21.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 125/51

Ainoa esittelijä:

Ulrich SAMM

1.1

ETSK korostaa sitä tosiasiaa, että digitaaliteknologialla on yhä tärkeämpi rooli taloudessamme ja sosiaalisessa elämässämme. Digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien merkittävien investointien tulee olla tärkeä prioriteetti, jotta voimme pysyä kilpailukykyisinä ja mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen erityisesti, kun otetaan huomioon Euroopan pääasiallisten kilpailijoiden – Yhdysvaltojen ja eräiden Aasian maiden – tekemät investoinnit.

1.2

ETSK pitää tervetulleena komission tiedonantoa ja siihen liittyviä EU:n aloitteita, jotka koskevat eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöä, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC), 5G-toimintasuunnitelmaa sekä tukijärjestelmää viranomaisille, jotka haluavat tarjota maksuttomia Wi-Fi-yhteyksiä (WiFi4EU).

1.3

Koska verkkojen tarjonta on Euroopassa hajanaista, tarvitaan EU:n suuntaviivoja, jotta digitaalisten sisämarkkinoiden tukemiseksi voidaan toteuttaa johdonmukainen, koko Euroopan kattava uudenaikaistaminen.

1.4

ETSK toteaa, että vuodeksi 2025 asetetut strategiset tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta realistisia, vaikka ne riippuvatkin pitkälti kansallisen tason (yksityisestä ja julkisesta) rahoituksesta, johon liittyy hankkeita käynnistävä ja koordinoiva EU-rahoitus. ETSK pitää tässä yhteydessä tervetulleena, että perustetaan EU:n laajuinen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto alueellisella/kansallisella tasolla ja tuetaan sitä, sillä se auttaa paikallishallintoja rakennerahastojen soveltamisessa ja hyödyntämisessä.

1.5

ETSK suhtautuu myös myönteisesti voucher-järjestelmän käyttöönottoon, jolla pyritään vähentämään hallintokustannuksia ja -rasitteita erityisesti pienten yhteisöjen ja pk-yritysten kannalta.

1.6

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) tarjoavat huomattavaa rahoitusta huippunopeille laajakaistaverkoille. Myös Euroopan strategisten investointien rahastolla on tärkeä rooli. ETSK suosittaa tämän roolin vahvistamista tukemalla huippunopeaa laajakaistaverkkoa koskevia laajamittaisia eurooppalaisia hankkeita, jotka liittyvät muun muassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon, sekä määrittämällä tarkoituksenmukainen rahoitus- ja sääntelykehys.

1.7

Kaikki gigabittiyhteyksiin siirtymisen taloudelliset ja sosiaaliset edut voidaan saavuttaa vain, jos Eurooppa kykenee tarjoamaan erittäin suuren kapasiteetin verkkoja kaupunki- ja maaseutualueilla ja yhteiskunnassa yleisesti. Julkisia investointeja tarvitaan, sillä markkinat eivät yksin tule huolehtimaan kaikkien syrjäisten alueiden kattamisesta eivätkä takaa digitaalipalveluiden vähimmäissaatavuutta yhteiskunnan heikommassa asemassa oleville jäsenille.

1.8

ETSK tunnustaa jäsenvaltioissa tapahtuneen myönteisen kehityksen vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategiassa asetettujen laajakaistatavoitteiden suhteen. Ne toimivat viitekehyksenä politiikalle sekä kansallisille tai alueellisille laajakaistasuunnitelmille.

1.9

ETSK panee tyytyväisenä merkille WiFi4EU-aloitteen, joka koskee julkisilla paikoilla, virastoissa, kirjastoissa ja sairaaloissa sekä ulkotiloissa tarjottavaa, kaikille kansalaisille ilmaista yhteyttä. Aloitteen tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus käyttää ilmaista internetyhteyttä, jolla on sama digitaalinen identiteetti koko EU:ssa. ETSK suosittaa erityisesti sähköistä tunnistamista koskevan eIDAS-asetuksen (1) noudattamista. Se tarjoaa takeet tietosuojasta ja yleisestä turvallisuudesta palvelun asiatonta käyttöä (esim. terrorismi) vastaan.

