20.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/470

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1304/2013,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 164 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäädäntöjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (3) vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintapuitteet ja säädetään erityisesti niiden temaattiset tavoitteet sekä suunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat periaatteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR:n tehtävät ja toiminta-ala sekä niihin liittyvät temaattisia tavoitteita koskevat investointiprioriteetit ja antaa erityissäännöksiä toimintatyypeistä, joita ESR:sta voidaan rahoittaa.

(2)

ESR:n olisi parannettava työllisyysmahdollisuuksia, vahvistettava sosiaalista osallisuutta, torjuttava köyhyyttä, edistettävä koulutusta, taitoja ja elinikäistä oppimista sekä kehitettävä aktiivista, laaja-alaista ja kestävää osallisuutta edistävää politiikkaa sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 162 artiklalla annettujen tehtävien mukaisesti ja edistettävä näin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan mukaisesti ESR:n olisi otettava huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3)

Eurooppa-neuvosto totesi 17 päivänä kesäkuuta 2010, että kaikessa yhteisessä politiikassa, myös koheesiopolitiikassa, olisi tuettava älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Jotta ESR:n toiminta olisi täysin tämän strategian tavoitteiden mukaista, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan alalla, ESR:n olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyt asiaan liittyvät yhdennetyt suuntaviivat ja maakohtaiset suositukset sekä tarvittaessa kansallisella tasolla kansalliset uudistusohjelmat ja niitä tukevat kansalliset työllisyysstrategiat, kansalliset sosiaalialan raportit, romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat ja kansalliset vammaisia henkilöitä koskevat strategiat. ESR:n olisi edistettävä myös lippulaivahankkeiden, joita ovat erityisesti "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen", "Nuoret liikkeellä" ja "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi", täytäntöönpanon asiaan liittyviä näkökohtia. Siitä olisi myös tuettava komission 26 päivänä elokuuta 2010 päivätyssä tiedonannossa esitettyyn aloitteeseen "Euroopan digitaalistrategia" ja komission 6 päivän lokakuuta 2010 päivätyssä tiedonannossa esitettyyn aloitteeseen "Innovaatiounioni" liittyviä asiaankuuluvia toimia.

(4)

Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammassa ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla. Näitä haasteita on vielä pahentanut viimeaikainen talous- ja rahoituskriisi, joka on lisännyt työttömyyttä etenkin nuorten ja muiden heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden, kuten maahanmuuttajien ja vähemmistöjen, parissa.

(5)

ESR:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä, parantamaan pääsyä työmarkkinoille kiinnittäen erityistä huomiota työmarkkinoista kauimpana oleviin ihmisiin ja tukemaan työvoiman vapaaehtoista liikkuvuutta. ESR:sta olisi lisäksi tuettava aktiivisena ja terveenä ikääntymistä, myös innovatiivisten työn organisointitapojen avulla sekä edistämällä työterveyttä ja -turvallisuutta ja parantamalla työllistettävyyttä. Pyrkiessään edistämään työmarkkinoiden parempaa toimintaa lisäämällä työntekijöiden liikkuvuutta valtioiden välillä ESR:n olisi erityisesti tuettava työhönottoa koskevia Euroopan työnvälityspalveluita (Eures-toimia) ja niihin liittyviä tiedotus-, ohjaus- ja neuvontapalveluja kansallisella ja rajat ylittävällä tasolla. ESR:sta rahoitettavissa toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 5 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.

(6)

ESR:n olisi myös edistettävä sosiaalista osallisuutta sekä ehkäistävä ja torjuttava köyhyyttä, jotta saadaan katkaistua sukupolvesta toiseen jatkuva huono-osaisuuden kierre; tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia toimintapolitiikkoja, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, lapset, työssäkäyvät köyhät ja ikääntyneet naiset mukaan lukien. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten osallistumiseen olisi kiinnitettävä huomiota. ESR:a voidaan käyttää kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palveluiden saatavuuden parantamiseen etenkin terveydenhuollon, työllisyys- ja koulutuspalveluiden, asunnottomille tarkoitettujen palveluiden, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, päivähoidon ja pitkäaikaishoidon aloilla. Tuetut palvelut voivat olla julkisia, yksityisiä ja/tai yhteisöperustaisia, ja niitä voivat tarjota erityyppiset palveluntuottajat eli julkishallinto, yksityiset yritykset, yhteiskunnalliset yritykset ja kansalaisjärjestöt.

(7)

ESR:n olisi sitouduttava siihen, että se puuttuu koulunkäynnin keskeyttämiseen ja edistää yhdenvertaista pääsyä laadukkaan koulutuksen piiriin, panostaa ammatilliseen koulutukseen, parantaa koulutusjärjestelmien merkitystä työmarkkinoiden kannalta ja tehostaa elinikäistä oppimista, myös virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen tarjoamia oppimismahdollisuuksia.

(8)

Näiden prioriteettien lisäksi vähemmän kehittyneillä alueilla ja vähemmän kehittyneissä jäsenvaltioissa on aiheellista talouskasvun ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseksi parantaa julkishallinnon tehokkuutta kansallisella ja alueellisella tasolla sekä julkishallinnon valmiuksia toimia osallistavalla tavalla. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen, institutionaalisia valmiuksia olisi vahvistettava, myös syrjinnän torjunnassa.

(9)

Investointiprioriteetin "yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen" mukaisesti voidaan tukea kaikkia tässä asetuksessa asetettuja temaattisia tavoitteita. ESR:sta tuettuihin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioihin olisi otettava mukaan sekä paikallisen toimintaryhmän hallinnoinnin että strategian sisällön määrittämisen osalta myös alueen heikossa asemassa olevat ihmiset.

