EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017AR0137

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet”

OJ C 342, 12.10.2017, p. 20–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

12.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/20


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet”

(2017/C 342/03)

Esittelijä:

Franco IACOP (PES, IT), Friuli-Venezia Giulian aluevaltuuston jäsen ja puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet

COM(2016) 739 final

I. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK)

Johdanto

1.

on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimykseen antaa aktiivisesti ja rakentavasti panos kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 (Agenda 2030) strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja luoda näin perusta useista keskeisistä ja integroiduista globaaleista haasteista selviytymiselle.

2.

toteaa, että Euroopan komission 22. marraskuuta 2016 tiedonannon muodossa hyväksymässä toimintapoliittisessa asiakirjassa ehdotetaan erittäin kunnianhimoista ja laaja-alaista kestävän kehityksen strategiaa.

3.

panee merkille Euroopan komission pyrkimyksen integroida Agenda 2030 Eurooppa 2020 -strategiaan ja siten myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin. Kun otetaan huomioon erilaisten viitekehysten monimutkaisuus ja määrä, komitea korostaa, että tarvitaan johdonmukaisia politiikkoja, valtavirtaistamista ja yhdenmukaista hallintokehystä.

4.

korostaa, että tulosten saavuttamiseksi on välttämätöntä ottaa päätöksentekoprosesseihin mukaan kaikki hallintotasot, etenkin alue- ja paikallistasot.

Yleistä

5.

toteaa, että koska Euroopan unionin toimintapolitiikoissa on noudatettava toissijaisuusperiaatetta, kestävän kehityksen tavoitteet liittyvät suoraan valtiotasoa alempien hallintotasojen vastuualueisiin, toimivaltuuksiin ja tehtäviin.

6.

vahvistaa, että paikallis- ja alueyhteisöt – alueet, maakunnat, läänit ja hallintopiirit, suurkaupungit, pienet kaupungit ja kunnat – ovat todellisia poliittisia päätöksentekijöitä, joiden tehtävänä on määritellä sopivimmat hallintotasot ja -menettelyt EU:n ja Yhdistyneiden kansakuntien tavoitteiden nivomiseksi paikallisyhteisöjen tavoitteisiin.

7.

muistuttaa, että 17 tavoitteesta kahden saavuttaminen edellyttää, että paikallishallintotahot toteuttavat perustehtäviä: kestävän kehityksen tavoitteet 10 ja 11. Ensimmäisen tavoitteen avulla pyritään vähentämään alueiden välisiä eroja, kun taas toisen tavoitteen piirissä toteutetaan perustehtäviä kaupunkisuunnittelun, liikenteen, sosiaalipalvelujen sekä kestävän kehityksen malliin perustuvien elämäntapojen aloilla.

8.

toteaa tässä yhteydessä, ettei tiedonannossa tarkastella tarvetta mitata edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa YK:n, EU:n tai valtion tasolla tai valtiotasoa alempana. Näin ollen komitea kehottaa Euroopan komissiota ottamaan tämän ulottuvuuden huomioon kehitettäessä edistymistä mittaavia indikaattoreita edelleen ja ottamaan paikallistason asiantuntijat ja olemassa olevat verkostot mukaan toimintaan.

9.

vahvistaa, että tämän lisäksi tulevat painopisteet, jotka perustuvat niiden toimivaltuuksien integroituun toteuttamiseen, jotka liittyvät laaja-alaisesti muihin strategisiin tavoitteisiin, kuten kaupunkikehitysohjelma, sosiaalinen osallisuus, energiaan ja ilmastoon liittyvät unionin politiikat, päästöjen vähentäminen, katastrofiriskien vähentäminen, ympäristöpolitiikat, kiertotalous, liikkuvuus, älykäs erikoistuminen, Bratislavan huippukokouksessa käsitellyt älykkäät kaupungit (älykkäät alueet) sekä kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimus.

