EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2016

JOIN(2016) 30 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat

I JOHDANTO

I.1 Tiivistelmä

Tässä yhteisessä tiedonannossa esitetään, mistä tekijöistä EU:n uuden Kiinan-strategian olisi koostuttava. Sen on tarkoitus muodostaa Kiinaa koskeva osa Junckerin komission poliittisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa, edistää työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa sekä lujittaa EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Kiinan-strategia limittyy yhteen Euroopan komission Kaikkien kauppa -strategian kanssa. Asiakirjassa on otettu huomioon Euroopan parlamentin joulukuussa 2015 antamassa, EU:n Kiinan-suhteita käsittelevässä mietinnössä esitetyt näkemykset, ja sillä pyritään määrittelemään toimintapoliittinen kehys EU:n Kiinan-suhteille seuraaviksi viideksi vuodeksi.

EU ja Kiina kuuluvat maailman kolmen suurimman talous- ja kauppamahdin joukkoon. 1 Molemmat ovat muuttuneet huomattavasti sen jälkeen, kun komissio antoi edellisen Kiinaa koskevan tiedonannon 2 kymmenen vuotta sitten. Kiinan nousu on ollut ennennäkemättömän laaja-alaista ja nopeaa. Sen lisäksi, että Kiina on sisäisesti erilainen kuin ennen nykyisen johdon valtaantuloa vuonna 2013, maan painoarvo on kasvanut ja se on alkanut uudelleen korostaa globalisoitumisen tavoitteita. Tämä merkitsee sitä, että se etsii suurempaa roolia ja käyttää suurempaa vaikutusvaltaa globaalin hallinnan muutostilassa olevassa järjestelmässä.

EU:n ja Kiinan vuoteen 2020 ulottuvalla strategisella yhteistyöohjelmalla on tärkeä asema korkeimman tason yhteisenä asiakirjana, joka ohjaa EU:n ja Kiinan kattavaa strategista kumppanuutta. EU tarvitsee kuitenkin oman strategian, jossa sen omat edut asetetaan etusijalle uudistetuissa suhteissa, jolla edistetään yleismaailmallisia arvoja, jossa tunnustetaan tarve kasvattaa Kiinan roolia kansainvälisessä järjestelmässä ja autetaan määrittelemään tätä roolia ja joka perustuu myönteiseen kumppanuuteen sekä erojen rakentavaan käsittelyyn.

I.2 Kiinan tilanne

Kiina on ratkaisevassa käännekohdassa. Se on todennut vanhan talous- ja yhteiskuntamallinsa kestämättömäksi ja pyrkii siirtymään tasapainoisempaan kehitysmalliin, mikä edellyttää markkinajohtoisen talouden edellyttämän institutionaalisen perustan lujittamista. Muutos on monitahoinen eikä välttämättä suju aina helposti. Lisäksi talouden uudistamiseen vaikuttavat kilpailevat poliittiset ja taloudelliset intressit. Toisaalta vakaa talouskasvu ja työpaikkojen luominen ovat tärkeitä maan sisäiselle poliittiselle legitimiteetille. Kiinan väestö vanhenee nopeasti, ja kasvavat alueelliset ja sosioekonomiset erot luovat jännitteitä.

Kiinan sisäisellä muutoksella on ulkoisia vaikutuksia. Kiina hakee paikkaansa ja ääntään taloudessa ja rahamaailmassa, kaupassa ja investointivirroissa, strategisesti ja yhä enemmän sotilaallisesti sekä muilla aloilla. Tämän seurauksena Kiinan poliittista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevilla päätöksillä on enemmän merkitystä EU:lle kuin koskaan.

EU:n on otettava huomioon useita uusia kehityssuuntauksia:

Kiinan globaalistumispolitiikka saa vauhtia. Sen yrityksiä kannustetaan käymään ulkomaankauppaa, investoimaan ulkomaille ja etsimään resursseja voimakkaammin kuin koskaan. Kiinan kasvavat yhteydet maailman pääomamarkkinoihin voivat tuoda hyötyjä kaikille, kunhan sopivat puitteet ovat olemassa.

Kiinan kasvava vaikutus ja intressit maailmassa johtavat siihen, että maa vaatii asemansa mukaisesti suurempaa sananvaltaa maailmantalouden hallinnassa. Kiina on myös aktiivisempi kansainvälisissä suhteissa (kuten kehitysasioissa, ilmastotoimissa ja kansainvälisen turvallisuuden kannalta vaikeissa paikoissa). Se toimii lähialueellaan entistä päämäärähakuisemmin.

Kiinalla on edessään rakenteellinen taantuma, joka luo haasteita ja mahdollisuuksia sekä Kiinassa että sen ulkopuolella. Kiinan siirtyminen kestävämpään kehitysmalliin on haastavaa ja saattaa johtaa ajoittaisiin vaikeuksiin Kiinassa ja laajemminkin.

Viimeisimmällä viisivuotissuunnitelmalla pyritään vauhdittamaan talouden, sosiaalikysymysten ja ympäristöasioiden tasapainottamista ja siirtymään kulutuskeskeisempään kasvuun. Sen mukaan myös jatketaan oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvia uudistuksia ja korruption torjuntaan tähtääviä pyrkimyksiä.

Markkinoiden määräävän vaikutuksen lisääminen taloudessa ei ole edistynyt EU:n kannalta keskeisillä aloilla. Hiljattain tehdyillä lakialoitteilla asetetaan uusia rajoitteita ulkomaisille toimijoille Kiinassa, mikä on vastoin markkinoiden avaamisen pyrkimystä ja tasapuolisen kohtelun ja tasapuolisten toimintaedellytysten periaatteita. Ne myös vievät Kiinalta parhaat keinot tehostaa talouden toimintaa.

Kiinan autoritaarinen suhtautuminen eriäviin mielipiteisiin maan sisällä vie pohjaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselta ja yksilön oikeuksien vahvistamiselta.

II VUOROVAIKUTUKSEN PERUSPERIAATTEET

Koska EU ja Kiina ovat muuttuneet nopeasti kymmenessä vuodessa, on aika arvioida ja määritellä uudelleen niiden välisten suhteiden perustaa.

EU odottaa Kiinan-suhteidensa hyödyttävän molempia osapuolia sekä poliittisesti että taloudellisesti. Suhteissa olisi aidosti toteutettava Kiinan peräänkuuluttamaa molempia hyödyttävää yhteistyötä. EU odottaa Kiinan myös ottavan vastuuta samassa mittakaavassa kuin se hyötyy sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä.

EU:n on käytettävä Kiinan-yhteyksissään kuuluvaa, selkeää ja yhtenäistä ääntä. Kun jäsenvaltiot hoitavat kahdenvälisiä suhteitaan Kiinaan – joko yksin tai osana tiettyjen maiden muodostamaa ryhmää, kuten 16+1 -prosessissa – niiden olisi tehtävä yhteistyötä komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja muiden jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että EU:lle merkitykselliset asiat ovat EU:n lainsäädännön, sääntöjen ja politiikkojen mukaisia ja että tulokset ovat kokonaisuudessaan hyödyksi koko EU:lle.

EU:n ulkoista toimintaa ohjaavat samat periaatteet, jotka ovat vaikuttaneet EU:n rakentamiseen: demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattaminen. Nämä periaatteet sisältyvät Kiinan perustuslakiin ja Kiinan allekirjoittamiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ihmisoikeuksien suojelu on jatkossakin keskeisellä sijalla EU:n Kiinan-suhteissa. EU uskoo, että ihmisten kohteleminen ihmisarvoisella ja kunnioittavalla tavalla on olennaista, jotta kansalaiset voivat toteuttaa itseään ja antaa luovuutensa kukoistaa, ja tämä on hyväksi Kiinan yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle sekä maailmanjärjestykselle.