(10)

Samalla on keskeisen tärkeää tukea unionin mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehitystä ja kilpailukykyä ja varmistaa, että ihmiset voivat sopeutua tarvittavien taitojen hankkimisen ja elinikäisen oppimisen tarjoamien mahdollisuuksien avulla uusiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi siirtyminen osaamistalouteen, digitaalistrategia sekä siirtyminen vähähiiliseen ja energiatehokkaampaan talouteen. ESR:n olisi osaltaan autettava vastaamaan näihin haasteisiin pyrkimällä ensisijaisten temaattisten tavoitteidensa saavuttamiseen. Tähän liittyen ESR:sta olisi tuettava työvoiman siirtymistä koulutuksesta työhön ja vihreämpiin ammatteihin ja työpaikkoihin sekä pyrittävä ratkaisemaan muun muassa energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja kestävän liikenteen aloilla esiintyvä ammattitaitovaje. ESR:n olisi myös edistettävä kulttuurialan ja luovan alan osaamista. Sosiokulttuurinen ja luova ala sekä kulttuuriala ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat välillisesti ESR:n tavoitteiden toteutumiseen; niiden tarjoamat mahdollisuudet olisi näin ollen otettava paremmin osaksi ESR:n hankkeita ja ohjelmatyötä.

(11)

Koska tarve puuttua nuorisotyöttömyyteen koko unionissa on jatkuva, olisi luotava nuorisotyöllisyysaloite niitä alueita varten, joilla tilanne on heikoin. Nuorisotyöllisyysaloitteella olisi tuettava tällaisten alueiden nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa ja jotka ovat työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella, millä lujitettaisiin ja nopeutettaisiin ESR-rahoituksella tuettujen toimien toteutusta. Lisärahoitus olisi kohdennettava erityisesti nuorisotyöllisyysaloitteeseen sovittaen se alueille, joilla tilanne on heikoin, myönnettävään ESR-rahoitukseen. Koska nuorisotyöllisyysaloitteessa toimet kohdennetaan yksittäisiin henkilöihin rakenteiden sijasta, sillä olisi pyrittävä täydentämään muita ESR:sta rahoitettavia toimia sekä kansallisia toimia, jotka kohdistuvat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin, muun muassa nuorisotakuun täytäntöönpanon avulla nuorisotakuun perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen (4) mukaisesti; tämän suosituksen mukaan nuorten olisi neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai koulutuksen päättymisestä saatava laadukas työtarjous tai voitava osallistua täydennyskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai harjoitteluun. Nuorisotyöllisyysaloitteella voidaan tukea myös koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntatoimenpiteitä. Nuoren osallistuminen nuorisotyöllisyysaloitteeseen ei saisi olla edellytyksenä sille, että nuori ja hänen perheensä tai hänen huollettavaan olevat henkilöt saavat sosiaalietuuksia.

(12)

Nuorisotyöllisyysaloite olisi otettava kokonaisuudessaan osaksi ESR:n ohjelmatyötä, mutta tarpeen vaatiessa olisi harkittava nimenomaan nuorisotyöllisyysaloitetta koskevia säännöksiä, jotta sen tavoitteet saavutetaan. On tarpeen yksinkertaistaa ja helpottaa nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa, erityisesti varainhoitosäännöksiin ja temaattista keskittämistä koskeviin järjestelyihin liittyen. Jotta varmistetaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen tulokset tuodaan selvästi esille ja niistä tiedotetaan, olisi harkittava erityisiä seuranta- ja arviointijärjestelyjä sekä tiedotus- ja viestintäjärjestelyjä. Nuorisojärjestöjen olisi osallistuttava seurantakomiteoissa käytäviin keskusteluihin nuorisotyöllisyysaloitteen valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä arvioinnista.

(13)

ESR:n olisi edistettävä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista varmistamalla, että tuet keskitetään paremmin unionin prioriteetteihin. ESR:n vähimmäisosuus koheesiopolitiikan rahoituksesta vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 84 artiklan 3 kohdan mukaisesti. ESR:n olisi erityisesti lisättävä tukeaan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen varaamalla siihen vähimmäismäärärahat, jotka ovat 20 prosenttia kunkin jäsenvaltion kaikista ESR-varoista. ESR-tukea saavien investointiprioriteettien valintaa ja lukumäärää olisi myös rajoitettava tuettujen alueiden kehitystason mukaan.

(14)

Jotta ESR:n tukemilla toimenpiteillä unionin tasolla saavutettuja tuloksia pystytään seuraamaan tiiviimmin ja arvioimaan paremmin, tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit. Tällaisten indikaattoreiden olisi vastattava tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 asiaa koskevien säännösten mukaisesti tuettavaa investointiprioriteettia ja tuettavan toimenpiteen tyyppiä. Indikaattoreita olisi tarvittaessa täydennettävä ohjelmakohtaisilla tulos- ja/tai tuotosindikaattoreilla.

(15)	Jäsenvaltioita rohkaistaan raportoimaan siitä, miten ESR:sta myönnetty rahoitus vaikuttaa marginalisoituneiden ryhmien yhtäläisiin mahdollisuuksiin, yhdenvertaiseen pääsyyn ja integroitumiseen kaikissa toimenpideohjelmissa.

(16)

Osallistujia koskevien arkaluonteisten tietojen keräämistä ja säilyttämistä koskevat tietosuojavaatimukset huomioon ottaen jäsenvaltioiden ja komission olisi arvioitava säännöllisesti ESR:sta annettavan tuen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten, kuten romanien, parissa. Jäsenvaltioita rohkaistaan raportoimaan ESR:sta rahoitetuista aloitteista kansallisiin uudistusohjelmiinsa liitetyissä kansallisissa sosiaalialan raporteissa etenkin silloin, kun ne koskevat marginalisoituneita yhteisöjä, kuten romaneja ja maahanmuuttajia.

(17)

ESR:sta tuettavien toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta alueellisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, joihin kuuluvat myös alue- ja paikallistason toimijat sekä erityisesti paikallis- ja alueviranomaisia, järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, talouselämää ja etenkin työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä edustavat kattojärjestöt. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen ESR:n strategiseen hallinnointiin toimenpideohjelmien prioriteettien laatimisesta aina täytäntöönpanoon ja ESR:n tulosten arviointiin saakka.