10.

ehdottaa, että hyödynnetään monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia siihen, että yhdistetään Agenda 2030- ja Eurooppa 2020 -strategiat sekä tarkistetaan keskeiset suuntaviivat, jotta ne voidaan kohdentaa välittömästi uusien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

11.

on tyytyväinen tiedonantoon liittyvän valmisteluasiakirjan Key European action supporting the 2030 Agenda and the Sustainable Development Goals (SWD (2016) 390 final) laatimiseen. Valmisteluasiakirjassa ehdotetaan, että Eurooppa 2020 -strategiaa täydennetään Agenda 2030:n tavoitteilla ja vahvistetaan kolmen pilarin välisiä yhteyksiä, seitsemää lippulaivahanketta, Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin perustuvaa viittä tavoitetta sekä koheesiorahastoa varten ehdotettuja 11 temaattista tavoitetta koskevia painopisteitä.

12.

muistuttaa, että kaikki kestävää tulevaisuutta koskevassa tiedonannossa ehdotetut tavoitteet edellyttävät joka tapauksessa toteutuakseen sitä, että ne tuodaan alueelliselle tasolle. Komitea suosittaa tässä yhteydessä Agenda 2030:n tavoitteiden lokalisointia, sillä vain näin saadaan aikaan konkreettisia ja pysyviä vaikutuksia ihmisten elämään.

13.

on samaa mieltä siitä, että eri hallintotasojen monimutkaisuus edellyttää ohjausta ja valvontaa, joilla täydennetään päätöksentekoprosessia siten, että arvioidaan institutionaalisten rakenteiden toimintapolitiikkoja ja uudistuksia (vaikutustenarviointi).

14.

on sitä mieltä, että eräät Junckerin komission painopisteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisistä yhteyksistä liittyvät alue- ja paikallishallintojärjestelmän kannalta merkittäviin aloihin. Tämä koskee ennen kaikkea työllisyyden alan painopistettä siinä määrin kuin se liittyy kestävän kehityksen tavoitteen 4 (koulutus) piiriin kuuluviin toimivaltuuksiin. Paikallis- ja alueyhteisöillä on alalla merkittävää toimivaltaa etenkin, kun kyseessä ovat kestäväpohjaiseen Eurooppaan siirtymisen kustannukset.

15.

toivoo, että Euroopan komission investointiohjelma kattaa myös aineelliset ja aineettomat infrastruktuurit, jotka kuuluvat paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaan (sosiaalinen suojelu, tietoverkot, liikkumiseen liittyvät verkot, energia- ja tietoliikenneverkot, jätehuolto, integroitu vesienhoito jne.) ja jotka limittyvät usein kestävän kehityksen tavoitteisiin (tavoitteet 8, 9, 12, 13).

16.

muistuttaa, että myös komission painopiste 3 Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka kytkeytyy eräisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin aloilla, joiden kanssa paikallis- ja alueviranomaiset ovat tekemisissä. Näitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet 5, 7 ja 13, joissa paikallis- ja alueviranomaiset ovat sekä kohderyhmä että toimija politiikoissa, joilla on tarkoitus torjua ilmastonmuutosta sekä huolehtia kestävästä ja kaikille avoimesta energiansaannista ja sosiaalisten oikeuksien suojelusta, minkä varmistamiseksi paikallistasolla tarjotut palvelut ovat oleellisia.

17.

muistuttaa, että painopisteeseen 7, jossa tavoitteena on luoda keskinäiseen luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue, sisältyy toimintalinjoja, joilla pyritään sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla tässä merkittävä rooli täysin yhtenevästi kestävän kehityksen tavoitteen 5 kanssa sekä sen tarpeen mukaisesti, että on palautettava kansalaisten luottamus unionin toimielimiin.

18.

muistuttaa, että selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa on yksi kestävän kehityksen perustavista tekijöistä, ja kehottaa Euroopan unionin toimielimiä varmistamaan, että tämä periaate on yksi tulevien kestävää kehitystä koskevien toimien keskeisistä tukipylväistä Euroopassa (1).

19.

toteaa, että painopisteessä 8 tavoitteena on selviytyä ennennäkemättömästä, globaalista muuttoliikkeestä, että se on täysin linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden 1 ja 10 kanssa ja että se liittyy monialaisesti usein poikkeuksellisen suuria muuttajavirtoja hallinnoimaan joutuvien ja siten kovan paineen alaisina olevien paikallis- ja alueviranomaisten vastuualueisiin.