Kiinan puuttuminen puolustusasianajajien, ammattiyhdistysaktiivien, julkaisijoiden, toimittajien ja muiden rauhanomaiseen oikeuksiensa käyttöön siten, että siihen liittyy vieläpä uusi ja huolestuttava ekstraterritoriaalinen ulottuvuus, kyseenalaistaa Kiinan ilmaiseman sitoutumisen oikeusvaltioperiaatteeseen sekä sen kansainvälisten velvoitteiden kunnioittamisen. Huolestuttavia ovat myös useat viime aikoina annetut kansalliseen turvallisuuteen liittyvät rajoittavat säädökset. EU on erityisen huolissaan siitä, että hiljattain julkistettu Kiinan uusi laki, joka koskee ulkomaisten valtiosta riippumattomien järjestöjen toiminnan hallintaa, saattaa haitata Kiinan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä sekä vaikuttaa kielteisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen EU:n ja Kiinan välillä.

EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat yhteistyötä Kiinan ja sen kansan kanssa ihmisoikeuksien edistämiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen, kansalaisyhteiskunnan, poliittisen vastuun sekä sanan-, yhdistymis- ja uskonnonvapauden edistämiseksi. Tämä edellyttää kaikkien diplomatian, vaikuttamisen ja muiden välineiden käyttöä sekä kahden- että monenvälisellä tasolla. EU:n olisi jatkossakin kehotettava Kiinaa vapauttamaan poliittiset vangit, takaamaan oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuus ja täyttämään kansainväliset sitoumuksensa vähemmistöjen suojelusta varsinkin Tiibetissä ja Xinjiangissa.

EU vahvistaa yhden Kiinan politiikkansa.

EU on sitoutunut ylläpitämään vahvoja yhteyksiä Hongkongiin ja Macaoon sekä edistämään niiden perustuslain (Basic Law) kunnioitusta sekä ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta.

EU vahvistaa olevansa sitoutunut jatkamaan Taiwanin-suhteidensa kehittämistä ja tukemaan niitä yhteisiä arvoja, joille sen hallintojärjestelmä perustuu. EU:n olisi jatkettava Manner-Kiinan ja Taiwanin välisten suhteiden rakentavan kehittämisen tukemista osana Aasian ja Tyynenmeren alueen pitämistä rauhaisana. EU aikookin käyttää kaikkia mahdollisia kanavia kannustaakseen sellaisia aloitteita, joilla edistetään vuoropuhelua, yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista Manner-Kiinan ja Taiwanin välillä. EU:n olisi edistettävä käytännön ratkaisuja Taiwanin osallistumiseen kansainväliseen toimintaan, milloin tämä sopii yhteen EU:n yhden Kiinan politiikan ja eri politiikanalojen tavoitteiden kanssa.

EU:n Kiinan-politiikkaa olisi toteuttava laajan ja yleisemmän Aasian ja Tyynenmeren aluetta koskevan poliittisen lähestymistavan puitteissa hyödyntäen täysimääräisesti EU:n läheisiä suhteita esimerkiksi Japaniin, Koreaan, ASEAN-maihin, Australiaan ja muihin kumppaneihin sekä ottaen ne kaikilta osin huomioon. Ottaen huomioon transatlanttisten yhteyksien tärkeyden tässä yhteydessä olisi ennen kaikkea lujitettava EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyötä ja koordinointia.

III    VAURAUDEN JA UUDISTUSTEN OHJELMA

Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti puoluekokouksessa vuonna 2013 Kiinan talous- ja yhteiskuntamallin perusteellisesta uudistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Näitä pitemmän aikavälin tavoitteita ovat haitanneet BKT:n kasvua, työllisyyttä ja vakautta koskevat lyhyen aikavälin huolet, jotka ovat hidastaneet uudistustahtia, mahdollisesti pitemmän aikavälin talouden kustannuksella. Kiinan prioriteetit luovat mahdollisuuksia EU:lle, esimerkiksi mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä ja vientiä tärkeillä aloilla, kuten ympäristöalalla ja palvelualoilla. Avautumisessa on kuitenkin enemmän kyse kiinalaisten yritysten kansainvälistymisen auttamisesta kuin Kiinan markkinoille pääsyn helpottamisesta. Tilanteeseen liittyy myös haasteita, kuten suoran kilpailun kasvu joillakin aloilla tai kolmansien maiden markkinoilla, joilla Kiina pyrkii valtion omistamilla yrityksillä globaaliin johtoasemaan. EU haluaa Kiinan taloudesta nykyistä avoimemman ja vakaamman, se haluaa ulkomaisille yrityksille huomattavasti paremman pääsyn sen markkinoille sekä tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilua kilpailua yrityksille ja investointitoiminnalle. Tavoitetasona on sama avoimuus, josta kaikki EU:n markkinoilla toimivat yritykset hyötyvät.

III.1 EU Kiinan kumppanina uudistuksissa

EU:n vauraus on kytköksissä Kiinan kestävään kasvuun. Kiinan talous- ja hallintouudistusten onnistumisella onkin suuri merkitys EU:lle. Koska EU on Kiinan suurin kauppakumppani (sen osuus on noin 15 prosenttia Kiinan ulkomaankaupasta) ja houkutteleva ja turvallinen kohde Kiinan suorille sijoituksille, Kiina tarvitsee EU:ta yhtä paljon kuin EU tarvitsee Kiinaa.

Kiina pyrkii suoriutumaan vaikeasta rakenteellisesta muutoksesta hitaampaan mutta kestävämpään kasvuvauhtiin. Muutos on välttämätön Kiinan pitkän aikavälin kasvunäkymien vuoksi, mutta se voi aiheuttaa lyhyen aikavälin epävakautta ja riskejä. Kiina on edistynyt merkittävästi muun muassa verotuksen uudistamisessa, sosiaaliturvan laajentamisessa ja rahoitusmarkkinoiden uudistamisessa. Edistys on ollut hitaampaa toisilla aloilla, kuten valtion omistajuuden uudistamisessa tai palvelualan avaamisessa. 

EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu uudistusten ja innovoinnin edistäminen, jolla tuetaan Kiinan kasvumallin muuttamista kestävämmäksi kasvattamalla kotimaista kulutusta, laajentamalla palvelualaa ja avaamalla maata ulkomaisille sijoittajille, tuotteille ja palveluille. Tässä olisi pidettävä lähtökohtana molemminpuolisia etuja ja avoimuutta ja muun muassa turvattava teollis- ja tekijänoikeudet. EU:n talouden vahvuudet täydentävät Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman prioriteetteja, joita ovat esimerkiksi innovointi, palvelut, vihreä kasvu sekä kaupunkialueiden ja maaseudun kehittämisen tasapainottaminen. EU:n edun mukaista on myös tukea Kiinan siirtymistä kestävämpään ja osallistavampaan sosiaaliseen ja taloudelliseen malliin edistämällä työelämän perusnormeja ja ihmisarvoista työtä, sosiaaliturvauudistusta ja yhteistä sitoutumista vastuullisiin globaaleihin toimitusketjuihin.

Kiinan pyrkiessä välttämään keskituloloukun nousemalla arvoketjussa ylöspäin kiinalaisista yrityksistä tulee yhä kovempia kilpailijoita huipputeknologian aloilla. Kiinan hallituksen teollisuuspolitiikalla pyritäänkin luomaan kansallisia huippuyrityksiä, jotka kykenevät kilpailemaan maailmanlaajuisesti esimerkiksi siviili-ilmailun, uusien materiaalien, digitaalitalouden, pankkitoiminnan, energian ja infrastruktuurin aloilla. EU:n on tärkeää tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä avoimen ja rehellisen kilpailun edistämiseksi kummankin markkinoilla ja Kiinan taivuttamiseksi pidättäytymään yritystensä kilpailukyvyn tukemisesta rahallisten tukien ja kotimaanmarkkinoiden suojelun avulla.

III.2 Kaupan ja investointien tukeminen

Kattava investointisopimus on EU:n välitön tavoite Kiinan-suhteiden syventämisessä ja tasapainottamisessa. Tällaisen sopimuksen tekeminen samoin kuin Kiinan taloutta vapauttavien ja sitä kautta liiketoiminnan edellytyksiä tasoittavien uudistusten eteneminen avaisivat uusia markkinamahdollisuuksia ja tarjoaisivat kummallekin osapuolelle näkymiä mittavampienkin tavoitteiden asetteluun, kuten vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseen.