(18)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR:sta rahoitettujen prioriteettien täytäntöönpanolla edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti. Arvioinnit ovat osoittaneet, että on tärkeää ottaa sukupuolten tasa-arvoa koskeviin tavoitteisiin liittyvät näkökohdat huomioon oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti kaikessa toimenpideohjelmiin liittyvässä toiminnassa ja kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, täytäntöönpano- ja arviointivaiheissa ja varmistaa, että toteutetaan erityistoimia, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, naisten taloudellista riippumattomuutta, koulutusta ja ammattitaidon kohentamista sekä väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten integroimista uudelleen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

(19)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ESR:n rahoittamien prioriteettien täytäntöönpanolla olisi torjuttava sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, jolloin erityistä huomiota olisi kiinnitettävä henkilöihin, joihin kohdistuu moniperusteista syrjintää. Sukupuoleen perustuva syrjintä olisi tulkittava laajasti, niin että se kattaa muut sukupuoleen liittyvät näkökohdat Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. ESR:n rahoittamien prioriteettien täytäntöönpanolla olisi myös edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia. ESR:sta olisi tuettava vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisten unionin velvoitteiden täyttämistä muun muassa koulutuksen, työn ja työllisyyden sekä esteettömyyden osalta. ESR:sta olisi myös tuettava siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon. ESR:sta ei olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä.

(20)

Sosiaaliselle innovoinnille annettava tuki edistää osaltaan sitä, että toimintapolitiikoilla pystytään reagoimaan paremmin sosiaalisiin muutoksiin. ESR:n olisi rohkaistava ja tuettava innovatiivisia yhteiskunnallisia yrityksiä ja yrittäjiä sekä kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisötalouden toimijoiden innovatiivisia hankkeita. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden laajempaa soveltamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa toimintapolitiikan tehokkuutta, ja tämän vuoksi on perusteltua myöntää erityistukea ESR:sta. Jos innovatiiviset ratkaisut osoittautuvat tehokkaiksi, niihin voisi sisältyä myös sosiometriikan, kuten esimerkiksi eettisen merkinnän, kehittäminen.

(21)

Valtioiden välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, ja tämän vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi tuettava sitä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. On myös välttämätöntä vahvistaa komission asemaa kokemusten vaihdon edistäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana.

(22)	ESR:n olisi tuettava alojen välisiä ja alueellisia kumppanuuksia yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan vaalimiseksi työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden aloilla.

(23)

Alueellisten ja paikallisten sidosryhmien aktivoinnin olisi autettava Eurooppa 2020 -strategian ja sen yleistavoitteiden toteuttamisessa. Jotta alue- ja paikallisviranomaiset, kaupungit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt saataisiin osallistumaan aktiivisemmin toimenpideohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, voidaan käyttää ja tukea alueellisia sopimuksia, paikallisia työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia aloitteita, kestäviä ja osallistavia yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioita kaupunki- ja maaseutualueilla sekä kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevia strategioita.

(24)	Asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt vahvistetaan kansallisella tasolla, lukuun ottamatta tiettyjä poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR:n osalta.

(25)	ESR:n käytön yksinkertaistamiseksi ja virheiden riskin vähentämiseksi sekä ESR:sta tuettavien toimien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi on aiheellista antaa säännöksiä, jotka täydentävät asetusta (EU) N:o 1303/2013 menojen tukikelpoisuuden osalta.

(26)	Vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen käytön on määrä johtaa keventämiseen edunsaajan kannalta ja keventää kaikkien ESR:n hankekumppanien hallinnollista taakkaa.

(27)	On tärkeää varmistaa, että kunkin toimenpideohjelman varainhoito on moitteetonta ja että se pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti. Jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä laatimasta sääntöjä, jotka tekevät varojen käytöstä edunsaajille monimutkaisempaa.

(28)	Jäsenvaltioita ja alueita olisi rohkaistava hyödyntämään ESR:n vipuvaikutusta rahoitusvälineiden kautta, jotta voidaan tukea esimerkiksi opiskelijoita, työpaikkojen luomista, työntekijöiden liikkuvuutta, sosiaalista osallisuutta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä.

(29)	ESR:n olisi täydennettävä muita unionin ohjelmia, ja ESR:n ja muiden unionin rahoitusvälineiden välille olisi kehitettävä tiivistä yhteisvaikutusta.

(30)

Investointi inhimilliseen pääomaan on unionin tärkein keino varmistaa kansainvälinen kilpailukykynsä ja taloutensa kestävä elpyminen. Minkäänlaisilla investoinneilla ei voida saada aikaan rakenneuudistuksia, jollei niihin liity johdonmukainen kasvusuuntautunut inhimillisen pääoman kehittämisstrategia. Siksi on tarpeen varmistaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 ammattitaidon parantamiseen ja työllisyystason nostamiseen tarkoitetut varat mahdollistavat riittävän laajat toimet.

(31)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten määritelmien vahvistamista sekä niiden enimmäismäärien vahvistamista eri toimityyppien mukaan. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(32)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklassa määrätyn komitean olisi avustettava komissiota ESR:n hallinnossa.

(33)

Koska tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006 (5), mainittu asetus olisi kumottava. Tämä asetus ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisen avun jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1081/2006 tai muun, 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen apuun sovellettavan lainsäädännön nojalla. Mainittua asetusta ja tällaista muuta sovellettavaa lainsäädäntöä olisi siten sovellettava kyseiseen apuun tai asianomaisiin toimiin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen niiden lopettamiseen saakka. Asetuksen (EY) N:o 1081/2006 mukaisesti esitettyjen tai hyväksyttyjen tukihakemusten olisi pysyttävä edelleen voimassa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävät, mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloite, sen tuen soveltamisala, erityissäännökset ja tukikelpoisten menojen lajit.

2 artikla

Tehtävät

1.   ESR:sta edistetään korkeaa työllisyystasoa ja työpaikkojen korkeaa laatua, helpotetaan pääsyä työmarkkinoille, tuetaan työntekijöiden alueellista ja ammatillista liikkuvuutta ja helpotetaan heidän sopeutumistaan teollisen muutoksen sekä kestävän kehityksen edellyttämiin tuotantojärjestelmien muutoksiin, edistetään kaikkien saatavilla olevan koulutuksen korkeaa tasoa ja tuetaan nuorten siirtymistä koulutuksen ja työelämän välillä, torjutaan köyhyyttä, vahvistetaan sosiaalista osallisuutta ja tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja edistetään näin unionin prioriteetteja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen alalla.

2.   ESR toteuttaa 1 kohdassa esitetyt tehtävänsä tukemalla jäsenvaltioita niiden pyrkiessä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia', prioriteettien ja yleistavoitteiden saavuttamiseen ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden pyrkiä poistamaan nimenomaan niitä koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista haittaavia esteitä. ESR tukee tehtäviinsä liittyvien politiikan ja toimenpiteiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ottaen huomioon asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut asiaan liittyvät maakohtaiset suositukset sekä, tapauksen mukaan, kansallisella tasolla kansalliset uudistusohjelmat sekä muut asiaa koskevat kansalliset strategiat ja raportit.