Erityistä

20.

panee merkille, että vaarana on, etteivät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetut toimenpiteet asemoidu aina yhdennettyjen politiikkojen kehykseen, toisin kuin koheesiopolitiikassa. Onkin tärkeää asettaa painopisteet, joissa otetaan huomioon kiireisimmät vaatimukset, ja soveltaa dynaamista lähestymistapaa pyrkien saavuttamaan kaikki kestävän kehityksen tavoitteet pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi on välttämättä otettava huomioon AK:n ehdotus, että on hyväksyttävä käytännesäännöt, jotta paikallis- ja alueviranomaiset otetaan mukaan toimiin.

21.

korostaa, että tavoitteet edellyttävät nykyisten vaatimusten ja tulevien sukupolvien vaatimusten tasapainottamista sen lisäksi, että pyritään tasapainoon eri hallintotasojen vaatimusten välillä, jotta voidaan alentaa paikallis- ja alueviranomaisille koituvia huomattavia siirtymäkustannuksia. Jos nämä kustannukset ovat ylivoimaisia, saatetaan vaarantaa kyseisten toimenpiteiden yleinen hyväksyntä ja tehokas täytäntöönpano ja etenkin marginaalisempien (sisäisten) alueiden valmiudet edistää globaalia kestävyyttä ja yleisemmin kestävän kehityksen tavoitteiden pysyvyyttä.

22.

panee merkille tiedonannossa mainittujen EU:n toimien (2020) ja Agenda 2030:n ajallisen epäsymmetrian ja toivoo, että tavoitteiden uudelleenmäärittelyn lisäksi otetaan käyttöön Agenda 2030:n tavoitteiden kanssa yhteensopivia ylimääräisiä taloudellisia ja rahoituksellisia tukivälineitä koko viitekauden ajan.

23.

pahoittelee, ettei tiedonannossa analysoida 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteuttamisvaiheen mahdollisia riskejä. Tällainen analyysi voisi olla merkittävä tuki, kun paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön asetetaan asianmukaisia välineitä, joiden avulla voidaan ratkaista ongelmat, joita saattaa esiintyä tavoitteisiin liittyvien politiikkojen toteuttamisessa. Yksi välttämätön väline perustuu kaikkien indikaattorien kartoittamiseen, jotta erojen kehittymistä voidaan seurata jatkuvasti bkt:n ohella myös muiden vaihtoehtoisten, esim. laadullisten indikaattorien avulla, joilla voidaan mitata sekä kehityksen tasapuolisuutta että alueiden sosiaalista edistystä.

24.

korostaa, että näiden paikallis- ja alueviranomaisille osoitettujen alatavoitteiden saavuttamista varten on myönnettävä asianmukaiset resurssit. Resurssit voidaan saada erityisin kansallisin varainsiirroin mutta myös lisäämällä paikallistason rahoitusvastuuta.

25.

pitää välttämättömänä edistää foorumeita ja aloitteita, joiden avulla voidaan vaihtaa hyviä käytänteitä paikallis- ja alueviranomaisten kesken sekä hyödyntää niitä hyviä käytänteitä, joita kansainväliset organisaatiot, kuten UNDP Live – Sustainable Development Knowledge Platform, ovat jo ottaneet käyttöön. Agenda 2030:tä ei tulisi käyttää tilaisuutena palata toimintapolitiikkojen keskittämiseen. Tätä silmällä pitäen komitea odottaa mielenkiinnolla myös Euroopan komission ilmoittaman monisidosryhmäfoorumin käynnistämistä, jotta helpotetaan Agenda 2030:n yleisten elementtien viemistä aluetasolle mutta ennen kaikkea edistetään hyvien käytänteiden vaihtoa ja Euroopan dynaamisimpien alueiden aikaan saaman edistyksen jakamista. Komitea odottaa, että se kytketään foorumiin asianmukaisella tavalla institutionaalisessa roolissaan paikallis- ja alueyhteisöjä edustavana elimenä.