Kaikkien tulevien vapaakauppasopimusten olisi oltava pitkälle meneviä ja laaja-alaisia, ja niissä olisi pyrittävä yhtä korkeaan tavoitetasoon kuin EU:n neuvotteluissa esimerkiksi Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa. Jotta EU:n sijoittajia voitaisiin auttaa toimimaan yhä integroituneemmassa alueellisessa toimitusketjussa, EU:n olisi lisäksi harkittava laajempaa investointisopimusten verkkoa alueella. EU aikoo selvittää investoinneista Kiinan kanssa parhaillaan käytävien neuvottelujen pohjalta mahdollisuuksia käynnistää investointeja koskevat neuvottelut myös Hongkongin ja Taiwanin kanssa.

Maantieteellisillä merkinnöillä on taloudellista ja kulttuurista merkitystä, sillä ne tuottavat arvoa paikallisyhteisöille. Kumpikin osapuoli hyötyisi korkeimpaan kansainväliseen suojaan perustuvan maantieteellisiä merkintöjä koskevan sopimuksen tekemisestä.

Yhteistyön syventäminen tullitoiminnan ja kaupan helpottamiseksi pidemmälle kuin on sitouduttu kaupan helpottamista koskevassa WTO:n sopimuksessa hyödyttäisi sekä EU:ta että Kiinaa. Sopimuksessa olisi käsiteltävä riskinhallintaa ja toimitusketjujen turvallisuutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa.

EU pitää myönteisenä Kiinan tuottavia investointeja Eurooppaan, kunhan toiminta on EU:n lainsäädännön mukaista. EU odottaa, että Kiina suhtautuu yhtä myönteisesti EU:n investointeihin Kiinaan. Molemmille hyödyllistä yhteistyötä kaikissa investointeihin liittyvissä asioissa olisi lisättävä muun muassa hakemalla käytännön tapoja, miten Kiina voi osallistua Euroopan investointiohjelmaan. Kiinan olisi rajoitettava EU:n Kiinaan suunnittelemiin investointeihin kohdistuvat turvallisuusperusteiset tarkastelut ainoastaan sellaisiin tapauksiin, jotka perustellusti liittyvät kansalliseen turvallisuuteen. EU odottaa Kiinan Eurooppaan tekemien suorien ulkomaaninvestointien perustuvan markkinoiden vapauden periaatteisiin ja hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia keinoja puuttua mahdolliseen markkinoiden vääristymiseen ja muihin riskeihin, joita voi aiheutua tukia tai sääntelystä johtuvia etuja saavien yritysten investoinneista. Mahdollisuutta laatia EU:ssa yhteinen vähimmäismääritelmä kriittiselle kansalliselle infrastruktuurille ulkomailta tulevien investointien yhteydessä olisi tarkasteltava yhdessä jäsenvaltioiden kanssa.

Kiinan rahoitusjärjestelmän uudistamisella on ratkaiseva merkitys Kiinan talouden muutoksessa. Kun sen pääomamarkkinoiden avautuminen jatkuu, Kiinan vaikutus maailmantalouteen kasvaa entisestään. Tätä kasvavaa keskinäisriippuvuutta on osoittanut Kiinan pörssimarkkinoiden epävakauden heijastuminen maailmanmarkkinoille, ja se tekee koordinoiduista ja avoimista talous- ja rahapolitiikoista sitäkin tärkeämpiä. Koska Kiinan rahoitusmarkkinoiden riskeistä saattaa tulla koko järjestelmän kannalta merkittäviä, on vahvasti EU:n edun mukaista ylläpitää ja kehittää rahoitusalan sääntelyyn liittyvää positiivista ja tehokasta yhteistyötä Kiinan kanssa.

Kun Kiinan talous integroituu enemmän maailmantalouteen, se johtanee siihen, että Kiina tunnustaa keskinäisen riippuvuuden ja noudattaa sellaista kotimaan talouspolitiikkaa, joka ei vääristä kansainvälisiä markkinoita ja kauppasuhteita. EU on vakavasti huolissaan Kiinan teollisuuden ylikapasiteetista monilla aloilla, etenkin teräksen tuotannossa. Jos ongelmaa ei korjata asianmukaisesti, kaupan suojatoimet saattavat levitä teräsalalta muille aloille, kuten alumiini-, keramiikka- ja puutuoteteollisuuteen.

Vaikka ongelmaan kiinnitetään Kiinassa yhä enemmän poliittista huomiota, haaste on edelleen mittava. Kiinan terästeollisuuden ylikapasiteetiksi arvioidaan noin 350 miljoonaa tonnia, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU:n koko vuosituotanto. Vaikka on myönteistä, että Kiina pyrkii leikkaamaan raakateräksen tuotantoa 100–150 miljoonalla tonnilla vuoteen 2020 mennessä, sen olisi toimittava kauppakumppaneidensa kanssa rakentavasti kansainvälisellä tasolla (esim. OECD:n teräskomiteassa) ja laadittava kapasiteetin vähentämistä varten pitemmälle menevä, mitattavissa oleva ja läpinäkyvä rakenneuudistussuunnitelma. Valtiontuet ja muut valtion tukitoimet, jotka edistävät teräksen tuotantokapasiteetin kasvattamista tai vientiä tai rakenteellisesti tappiollisen tuotannon ylläpitämistä, olisi poistettava mahdollisimman pian. Kiinan olisi lisäksi noudatettava tuista ilmoittamista koskevaa WTO-sitoumustaan alkaen teräsalalle myönnetyistä tuista. Keskipitkällä aikavälillä Kiinan olisi uudistettava valtiojohtoista talouttaan ja annettava markkinavoimien korjata ongelma luonnollisesti.

Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan tiettyjen määräysten voimassaolo on päättymässä. Komissio analysoi, olisiko EU:n muutettava Kiinan kohtelua polkumyyntitutkimuksissa joulukuun 2016 jälkeen ja miten tämä olisi tehtävä. Komissio palaa tähän asiaan vuoden 2016 jälkipuoliskolla. EU:n kaupan suojatoimia pitää tehostaa edelleen, ja siksi olisi hyväksyttävä nopeasti kaupan suojakeinojen uudistusehdotus, jonka komissio antoi huhtikuussa 2013. On olennaista, että ylikapasiteetin taustalla oleviin syihin puututaan kokonaisvaltaisesti.

Oikeusalan uudistus ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen ovat edellytyksiä Kiinan uudistusten onnistumiselle ylipäätään. Avoin ja puolueeton oikeusjärjestelmä on olennainen osa markkinatalouden institutionaalista perustaa. Se tarjoaisi tehokkaat takeet yhtä lailla EU:n kuin Kiinan yrityksille. EU:n olisi hyödynnettävä sitä perustaa, jonka tarjoaa kesäkuussa 2016 käynnistetty uusi oikeusasioita koskeva vuoropuhelu, jossa on käsitelty ennen muuta sähköistä kaupankäyntiä ja siihen liittyvää kuluttajansuojaa.

EU:n olisi jatkettava Kiinan kanssa vuoropuhelua standardeista, sääntelystä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä keskeisillä aloilla. Tavoitteena on vähentää kustannuksia ja tuonnin esteitä sekä edistää kansainvälisten standardien ensisijaisuutta esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden, farmaseuttisten tuotteiden, ympäristönsuojelun, elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuuden, ilmastotoimien ja tietosuojan aloilla. Tutkimusyhteistyön avulla voidaan edistää yhteisten standardien käyttöä tulevaisuudessa. EU on sitoutunut terveys- ja kasvinsuojelualan yhteistyöhön Kiinan kanssa tiukkojen elintarviketurvallisuusvaatimusten edistämiseksi.  Jos meneillään oleva Kiinan elintarvikkeiden turvallisuutta valvovan järjestelmän nykyaikaistaminen toteutetaan oikeassa suhteessa ja avoimella tavalla, järjestelmästä tulee paremmin yhteensopiva EU:n järjestelmän kanssa. Tämä lisäisi kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia sekä EU:ssa että Kiinassa, hyödyttäisi molempien osapuolten kuluttajia ja parantaisi maataloushyödykkeiden markkinoillepääsyä. Tämän vuoksi EU kannustaa Kiinaa noudattamaan kansainvälisiä tieteellisiä standardeja ja tunnustamaan EU:n yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lujittaessaan kumppanuuttaan Kiinan kanssa EU:n olisi myös jatkettava yhteistyön syventämistä Aasian ja muiden alueiden kanssa talouden ja kasvun mahdollisuuksien lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.