3.   ESR:n tuen on hyödytettävä ihmisiä, myös heikossa asemassa olevia ihmisiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia henkilöitä, maahanmuuttajia, etnisiä vähemmistöjä, marginalisoituneita yhteisöjä ja köyhyydestä sekä syrjäytymisestä kärsiviä ihmisiä kaikissa ikäryhmissä. ESR:sta annetaan tukea myös työntekijöille, yrityksille, yhteisötalouden toimijat mukaan luettuina, ja yrittäjille sekä järjestelmille ja rakenteille uusiin haasteisiin, kuten ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsevan epätasapainon vähentämiseen, mukautumisen helpottamiseksi ja hyvän hallintotavan, sosiaalisen kehityksen ja uudistusten täytäntöönpanon edistämiseksi etenkin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan alalla.

3 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 8, 9, 10 ja 11 alakohdan, jotka vastaavat tämän kohdan a, b, c ja d alakohtaa, temaattisten tavoitteiden perusteella ja tehtäviensä mukaisesti ESR:sta tuetaan seuraavia investointiprioriteetteja:

a)

temaattisen tavoitteen "kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen" toteuttamisen osalta: i) työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoista kaukana olevat henkilöt mukaan lukien, pääsy työhön, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen; ii) erityisesti ilman työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevien nuorten, sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat ja marginalisoituneiden yhteisöjen nuoret mukaan luettuina, kestävä integroituminen työmarkkinoille muun muassa nuorisotakuun täytäntöönpanon avulla; iii) itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen, innovatiiviset mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien; iv) miesten ja naisten tasa-arvo kaikilla aloilla, mukaan lukien työpaikan saanti, urakehitys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen; v) työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin; vi) aktiivisena ja terveenä ikääntyminen; vii) työmarkkinalaitosten, kuten julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistaminen ja palvelujen mukauttaminen vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita, mukaan lukien toimin, joilla lisätään työvoiman liikkuvuutta valtioiden välillä, sekä liikkuvuusjärjestelmillä ja paremmalla yhteistyöllä laitosten ja asianomaisten sidosryhmien välillä;

b)

temaattisen tavoitteen "sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta" toteuttamisen osalta: i) aktiivinen osallistaminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen; ii) marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonominen integrointi; iii) kaikenlaisen syrjinnän torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen; iv) kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palveluiden, kuten terveyspalveluiden ja yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden saatavuuden parantaminen; v) yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja ammattiin pääsyn edistäminen yhteiskunnallisissa yrityksissä sekä yhteisötalouden ja solidaarisen talouden edistäminen työpaikkojen saannin parantamiseksi; vi) yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategiat;

c)

temaattisen tavoitteen "investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen" toteuttamisen osalta: i) vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusasteen ja keskiasteen koulutukseen, mukaan lukien virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen tarjoamat mahdollisuudet palata koulutukseen; ii) parannetaan korkea-asteen ja vastaavan koulutuksen laatua ja tehokkuutta sekä siihen pääsyä tavoitteena koulutukseen osallistumisen lisääminen ja koulutussaavutusten parantaminen, erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien parissa; iii) lisätään kaikkien ikäryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen puitteissa, kohennetaan työntekijöiden tietoja, ammattitaitoa ja pätevyyttä ja edistetään joustavia koulutuspolkuja muun muassa ura-ohjauksen ja hankittujen pätevyyksien hyväksynnän avulla; iv) parannetaan koulutusjärjestelmien merkitystä työmarkkinoiden kannalta, helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja vahvistetaan ammattikoulutus- ja harjoittelujärjestelmiä sekä parannetaan niiden laatua muun muassa ammattitaitotarpeiden ennakointimekanismeilla, mukauttamalla opetussuunnitelmia sekä perustamalla ja kehittämällä työssäoppimisen järjestelmiä, yhdistelmäopintojärjestelmät ja oppisopimuskoulutus mukaan luettuina;

d)

temaattisen tavoitteen "viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen" toteuttamisen osalta: i) investoinnit institutionaalisten valmiuksien parantamiseen sekä julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehostamiseen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan edistämiseksi; Tätä investointiprioriteettia sovelletaan vain niissä jäsenvaltioissa, jotka voivat saada koheesiorahaston tukea, tai niissä jäsenvaltioissa, joissa sijaitsee yksi tai useampi NUTS 2 -tason alue, jota tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a alakohdassa; ii) kaikkien koulutus- ja aikuiskoulutuspolitiikkaa sekä harjoittelu- ja työllisyys- sekä sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantaminen myös alakohtaisten ja alueellisten sopimusten avulla kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason uudistusten käynnistämiseksi.

2.   ESR edistää 1 kohdassa lueteltujen investointiprioriteettien kautta myös muita temaattisia tavoitteita, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa, ensisijaisesti seuraavin keinoin:

a)

tuetaan siirtymistä vähähiiliseen, ilmastonmuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen parantamalla koulutus- ja harjoittelujärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parantamalla työvoiman ammattitaitoa ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön ja energiaan liittyville sektoreille;

b)	parannetaan tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksia, käyttöä ja laatua kehittämällä digitaalista lukutaitoa sekä verkko-oppimista ja investoimalla tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, tietoteknisiin taitoihin sekä niihin liittyviin yrittäjyystaitoihin;

c)	vahvistetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja innovointia kehittämällä jatko-opintoja ja yrittäjyystaitoja, kouluttamalla tutkijoita ja toteuttamalla verkottumis- ja kumppanuustoimia korkeakoululaitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten sekä yritysten välillä;

d)	parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävyyttä edistämällä yritysten, johtajien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä ja lisäämällä investointeja inhimilliseen pääomaan sekä tukemalla käytännönläheistä ammatillista koulutusta tarjoavia tahoja.