26.

panee merkille, että tulevaisuudennäkymien parantaminen EU:n sisällä riippuu kyvystä vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, mutta myös hyvinvoinnista ja turvallisuudesta EU:n ulkopuolisilla alueilla. Komitea kehottaa tässä yhteydessä kehityspolitiikkaa koskevaa uutta konsensusta käsittelevän tiedonannon uusien linjausten mukaisesti vahvistamaan hajautettua yhteistyötä ja kolmansien maiden kehittämistä edistämällä kehityskysymyksissä paikallis- ja alueviranomaisille tarjolla olevien tiedotus- ja keskustelufoorumien käyttöä: Arlem, Corleap, hajautettua yhteistyötä käsittelevät joka toinen vuosi järjestettävät vuoropuhelutapahtumat ja hajautetun yhteistyön atlas. Ne tarjoavat kumppanimaille mahdollisuuden tavata, käydä vuoropuhelua ja vaihtaa hyviä käytänteitä.

27.

kannattaa Euroopan komission kantaa vuonna 2016 Amsterdamin ohjelmajulistuksen myötä hyväksytyn EU:n kaupunkikehitysohjelman puolesta. Kaupunkikehitysohjelma pannaan täytäntöön yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta katetaan kaikki kestävän kehityksen näkökohdat ja annetaan panos uuden globaalin kaupunkikehitysohjelman toteuttamiseen.

28.

pitää välttämättömänä, että kestäväpohjaisen kaupunkikehityksen strategioissa sekä osallistavan hallintojärjestelmän horisontaalisessa ja vertikaalisessa yhteistyössä otetaan huomioon kaupunkien monimuotoisuus sekä sosiaalisen innovoinnin ja tulevaisuuteen suuntautuneen suunnittelun merkitys siten, että sovelletaan integroitua ja koordinoitua lähestymistapaa etenkin ratkaistaessa kaikkia keskeisiä haasteita tavoitteena parantaa elämänlaatua kaupungeissa.

29.

suosittaa, että Agenda 2030:sta ja siihen sisältyvistä tavoitteista tehtävä analyysi noudattaa myös eurooppalaista kehitysmallia, joka rakentuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä muodostuvien paikallisten tuotantojärjestelmien (klusterit) ympärille. Näin ollen komitea toivoo, että kehitysmalleissa kiinnitetään erityistä huomiota myös pienempiin kaupunkikeskustoihin, sillä liiallisesti keskittynyt aluekehitys saattaa olla syynä alikehitykseen, joka puolestaan voi johtaa syrjäytymiseen ja väestön vähenemiseen.

30.

pitää myönteisenä sitä, että asiakirjassa katsotaan kestävän kehityksen kolmen pilarin (sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat) muodostavan perustan Euroopan komission poliittisille suuntaviivoille, jotta voidaan saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja toteuttaa rahoituskehyksen 2014–2020 yhteydessä hyväksytyt 13 alakohtaista politiikkaa. Komitea on kuitenkin sitä mieltä, että uusien globaalien haasteiden valossa paikalliskehitystä on vahvistettava siten, että siihen lisätään alueellinen ulottuvuus.

31.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisille on annettava poliittisen toimijan rooli, sillä nämä ovat lähellä kansalaisia ja kykenevät edistämään unionin toimielimiä ja yhdentymisprosessia kohtaan osoitettua hyväksyntää. Monitasoinen hallinto tarjoaa ihanteellisen ratkaisun toimintapolitiikoille, joilla pyritään rakentamaan kestävää tulevaisuutta ja yhdistämään Euroopan komission kymmenen painopistettä koheesiorahaston 11 temaattisen tavoitteen ja Agenda 2030:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen kanssa.

Parannetaan toimintapolitiikkojen vaikutusta sosiaalisten näkökohtien pilariin

32.

toteaa, että ylhäältä tulevat ja keskustasolla hallinnoidut toimintapolitiikat ja ohjelmat eivät ole parhaita menetelmiä kestävään kehitykseen ja köyhyyden erilaisten muotojen torjuntaan liittyviin monitahoisiin kysymyksiin vastaamiseksi, vaan paikallis- ja alueviranomaisille on annettava tarvittava vastuu ja itsenäisyys, jotta voidaan antaa oikeat vastaukset suuriin sosiaalisiin kysymyksiin.