III.3 Tutkimus, innovointi ja digitaalitalous

Kiinan talous on muuttumassa nopeasti osaamiseen perustuvaksi ja innovaatiovetoiseksi. EU on tässä asiassa maailman kärkeä, ja sillä on vahvat intressit tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä saavuttaakseen digitaalisten sisämarkkinoiden strategian mukaiset tavoitteensa. Vastavuoroisuuteen perustuva yhteistyö digitaalitalouden alalla tukisi kasvua avoimien markkinoiden, yhteisten standardien ja yhteisen tutkimustoiminnan avulla esimerkiksi 5G-mobiiliviestinnän ja esineiden internetin alalla.

Kunnianhimoinen ”Made-in-China 2025” -aloite ja siihen liittyvä ”Internet+” toimintasuunnitelma korostavat digitaalitalouden tärkeyttä Kiinalle sekä sen muutosvoimaa esimerkiksi teollisuustuotannon alalla. Kiinan politiikka ja sääntely ovat kuitenkin entistä protektionistisempia. Eurooppalaisilla tieto- ja viestintätekniikan yrityksillä on hankaluuksia markkinoille pääsyssä arvoketjun kaikissa vaiheissa. Ongelmia aiheuttavat muun muassa tiettyä teknologiaa suosivat standardit, monimutkaiset ja syrjivät lupakäytännöt ja sertifiointivaatimukset, turvallisuuteen liittyvästä lainsäädännöstä aiheutuvat suhteettomat rajoitukset, epätasapuolinen pääsy standardointielinten käsittelyyn ja suljetut julkisten hankintojen menettelyt. EU:n olisi tehostettava pyrkimyksiään parantaa digitaalituotteiden ja palvelujen pääsyä Kiinan kasvaville markkinoille ja saavuttaa tasapuoliset toimintaedellytykset. EU:n olisi myös edistettävä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevien oikeuksien vahvistamista Kiinassa ja vaadittava, että EU:n tietosuojasääntöjä noudatetaan kaikessa henkilötietojen vaihdossa Kiinan kanssa.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja täytäntöönpano ovat olennaisia innovoinnin edistämisessä. Asiaa koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä olisi tehostettava, ja niissä olisi puututtava kasvaviin haasteisiin, kuten verkossa tapahtuvaan jäljentämiseen ja väärentämiseen. Vaikka digitaalimarkkinoiden turvallisuus on oikeutetusti valtiojohdon asia, EU vastustaa sellaisen toimintapolitiikan yleistä soveltamista, jonka perusteella markkinoille pääsy edellyttää pääsyä ohjelmistojen lähdekoodiin tai lähdekoodin siirtoa. EU:n olisi pyrittävä Kiinan kanssa poliittiseen yhteisymmärrykseen teollis- ja tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien kybervarkauksien torjumisesta.

EU:n on mahdollista hyötyä Kiinan kanssa tehtävän tutkimus- ja innovointiyhteistyön lisäämisestä. Siinä kehitetään yhdessä osaamista ja teknologiaa sekä etsitään ratkaisuja yhteisiin sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin. EU pääsisi myös hyödyntämään Kiinan lahjakkuusreserviä sekä tuomaan EU:ta esiin houkuttelevana tutkimus- ja innovointipaikkana. Olennaista on edelleen tasapuolisten toimintaedellytysten järjestäminen tutkimukselle ja innovoinnille, mukaan lukien vastavuoroinen pääsy tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja resursseihin. Yhteistyötä EU:n Horisontti 2020 ja Euratom -ohjelmien kautta olisi kehitettävä ja laajennettava edelleen tältä pohjalta. Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvillä yhteisrahoitusmekanismeilla ja lippulaiva-aloitteilla sekä osapuolten tutkimuslaitosten välisillä sopimuksilla voidaan auttaa pitkäaikaisten tiede- ja teknologiakumppanuuksien kehittämisessä.

III.4 Infrastruktuuriyhteydet ja ihmisten väliset yhteydet

Infrastruktuuriyhteyksien parantaminen EU:n ja Kiinan välillä parantaisi kaikkien asianosaisten talousnäkymiä. EU:n ja Kiinan yhteyskehys loisi synergiaa EU:n politiikkojen ja hankkeiden sekä Kiinan OBOR-aloitteen (One Belt, One Road) välillä sekä osapuolten rahoituslähteiden välillä liikenteen ja muunlaisten perusrakenteiden aloilla.

Kiinan on saavutettava tavoitteensa tehdä OBOR-aloitteesta avoin foorumi, jolla noudatetaan markkinoiden sääntöjä ja kansainvälisiä normeja kaikkien hyödyksi ja jolla kannustetaan vastuulliseen taloudelliseen toimintaan kolmansissa maissa. Tämän alan yhteistyön olisi perustuttava asiaan liittyvien politiikkojen sekä sovellettavien säännösten ja standardien noudattamiseen kaikilta osin, mukaan lukien julkiset hankinnat, ja taattava kummankin osapuolen talouden toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset. Tätä periaatetta olisi sovellettava myös niihin EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan EU:n standardeja. Tavoitteena pitäisi olla, että autetaan kestävien ja yhteentoimivien rajatylittävien infrastruktuuriverkostojen rakentamisessa EU:n ja Kiinan välissä sijaitsevien maiden ja alueiden välillä. Yhteistoimintaan valmisteilla olevissa ensisijaisissa investointihankkeissa olisi sisällyttävä tiivistä koordinointia kyseisten maiden kanssa muun muassa sen varmistamiseksi, että hankkeet sopivat niiden finanssipoliittiseen tilanteeseen. Aasialaisten kumppaneiden, esimerkiksi Afganistanin, Pakistanin ja Keski-Aasian maiden, olisi saatava täysi hyöty EU:n ja Kiinan infrastruktuuriyhteyksiin liittyvästä yhteistyöstä, muun muassa sitä kautta, että se edistää niiden integroitumista kansainvälisiin kauppavirtoihin.

Ihmisten välisistä yhteyksistä olisi tukea EU:n mahdollisuuksille esimerkiksi korkea-asteen koulutuksen, luovien toimialojen, kulttuurin ja matkailun aloilla. Ne edistäisivät myös kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Ihmisten väliset yhteydet olisi otettava huomioon EU:n ja Kiinan suhteissa kautta linjan. EU:n ja Kiinan välisten laillisen maahanmuuton kanavien tehokasta hyödyntämistä olisi edistettävä. Kun ensimmäiset toimet liikkuvuuden helpottamiseksi ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi on toteutettu, EU:n ja Kiinan muuttoliikettä ja liikkuvuutta koskevassa vuoropuhelussa olisi edettävä neuvotteluihin viisumien myöntämisen helpottamista ja laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyvää yhteistyötä koskevista sopimuksista.

IV YHTEISET INTRESSIT ULKOPOLITIIKASSA JA TURVALLISUUSASIOISSA

Aiemmin passiivinen Kiina on ottamassa taloutensa koon mukaista johtavaa roolia maailmanpolitiikassa. Kiinan intressien laajentuessa se tähyää naapurialuettaan laajemmalle. On edelleen selvää, että se keskittyy voimakkaasti Yhdysvaltoihin. EU:ta kohtaan tasapuolisempana kumppanina moninapaisessa maailmassa on uutta kiinnostusta, vaikkakin Aasian ja Tyynenmeren alueellinen turvallisuus on edelleen haaste Kiinan kasvavan määrätietoisuuden valossa. Merkittävä OBOR-aloite perustuu pitkälti taloudellisiin ja Kiinan sisäisiin syihin, mutta sillä on merkittäviä geostrategisia seurauksia. Kiinalla on nyt hyvä syy osallistua aktiivisemmin globaaliin hallintaan, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviin asioihin. EU:n haasteena ja mahdollisuutena on kanavoida Kiinan osallistuminen myönteisellä tavalla yhteistyöhön esimerkiksi Afrikan rauhan hyväksi sekä maailmanmahdin asemaan liittyvien velvollisuuksien kantamiseen (esimerkiksi Lähi-idässä). Syvempi vuoropuhelu Kiinan kanssa investointiyhteistyöstä molempien osapuolten kannalta tärkeissä maissa kuvastaisi Kiinan kasvavaa taloudellista panosta monissa maissa, jotka ovat myös EU:n kumppaneita.