4 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimenpideohjelmissa esitetyt strategia ja toimet ovat johdonmukaisia niiden kansallisissa uudistusohjelmissa sekä soveltuvissa tapauksissa niiden muissa työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevissa kansallisissa strategioissa ja perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa asiaa koskevissa neuvoston suosituksissa kartoitettujen haasteiden kanssa ja että niillä vastataan kyseisiin haasteisiin, jotta voidaan edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamista.

2.   Vähintään 20 prosenttia ESR:n kokonaismäärärahoista kussakin jäsenvaltiossa on kohdennettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohdassa säädettyyn temaattiseen tavoitteeseen "sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta".

3.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä temaattiseen keskittämiseen seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)	kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 80 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin;

b)	siirtymäalueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 70 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin;

c)	vähemmän kehittyneillä alueilla jäsenvaltioiden on keskitettävä vähintään 60 prosenttia kunkin toimenpideohjelman ESR-määrärahoista enintään viiteen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn investointiprioriteettiin.

4.   Jäljempänä 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimintalinjoja ei oteta mukaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä prosenttiosuuksia laskettaessa.

5 artikla

Indikaattorit

1.   Tämän asetuksen liitteessä I säädettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita ja soveltuvissa tapauksissa ohjelmakohtaisia indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 27 artiklan 4 kohdan ja 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iv alakohdan mukaisesti. Kaikista investointiprioriteeteista on esitettävä kaikki yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit. Tämän asetuksen liitteessä II säädetyt tulosindikaattorit on esitettävä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa tiedot eritellään sukupuolen mukaan.

Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien perustasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset tavoitearvot vuodeksi 2023. Tuotosindikaattorit on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen tavoitearvo vuodeksi 2023, perustasot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita asiaan vaikuttavia tietolähteitä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina.

2.   Edellä olevan 1 kohdan lisäksi tämän asetuksen liitteessä II säädettyjä tulosindikaattoreita on käytettävä kaikkiin toimiin, joita tuetaan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanemiseksi. Kaikkiin tämän asetuksen liitteessä II säädettyihin indikaattoreihin on liitettävä kumulatiivinen määrällinen tavoitearvo vuodeksi 2023 ja perustaso.

3.   Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava sähköisesti jäsennellyt tiedot kustakin toimintalinjasta jaoteltuna investointiprioriteetin mukaan yhdessä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten kanssa. Tiedot on annettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan vi alakohdassa tarkoitettujen tukitoimien luokkien sekä tuotos- ja tulosindikaattorien osalta. Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 2 kohdasta poiketen tuotos- ja tulosindikaattoreita varten toimitettujen tietojen on liityttävä osittain tai kokonaan toteutettujen toimien arvoihin.

II   LUKU

OHJELMATYÖTÄ JA TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

6 artikla

Kumppaneiden osallistuminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklassa tarkoitettujen kumppanien osallistuminen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoon voidaan toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 123 artiklan 7 kohdassa määriteltyjen yleiskattavien tukien muodossa. Tällöin toimenpideohjelmassa on yksilöitävä se toimenpideohjelman osa, jota yleiskattava tuki koskee, mukaan lukien kustakin toimintalinjasta siihen alustavasti myönnetyt määrärahat.

2.   Jotta voidaan rohkaista työmarkkinaosapuolten osallistumista riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetussa jäsenvaltiossa varmistettava, että asianmukainen määrä ESR:n määrärahoista osoitetaan tarpeen mukaan valmiuksia parantaviin toimiin, jotka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin.

3.   Jotta voidaan rohkaista kansalaisjärjestöjä osallistumaan riittävästi ESR:sta tuettuihin toimiin, etenkin sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien alalla, toimenpideohjelman hallintoviranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 90 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa määritellyillä alueilla tai koheesiorahaston tukeen oikeutetussa jäsenvaltiossa varmistettava, että ESR:n resursseista osoitetaan asianmukainen määrä kansalaisjärjestöjen valmiuksia parantaviin toimiin.

7 artikla

Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät miesten ja naisten tasa-arvoa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklan mukaisesti toimenpideohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kaikissa vaiheissa. Jäsenvaltio ja komissio tukevat ESR:n kautta myös 3 artiklassa ja erityisesti tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen investointiprioriteettien mukaisesti kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään naisten kestävää osallistumista työelämään ja siellä etenemistä ja siten torjumaan köyhyyden naisistumista, vähentämään sukupuoleen perustuvaa eriytymistä, torjumaan sukupuolistereotypioita työmarkkinoilla ja koulutuksessa sekä edistämään kaikkien työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja hoitovastuiden jakamista tasapuolisesti miesten ja naisten kesken.

8 artikla

Yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjinnän torjumisen edistäminen

Jäsenvaltiot ja komissio edistävät kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ottaen kaikessa toiminnassa huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 7 artiklassa tarkoitetun syrjimättömyyden periaatteen. Jäsenvaltiot ja komissio tukevat ESR:n kautta myös erityistoimenpiteitä tämän asetuksen 3 artiklassa ja etenkin 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen investointiprioriteettien puitteissa. Näillä toimenpiteillä pyritään torjumaan kaikenlaista syrjintää sekä parantamaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen ja siten lujittaa sosiaalista osallisuutta, vähentää eriarvoisuutta koulutustason ja terveystilanteen osalta sekä helpottaa siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon, erityisesti kun kyseessä ovat henkilöt, joihin kohdistuu moniperusteista syrjintää.

9 artikla

Sosiaalinen innovointi

1.   ESR:sta edistetään sosiaalista innovointia kaikilla tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyillä ESR:n toiminta-alaan kuuluvilla alueilla; tavoitteena on erityisesti, myös paikallisella tai alueellisella tasolla, testata, arvioida ja soveltaa laajemmin innovatiivisia ratkaisuja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi yhdessä asiaankuuluvien kumppaneiden ja erityisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.

2.   Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin niiden täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.

3.   Komissio edistää valmiuksien kehittämistä sosiaalista innovointia varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista, perustamalla verkostoja sekä levittämällä ja edistämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä.

10 artikla

Valtioiden välinen yhteistyö

1.   Jäsenvaltioiden on tuettava valtioiden välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on vastavuoroisen oppimisen edistäminen, millä lisätään ESR:n tukeman toimintapolitiikan tehokkuutta. Valtioiden välisessä yhteistyössä on oltava kumppaneita ainakin kahdesta jäsenvaltiosta.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot, joissa on vain yksi ESR:sta tuettu toimenpideohjelma tai yksi useasta rahastosta rahoitettava toimenpideohjelma, voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen poikkeuksellisesti päättää olla tukematta valtioiden välisen yhteistyön piiriin kuuluvia toimenpiteitä.

