31.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/31

(1)

Euroopan talous on rahoitusmarkkinoiden kriisin seurauksena ajautunut jyrkkään laskusuhdanteeseen. Tämän vakavan ja ennen kokemattoman taloudellisen tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan poikkeuksellisia ja välittömiä toimia. Markkinatoimijoiden luottamuksen palauttamiseksi on viipymättä saatava valmiiksi talouteen vaikuttavia toimenpiteitä.

(2)

Samalla on selvää, että Euroopan talouden pitkän aikavälin vahvuus ja kestävyys riippuvat sen sopeuttamisesta energiavarmuuden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä päätelmää tukee kasvava huoli luotettavien kaasuntoimitusten turvaamisesta.

(3)

Tätä taustaa vasten 11 ja 12 päivänä joulukuuta 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi päätelmissään tukensa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmalle, jäljempänä ’elvytyssuunnitelma’, jonka komissio esitteli 26 päivänä marraskuuta 2008 ja jossa esitetään, kuinka jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voivat sovittaa yhteen toimintalinjojaan ja antaa uuden piristysruiskeen Euroopan taloudelle suuntaamalla elvytystoimet yhteisön pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti.

(4)

Tärkeä osa elvytyssuunnitelmaa on ehdotus yhteisön menojen lisäämisestä tietyillä strategisilla aloilla, jotta voidaan lisätä sijoittajien luottamusta ja ohjata taloutta vahvemmalle kasvu-uralle tulevaisuudessa. Jotta voitaisiin tehostaa investointeja erityisesti infrastruktuurihankkeisiin, Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään luettelon yksittäisistä hankkeista, jossa otetaan huomioon asianmukainen maantieteellinen tasapaino.

(5)

Jotta elvytyssuunnitelma tuottaisi tulosta, on ehdottoman tärkeää rahoittaa toimenpiteitä, joilla puututaan nopeasti sekä talouskriisiin että yhteisön polttaviin energiatarpeisiin. Tällä asetuksella käyttöön otettava erityisohjelma ei kuitenkaan saisi muodostaa missään suhteessa ennakkotapausta tulevaisuudessa annettavan osarahoituksen osuuksille infrastruktuuri-investointien alalla.

(6)

Konkreettisten ja merkittävien vaikutusten aikaansaamiseksi nämä toimenpiteet olisi keskitettävä muutamalle rajatulle alalle, joilla toiminnalla olisi selvä vaikutus energian toimitusvarmuuden parantamista ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeviin tavoitteisiin, joilla on olemassa suuria, pitkälle kehitettyjä hankkeita, joissa voidaan hyödyntää tehokkaasti merkittäviä määriä rahoitustukea ja jotka voivat houkutella merkittäviä määriä investointeja muista lähteistä, muun muassa Euroopan investointipankilta ja joilla Euroopan tason toiminnasta saataisiin lisäarvoa. Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri, merituulivoima sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ovat aloja, jotka täyttävät nämä arviointiperusteet. Näiden alojen valinta ilmentää elvytyssuunnitelman erityisolosuhteita, eikä se saisi asettaa kyseenalaiseksi ensisijaisena pidettyä energiatehokkuutta eikä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä, joita käsiteltiin elvytyssuunnitelmassa.

(7)

Siltä varalta, että kaikkia varoja ei kyetä sitomaan vuoden 2010 loppuun mennessä, komissio on ilmoittanut aikovansa, raportoidessaan tämän asetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2010, ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla voidaan rahoittaa elvytyssuunnitelman mukaisia hankkeita, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön aloilla toteutettavia hankkeita.

(8)

Kaasu- ja sähköinfrastruktuurien osalta on viime vuosien aikana tullut esiin tiettyjä haasteita. Äskettäiset kaasukriisit (talvina 2006 ja 2009) ja vuoden 2008 puoliväliin jatkunut öljyn hinnannousu osoittivat Euroopan haavoittuvuuden. Euroopan omat energiavarat – kaasu ja öljy – ovat vähenemässä, ja se on entistä riippuvaisempi tuontienergiasta. Tämä korostaa energiainfrastruktuurin merkitystä.

