31.1.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/2

1.

Bolognan julistuksella, joka annettiin 19. kesäkuuta 1999, perustettiin hallitustenvälinen prosessi, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionin voimakkaasti tukema eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA). Bukarestissa huhtikuussa 2012 kokoontuneet korkea-asteen koulutuksesta vastaavat osallistujamaiden ministerit hyväksyivät Mobility for Better Learning strategy 2020 -strategian eurooppalaista korkeakoulutusaluetta varten, ja se on erottamaton osa korkea-asteen koulutuksen kansainvälistämispyrkimyksiä (1).

2.

Kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13. joulukuuta 2004 annetussa neuvoston direktiivissä 2004/114/EY (2) todetaan, että yhteisön koulutusalan tavoitteisiin kuuluu markkinoida koko Eurooppaa merkittävänä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alan osaamiskeskuksena.

3.

Kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12. lokakuuta 2005 annetulla neuvoston direktiivillä 2005/71/EY (3) on samankaltainen tavoite: tehdä yhteisöstä houkuttelevampi eri puolilta maailmaa tulevien tutkijoiden kannalta ja edistää EU:n asemaa kansainvälisenä tutkimuksen keskuksena.

4.

Bolognan prosessiin osallistuvien maiden ministereiden Lontoossa toukokuussa 2007 pidetyssä kokouksessa hyväksymässä kansainvälisessä strategiassa (4) korostetaan, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen on oltava avoin ja houkutteleva muiden maanosien kannalta ja että on tehostettava korkeakoulutusyhteistyötä ja -vuoropuhelua Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

5.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä korostettiin, että korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen tähtäävien jäsenvaltioiden pyrkimysten tukemiseksi olisi pyrittävä tiiviiseen synergiaan Bolognan prosessin kanssa erityisesti laadunvarmistusta, tutkintojen tunnustamista, liikkuvuutta ja avoimuutta edistävien välineiden osalta.

6.

Kesäkuussa 2010 vahvistetussa, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa (5) asetettiin nimenomaiseksi tavoitteeksi koulutustason parantaminen erityisesti nostamalla korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden nuorten osuus vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

7.

Korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä 11. toukokuuta 2010 annetuissa neuvoston päätelmissä (6) korostettiin, että kansainväliset yhteistyöohjelmat ja poliittiset vuoropuhelut kolmansien maiden kanssa korkeakoulutuksen alalla mahdollistavat osaamisen vapaamman liikkuvuuden ja edistävät lisäksi eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laadun ja kansainvälisen aseman parantamista, tutkimuksen ja innovoinnin kannustamista, liikkuvuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun tehostamista sekä kansainvälistä kehitystä EU:n ulkoisen politiikan tavoitteiden mukaisesti.

8.

Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä (7) otettiin käyttöön tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä olisi EU:ssa keskimäärin vähintään 20 prosentilla korkeakoulututkinnon suorittaneista oltava takanaan ulkomailla suoritettu korkea-asteen koulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien).

9.

Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä oltiin tyytyväisiä komission aikomukseen kehittää EU:n kansainvälisen korkeakoulutuksen strategia, jonka tavoitteena on lisätä kansainvälistä tiedotusta ja näkyvyyttä ja yhdessä kumppanien kanssa lujittaa suhteita ja tehostaa voimavarojen luomista korkea-asteen koulutuksen alalla;

—

parannetaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laatua ja kilpailukykyä;

—

mennään liikkuvuutta pidemmälle ja otetaan opetussuunnitelmien ja opetus- ja oppimisprosessien rakenteessa ja sisällössä entistä enemmän huomioon globaali ulottuvuus (tätä kutsutaan usein ”kotikansainvälistymiseksi”);

—

tavoitetaan suurempi määrä erilaisia opiskelijoita, kun yhdistellään uudet digitaaliset resurssit ja perinteisemmät opetus- ja oppimismuodot samalla korkeaa laatua ylläpitäen;

—

vahvistetaan kehitysyhteistyötä strategisten kumppanuuksien ja valmiuksien kehittämisen avulla;

—

komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalainen korkea-asteen koulutus maailmassa  (8); ja

—

komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Avoin koulutus: innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla  (9);

1.

Korkea-asteen koulutus on keskeisessä asemassa kansalaisten yhteiskuntaan sitoutumisen, itsensä toteuttamisen ja ilmaisukyvyn kannalta ja merkittävä osatekijä älykkään, kestävän ja osallistavan yhteiskunnan sekä yksilön vaurauden ja talouskasvun edistämisessä. Yksilöiden kansainvälinen liikkuvuus ja globaalin ulottuvuuden sisällyttäminen korkea-asteen koulutusohjelmiin voivat edelleen vauhdittaa tätä kehitystä.