2.1

Erittäin suuren kapasiteetin internetyhteydet ovat datan keskeinen siirtoinfrastruktuuri samalla tavalla kuin tiet, rautatiet, satamat ja lentoasemat ovat välttämättömiä tavaroiden ja ihmisten kuljettamisen kannalta. Koska datan siirto muuttuu taloudessamme ja sosiaalisessa elämässämme yhä oleellisemmaksi, on yhteiskuntamme kannalta ratkaisevan tärkeää, että investoimme tähän infrastruktuuriin pysyäksemme kilpailukykyisinä ja mahdollistaaksemme uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen.

2.2

Internetyhteydet ovat tärkeitä digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta. Komission toukokuussa 2015 julkaisemalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla luotiin oikeat olosuhteet ja edellytykset kehittyneiden digitaalisten verkkojen käyttöönotolle. ETSK on käsitellyt näiden kysymysten merkitystä useissa lausunnoissa (2), (3).

2.3

Internetyhteyksien palvelulaadun parantumiseen vuoteen 2025 mennessä kohdistuvat odotukset ovat hyvin tiedossa (ja ilmenevät esimerkiksi Euroopan komission toteuttamasta julkisesta kuulemisesta).

2.4

Nykyisin lähes kaikkien kansalaisten käytössä olevat peruslaajakaistayhteydet eivät ole enää riittäviä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan erittäin suuren kapasiteetin (gigabittitason) laajakaistaverkkoja hyvin moninaisia sovelluksia varten, joita ovat esimerkiksi esineiden internet (enimmäkseen langaton), pilvipalvelut, teholaskenta ja valtavien tietomäärien analysointi, seuraavan sukupolven televisio tai virtuaali- ja vahvennettu todellisuus.

2.5

Datasiirron laatu ei perustu pelkästään nopeuteen vaan myös vasteaikaan ja luotettavuuteen. Nykyistä huomattavasti alhaisempi vasteaika ja korkea luotettavuus mahdollistavat uusia sovelluksia, jotka vaativat nopeaa palautehallintaa, esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu autoilu, kauko-ohjattu kirurgia, taktiili internet tai täsmänavigointi.

2.6

Tiedonannossa COM(2016) 587 final ja siihen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2016) 300 esitetään visio eurooppalaisesta gigabittiyhteiskunnasta, joka käsittää kolme vuoteen 2025 ulottuvaa strategista tavoitetta:

Kaikki kolme tavoitetta ovat avainasemassa Euroopan kasvun ja työllisyyden, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden varmistamisessa.

3.1

EU:n on vastattava pääasiallisten kilpailijoidensa, Yhdysvaltojen ja eräiden Aasian maiden, digitaalisen infrastruktuurin jatkuvaan uudenaikaistamiseen. EU:n etuna ovat sen sisämarkkinoiden suuremmasta kilpailusta seuraavat alhaisemmat internetpalvelujen kuluttajahinnat, mutta samalla haittana on paljon hajanaisempi verkkojen tarjonta. EU:n suuntaviivoille onkin olemassa selkeä tarve, jotta digitaalisten sisämarkkinoiden tukemiseksi voidaan toteuttaa johdonmukainen, koko Euroopan kattava uudenaikaistaminen.

3.2

Tässä yhteydessä ETSK pitää tervetulleena komission tiedonantoa ja seuraavia siihen liittyviä EU:n aloitteita, joita ETSK on käsitellyt erillisissä lausunnoissa (4), (5), (6), (7):

Suunnitteilla on tukijärjestelmä viranomaisille, jotka haluavat tarjota maksuttomia Wi-Fi-yhteyksiä.

3.3

ETSK panee merkille, että vuonna 2010 Euroopan digitaalistrategiassa asetetut laajakaistatavoitteet on tähän mennessä hyväksytty jäsenvaltioissa ja että ne toimivat niissä politiikan perustana. Useat jäsenvaltiot ovatkin mukauttaneet kansalliset tai alueelliset laajakaistasuunnitelmansa kyseisiin tavoitteisiin.