33.

painottaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaan pohjautuvia toimia on vahvistettava kestäväpohjaisen sosiaalipolitiikan suunnittelulla, jossa kaikki hallintotasot ovat mukana. Vain näin voidaan varmistaa kaikkien peruspalvelujen saatavuus ja löytää ratkaisuja väestörakenteen muutoksesta johtuviin uusiin haasteisiin hyödyntämällä aktiivisena ja terveenä ikääntymisen edistämiseen tähtääviä paikallisia politiikkoja.

34.

kiinnittää Euroopan komission huomiota siihen, että toimintapolitiikkoja on pyrittävä kohdentamaan ihmisten terveyden edistämiseen sosiaalisen osallisuuden painopisteenä sekä elinolojen parantamiseen kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Samalla on varmistettava julkisten palvelujen saatavuus ja urheilu- ja vapaa-ajan mahdollisuudet myös vammaisille sekä edistettävä ehkäisevää terveydenhuoltoa koko väestön, myös iäkkäiden ja muuttajien sekä muiden köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskille altistuvien väestöryhmien, keskuudessa. Komitea kannustaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia tekemään samoin.

35.

on sitä mieltä, että yhteisötalouden potentiaalina on työpaikkojen luominen sekä nuorten ja naisten työttömyyden torjunta, minkä vuoksi Agenda 2030:ssa on välttämättä kiinnitettävä huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen ja tarpeeseen luoda empatiaa nuorten ja yrittäjyyden välille. Lisäksi uudessa strategiassa on monialaisen lähestymistavan avulla käsiteltävä kestävän kehityksen erilaisia ulottuvuuksia ja luovuuden tarjoamia uusia näkymiä.

36.

pitää välttämättömänä sisällyttää kulttuuri Agenda 2030:een ja tuoda selvästi esiin sen rooli kestävän kehityksen ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta. Samalla edistetään yhteisten eurooppalaisten ihanteiden luomista, jotta levitetään maailmaan pyrkimystä demokratiaan sekä demokratian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden periaatteita. Kulttuuriala edistää osaltaan tehokkaasti osallistavan kehityksen strategioita ja vaikuttaa syvällisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin, sillä sen avulla parannetaan koulutusjärjestelmiä, torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä, poistetaan epätasa-arvon syitä, edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja poistetaan sukupolvien välisiä ja väestörakenteesta johtuvia eroja.

Parannetaan toimintapolitiikkojen vaikutusta ympäristönäkökohtien pilariin

37.

toteaa, että sellaiset oletetusti globaalit teemat kuin ilmastonmuutos, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, energiansäästö, energiantuotanto uusiutuvista lähteistä, biologisen monimuotoisuuden suojeleminen, luonnonvarojen liiallisen käytön vähentäminen, integroitu liikenne ja kiertotalous ovat todellisuudessa paikallisten politiikkojen ja toimien vaikutuspiirissä. Tämän vuoksi komitea suosittaa, että kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävälliseen tuotantoon.

38.

pitää asianomaisten alojen monilukuisuuden vuoksi välttämättömänä, että noudatetaan integroitua ja monitasoisen hallinnon ja asianomaisten ympäristöalan sidosryhmien väliseen yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa. Koheesiolla luodaankin siltaa taloudellisen tehokkuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurisen kehityksen ja ekologisen tasapainon välille siten, että kestävä kehitys on poliittisen suunnittelun peruslähtökohtana.

39.

on samaa mieltä siitä, että ihmisen toiminta ja ilmastonmuutos rasittavat merten ekosysteemejä yhä enemmän. Onkin kiinnitettävä huomiota Euroopan komission toimiin, joiden tavoitteena ovat turvalliset, puhtaat ja kestäväpohjaisella tavalla hallinnoidut valtameret. Komitea kannattaa edelleen sinisen kasvun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa tarkoituksena hyödyntää valtamerten ja eurooppalaisten merten potentiaalia, jotta voidaan luoda työpaikkoja, taloudellista arvoa ja kestävää kehitystä. Lisäksi komitea muistuttaa, että innovointi sinisen talouden alalla voi auttaa varmistamaan arvokkaiden meriluonnonvarojen tehokkaan ja kestäväpohjaisen käytön (2).