(9)

Nykyinen talous- ja rahoituskriisi vaikeuttaa kuitenkin energiainfrastruktuurihankkeiden toteuttamista. Eräät tärkeät hankkeet, joiden joukossa on myös yhteisön etua koskevia hankkeita, saattavat viivästyä merkittävästi varojen puutteen vuoksi. Tarvitaan siis pikaisia toimia energiainfrastruktuuriin tehtävien investointien tukemiseksi. Koska tällaisten hankkeiden suunnittelu ja toteutus vie huomattavasti aikaa, on tärkeää, että yhteisö investoi tähän infrastruktuuriin välittömästi. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että yhteisö voi vauhdittaa energian toimitusvarmuuden kannalta erityisen tärkeiden hankkeiden kehittämistä. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan turvata yhteisön kohtuuhintaiset energiatoimitukset, kun talous taas elpyy ja maailmanlaajuinen energiakysyntä kasvaa.

(10)

Energiainfrastruktuurihankkeista on tarpeen valita ne hankkeet, jotka ovat tärkeitä energian sisämarkkinoiden toiminnan ja energian toimitusvarmuuden kannalta ja jotka lisäksi edesauttavat talouden elpymistä.

(11)

Erityisesti hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin ja merituulivoiman osalta tämän asetuksen olisi perustuttava komission 22 päivänä marraskuuta 2007 esittämään Euroopan strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan, jossa esitetään vaatimus energia-alan tutkimus- ja innovaatioponnisteluja koskevasta yhteisestä ja strategisesta suunnitelmasta, joka olisi Euroopan unionin energiapolitiikan päämäärien mukainen, sekä sitoutumista kuuden eurooppalaisen teollisuusaloitteen toteuttamiseen. Lokakuun 16 päivänä 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään komissiota nopeuttamaan merkittävästi Euroopan strategisen teknologiasuunnitelman toteuttamista. Tällä ohjelmalla aloitettava hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä merituulivoimaa koskevien hankkeiden rahoitus ei rajoita Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa hahmoteltujen kuuden teollisuusaloitteen tulevaa käynnistämistä energiaan liittyvien demonstrointihankkeiden alalla.

(12)

Jotta tällä asetuksella olisi välitön vaikutus talouskriisiin, on erityisen tärkeää, että siinä luetellaan hankkeet, joille voidaan antaa välitöntä rahoitustukea rahoituspuitteiden asettamissa rajoissa ja sillä edellytyksellä, että hankkeet täyttävät arviointiperusteet, joilla varmistetaan rahoituksen tehokkuus ja vaikuttavuus.

(13)

Kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeiden osalta olisi laadittava luettelo sen mukaisesti, mikä on hankkeen vaikutus energian toimitusvarmuuteen ja energiahuollon monipuolistamiseen liittyviin tavoitteisiin, jotka on määritelty komission 13 päivänä marraskuuta 2008 esittämässä toisessa strategisessa energiakatsauksessa ja jotka on myös vahvistettu Euroopan parlamentin 3 päivänä helmikuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa ja 19 päivänä helmikuuta 2009 kokoontuneen neuvoston päätelmissä. Hankkeet olisi valittava sillä perusteella, että niillä toteutetaan energiakatsauksessa määriteltyjä tavoitteita, ne ovat edenneet kohtuullisen pitkälle ja niillä edistetään energian toimitusvarmuutta ja energiahuollon monipuolistamista, verkon kapasiteetin optimointia ja energian sisämarkkinoiden yhdentymistä erityisesti rajat ylittävien osuuksien osalta, verkon kehittämistä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi lieventämällä yhteisön muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten eristyneisyyttä, uusiutuvien energialähteiden liitäntää, yhteenliitettyjen verkkojen turvallisuutta, käyttövarmuutta ja yhteentoimivuutta sekä jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sitoutumista hallinnollisten ja lupamenettelyjen nopeuttamiseen. Monien hankkeiden osalta tukea ei voida antaa asetetussa aikataulussa, ellei menettelyjä nopeuteta.