3.4

ETSK on myös tyytyväinen siihen, että tavoitteet on sisällytetty viitekohdiksi sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen että Verkkojen Eurooppa -välineen sääntöihin ja suuntaviivoihin ja myös laajakaistaverkkojen valtiontuen suuntaviivoihin.

3.5

Tiedonannossa esitetyillä vuoteen 2025 ulottuvilla strategisilla tavoitteilla asetetaan aikataulu Euroopan suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle. Perustana on oletus kunnianhimoisesta, mutta kuitenkin realistisesta investointien vauhdittamisesta:

Komissio laatii viimeistään 1. heinäkuuta 2018 arvion vaikutuksesta EU-rahoitusta saaneiden laajakaistahankkeiden kustannuksiin ja antaa ohjeita parhaiden käytäntöjen edistämisestä.

3.6

Kaikki digitalisoitumiskehityksen taloudelliset ja sosiaaliset edut voidaan saavuttaa vain, jos Eurooppa kykenee varmistamaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen laajamittaisen käyttöönoton ja käytön sekä maaseutu- että kaupunkialueilla ja yhteiskunnassa yleisesti. Markkinat eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia ongelmia. Ne eivät huolehdi etenkään

Näin ollen on toteutettava julkisia tukijärjestelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi koko EU:n ja kaikkien kansalaisten hyväksi.

4.1

ETSK pitää tervetulleena, että perustetaan EU:n laajuinen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto alueellisella/kansallisella tasolla ja tuetaan sitä. Tämä on ratkaisevan tärkeää maaseutualueiden ja pienten yhteisöjen kannalta. Se auttaa paikallishallintoja rakennerahastojen soveltamisessa ja hyödyntämisessä levittämällä hyviä käytänteitä ja tarjoamalla neuvontaa. Tämä on myös suuri askel eteenpäin maaseutualueiden kehittämisessä.

4.2

EU:n strategiat ja välineet ovat teknologianeutraaleja. On kuitenkin hyvin tiedossa, että viime kädessä vain valokuitu voi tarjota parhaan mahdollisen toimivuuden. Vanhojen monopolien (esimerkiksi Saksan Telekom) ei tulisi estää valokuitukaapeleiden asentamista, kun ne jatkavat investointeja kuparikaapeli-infrastruktuuriinsa.

4.3

Vain muutamassa maassa, kuten Maltassa, Liettuassa, Belgiassa ja Alankomaissa, seuraavan sukupolven liityntäteknologialla (NGA) on jo lähes täysi kattavuus. Muualla NGA:n kattavuus on heikommin kehittynyttä. Osa niistä jäsenvaltioista, joiden infrastruktuurin kehitys on jäänyt jälkeen, on pystynyt loikkaamaan tiettyjen teknologiavaiheiden yli. Valokuitukaapeleiden asentaminen antaa niille etulyöntiaseman.

4.4

EDUROAM on maailmanlaajuisesti laajin ja menestyksekkäin ilmainen Wi-Fi-verkkovierailujärjestelmä; se on kehitetty EU:ssa korkeakoulujen käyttöön. Se tarjoaa miljoonille opiskelijoille ja tutkijoille vapaan Wi-Fi-yhteyden. ETSK panee tyytyväisenä merkille, että tämä menestystarina voisi toimia roolimallina WiFi4EU-aloitteelle, joka koskee julkisilla paikoilla, virastoissa, kirjastoissa ja sairaaloissa sekä julkisissa ulkotiloissa tarjottavaa, kaikille kansalaisille ilmaista yhteyttä. Aloitteen tarkoituksena on tarjota kaikille mahdollisuus käyttää ilmaista internetyhteyttä, jolla on sama digitaalinen identiteetti koko EU:ssa. ETSK suosittaa erityisesti sähköistä tunnistamista koskevan eIDAS-asetuksen noudattamista. Se tarjoaa takeet tietosuojasta ja yleisestä turvallisuudesta palvelun asiatonta käyttöä (esim. terrorismi) vastaan.