40.

suosittaa, että kaikki toimielimet sitoutuisivat vähentämään elintarvikkeiden tuhlausta ja käyttämään jätteitä uudelleen ja kannustamaan näin investointeihin ja työllisyyteen vihreän talouden laajemmassa yhteydessä. EU:n on tuettava päättäväisesti valmiutta hylätä lineaarinen talousmalli kiertotalouden mallin vahvistamiseksi, kuten alueiden komitea on tuonut esiin lausunnoissaan aiheista ”Kohti kiertotaloutta: EU:n jätehuoltolainsäädännön uudelleentarkastelu”, ”Säädösehdotukset jätehuoltodirektiivien muuttamisesta” ja ”Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma”.

Parannetaan toimintapolitiikkojen vaikutusta taloudellisten näkökohtien pilariin

41.

toteaa, että kehitysmallit, joita uudet kilpailutekijät – kuten verkot, jotka voivat tuoda suunnattoman paljon tietoja kooltaan rajattoman käyttäjäjoukon ulottuville – muokkaavat, etäännyttävät toisistaan yritysten tarpeen tiivistää markkinoilletuontiaikaa ja konsensuksen rakentamiseen ja hallinnollisiin menettelyihin tarvittavan ajan. Paikallis- ja alueviranomaiset muodostavat asianmukaisen tason poliittisten päätösten nopeuttamiseksi markkinoiden vaatimassa tahdissa.

42.

kehottaa tarjoamaan todellista tukea kehitysmalleille ja etenkin tukemaan aineettomia verkkoja, jotka vaikuttavat uusiin paikallisiin kilpailutekijöihin ja siirtymiseen uusiin tuotantoparadigmoihin siten, että ne helpottavat äärettömän tietomäärän saatavuutta.

43.

pitää välttämättömänä rakennepolitiikkoja aktivoivien strategioiden kehittämistä, jotta kehityspilareihin voidaan ottaa mukaan tuotantoparadigman radikaali muutos. Tässä yhteydessä olisi myös kannustimia hyödyntämällä edistettävä kestäväpohjaista tuotantoa, kunnes siirtyminen kiertotalouteen on innovoinnin ansiosta taloudellisesti kannattavaa. On selvää, että tällaiset toimet paitsi auttavat ratkaisemaan globalisaatiosta johtuvia uusia, raskaita haasteita myös tarjoavat selkeän vastauksen ympäristön ja työpaikat vastakkain asettavien sosiaalisten tarpeiden keskinäiseen riippuvuuteen.

44.

panee merkille, että globalisaatio – erityisesti henkilöiden, tuotteiden ja tietämyksen liikkumisen parantuminen – kiristää kansainvälistä kilpailua paitsi yritysten myös alueiden välillä. Onkin pyrittävä vaikuttamaan alueellisen kilpailukyvyn taustalla oleviin tekijöihin, joita ovat sosiaalinen ja institutionaalinen pääoma, infrastruktuuri ja innovointi, jotta voidaan elvyttää Euroopan taloutta.

45.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien välisessä suhteessa, sillä ne kykenevät tunnistamaan sellaisten kehitysmuotojen moninaisuuden, joilla voidaan edistää omien resurssien hyödyntämiseen tähtääviä investointeja kaikilla alueilla.

Parannetaan toimintapolitiikkojen vaikutusta alueellisten näkökohtien pilariin

46.

pahoittelee, ettei Euroopan komission hyväksymässä tiedonannossa mainita lainkaan OECD:n vuonna 2001 määrittämää ja Euroopan komission vuonna 2005 omaksumaa alueellisen pääoman käsitettä. Muistutettakoon, että käsite kattaa joukon paikallisia vahvuuksia – luonnonvarat, ihmiset, keinotekoinen ympäristö, organisaatio, suhteet, tietämys –, jotka muodostavat alueen kilpailupotentiaalin.

