiaaliresurssit asianmukaisten hallinnollisten tukitoimintojen suorittamiseksi ja jotta se pystyy yhdessä 11 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa toteuttamaan tehtävänsä itsenäisesti, erityisesti käsitellessään asiakirjoja, aloittaessaan ja seuratessaan turvallisuusmenettelyjen toteuttamista ja suorittaessaan järjestelmien turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä sekä järjestäessään kokouksiaan. Sillä on oltava käytössään kaikki virastossa oleva tieto, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

10.   Hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Tämän vuoksi viraston tähän lukuun kuuluvien toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle, mikäli ilmenee mitään sellaista, mikä voisi olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Mikäli virastossa ei pystytä korjaamaan asiaa, komissio tutkii tilanteen kuulleen asiaankuuluvia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka virasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11.   Hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja jotka käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun lautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen hyväksyntälautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

12.   Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa perustetaan, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden toimivaltaan ja asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin Euroopan GNSS-virastolle uskottuihin tehtäviin, hyväksyntälautakunnan valvoma jäsenvaltioiden asiantuntijatyöryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin, erityisesti seuraavaa varten:

13.   Jos tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä siten kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa on määrätty ja rajoittamatta tämän asetuksen 9 artiklan soveltamista. Komission edustaja ja korkean edustajan edustaja eivät osallistu äänestykseen. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan puolesta lautakunnan hyväksymät päätökset.

14.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman kohtuutonta viivettä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelmien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

15.   Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset, jotka olisi ilmaistava yhden kuukauden kuluessa, huomioon ottaen komissio voi hyväksyä minkä tahansa asianmukaisen toimenpiteen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti.

16.   Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

17.   Hyväksyntälautakunta noudattaa työskentelyaikataulussaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 27 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa.”

1.   Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävänä on

2.   Tähän lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.”;

1.   Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Viraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

3.   Viraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, virastoon sovellettavissa varainhoitoa koskevissa säännöksissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 10 artiklan i alakohdan mukaisesti.

1.   Toimitusjohtaja nimitetään viraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa virastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.   Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Mikäli toimitusjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei voi osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn sen jälkeen.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4.   Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös vuotuisesta ja monivuotisesta työohjelmasta. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät III lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*7) säännöksiä. Tämän vuoksi virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (*8) ja antaa kyseisen sopimuksen liitteenä olevan mallipäätöksen mukaisesti säännöt, jotka koskevat viraston työntekijöitä ja kansallisia asiantuntijoita.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet valvoa viraston rahoituksen edunsaajia sekä viraston kautta unionin varoja vastaanottaneita toimeksisaajia ja alihankkijoita sille toimitettujen asiakirjojen perusteella tai paikan päällä suoritettavin tarkastuksin.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (*9) säännösten mukaisesti suorittaa viraston myöntämään tukeen tai viraston tekemiin sopimuksiin liittyviä tutkimuksia, joihin voi kuulua paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, torjuakseen petoksia, lahjontaa ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa.

4.   Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa, viraston kolmansien maiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä kaikissa viraston rahoituspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä toimivaltuuksiensa mukaisesti tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

1.   Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä.

2.   Virasto voi omissa menettelysäännöissään vahvistaa säännöksiä arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen käsittelemiseksi. Näissä säännöksissä käsitellään muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja säilyttämistä.

1.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti kyseisten henkilöidenhenkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla.

2.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevaa sääntöä ja eturistiriitojen hallintaa varten.

1.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat osallistua viraston toimintaan. Osallistuminen ja sen ehdot vahvistetaan unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.   Näihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan käytännön järjestelyjä, joissa määritellään kolmansien maiden tai kansainvälisen järjestön viraston toimintaan osallistumisen käytännön säännöt, mukaan lukien viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat järjestelyt.

1.   Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen viiden vuoden välein virastosta arvioinnin, jossa arvioidaan etenkin viraston vaikutusta, tehokkuutta, sen toiminnan moitteettomuutta, sen työskentelymenetelmiä, sen tarpeita sekä sille osoitettujen resurssien käyttöä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti viraston tehtävien kohdealan tai laadun mahdollista muuttamista ja tällaisen muutoksen rahoitusvaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan, miten virasto on soveltanut eturistiriitoja koskevaa toimintatapaa, ja tutkitaan, ilmeneekö olosuhteissa mitään, mikä olisi voinut vaarantaa hyväksyntälautakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden.

2.   Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.

3.   Joka toinen arviointi sisältää tutkimuksen siitä, miten virasto on suoriutunut tehtävistään tavoitteisiin nähden. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi tarvittaessa ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.

4.   Viraston toiminnan tuloksellisuudesta voidaan teettää ulkopuolisia tarkastuksia hallintoneuvoston tai komission pyynnöstä.”