IV.1 Ulkopoliittisen yhteistyön lujittaminen Kiinan kanssa

Kiinan nousu on johtanut sen intressien laajenemiseen paljon välitöntä naapurialuetta laajemmalle ja lisännyt sen kaupallista, rahoituksellista, diplomaattista ja jopa sotilaallista läsnäoloa maailmalla. Lisäksi ulkomailla asuvien Kiinan kansalaisten määrä kasvaa. Näistäkin syistä kansainvälisellä rauhalla ja turvallisuudella on Kiinalle entistä suurempi merkitys. Kiina edistääkin nyt entistä aktiivisemman rauhanrakennus- ja naapuruusprosesseja esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Afganistanissa.

EU:n olisi pyrittävä laajentamaan yhteistä ulkopoliittista agendaa Kiinan kanssa siltä pohjalta, että Kiinaa kannustetaan rakentavaan ja aktiiviseen osallistumiseen toimiin, joilla edistetään turvallisuutta globaalina julkishyödykkeenä. Kiinaa olisi kannustettava osallistumaan kansainvälisiin konfliktinratkaisuprosesseihin sen vastuun mukaisesti, joka sillä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä. Kiinan rakentava osallistuminen Irania koskevan tilanteen ratkaisemiseksi käytyihin neuvotteluihin tarjoaa EU:lle hyvän lähtökohdan kannustaa Kiinaa aktiiviseen yhteistyöhön Afganistanin, Syyrian, Libyan, muuttoliikkeen aiheuttamien haasteiden sekä Lähi-idän tilanteen ratkaisemisen suhteen. Afrikassa usein EU:n ja Kiinan väliseksi kilpailuksi mielletty tilanne olisi käännettävä läheisemmäksi yhteistyöksi kriisien ratkaisemiseksi (sekä paikallisella tasolla että monenvälisillä foorumeilla kuten YK:n turvallisuusneuvostossa). Näin voidaan parantaa Afrikan valmiuksia taata rauha ja turvallisuus, parantaa talouden toimintaympäristöä ja tehdä maailmanlaajuiseen yhteisvarantoon, erityisesti ympäristöön ja valtameriin, liittyvää yhteistyötä. EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa myös yhteistyötä konflikti- ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuuden parantamiseksi.

Yksi Kiinan ulkopolitiikan ensisijaisista tavoitteista on kehittää sen yhteyksiä Eurooppaan, ja se käyttää tähän merkittäviä taloudellisia ja diplomaattisia resursseja. On EU:n etujen mukaista tehdä Kiinan kanssa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kaikki Kiinan toimet EU:n itäisten ja eteläisten naapureiden suhteen auttavat lujittamaan sääntöihin perustuvaa hallintotapaa ja alueellista turvallisuutta. EU on lujasti Ukrainan suvereenisuuden, itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden kannalla, ja myös Kiina jakaa nämä periaatteet. EU haluaa Kiinasta kumppanin Ukrainan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden ja vaurauden tukemisessa sekä alueen vakauden ja rauhan turvaamisessa kaikkien eduksi. Myös kauempana Keski-Aasiassa EU:n strategia tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyön tehostamiseen Kiinan kanssa esimerkiksi turvallisuuteen, infrastruktuuriyhteyksiin, kehitysapuun sekä vesi- ja energiavarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa.

EU:n olisi jatkettava aktiivista panostusta Aasian ja Tyynenmeren alueelliseen turvallisuuteen diplomaattisin ja taloudellisin keinoin ja kehitettävä samalla kumppanuuksiaan alueella. EU on yhä huolissaan tilanteesta Itä- ja Etelä-Kiinan merillä. Sen olisi jatkettava riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen tärkeyden korostamista ja vastustettava yksipuolisia toimia, jotka voivat muuttaa vallitsevaa tilannetta ja lisätä jännitteitä. EU:n kanta on edelleen se, että Kiinan ja muiden on noudatettava Etelä-Kiinan mereen liittyvien vaateidensa yhteydessä kansainvälistä oikeutta. Mittava kauppamerenkulku alueella merkitsee sitä, että merenkulun vapaus ja ylilentovapaus ovat EU:lle erittäin tärkeitä. EU:n olisi kannustettava Kiinaa vaikuttamaan alueelliseen vakauteen rakentavalla tavalla. Tähän kuuluvat luottamusta lisäävät toimet, tuki sääntöihin perustuvalle kansainväliselle järjestykselle (muun muassa YK:n merioikeusyleissopimus ja sen välitysoikeudelliset menettelyt) sekä käytännesääntöjä koskevien ASEANin ja Kiinan välisten neuvottelujen nopea päätökseen saattaminen.

EU:n olisi pyrittävä säännölliseen ja asiakeskeiseen vuoropuheluun Kiinan kanssa kaikista aseiden viennin valvontaan, aseidenriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvistä asioista, mukaan lukien alueelliset haasteet, kuten Pohjois-Korean politiikka ja toimet. EU:n olisi varsinkin kannustettava Kiinaa ratifioimaan sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta, liittymään asekauppasopimukseen ja Haagin käytännesäännöstöön ballististen ohjusten leviämisen estämiseksi sekä noudattamaan aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontavaatimuksia, joita sovelletaan asiaa koskevien kansainvälisten vientivalvontajärjestelmien mukaisesti. EU:n vientiä Kiinaan sääntelevät Eurooppa-neuvoston päätelmissä vuonna 1989 asetettu aseidenvientikielto sekä kahdeksan perustetta, jotka on vahvistettu neuvoston yhteisessä kannassa sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvonnasta (2008/944/YUTP).

Terrorismin yhä vakavampi maailmanlaajuinen uhka huomioon ottaen EU:n pitäisi suhtautua avoimesti yhteistyöhön Kiinan kanssa terrorismin torjuntaan liittyvissä asioissa yhteisesti sovituin ehdoin, joihin kuuluu vahva oikeusvaltio- ja ihmisoikeuselementti. Painopiste pitäisi asettaa kansainvälisiin pyrkimyksiin puuttua terrorismin perimmäisiin syihin, katkaista terroristien rahoitus (muun muassa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän avulla) ja ehkäistä ja torjua radikalisoitumista.

Kansainvälisessä kybertoimintapolitiikassaan EU edistää internetin avoimuutta ja vapautta ja tukee pyrkimyksiä sopia normeista valtioiden toimille. Kiinan rajoittava lähestymistapa internetin hallintaan uhkaa pirstaloida internetin globaalien sidosryhmien vahingoksi ja aiheuttaa kielteisiä taloudellisia ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. EU:n olisi jatkossakin kannustettava Kiinaa panostamaan enemmän vastuullisen toiminnan normien laatimiseen ja voimassa olevan kansainvälisen oikeuden soveltamiseen kybertoimintaan muun muassa edistämällä tarkempaa kansainvälistä sopimista kriittisen kyberomaisuuden suojelusta. Huomioon olisi otettava myös hiljattain annetun hybridiuhkia koskevan yhteisen tiedonannon asiaa koskevat kohdat, jotka liittyvät erityisesti kyberturvallisuuteen ja kriittisen infrastruktuurin suojelemiseen.

IV. 2 Turvallisuus- ja puolustusulottuvuus

EU on toteuttanut viime vuosina yhä useampia siviilialan ja sotilaallisia kriisioperaatioita ulkomailla, etenkin Afrikassa. Samoin Kiina on kasvavan maailmanlaajuisen vastuunsa mukaisesti lisännyt osallistumistaan rauhanturvatoimintaan ja merirosvouksen vastaisiin operaatioihin. Se on myös lisännyt sotilaallista apuaan Afrikan unionille.

EU:lle tarjoutuu erityisesti Afrikassa merkittäviä mahdollisuuksia yhteisten etujen mukaiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa. Esimerkiksi EU:n ja Kiinan onnistunutta merirosvouksen vastaista toimintaa merellä voitaisiin laajentaa rauhanturvaamiseen ja valmiuksien kehittämiseen maalla. Merirosvouksen torjunnan koordinointi SHADE-mekanismin (Shared Awareness and De-confliction) puitteissa on parantanut yhteistyöhalua, ja taakan jakaminen Maailman ruokaohjelman (WFP) lähetysten perille saattamiseksi on osoittanut tällaisen yhteistyön lisäarvon.