(14)

Merituulivoiman osalta luettelon olisi sisällettävä hankkeita, joilla voidaan sidosryhmiltä tuulienergiaa käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön puitteissa kerättyjen tietojen sekä teollisuuslähteistä ja muista lähteistä saatujen tietojen pohjalta katsoa olevan seuraavat ominaisuudet: ne on hyväksytty ja ne ovat toteuttamisvalmiita, ne ovat innovatiivisia, mutta perustuvat koeteltuihin ratkaisuihin, niiden toteuttamista voidaan nopeuttaa lisärahoituksen avulla, niillä on rajat ylittävää merkitystä; ne ovat laajamittaisia ja niiden avulla voidaan demonstroida, kuinka hankkeessa otettujen teknologisten edistysaskelten tuloksia voidaan levittää tehokkaasti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden mukaisesti. Rahoitustuki olisi kohdistettava hankkeisiin, joiden kehittämisessä voidaan saavuttaa merkittävää edistystä vuosina 2009 ja 2010.

(15)

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin osalta luettelon olisi perustuttava pääasiassa tietoihin, joita on kerätty sidosryhmiltä fossiilisten polttoaineiden foorumin ja fossiilisia polttoaineita käyttäviä päästöttömiä voimalaitoksia käsittelevän eurooppalaisen teknologiayhteisön puitteissa sekä muista lähteistä. Rahoitustuki olisi kohdistettava hankkeisiin, joiden kehittämisessä voidaan saavuttaa merkittävää edistystä vuosina 2009 ja 2010. Toteuttamisvalmiutta olisi arvioitava sen perusteella, onko olemassa pitkälle kehitetty ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu teollisuuslaitosta ja siihen sisältyvää hiilidioksidin talteenottokomponenttia varten, onko olemassa pitkälle kehitetty ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu hiilidioksidin siirtoa ja varastointia varten ja ovatko paikallisviranomaiset ilmaisseet sitoutuvansa tukemaan hanketta. Hankkeiden avulla olisi myös voitava demonstroida, kuinka niissä otettujen teknologisten edistysaskelten tuloksia voidaan levittää tehokkaasti ja kuinka ne nopeuttavat Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

(16)

Tukikelpoisista ehdotuksista voidaan valita vain osa. Tässä valinnassa olisi varmistettava muun muassa se, että kussakin jäsenvaltiossa tuetaan enintään yhtä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvää ehdotusta, jotta voidaan tutkia laajaa valikoimaa erilaisia geologisia varastointiolosuhteita ja tukea tavoitetta, jonka mukaan talouden elpymistä olisi tuettava kaikkialla Euroopassa.

(17)

Yhteisön rahoitus ei saisi aiheettomasti vääristää kilpailua tai sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti kun otetaan huomioon kolmansien osapuolten verkkoon pääsyä koskevat säännöt ja tähän verkkoon pääsyyn mahdollisesti liittyvät poikkeukset. Yhteisön rahoituksen lisäksi mahdollisesti annettavassa kansallisessa rahoituksessa olisi otettava huomioon valtiontukisäännöt. Yhteisön rahoitustuki olisi sen muodosta riippumatta myönnettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (4) säännösten mukaisesti lukuun ottamatta tapauksia, joissa tämän asetuksen säännöksissä nimenomaisesti poiketaan näistä säännöistä.

(18)

Koska talouskriisi vaatii kiireisiä toimia ja yhteisön energiatarpeet ovat polttavia, tässä asetuksessa on jo yksityiskohtaisia säännöksiä myönnettävän tuen rahoituksessa sovellettavista järjestelyistä, mukaan lukien tukikelpoisia hankkeita koskeva luettelo. Koska elvytystoimia tarvitaan kiireellisesti, kaikki vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi lisäksi tehtävä ennen vuoden 2010 loppua.