3.   Jäsenvaltiot voivat valita yhdessä asiaankuuluvien kumppanien kanssa valtioiden välisen yhteistyön teemat komission ehdottamasta ja 25 artiklassa tarkoitetun komitean vahvistamasta yhteisten teemojen luettelosta tai valita muita niiden erityistarpeita vastaavia teemoja.

4.   Komissio edistää valtioiden välistä yhteistyötä 3 kohdassa tarkoitetun luettelon yhteisten teemojen ja tapauksen mukaan jäsenvaltioiden valitsemien muiden teemojen osalta vastavuoroisen oppimisen sekä koordinoitujen tai yhteisten toimenpiteiden kautta. Komissio huolehtii erityisesti unionin tason foorumista, jolla helpotetaan valtioiden välisten kumppanuuksien perustamista, kokemusten vaihtoa, valmiuksien parantamista ja verkottumista sekä asiaan liittyvien tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Lisäksi komissio laatii koordinoidut täytäntöönpanopuitteet, joihin sisältyvät yhteiset tukikelpoisuuskriteerit, toimenpiteiden tyypit ja ajoitus sekä yhteiset seuranta- ja arviointimenetelmät, jotta helpotetaan valtioiden välistä yhteistyötä.

11 artikla

Toimenpideohjelmien rahoitusta koskevat erityissäännökset

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa voidaan vahvistaa toimintalinjoja tämän asetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen sosiaalisen innovoinnin ja valtioiden välisen yhteistyön täytäntöönpanoa varten.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimintalinjan osarahoituksen enimmäisosuutta korotetaan kymmenellä prosenttiyksiköllä, jos koko toimintalinja kohdistuu sosiaaliseen innovointiin tai valtioiden väliseen yhteistyöhön tai näiden yhdistelmään; osarahoituksen enimmäisosuus ei kuitenkaan saa olla yli 100 prosenttia.

3.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan 3 kohdassa säädetään, toimenpideohjelmissa on myös vahvistettava suunniteltujen ESR:sta tuettujen toimenpiteiden osuus

a)	temaattisissa tavoitteissa, jotka luetellaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan ensimmäisen kohdan 1–7 alakohdassa, tarvittaessa toimintalinjoittain;

b)	tämän asetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitetuissa sosiaalisessa innovoinnissa ja valtioiden välisessä yhteistyössä, jos niitä ei kateta niihin kohdistuvasta toimintalinjasta.

12 artikla

Alueellisten erityispiirteiden huomioon ottamista koskevat erityissäännökset

1.   ESR:stä voidaan tukea kaupunki- ja maaseutualueilla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 32, 33 ja 34 artiklassa tarkoitettuja työllisyyttä ja nuorisotyöllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevia yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioita, alueellisia sopimuksia ja paikallisia aloitteita sekä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 36 artiklassa tarkoitettuja yhdennettyjä alueellisia investointeja.

2.   ESR:sta voidaan myöntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 (6) 7 artiklassa tarkoitettuja EAKR-toimia täydentävää tukea kaupunkialueiden kestävään kehitykseen strategioilla, joissa esitetään yhdennettyjä toimenpiteitä taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten haasteiden käsittelemiseksi kaupunkialueilla, jotka jäsenvaltiot ovat valinneet niiden kumppanuussopimuksissa määrättyjen periaatteiden pohjalta.

III   LUKU

VARAINHOITOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.   ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, joihin voi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 120 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin tavoin kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä toimittamia varoja.

2.   ESR:sta voidaan myöntää tukea sellaisten toimien yhteydessä syntyneisiin menoihin, jotka toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta unionissa, edellyttäen että seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

a)	toimi hyödyttää ohjelma-aluetta;

b)

toimenpideohjelman viranomaisten velvoitteista toimenpiteen hallinnoinnin, valvonnan ja tilintarkastuksen suhteen huolehtivat siitä toimenpideohjelmasta vastaavat viranomaiset, jonka osana tointa tuetaan, tai ne tekevät sopimuksia viranomaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, jossa toimi pannaan täytäntöön, edellyttäen että toiminnan hallinnointia, valvontaa ja tilintarkastusta koskevat velvoitteet täyttyvät kyseisessä jäsenvaltiossa.

3.   Tällaisiin toimiin liittyviin unionin ulkopuolella aiheutuneisiin menoihin voidaan myöntää tukea ESR:sta, jos niiden osuus on enintään kolme prosenttia ESR:n toimenpideohjelman talousarviosta tai ESR:n osuudesta useasta rahastosta rahoitettavasta toimenpideohjelmasta ja jos ne koskevat 3 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan mukaisia temaattisia tavoitteita ja jos asianomainen seurantakomitea on hyväksynyt kyseisen toimen tai kyseiset toimityypit.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menojen lisäksi ESR:sta ei voida tukea myöskään infrastruktuurien, maan ja kiinteistöjen ostoja.

5.   Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamiin luontoissuorituksiin voidaan myöntää rahoitusta ESR:sta, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.

14 artikla

Yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtojen lisäksi komissio voi korvata jäsenvaltioiden maksamia menoja määrittämiensä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella. Tällä perusteella laskettuja määriä pidetään edunsaajille maksettuna julkisena tukena ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisena tukikelpoisena menona.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat katettavien toimien tyyppiä sekä vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten määritelmiä ja niiden enimmäismääriä, joita voidaan mukauttaa yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon edellisen ohjelmakauden aikana saadut kokemukset.

Rahoituksen tarkastuksen ainoana tarkoituksena on varmentaa, että edellytykset, joiden mukaisesti komissio suorittaa korvauksen vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten perusteella, täyttyvät.