4.5

Paikallisviranomaiset käyttävät pk-yritysten tukemiseen tarkoitettuja vouchereita maksuna laiteasennuksista (kaapelit, antennit jne.). Asennuksen toteuttavat yritykset toimittavat voucherit EU:lle maksun saamiseksi. Sen lisäksi, että järjestelmä vähentää hallintokustannuksia ja -rasitteita, se myös mahdollistaa helpon seurannan ja laatutavoitteiden asettamisen.

4.6

ETSK pitää tervetulleena tavoitetta taata symmetria tietojen lataamisessa verkosta ja verkkoon kaikille sosioekonomisille vaikuttajille, sillä se on tärkeää monien tulevien sovellusten kannalta.

4.7

ETSK toivoo järjestelmää, jolla varmistetaan, että heikossa asemassa olevilla loppukäyttäjillä on pääsy kohtuulliseen ja asianmukaiseen yhteyteen, jotta he voivat osallistua nyky-yhteiskunnassa sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan. WiFi4EU voisi olla tässä yksi osatekijä.

4.8

Verkkopalvelujen tarjoajille tarkoitetut lainsäädännölliset kannustimet komission tiedonannon (COM(2016) 587 final) tavoitteiden tukemiseksi eivät saa olla ristiriidassa muiden tärkeiden tavoitteiden, kuten verkkoneutraliteetin kanssa.

4.9

Pitkällä aikavälillä maaseudun asukkaiden tulisi pystyä hyötymään terveestä kilpailusta ja vapaudesta valita internetyhteyksiensä tarjoaja. Sääntelytoimenpiteillä tulisi siksi myös tarjota kannusteita tällaiselle kilpailulle.

4.10

5G-teknologia ei pelkästään mahdollista uusia mobiilisovelluksia, vaan toimii myös siirtymävaiheen teknologiana, jolla nopeutetaan huippunopeiden yhteyksien tuomista maaseutualueille. Tästä huolimatta vain valokuitupohjainen infrastruktuuri tarjoaa monien uusien sovellusten vaatiman vakauden ja luotettavan kaistaleveyden.

5.1

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitus huippunopeille laajakaistaverkoille on noussut jyrkästi 2,7 miljardista eurosta kaudella 2007–2013 6 miljardiin euroon kaudella 2014–2020. On odotettavissa, että suurin osa näistä investoinneista myönnetään avustusten muodossa. Jäsenvaltio- ja/tai aluetason yhteisrahoitukseen ja yksityiseen yhteisrahoitukseen kohdistuvat vipuvaikutukset huomioon ottaen on odotettavissa, että ohjelmakaudella 2014–2020 laajakaistaan investoidaan 9-10 miljardia euroa. Tämä on keskeinen edellytys sille, että kaupallisten investointien avulla tuodaan huippunopeita yhteyksiä maaseudun asukkaille.

5.2

Myös Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) on tärkeä rooli. Tätä roolia voitaisiin vahvistaa tukemalla huippunopeaa laajakaistaverkkoa koskevia laajamittaisia eurooppalaisia hankkeita, jotka liittyvät muun muassa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) runkoverkkoon, teollisuuden gigabittiverkkoon tai Teollisuus 4.0 -hankkeeseen, sekä ottamalla CONNECT-pääosaston edustajia ESIR-rahaston johtokuntaan. Komission tulisi myös tehdä aloite tarkoituksenmukaisen rahoitus- ja sääntelykehyksen määrittämiseksi.

5.3

Verkkojen Eurooppa -välineellä on digitaalialalla 150 miljoonan euron budjetti uusimman laajakaistainfrastruktuurin rakentamisen tukemiseksi Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden pohjalta. Verkkojen Eurooppa -välineen laajakaistaosuuden odotetaan mobilisoivan vähintään 1 miljardin euron lisäinvestoinnit erillisen laajakaistaverkkoinfrastruktuurirahaston avulla, ja tätä voitaisiin vielä täydentää ESIR-rahoituksella.