EU ja Kiina ovat käyneet useita turvallisuus- ja puolustuskonsultaatioita, ja EU:n olisi niiden tulosten pohjalta pyrittävä kartoittamaan paikalla olevien sopivien kiinalaisten toimijoiden kanssa (kuten Kiinan suurlähetystöt ja rauhanturvajoukot esimerkiksi Malissa ja Somaliassa) mahdollisuuksia käytännön yhteistyöhön. EU:n olisi myös tuettava Kiinan toimia Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteiden rahoittamiseksi. Muita aloja, joilla EU:lla ja Kiinalla saattaa olla yhteisiä intressejä, ovat yhteistyö rauhanturvaoperaatioiden poliisiosiossa sekä järjestelyt EU:n ja Kiinan kansalaisten suojelemiseksi ja evakuoimiseksi.

V GLOBAALI HALLINTA JA YHTEISTYÖ MONENVÄLISISSÄ YHTEYKSISSÄ

Kiina haluaa painoarvonsa mukaista vaikutusvaltaa sekä poliittisessa että taloudellisessa globaalissa hallinnassa. EU:n olisi otettava tämä lähtökohdaksi, josta monenvälisyyttä edistetään ja Kiinaa kannustetaan tukemaan maailmanlaajuisia normeja ja instituutioita. Tämä edellyttää myös kansainvälisen järjestyksen, oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien erimielisyyksien onnistunutta käsittelyä, varsinkin kun otetaan huomioon toisaalta Kiinan määrätietoisuuden voimistuminen sen ulkosuhteissa ja toisaalta sisäiset tukahduttamistoimet. Monet aihealat ovat kypsiä vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiselle, etenkin ilmastonmuutos, energia, valtameret ja resurssitehokkuus. Näihin lukeutuu myös Kiinan auttaminen valtavien ympäristöongelmiensa (joiden vaikutukset tuntuvat myös EU:ssa) ratkaisemisessa. Paljon voidaan myös saavuttaa tekemällä yhteistyötä kehityksen, maailmanlaajuisten terveysasioiden, rauhanturvaamisen, humanitaarisen toiminnan ja katastrofiriskien hallinnan aloilla. Näillä aloilla Kiinan läsnäolon ja intressien kasvu maailmalla tarjoaa EU:lle mahdollisuuden yhdistää EU:n kokemus Kiinan resursseihin.

V.I Tehokkaan monenvälisyyden edistäminen

EU on sitoutunut tukemaan tehokasta monenvälisyyttä, jonka ytimen muodostaa YK. EU:n tavoin Kiinakin on hyötynyt sääntöihin perustuvasta kansainvälisestä järjestyksestä. YK:n perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta vuonna 2015, jolloin Kiina yhtenä alkuperäisistä allekirjoittajavaltioista vahvisti uudelleen sitoutumisensa YK:n peruskirjan periaatteisiin. Siitä on tullut yksi YK:n talousarvion suurimmista rahoittajista, ja se lähettää yhä enemmän joukkojaan YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä ja ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Kiinalla on erityinen velvollisuus tukea YK:n toiminnan kolmea peruspilaria, jotka ovat ihmisoikeudet, rauha ja turvallisuus sekä kehitys. EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa yhteistyötä globaalin hallinnan lujittamiseksi. Globaalien instituutioiden asteittaisen kehityksen myötä Kiinan näkemyksille on annettava asianmukaista painoarvoa siinä suhteessa kuin se on valmis osallistumaan, mutta kansainvälisen järjestyksen perustan muodostavien kansainvälisen oikeuden sekä muiden kansainvälisten sääntöjen ja periaatteiden universaalisuudesta on pidettävä kiinni. Samassa hengessä Kiinaa olisi kannustettava tukemaan YK:n uudistamista ja globaalin hallinnan puitteiden parantamista, joista olisi laajemmin hyötyä kansainväliselle yhteisölle.

EU:n olisi pyrittävä rakentavin tavoin löytämään Kiinan kanssa ratkaisuja aina kun mahdollista olemassa olevissa globaalin hallinnan rakenteissa ja ennen kaikkea varmistamaan, että uudet aloitteet ovat globaalien normien mukaisia ja täydentävät olemassa olevia kansainvälisiä instituutioita. Monenvälisen päätöksenteon olisi oltava osallistavaa; kaikkien asianmukaisten sidosryhmien pitäisi olla siinä mukana.

Globaalin talouskriisin myötä kasvanut G20-ryhmän merkitys osoittaa, että globaalien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan tehokasta yhteistyötä kehittyvien markkinatalouksien kanssa. Kiinan G20-puheenjohtajakauden tulokset ja tiivis rahoitusalan yhteistyö G20-ryhmässä tarjoavat EU:lle lähtökohdan hakea Kiinan kanssa yhteistä perustaa esimerkiksi kasvustrategioiden, infrastruktuurien yhteenliittämiseen investoimisen, ympäristötoimien rahoittamisen ja maailmanlaajuisten korruption vastaisten normien suhteen. Kiina on myös tiivistänyt yhteyksiään Bretton Woods -instituutioihin. EU:n olisi hyödynnettävä tätä tilannetta voimakkaamman, kestävämmän ja tasapainoisemman maailmanlaajuisen kasvun tukemiseen, IMF:n riittävän rahoituksen varmistamiseen sekä maailmanlaajuisen rahoitussektorin turvaverkon lujittamiseen.

EU:n olisi kannustettava Kiinaa sitoutuneempaan ja aktiivisempaan rooliin Maailman kauppajärjestössä (WTO) sekä monen- ja useammankeskisissä kauppa- ja investointialoitteissa, ottamaan vastuuta samassa mitassa kuin se hyötyy avoimesta kauppajärjestelmästä ja tukemaan tähän liittyvien aloitteiden kehittämistä, kuten neuvotteluja ympäristöhyödykkeistä. EU odottaa Kiinalta sellaista tarjousta julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimus) liittymiseksi, joka vastaa Kiinan markkinoiden suuruutta. EU kannustaa Kiinaa myös osallistumaan merkittävällä tavalla kansainvälisen vientiluottotyöryhmän työhön. G20-ryhmässä EU:n olisi kannustettava Kiinaa osallistumaan enemmän kansainvälisten investointisääntöjen uudistamiseen, etenkin työhön monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

Muita aloja, joilla EU:n olisi haettava yhteistä pohjaa Kiinan kanssa, ovat rauhanturvaaminen, konfliktien ehkäiseminen ja varhaisvaroitusjärjestelmät, riitojen rauhanomainen ratkaiseminen, humanitaarinen toiminta, katastrofiriskien hallinta, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet sekä terveys. EU:n olisi kannustettava Kiinaa lisäämään osuuttaan kansainvälisissä pyrkimyksissä ratkaista meneillään oleva pakolais- ja muuttoliikekriisi.

V.2 Kansainvälisen oikeuden ja universaalien arvojen kunnioittaminen

Kansainväliseen oikeuteen (kuten kansainväliseen humanitaariseen ja ihmisoikeuslainsäädäntöön) ja muihin sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on keskeinen edellytys kansainvälisen rauhan turvaamiselle, turvallisuudelle ja kestävälle kehitykselle. EU:n olisikin pyrittävä Kiinan kanssa edistämään ihmisoikeuksien universaalia toteutumista ja etenkin kansainvälisten ihmisoikeusnormien noudattamista sekä kotimaassa että ulkomailla. EU:n pitäisi esimerkiksi tukea Kiinan jo ratifioimiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvien velvoitteiden täytäntöönpanoa sekä pyrkiä siihen, että Kiina ratifioisi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka se allekirjoitti vuonna 1998. EU:n olisi myös sinnikkäästi kannustettava Kiinaa ratifioimaan muitakin YK:n ja ILO:n sopimuksia, esimerkiksi kaksi pakkotyötä koskevaa yleissopimusta ja kaksi yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevaa sopimusta.