2.

Euroopan korkea-asteen koulutusjärjestelmien vahvuus on niiden korkeatasoisessa koulutuksessa ja tutkimuksessa, oppilaitosten moninaisuudessa ja niiden tuessa yhteistyölle silloin, kun se tuo lisäarvoa. Esimerkkejä tästä ovat yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmat, tohtorikoulut ja -opinnot sekä kansainväliset kumppanuudet.

3.

Nykyisessä taloustilanteessa korkea-asteen koulutuksella sekä korkea-asteen ammattikoulutuksella on tärkeä rooli, sillä ne vahvistavat Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja varmistavat korkeatasoiset inhimilliset resurssit, joita Eurooppa tarvitsee kyetäkseen tarjoamaan työpaikkoja, talouskasvua ja vaurautta.

4.

Tutkinnon suorittaneiden osaaminen ei aina vastaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita, ja sekä julkiset että yksityiset työnantajat raportoivat työmarkkinoiden vaatimusten ja työntekijöiden taitojen välisestä epäsuhdasta ja vaikeuksista löytää oikeanlaisia työntekijöitä osaamistalouden tarpeisiin vastaamiseksi.

5.

EU:n väestön vanhenemisella on tulevina vuosikymmeninä todennäköisesti suuri vaikutus, koska jatkuvasti alhaiset syntyvyysluvut voivat pahentaa eurooppalaisten työnantajien kokemaa osaamisvajetta.

6.

Korkeakouluilla on osaamisen ja innovoinnin lähteinä myös sosiaalinen vastuu edistää inhimillistä kehitystä ja yhteistä hyvää niin kansallisella tasolla kuin maailmanlaajuisesti.

1.

Kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja muun henkilöstön aktiivinen osallistuminen Euroopan korkeakouluissa, taloudellisen ja organisatorisen tuen antaminen sekä opiskelijoiden että opetushenkilöstön kansainväliselle liikkuvuudelle samoin kuin lisätoimet opetussuunnitelmien kansainvälistämiseksi voivat auttaa opiskelijoita hankkimaan globaalien työmarkkinoiden edellyttämää osaamista.

2.

Jäsenvaltiot ja Euroopan korkeakoulut ovat EU:n tuella edistyneet merkittävästi valtioiden rajat ylittävää laadunvarmistusta ja pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista koskevien mekanismien kehittämisessä Bolognan prosessin puitteissa, esimerkiksi Enic- ja Naric-verkkojen sekä Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmien avulla.

3.

Avointen oppimisresurssien (OER), avointen opetusohjelmistojen (OCW) ja verkossa avointen massakurssien (MOOC-kurssit) maailmanlaajuinen tarjonta on kansainvälinen kehityssuunta, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia korkeakoulutusjärjestelmiin ja joka voi avata mahdollisuuksia globaalin rajat ylittävän yhteistyön innovatiivisille muodoille.

1.

Toteuttaa yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa kokonaisvaltaisia, kansainvälistymiseen tähtääviä strategisia lähestymistapoja, jotka kattavat kolme pääasiallista osa-aluetta:

2.

Edistää opiskelijoiden kaksisuuntaista kansainvälistä liikkuvuutta tutkintoa tai opintosuorituksia varten sekä tarjota mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuteen Euroopan ja kolmansien maiden välillä muun muassa

3.

Edistää kotikansainvälistymistä ja digitaalista oppimista, jotta myös EU:n opiskelijoiden valtaenemmistöllä, joka ei osallistu fyysisiin liikkuvuustoimiin, on mahdollisuus kehittää kansainvälisyystaitoja, muun muassa

4.

Edistää kumppanuuksien luomista sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolella pyrkien vahvistamaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin institutionaalisia valmiuksia muun muassa

1.

Tukea jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen pyrkimyksiä noudattaa kattavia strategisia lähestymistapoja kansainvälistymisessä ja käyttää tilaisuuksia kansainväliseen korkeakouluyhteistyöhön Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmien puitteissa muun muassa

2.

Pyrkiä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa lisäämään eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen houkuttelevuutta ja tekemään tunnetuksi sen moninaisuutta kaikkialla maailmassa muun muassa

3.

Edistää innovointiin ja kehitystyöhön liittyvää korkeakoulutusyhteistyötä EU:n ja sen globaalien kumppaneiden välillä muun muassa