(19)

Tämän asetuksen nojalla rahoitettuja toimia toteutettaessa olisi yhteisön taloudelliset edut suojattava panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joilla ehkäistään petoksia, lahjontaa ja kaikkea muuta lainvastaista toimintaa, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä, ja väärinkäytösten ilmetessä panemalla täytäntöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (5), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 (6) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (7) mukaisesti.

(20)

Alaohjelmissa käsiteltävien aiheiden luonteen vuoksi eri komiteoiden olisi avustettava komissiota rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja kussakin alaohjelmassa myönnettävän rahoituksen määrän määrittämisessä.

(21)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat talouden elpymisen tukeminen yhteisössä, energiavarmuuteen liittyviin tarpeisiin vastaaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen lisäämällä menoja tietyillä strategisilla aloilla, vaan ne voidaan tämän asetuksen soveltamisalan ja asianomaisten alojen ja hankkeiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(23)

Koska talouskriisi vaatii kiireisiä toimia ja yhteisön energiatarpeet ovat polttavia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

a)

kaasu- ja sähköinfrastruktuurit;

b)

merituulivoima; ja

c)

hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

a)

’hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla’ hiilidioksidin (CO2) talteenottoa teollisuuslaitoksista, sen siirtoa varastointipaikalle ja sen injektointia sopivaan maanalaiseen geologiseen muodostumaan pysyvää varastointia varten;

b)

’tukikelpoisilla kustannuksilla’ samaa kuin asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002;

c)

’kaasu- ja sähköinfrastruktuureilla’

d)

’hankkeen osalla’ kaikkia rahoituksellisesti, teknisesti tai ajallisesti erillisiä toimia, jotka edesauttavat hankkeen toteutumista;

e)

’investointivaiheella’ sitä hankkeen vaihetta, jossa toteutetaan rakennustöitä ja jossa syntyy pääomakustannuksia;

f)

’merituulivoimalla’ sähköenergiaa, joka on tuotettu tuulella käyvillä turbiineilla, jotka sijaitsevat merellä joko rannikon läheisyydessä tai kaukana siitä;

g)

’suunnitteluvaiheella’ investointivaihetta edeltävää hankkeen vaihetta, jonka aikana hankkeen toteuttamista valmistellaan ja johon sisältyvät tapauksen mukaan toteutettavuuden arviointi, valmistelevat ja tekniset tutkimukset sekä lupien hankkiminen ja jossa aiheutuu pääomakustannuksia.

a)

kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeet: 2 365 000 000 euroa;

b)

merituulivoimahankkeet: 565 000 000 euroa;

c)

hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvät hankkeet: 1 050 000 000 euroa.

a)

energian lähteiden, siirtoreittien ja toimitusten varmuus ja monipuolistaminen;

b)

energiaverkon kapasiteetin optimointi ja energian sisämarkkinoiden yhdentyminen erityisesti rajat ylittävien osuuksien osalta;

c)

verkon kehittäminen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi lieventämällä yhteisön heikoimmassa asemassa olevien alueiden ja saarten eristyneisyyttä;

d)

uusiutuvien energialähteiden liitäntä ja yhdentäminen; ja

e)

yhteenliitettyjen energiaverkkojen turvallisuus, käyttövarmuus ja yhteentoimivuus, myös mahdollisuus käyttää tarvittaessa monisuuntaisia kaasuvirtoja.

a)

jäsenvaltiot, joko yksin tai yhdessä;

b)

kaikkien niiden jäsenvaltioiden suostumuksella, joita hanke suoranaisesti koskee;

a)

lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;

b)

rahoitusjärjestelyn varmuus toimen koko investointivaiheen osalta.