Kun käytetään ensimmäisen alakohdan mukaisesti rahoitusmuotoja, jotka perustuvat vakioyksikkökustannuksiin ja kertakorvauksiin, jäsenvaltiot voivat soveltaa omia kirjanpitokäytäntöjään toimien tueksi. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamiseksi tällaisiin tilintarkastuskäytäntöihin ja niiden tuloksena saatuihin määriin ei kohdistu tilintarkastusviranomaisen tai komission tekemiä tarkastuksia.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 5 kohdan d alakohdan mukaisesti kiinteämääräistä rahoitusta, joka on enintään 40 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, voidaan käyttää toimen jäljellä olevien tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelmia sovellettavan osuuden määrittämiseksi.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 5 kohdassa säädettyjen menetelmien lisäksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut määrät voidaan vahvistaa tapauskohtaisesti viittaamalla talousarvioluonnokseen, jonka hallintoviranomainen on hyväksynyt ennalta, jos julkinen tuki avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta ei ole yli 100 000 euroa.

4.   Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 4 kohdan soveltamista avustukset ja takaisin maksettava tuki, joiden osalta julkinen tuki on enintään 50 000 euroa, maksetaan vakioyksikkökustannusten ja kertakorvauksen muodossa tämän artiklan 1 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan mukaisesti tai kiinteämääräisenä rahoituksena asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta toimia, jotka saavat tukea valtiontukijärjestelmän puitteissa. Jos käytetään kiinteämääräistä rahoitusta, osuuden laskemiseksi käytettävät kustannuslajit voidaan korvata asetuksen (EU) N:o 1303/2013 /2013 67 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

15 artikla

Rahoitusvälineet

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti ESR voi tukea sen toiminta-alaan kuuluvia toimia ja politiikkaa rahoitusvälineiden, kuten mikroluottojen ja takuurahastojen, kautta.

IV   LUKU

NUORISOTYÖLLISYYSALOITE

16 artikla

Nuorisotyöllisyysaloite

Nuorisotyöllisyysaloitteella tuetaan nuorisotyöttömyyden torjumista unionin tukikelpoisilla alueilla tukemalla tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisia toimia. Nuorisotyöllisyysaloitteen kohteena ovat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret, joilla ei ole työtä tai koulutus- tai harjoittelupaikkaa, jotka asuvat tukikelpoisilla alueilla, jotka ovat työelämän ulkopuolella tai työttömiä, pitkäaikaistyöttömät mukaan lukien, riippumatta siitä, ovatko he rekisteröityneet työnhakijoiksi. Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti päättää laajentaa kohderyhmää alle 30-vuotiaisiin nuoriin.

Vuosina 2014–2015 nuorisotyöllisyysaloitteen "tukikelpoisia alueita" ovat ne NUTS 2 -tason alueet, joilla 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012, ja jäsenvaltioissa, joiden nuorisotyöttömyys nousi yli 30 prosenttia vuonna 2012, ne NUTS 2 -tason alueet, joilla nuorisotyöttömyysaste oli yli 20 prosenttia vuonna 2012.

Nuorisotyöllisyysaloitteen vuosia 2016–2020 koskevia varoja voidaan lisätä talousarviomenettelyn puitteissa asetuksen (EU) N:o 1311/2013/ 14 artiklan mukaisesti. Nuorisotyöllisyysaloitteen tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi kaudella 2016–2020 toisessa alakohdassa olevia viittauksia vuoden 2012 tietoihin pidetään viittauksina tuoreimpiin saatavilla oleviin vuotuisiin tietoihin. Lisävarojen jakamisessa jäsenvaltioiden kesken käytetään samoja menettelyjä kuin ensimmäisessä erityismäärärahojen jakamisessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen VIII mukaisesti.

Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltiot voivat päättää myöntää rajallisen rahamäärän, joka on enintään 10 prosenttia nuorisotyöllisyysaloitteeseen sisältyvistä varoista, nuorille, jotka asuvat osa-alueilla, joilla nuorten työttömyysaste on korkea ja jotka eivät kuulu tukikelpoisiin NUTS 2 -tason alueisiin.

17 artikla

Temaattinen keskittäminen

Nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettua erityismäärärahaa ei oteta huomioon laskettaessa 4 artiklassa tarkoitettua temaattista keskittämistä.

18 artikla

Ohjelmatyö

Nuorisotyöllisyysaloite otetaan osaksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 96 artiklan mukaista ESR:n ohjelmatyötä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa vahvistettava nuorisotyöllisyysaloitetta koskevat ohjelmajärjestelyt kumppanuussopimuksissaan ja niiden toimenpideohjelmissa.

Ohjelmatyötä koskevilla järjestelyillä voi olla yksi tai useampi seuraava muoto:

a)	erityinen toimenpideohjelma;

b)	toimenpideohjelmaan sisältyvä erityinen toimintalinja;

c)	yhden tai useamman toimintalinjan osa.

Nuorisotyöllisyysaloitteeseen sovelletaan myös tämän asetuksen 9 ja 10 artiklaa.

19 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Seurantakomitean on niiden tehtävien lisäksi, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 110 artiklassa, vähintään kerran vuodessa tarkasteltava nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoa toimenpideohjelman yhteydessä ja edistymistä nuorisotyöllisyysaloitteen tavoitteidensa saavuttamisessa.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen ja lopulliseen kertomukseen on sisällyttävä lisätietoja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille yhteenvedon näistä kertomuksista asetuksen (EU) N:o 1303/2013 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Komissio osallistuu näistä kertomuksista Euroopan parlamentissa vuosittain käytävään keskusteluun.

3.   Huhtikuusta 2015 alkaen hallintoviranomaisten on toimitettava vuosittain komissiolle sähköisesti samaan aikaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen kanssa jäsennellyt tiedot kustakin toimintalinjasta tai sen osasta, josta on tuettu nuorisotyöllisyysaloitetta. Toimitettavien indikaattoreita koskevien tietojen on liityttävä tämän asetuksen liitteissä I ja II esitettyjen indikaattoreiden arvoihin ja tapauksen mukaan ohjelmakohtaisiin indikaattoreihin. Tietojen on liityttävä osittain tai kokonaan toteutettuihin toimenpiteisiin.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksissa tai soveltuvissa tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 111 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa edistymiskertomuksessa ja ennen 31 päivää toukokuuta 2016 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen arviointien tärkeimmät tulokset. Kertomuksissa on lisäksi esitettävä nuorisotyöllisyysaloitteen osallistujien, myös nuorten, jotka ovat heikoimmassa asemassa tai marginalisoituneista yhteisöistä tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tutkintoa suorittamatta, saamien työtarjousten laatu, ja arvioitava sitä. Kertomuksissa on myös esitettävä heidän edistymisensä koulutuksen jatkamisessa, kestävien ja kunnollisten työpaikkojen löytämisessä tai hakeutumisessa oppisopimuskoulutukseen tai laadukkaaseen harjoitteluun ja arvioitava sitä.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 52 artiklassa tarkoitettuihin edistymiskertomuksiin on sisällyttävä lisätietoja nuorisoaloitteesta, ja niissä on arvioitava sen täytäntöönpanoa. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille yhteenvedon näistä kertomuksista edellä mainitun asetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja osallistuu näistä kertomuksista Euroopan parlamentissa käytävään keskusteluun.