47.

toteaa, että kriisi ja globalisaation vaikutukset ovat vaikuttaneet syvällisesti suhteisiin, jotka ovat varmistaneet koheesion alueilla, luoneet jakolinjoja (kaupunki – maaseutu; keskus – syrjäalueet) ja muuttaneet sosiaalisen rakenteen dynamiikkaa. Näin ollen onkin vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat siirryttäessä aluepolitiikan vanhoista malleista, joille olivat tyypillisiä aluetta pelkkänä tilana pitävät toiminnalliset lähestymistavat, neoinstitutionaalisiin malleihin, joissa alueelle sen sijaan annetaan kollektiivisen toimijan rooli.

48.

toteaa, että Amsterdamin ohjelmajulistuksessa kiinnitetään enenevästi huomiota kaupunkipolitiikan rooliin. Tällaisella politiikalla pyritään edistämään sosiaalista koheesiota ja talouskehitystä vakuuttuneena siitä, että kaupungit voivat vaikuttaa innovatiivisiin prosesseihin myönteisesti.

SUOSITUKSIA ALUE- JA PAIKALLISVIRANOMAISILLE

49.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli kaupunkirakenteen, maaseutualueiden ja yhteisen perinnön suojelussa ja kehittämisessä ja että ne voivat edistää osaltaan Agenda 2030:ssa mainittua uudistettua maailmaa (transformed world) ennakoivalla asenteella ja seuraavilla toimilla:

a.

Parannetaan omia strategisia hallinnollisia valmiuksia.

b.

Edistetään tiedostavan ja vaativan kansalaisyhteiskunnan syntymistä.

c.

Kehitetään integroitua kaupunki- ja aluesuunnittelua.

d.

Edistetään paikallistasolla taloudellisia mahdollisuuksia luoda ihmisarvoisia työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

e.

Edistetään kestävän kehityksen alueellisia ohjelmia tai strategioita liittämällä kestävän kehityksen tavoitteet poliittisiin tavoitteisiin, mutta myös tarkistamalla ja muuttamalla ohjelmasuunnittelua, jotta voidaan vastata kestävän kehityksen haasteisiin ja vaikuttaa näin osaltaan kansallisten uudistusohjelmien määrittelyyn.

f.

Ohjataan kehitystä vähähiiliseen talouteen siirtymisen suuntaan ja kohti selviytymiskykyisiä kaupunkeja ja alueita.

g.

Edistetään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimista.

h.

Tunnustetaan kulttuurin rooli kestävän kehityksen yhteydessä ja tuetaan sitä sekä annetaan arvoa paikalliselle perinnölle, luovuudelle ja monimuotoisuudelle.

i.

Edistetään talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämän toimijoiden, korkeakoulujen ja tieteellisten tutkimuskeskusten sekä yksittäisten kansalaisten osallistumista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien suunnitelmien ja aloitteiden laatimiseen myös yhteistyössä Yhteisen tutkimuskeskuksen Science meets Regions -toimenpiteen kanssa.

j.

Toteutetaan kestävän kehityksen koulutusohjelmia kouluissa sekä kestävän kehityksen problematiikan huomioon ottavia kulttuuritoimia.

k.

Pyritään sisällyttämään oikeudenmukaista ja kestäväpohjaista hyvinvointia koskevia indikaattoreita alueelliseen lainsäädäntötyöhön ja budjetointiin.

l.

Luodaan kumppanuuksia hajautetun kehitysyhteistyön puitteissa.

50.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset kykenevät luomaan osallistavan demokratian muotoja ja ottamaan niihin mukaan etenkin naisia, nuoria, iäkkäitä ja vähemmistöjen edustajia. Tältä pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa integroituja strategioita talouden kehittämiseksi paikallistasolla.