Kiinan edistyminen viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa saattaa tarjota lähtökohtia, joista EU ja Kiina voisivat kehittää yhteistyötä esimerkiksi naisten oikeuksien, työntekijöiden oikeuksien, sosiaalioikeuksien, yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien sekä sivistyksellisten oikeuksien aloilla.

 V.3 Maailmanlaajuiset haasteet ja globaalit julkishyödykkeet

Kiina on viime vuosina osallistunut yhä enemmän kestävää kehitystä koskevien maailmanlaajuisten tavoitteiden vaatimustason nostamiseen muun muassa ilmastonmuutoksen sekä terveys- ja koulutusasioiden osalta. Siitä on tullut maailmanluokan avunantaja, ja se tekee työtä uusien ja kestävämpien kehitysmallien kehittämiseksi. EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa tiivistä yhteistyötä kaikilla näillä yhteisen edun mukaisilla aloilla.

YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelmaa sovelletaan universaalisti. Kaikkien maiden on osallistuttava sekä sen toteuttamiseen kotimaassa että maailmanlaajuisiin yhteistoimiin. Se asettaa EU:lle ja Kiinalle yhteisen tehtävän auttaa köyhyyden poistamisessa ja kaikkia hyödyttävän kestävän kehityksen aikaansaamisessa tehokkaiden instituutioiden, hyvän hallintotavan, oikeusvaltioperiaatteen ja yhteiskuntarauhan myötä. EU:n olisi pyrittävä Kiinan kanssa säännölliseen vuoropuheluun Agenda 2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta.

Kiinalla on yhä tärkeämpi rooli kansainvälisessä kehitysyhteistyössä, ja sen vaikutus kolmansien maiden kehitysprosesseihin on kasvussa. Tämän vuoksi on tärkeää, että EU:lla ja Kiinalla on kanavia keskustella lähestymistavoistaan kehitysyhteistyöhön. Kiina kiinnitti G20-puheenjohtajakaudellaan suurta huomiota Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, mikä tarjoaa tilaisuuden voimistaa sitoutumista yhteistoimintaan kehitysmaiden kanssa. EU:n olisi edistettävä kahden- ja monenvälistä kehitysyhteistyötä Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanon tukemiseksi tavoitteena avunantajien keskinäisen kumppanuuden perustaminen Kiinan kanssa esimerkiksi kehitysavun tuloksellisuuden ja avunantajien keskinäisen koordinoinnin parantamiseksi. Sen olisi myös edistettävä käytännön sitoutumista sekä monenvälisillä foorumeilla että kentällä esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. EU:n olisi kannustettava Kiinaa toimimaan avun tuloksellisuutta käsitelleessä korkean tason foorumissa Busanissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti, jotka ne kumpikin ovat vahvistaneet, sekä osallistumaan tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevaan maailmanlaajuiseen kumppanuuteen. EU:n asianomaisten toimielinten sekä jäsenvaltioiden olisi jatkettava Aasian infrastruktuuri-investointipankin kehittämisen tukemista ja käytävä vuoropuhelua Uuden kehityspankin kanssa hyvän hallintotavan ja monenvälisen järjestelmän lujittamiseksi. Lisäksi EU:n olisi pyrittävä Kiinan kanssa vuoropuheluun parhaista käytännöistä lainanannossa kehitysmaille. Vuoropuhelussa olisi käsiteltävä muun muassa velkakestävyyttä, ympäristö- ja työnormeja sekä lahjonnan ja korruption torjuntaa.

EU on tyytyväinen siihen, että maailman kasvihuonekaasupäästöistä noin neljänneksen tuottava Kiina omaksui johtavan rooliin Pariisin ilmastonmuutossopimuksen neuvotteluissa ja nopeassa ratifioinnissa. EU:n olisi tehostettava yhteistyötä Kiinan kanssa sekä kahdenvälisellä että kansainvälisellä tasolla käyttäen perustana Pariisin ilmastonmuutossopimuksen COP21-kokouksen tuloksia ja EU:n ja Kiinan vuonna 2015 antamaa yhteistä julkilausumaa ilmastonmuutoksesta. EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa yhteistyötä siltä pohjalta, että ne ovat molemmat sitoutuneet vauhdittamaan siirtymistä vähähiiliseen/hiilineutraaliin talouteen. Niiden olisi noudatettava mahdollisuuksien mukaan yhteisiä lähestymistapoja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon vauhdittamiseksi muun muassa huolehtimalla kansallisesti määriteltyjen panosten täytäntöönpanosta. Kiinaan suuntautuvassa EU:n ilmastodiplomatiassa olisi käsiteltävä kysymyksiä, jotka liittyvät Montrealin pöytäkirjaan (maailmanlaajuinen fluorihiilivetyjen vähentäminen), Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön (lentoliikenteen päästöjä koskeva maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide) ja Kansainväliseen merenkulkujärjestöön (merenkulun päästöjen vähentäminen). EU:n olisi edelleen tuettava Kiinan suunnitelmia ottaa vuonna 2017 käyttöön maanlaajuinen päästökauppajärjestelmä. Vuoropuhelua olisi pyrittävä lisäämään asioista, jotka liittyvät ilmastopolitiikan laatimiseen ja päästömallinnukseen, vähähiilisiin kaupunkeihin, vähähiiliseen teknologiaan, hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ilmastonmuutosta kestäviin investointeihin. G20-ryhmän vihreän rahoituksen työryhmän innovatiiviset suositukset olisi pantava mahdollisuuksien mukaan täytäntöön.

Sekä EU että Kiina ovat energian nettotuojia. Läpinäkyvistä, hyvin säännellyistä ja avoimista energiamarkkinoista on hyötyä niille kummallekin energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Tämän vuoksi EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa yhteistyötä globaalien energia-alan rakenteiden kehittämiseksi nykyaikaisempaan, osallistavampaan ja tehokkaampaan suuntaan ja jatkettava tukeaan Kansainväliselle energiajärjestölle sen lisätessä toimintaa Kiinan kanssa, jotta voitaisiin edistää yhteistyötä energian toimitusvarmuuteen, energiadataan ja -tilastoihin sekä energiapoliittisiin analyyseihin liittyvissä asioissa. EU:n olisi pyrittävä tekemään Kiinan kanssa yhteistyötä myös energia-alan avoimuuteen, standardeihin ja sääntelyyn liittyvissä asioissa, mukaan lukien energia-infrastruktuurihankkeet kolmansissa maissa. EU:n olisi myös tuettava Kiinan sisäisiä energiaan, esimerkiksi energiatehokkuuteen, kestävään energiaan ja resurssitehokkuuteen, liittyviä uudistuksia. Mahdollisuuksia yhteiseen puhtaiden energiateknologioiden tutkimus- ja kehitystoimintaan olisi hyödynnettävä.

Kiinalla on valtavia ilman, maaperän ja veden saastumiseen liittyviä ympäristöhaasteita. Olisi Kiinan oman edun mukaista hyödyntää EU:n osaamista etenkin laajamittaisesta ja kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä johtuvien ongelmien vähentämiseen Kiinan pyrkiessä kehittämään asianmukaisia politiikkoja ja sääntelykehyksiä talouden kehittämiseksi vihreäksi ja vähähiiliseksi kiertotaloudeksi. Tämä edellyttää ympäristöystävällisten tieteellisten ja teknisten ratkaisujen soveltamista, mistä on ympäristöön ja talouteen liittyvää hyötyä molemmille osapuolille. EU:n olisi jaettava parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät ympäristöhallintaan, ilmaan, veteen ja maaperään liittyvien resurssien hoitoon, jätehuoltoon ja vähittäiseen luopumiseen vaarallisten kemikaalien käytöstä sekä kansainvälisten ympäristösopimusten ja -normien täytäntöönpanoon. Yhteistyötä vesiasioissa olisi lujitettava, etenkin EU:n ja Kiinan vesifoorumin kautta. EU:n olisi lujitettava yhteistyötä Kiinan kanssa sellaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa kuten metsäkato ja laittomat hakkuut. Tällainen haaste on myös luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, joka on yhteydessä korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja joka haittaa kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa sekä vähentää biologista monimuotoisuutta.