6.   Ohjelmakauden aikana on tehtävä vähintään kaksi kertaa arviointi, jossa tarkastellaan ESR:sta myönnetyn tuen ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia sekä nuorisotakuun täytäntöönpanoa.

Ensimmäinen arviointi on suoritettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 ja toinen arviointi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

20 artikla

Tiedotus- ja viestintätoimenpiteet

1.   Edunsaajien on varmistettava, että toimeen osallistuville tahoille tiedotetaan nimenomaisesti ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnettävästä nuorisotyöllisyysaloitteen tuesta.

2.   Kaikissa toimen täytäntöönpanoon liittyvissä kansalaisille tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa, myös osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on oltava maininta siitä, että toimi on saanut nuorisotyöllisyysaloitteesta myönnettävää tukea.

21 artikla

Tekninen tuki

Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan laskiessaan tekniseen tukeen kussakin jäsenvaltiossa myönnettyjen varojen kokonaismäärän ylärajaa.

22 artikla

Rahoitustuki

1.   Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettavassa komission päätöksessä on vahvistettava nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitetusta erityismäärärahasta ja vastaavasta ESR-tuesta kokonaismääränä ja myös alueluokittain eriteltynä kullekin toimintalinjalle myönnettävän tuen enimmäismäärä. ESR:sta myönnettävän vastaavan tuen on oltava kunkin toimintalinjan osalta vähintään yhtä suuri kuin nuorisotyöttömyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnettävä tuki.

2.   Toimenpideohjelman hyväksymisestä annettavassa 1 kohdassa tarkoitetussa komission päätöksessä on 1 kohdassa tarkoitettujen määrien perusteella myös vahvistettava eri alueluokkien osuus ESR:sta kullekin toimintalinjalle myönnetystä tuesta.

3.   Jos nuorisotyöllisyysaloite pannaan täytäntöön yksittäisenä toimintalinjana, johon sisältyy tukikelpoisia alueita useammasta kuin yhdestä alueluokasta, ESR:n määrärahaan sovelletaan korkeinta osarahoitusosuutta.

Nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettuun erityismäärärahaan ei sovelleta kansallista osarahoitusta koskevaa vaatimusta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa komission päätöksessä vahvistettu toimintalinjan osarahoituksen kokonaisosuus on laskettava ottaen huomioon ESR:n määrärahan osarahoitusosuus yhdessä nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan kanssa.

23 artikla

Varainhoito

Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 130 artiklassa säädetään, kun komissio maksaa nuorisotyöllisyysaloitetta koskevia välimaksuja ja sitä koskevan loppumaksun toimintalinjoittain, se jakaa unionin talousarviosta tulevan maksun tasan ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan kesken. Kun kaikki nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetusta erityismäärärahasta myönnetyt rahamäärät on maksettu, komissio osoittaa jäljellä olevat maksut unionin talousarviosta ESR:lle.

Komissio jakaa ESR:sta suoritettavat maksut alueluokittain 22 artiklan 2 kohdassa säädetyn suhteen mukaisesti.

V   LUKU

TOIMIVALLAN SIIRTO JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 21 päivänä joulukuuta 2013 alkaen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea

1.   Komissiota avustaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan nojalla perustettu komitea, jäljempänä 'ESR-komitea'.

2.   ESR-komitean puheenjohtajana toimiva komission jäsen voi siirtää tämän tehtävän johtavalle komission virkamiehelle. Komissio huolehtii ESR-komitean sihteeristötehtävistä.

3.   Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.

4.   ESR-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.

5.   ESR-komitea voi kutsua kokouksiinsa äänioikeudettomia Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia sekä äänioikeudettomia asiaan kuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia, jos kokouksen esityslista edellyttää heidän osallistumistaan.

6.   ESR-komitean tehtävät ovat seuraavat:

a)	ESR-komiteaa kuullaan toimenpideohjelmia ja ohjelmatyötä koskevista komission päätösehdotuksista, jos ESR osallistuu rahoitukseen;

b)	ESR-komiteaa kuullaan teknisen tuen suunnitellusta käytöstä, jos ESR osallistuu rahoitukseen, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR:n kannalta merkityksellisten strategioiden täytäntöönpanoon unionin tasolla;

c)	ESR-komitea vahvistaa 10 artiklan 3 kohdassa säädetyn valtioiden välisen yhteistyön teemoja koskevan luettelon.

7.   ESR-komitea voi antaa lausuntoja

a)	ESR:n osuuteen liittyvistä kysymyksistä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa;

b)	ESR:n kannalta merkityksellisistä asetusta (EU) N:o 1303/2013 koskevista kysymyksistä;

c)	muista kuin 6 kohdassa tarkoitetuista ESR:ään liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.

8.   ESR-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille tiedoksi. Komissio tiedottaa ESR-komitealle, millä tavoin sen lausunnot on otettu huomioon.

26 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei vaikuta sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, mukaan lukien sen peruuttaminen kokonaan tai osittain, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1081/2006 tai muun, 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Mainittua asetusta ja tällaista muuta sovellettavaa lainsäädäntöä sovelletaan siten kyseiseen tukeen tai asianomaisiin hankkeisiin 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen niiden päätymiseen saakka.

2.   Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1081/2006 mukaisesti esitetyt tai hyväksytyt tukihakemukset pysyvät voimassa.

27 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1081/2006 1 päivästä tammikuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 26 artiklan säännösten soveltamista.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 164 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 82 ja EUVL C 271, 19.9.2013, s. 101.

(2)  EUVL C 225, 27.7.2012, s. 127.

(3)  Euroopan parlamentin ja nauvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 320).

(4)  EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 289).

---

---

---

---