SUOSITUKSIA VALTIOTASOLLE

51.

suosittaa, että sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, määritellään asianmukainen oikeudellinen kehys ja asetetaan käyttöön riittävästi resursseja. Tällainen uusi järjestelmä voidaan luoda onnistuneesti vain siten, että EU-maissa toteutetaan entistä syvemmälle menevä hallinnon hajauttaminen. Valtioiden tulisi

a.

edistää yhteisiä hallintojärjestelyjä ja todellista hajauttamista, joka mahdollistaa kaikkien asianomaisten toimijoiden osallistumisen alkuvaiheen lisäksi myös myöhemmissä vaiheissa.

b.

laatia johdonmukaisia ja yhdennettyjä aluepolitiikkoja valtiotasoa alempia hallintotasoja kuullen etenkin kansallisia uudistusohjelmia laadittaessa.

c.

miettiä uudelleen valtiotasoa alempien tasojen rahoitusjärjestelmiä, jotta voidaan sovittaa rahoitus yhteen kestäväpohjaisuuden kanssa.

d.

ottaa alue- ja paikallistaso, jolla on tukenaan tarkat alueelliset tiedot, mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan.

52.

toteaa, että kansallisten hallintotasojen tulee ottaa paikallis- ja alueviranomaiset mukaan – mieluiten alhaalta ylös suuntautuvan lähestymistavan avulla – laatimaan alueellisia toimintasuunnitelmia, joilla pyritään saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet, ja ottaa tässä huomioon sekä vahvuudet että heikkoudet ”ketään ei jätetä kehityksestä jälkeen” -periaatteen sekä varainkäytön tehostamisen pohjalta.

SUOSITUKSIA EU-TASOLLE JA KANSAINVÄLISELLE TASOLLE

53.

on vakuuttunut siitä, että jotta globaaleissa politiikoissa ja sopimuksissa voitaisiin hyödyntää paikallistason sitoumuksia ja kokemuksia kaikilta osin, paikallis- ja alueviranomaisten on oltava järjestäytyneen vuoropuhelun osapuoli sekä kiinteä osa hallintoa – ei pelkkä sidosryhmä. Paikallis- ja alueviranomaisten työ tietoon perustuvan panoksen organisoinnissa ja tuottamisessa on tunnustettava osaksi päätöksentekoprosessia muun muassa seuraavilla tavoin:

a.

Liitetään paikallis- ja alueviranomaisten järjestäytyneet verkostot kansainvälisten kehitysyhteistyöjärjestöjen hallintoelimiin.

b.

Vahvistetaan rahoitusvälineitä ja tarkistetaan kestäväpohjaisia paikallisen kehityksen politiikkoja.

c.

Tuetaan hajautettua yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä jaetaan oppia ja osaamista innovoinnin edistämiseksi.

54.

kehottaa unioni- ja valtiotasoa varaamaan resursseja kestävään kehitykseen liittyvien toimintapolitiikkojen vaikutusten ennakko- ja jälkiarviointiin. Tämä edellyttää toimia, joilla parannetaan kaikkien EU:n, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten toteuttamien toimintapolitiikkojen koordinointia.

55.

kehottaa Euroopan komissiota hyödyntämään vieläkin strategisemmalta ja operatiivisemmalta pohjalta kansallisia uudistusohjelmia, jotka on jo otettu virallisesti mukaan koheesiorahaston ohjelmasuunnitteluun, ja käyttämään tässä yhteydessä toiminnallisesti kestävän kehityksen tukemiseen jo hyväksyttyjä välineitä. Näin voitaisiin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tuoda esiin paitsi valtiotasolla suunniteltuja ja kartoitettuja uudistustoimia, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita, myös alueelliseen ja paikalliseen ulottuvuuteen liittyviä toimia.

56.

suosittaa, että EU:n ja kansainvälisen tason hallintotahot omaksuvat johtoaseman maailmanlaajuisten suhteiden monitahoisessa järjestelmässä ja valvovat alueellisten jännitteiden polttopisteitä, tukevat viime vuosisadan perintöä olevien institutionaalisten ja tuotantojärjestelmien muutoksia ja uudistuksia sekä antavat paikallistoimijoille tarvittavat valtuudet muuttaa hauraat geoekonomiset tasapainotilat kehitysmahdollisuuksiksi, joiden avulla elvytetään paikallisten tuotantojärjestelmien kilpailukyky globaaleilla markkinoilla.

Bryssel 12. heinäkuuta 2017.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Markku MARKKULA


(1)  COR 5035/2016; COM(2016) 739 final.

(2)  COR 2203/2012.


Top