EU:n olisi tehtävä Kiinan kanssa yhteistyötä valtamerten hallinnoinnin parantamiseksi etenkin torjumalla laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta. Sen olisi kannustettava Kiinaa ratifioimaan YK:n kalakantasopimus ja FAO:n satamavaltion toimenpiteitä koskeva sopimus.

EU:n olisi myös kannustettava Kiinaa osallistumaan aktiivisemmin sellaisten politiikkojen laatimiseen, joilla voidaan estää mikrobilääkeresistenssin leviämistä, ja tukemaan globaalia strategiaa tämän vakavan terveysuhan torjumiseksi.

VI YHTENÄISEMPI LÄHESTYMISTAPA KIINAAN

Koska Kiina on EU:n strateginen kumppani kaikilla aloilla, Kiinan-suhteiden hoito edellyttää koko EU:n kattavaa lähestymistapaa, jossa komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja muiden EU:n toimielinten toimet yhdistyvät johdonmukaisella tavalla EU:n jäsenvaltioiden toimiin. Jäsenvaltioiden olisi tuettava sovittuja EU:n kantoja kahdenvälisissä Kiinan-suhteissaan, ja komission ja EUH:n olisi huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot ovat selvillä asioista, joissa EU:n etuja on suojeltava. Komission ja EUH:n olisi tehtävä läheistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, joka on voimakkaasti puoltanut tehokkaan EU-politiikan muodostamista Kiinan-suhteita varten.

EU:n olisi asetettava kunnianhimoiset tavoitteet Kiinan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Kummallakin osapuolella on voimakkaita taloudellisia ja kaupallisia intressejä, mutta tämän ei pitäisi estää EU:ta pitämästä kiinni arvoistaan Kiinan-suhteissaan. Kiinan tarpeet ovat yhtä suuret kuin EU:n, ja yhteistyön puute aiheuttaisi haittaa myös Kiinalle.

Tämän vuoksi EU:n on käytettävä kuuluvaa, selkeää ja yhtenäistä ääntä. EU:n johdonmukaisuus ja yhtenäisyys ovat ratkaisevan tärkeitä suurissa linjavalinnoissa ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen ylläpitämisessä. EU:n olisi pyrittävä rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä Kiinan kanssa yhteisten etujen pohjalta. EU:n ja Kiinan suhteissa on kuitenkin myös otettava huomioon se tosiasia, että Kiina on yksipuoluejärjestelmä, joka noudattaa valtiojohtoisen markkinatalouden mallia. 

EU:n olisi pyrittävä löytämään eri politiikan alojen väliltä yhteyksiä, joilla voidaan tehostaa mahdollisuuksia sen tavoitteiden saavuttamiseen. Huolellinen alojen välinen koordinointi on tarpeen sen varmistamiseksi, että välittömät alakohtaiset edut väistyvät laajemman hyödyn tieltä.

EU:n ja Kiinan huippukokouksia, korkean tason strategista vuoropuhelua, taloutta ja kauppaa koskevaa korkean tason vuoropuhelua sekä ihmisten välistä korkean tason vuoropuhelua olisi hyödynnettävä täysimääräisesti foorumeina, joilla voidaan korkeimmalla tasolla edistää politiikkaan, talouteen ja kauppaan liittyvien kysymysten monialaisia strategisia linjauksia, yhteyksien monipuolistumista sekä synergiaa ja kompromissien saavuttamista EU:n ja Kiinan suhteen eri ulottuvuuksien välillä.

Käytettävissä olevia EU:n koordinointimekanismeja olisi käytettävä aktiivisesti sekä Brysselissä että paikallisesti Pekingissä. EU:n ja Kiinan kumppanuuden lujittamisen täydennyksenä komission yksiköiden, EUH:n ja jäsenvaltioiden olisi lisäksi lujitettava skenaarioihin perustuvaa suunnittelua, jotta tarvittaessa voidaan toimia nopeammin ja yhtenäisemmin.

EU:n ja Kiinan eri vuoropuhelujen määrä ja erilaisuus on merkki niiden välisten suhteiden monipuolisuudesta ja elinvoimaisuudesta, mutta siihen liittyy riski, että toiminta saattaa olla hajanaista tai tehotonta. EU:n ja Kiinan välillä järjestetään vuositasolla tavallisesti lähes sata vuoropuhelutilaisuutta ja seminaaria. Asioita on priorisoitava paremmin, ja resurssit on keskitettävä aluksi tärkeysjärjestyksen kärkeen. EU:n olisi tarkasteltava säännöllisesti näiden vuoropuhelujen tuloksia varmistuakseen, että ne todella edistävät EU:n kokonaistavoitteita, ja tarvittaessa on tehtävä karsintaa. Tietyt tavoitteet, kuten tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttaminen, olisi valtavirtaistettava kaikkeen toimintaan.

EU:n ja Kiinan vuoteen 2020 ulottuvan yhteistyöohjelman täytäntöönpanon ensimmäinen yhteinen arviointi tehtiin Pekingissä huhtikuussa 2016. Täytäntöönpanon arviointia jatketaan vuosittain ylempien virkamiesten tasolla, ja siitä raportoidaan EU:n ja Kiinan huippukokouksissa.

EU:n kumppanuusvälinettä, kehitysyhteistyövälinettä, Horisontti 2020 -ohjelmaa, Erasmus+-ohjelmaa ja muita kyseeseen tulevia EU:n rahoitusvälineitä olisi käytettävä strategisemmin EU:n Kiinaan liittyvien etujen edistämiseen. Julkisuusdiplomatiaa olisi edistettävä EU:n prioriteettien mukaisesti. Myös kulttuurista vuorovaikutusta ja yhteistyötä olisi pyrittävä lisäämään.

EU:n olisi luotava analyyttisistä resursseistaan verkosto, jotta voitaisiin muodostaa oikeita arvioita Kiinan politiikan vaikuttimista ja hyödyntää mahdollisuuksia lujittaa EU:n ja Kiinan suhteita. Yhteyksiä Kiinaan olisi parannettava kaikilla tasoilla (puolue, hallitus, lainsäätäjät ja yhteiskunta), ja olisi pyrittävä tavoittamaan Kiinan tulevat johtajasukupolvet kaikilla aloilla kaikkia nykyajan median tarjoamia välineitä käyttäen.

VII TULEVAT TOIMET 

Neuvostoa pyydetään vahvistamaan tässä tiedonannossa esitetyt strategian lähtökohdat. Tarkempia suosituksia jatkotoimista esitetään seuraavilla aloilla:

kehitetään EU:n ja Kiinan huippukokousten ja muiden korkean tason kokousten valmistelua ja jatkotoimia ja huolehditaan siitä, että ne ovat johdonmukaisia suhteessa jäsenvaltioiden korkean tason Kiinan-yhteyksiin;

ehdotetaan yhteisiä toimintapoliittisia puitteita tietyillä aloilla (esimerkiksi infrastruktuuriyhteydet);

sisällytetään keskeiset aiheet ja tavoitteet kaikkiin EU:n ja Kiinan vuoropuheluihin ja keskitetään resurssit pienempään määrään sellaisia prioriteetteja, joista EU saa suurimman lisäarvon.

(1)

Maailmanpankin mukaan vuonna 2014 markkinakurssilla mitatusta koko maailman BKT:sta oli EU-28:n osuus 22,6 prosenttia, Yhdysvaltojen 22,3 prosenttia ja Kiinan 13,3 prosenttia (yhteensä 58,2 prosenttia). Ostovoimapariteetilla mitattuna maailman BKT-osuudet jakautuivat vuonna 2014 seuraavasti: EU 17,1 prosenttia, Yhdysvallat 15,9 prosenttia ja Kiina 16,6 prosenttia (IMF World Economic Outlook, huhtikuu 2016). Eurostatin mukaan maailman tuonnista ja viennistä EU-28:n osuus oli 15,5 prosenttia, Yhdysvaltojen 16,6 prosenttia ja Kiinan 13,5 prosenttia vuonna 2014. Nämä osuudet muodostivat yhteensä 45,6 prosenttia maailmankaupasta.

(2)

Euroopan komission tiedonanto lokakuulta 2006: ”EU ja Kiina: kumppanuus tiivistyy, vastuu kasvaa”.