EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62016TA0580

Asia T-580/16: Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.4.2017 – Azoulay ym. v. parlamentti (Henkilöstö — Virkamiehet — Väliaikaiset toimihenkilöt — Palkkaus — Perhelisät — Koulutuslisä — Kieltäytyminen korvaamasta koulutuksesta aiheutuvia kuluja — Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohta — Luottamuksensuoja — Yhdenvertainen kohtelu — Hyvän hallinnon periaate)

OJ C 195, 19.6.2017, p. 27–27 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

19.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/27


Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.4.2017 – Azoulay ym. v. parlamentti

(Asia T-580/16) (1)

((Henkilöstö - Virkamiehet - Väliaikaiset toimihenkilöt - Palkkaus - Perhelisät - Koulutuslisä - Kieltäytyminen korvaamasta koulutuksesta aiheutuvia kuluja - Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 3 artiklan 1 kohta - Luottamuksensuoja - Yhdenvertainen kohtelu - Hyvän hallinnon periaate))

(2017/C 195/38)

Oikeudenkäyntikieli:

Asianosaiset

Kantajat: Irit Azoulay (Bryssel, Belgia), Andrew Boreham (Wansin-Hannut, Belgia), Mirja Bouchard (Villers-la-Ville, Belgia) ja Darren Neville (Ohain, Belgia) (edustaja: asianajaja M. Casado García-Hirschfeld)

Vastaaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: E. Taneva ja L. Deneys)

Oikeudenkäynnin kohde

SEUT 270 artiklaan perustuva vaatimus kumota 24.4.2015 tehdyt parlamentin yksittäispäätökset, joilla kieltäydyttiin myöntämästä koulutuslisiä vuodelle 2014/2015, ja vaatimus kumota tarvittavilta osin 17. ja 19.11.2015 tehdyt parlamentin yksittäispäätökset, joilla hylättiin osittain kantajien 20.7.2015 tekemät valitukset

Tuomiolauselma

1)

Kanne hylätään.

2)

Irit Azoulay, Andrew Boreham, Mirja Bouchard ja Darren Neville velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.


(1)  EUVL C 145, 25.4.2016 (asia on alkujaan rekisteröity Euroopan unionin virkamiestuomioistuimessa asianumerolla F-9/16, ja siirretty Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen 1.9.2016).


Top