a)

hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja onko merkittäviä pääomakustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;

b)

missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;

c)

missä määrin EEPR-tuki panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta;

d)

sosioekonomiset vaikutukset;

e)

ympäristövaikutukset;

f)

vaikutus energiaverkon jatkuvuuteen ja yhteentoimivuuteen sekä sen kapasiteetin optimointiin;

g)

vaikutus palvelun laadun, turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseen;

h)

vaikutus toimivien yhdennettyjen energiamarkkinoiden luomiseen.

a)

lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;

b)

rahoitusjärjestelyn varmuus hankkeen koko investointivaiheen osalta.

a)

hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja onko merkittäviä pääomakustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;

b)

missä määrin toimien toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;

c)

missä määrin hanke parantaa tai suurentaa jo rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa olevien laitteistojen ja infrastruktuurien kokoa;

d)

missä määrin hankkeeseen sisältyy täysimittaisten ja teollista kokoa edustavien laitteistojen ja infrastruktuurien rakentamista ja missä määrin siinä puututaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

e)

hankkeen innovatiiviset piirteet ja se, missä määrin siinä demonstroidaan tällaisten piirteiden toteuttamista;

f)

hankkeen vaikutus ja se, missä määrin se edesauttaa yhteisön merituuliverkon toteuttamista, sekä hankkeen toistettavuusmahdollisuudet;

g)

hakijoiden osoittama sitoutuminen hankkeessa saavutetun teknologisen edistymisen tulosten levittämiseen muille eurooppalaisille toimijoille yhteisön lainsäädännön ja erityisesti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

a)

hankkeessa demonstroidaan, että siinä voidaan ottaa talteen vähintään 80 prosenttia teollisuuslaitosten hiilidioksidista sekä siirtää ja varastoida tämä hiilidioksidi maaperään turvallisesti;

b)

voimalaitosten osalta hiilidioksidin talteenotto demonstroidaan voimalaitoksissa, joiden tuotantoteho on 250 MW sähköä tai vastaava;

c)

hankkeen toteuttajat antavat sitovan lausuman, jonka mukaan ne antavat demonstrointilaitoksessa syntyvän yleisluonteisen tietämyksen laajemmin teollisuuden ja komission käyttöön sekä edesauttavat Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman toteuttamista.

a)

lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus;

b)

hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen, joka sisältää varastointivaihtoehtojen tutkimisen ja kehittämisen, ja onko merkittäviä investointeihin liittyviä kustannuksia syntynyt vuoden 2010 loppuun mennessä;

c)

rahoitusjärjestelyn varmuus hankkeen koko investointivaiheen osalta;

d)

kaikkien hankkeen rakentamiseen ja toimintaan ehdotetulla yhdellä tai useammalla sijoituspaikalla tarvittavien lupien yksilöinti sekä strategia niiden hankkimiseksi.

a)

missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi;

b)

pyydetty rahoitus suhteessa hankkeen viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana vältettyjen hiilidioksidipäästötonnien määrään;

c)

hankkeen monimutkaisuus ja järjestelmän innovatiivisuus kokonaisuutena katsottuna, mukaan luettuina muut täydentävät tutkimustoimet, sekä hakijoiden osoittama sitoutuminen hankkeessa saavutetun teknologisen edistymisen tulosten levittämiseen muille eurooppalaisille toimijoille yhteisön lainsäädännön ja erityisesti Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja rakenteiden kanssa yhteensopivalla tavalla;

d)

hallintasuunnitelman uskottavuus ja sopivuus sekä siihen sisältyvien tieteellisten ja teknisten tietojen osalta osoitettu valmius saada ehdotettu ratkaisu toimintavalmiiksi 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.

a)

kaasu- ja sähköinfrastruktuurihankkeiden osalta yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 (9) 15 artiklalla perustettu komitea;

b)

merituulivoimahankkeiden osalta Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta Yhteistyö 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/971/EY (10) 8 artiklalla perustettu komitea;

c)

hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien hankkeiden osalta päätöksen 2006/971/EY 8 artiklalla perustettu komitea.