EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52014XG0614(07)

Neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta, annettu 20 päivänä toukokuuta 2014

OJ C 183, 14.6.2014, p. 30–35 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

14.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 183/30


Neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta, annettu 20 päivänä toukokuuta 2014

2014/C 183/07

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELEEN NÄIDEN PÄÄTELMIEN POLIITTISEN TAUSTAN, JOKA ESITETÄÄN TÄMÄN ASIAKIRJAN LIITTEESSÄ,

PANEE TYYTYVÄISENÄ MERKILLE:

että kuten monissa äskettäisissä komission kertomuksissa (1) on tuotu esiin, eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä on edistytty jatkuvaan laadun parantamiseen perustuvan ajattelutavan kehittämisessä – vaikkakin erilaisista lähtökohdista johtuen eriasteisesti.

KATSOO SEURAAVAA:

1.

Parempien työpaikkojen, vahvemman kasvun ja kilpailukyvyn keskeisinä osatekijöinä EU:n koulutusjärjestelmillä on edessään huomattavia haasteita, joiden ratkaisemisessa jatkuvasta laadun parantamisesta voi olla apua. Tällaisia haasteita ovat koulutukseen pääsyn laajentaminen, opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijoiden sitouttamisasteen parantaminen, innovatiivisen oppimisen tukeminen ja sen varmistaminen, että oppijat hankkivat osallistavan yhteiskunnan, aktiivisen kansalaisuuden, elinikäisen oppimisen ja työllistymisen edellyttämät tiedot, taidot ja osaamisen sosiaalisesta ja taloudellisesta taustastaan riippumatta.

2.

Laadunvarmistusmekanismit voivat huomattavasti auttaa oppilaitoksia ja poliittisia päättäjiä vastaamaan näihin haasteisiin, koska niiden avulla voidaan varmistaa, että koulutusjärjestelmät ja yksittäiset laitokset ovat laadultaan tarkoitukseen sopivia. Yhtenä hallitusten ja laitosten käyttämänä toimenpiteenä laadunvarmistus lisää avoimuutta ja vahvistaa luottamusta tietojen, taitojen, osaamisen ja tutkintojen relevanssiin ja laatuun, mikä puolestaan perustuu oppilaitosten ja koulutuksen tarjoajien laatua kohtaan tunnettuun luottamukseen.

3.

Eurooppalaiset laadunvarmistusvälineet ovat yhdessä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintokehyksen sekä niihin liittyvien kansallisten tutkintojen viitekehysten kanssa kaikki edistäneet laatuun perustuvan ajattelutavan kehittämistä koulutuslaitoksissa, ja se on puolestaan helpottanut rajat ja järjestelmät ylittävää oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja työvoiman liikkuvuutta.

4.

Korkeakoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta saatujen kokemusten perusteella voidaan sanoa, että joustavilla laadunvarmistusjärjestelyillä voidaan tukea laadun parantamista virallisessa ja epävirallisessa oppimisessa kaikilla koulutusaloilla sekä ottaa huomioon yleistyvät ilmiöt, kuten avoimet oppimisresurssit ja rajat ylittävä koulutus, franchising-sopimusten mukaisesti järjestettävä koulutus mukaan luettuna (2).

ON YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, ETTÄ:

1.

Laadunvarmistukseen kaikilla koulutusaloilla on mahdollista soveltaa monia tehokkaampia lähestymistapoja, jotka eivät perustu tarkistusluettelonomaiseen lähestymistapaan, vaan sellaisen aidon ja juurtuneen laadunparantamiseen perustuvan ajattelutavan kehittämiseen opetuksessa ja oppimisessa, joka voi nostaa standardeja ja parantaa oppimistuloksia.

2.

Laadunvarmistuksen olisi osana jatkuvaa laadunparantamista tuettava koulutusjärjestelmien uudistamista EU:n ja kansallisten uudistusohjelmien mukaisesti.

3.

Korkeakoulutuksessa laadunvarmistus – etenkin sisäinen laadunvarmistus – auttaa korkea-asteen oppilaitoksia yhä tehokkaammin niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ulkoisen laadunvarmistuksen rakenne on eri jäsenvaltioissa erilainen kansallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Laadunvarmistuksessa käytetään muun muassa ohjelmien akkreditointia ja laitostason arviointia, mikä lisää luottamusta ja parantaa standardeja. Ulkoisessa laadunvarmistuksessa ollaan yhä enemmän siirtymässä laitostason arviointiin, minkä ansiosta korkea-asteen oppilaitokset voivat joustavammin mukauttaa opetustarjontaansa tavalla, joka vastaa niiden omia sekä opiskelijoiden, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeita.

4.

Laadunvarmistusta koskevalla rajat ylittävällä saman alan yhteistyöllä on keskeinen asema luottamuksen rakentamisessa ja laatustandardien nostamisessa, oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tukemisessa, yhteisiä ohjelmia koskevan ympäristön parantamisessa sekä rajat ylittävän ja franchising-sopimusten mukaisesti järjestettävän korkea-asteen koulutuksen joustavan toiminnan edistämisessä. Antamalla laadunvarmistuselimille mahdollisuuksia tarjota rajat ylittävää laadunvarmistusta Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) kautta kansallisia vaatimuksia noudattaen pitäisi voida vauhdittaa eurooppalaista ulottuvuutta laadunvarmistuksessa ja helpottaa rajat ylittävää arviointia sekä yksinkertaisempien menettelyjen soveltamista yhteisissä ohjelmissa.

5.

EQAVET-verkoston (3) puitteissa kehitetyt ohjausvälineet ja tukimateriaalit ovat ammatillisen koulutuksen alalla tukeneet laatuun perustuvan ajattelutavan kehittymistä jäsenvaltioissa, ja useimmat jäsenvaltiot ovat joko jo panneet täytäntöön tai ovat parhaillaan kehittämässä kansallista laadunvarmistuksen lähestymistapaa EQAVET-viitekehyksen mukaisesti. Toimia olisi lisättävä erityisesti sen varmistamiseksi, että laadunvarmistusjärjestelyissä otetaan paremmin huomioon oppimistulokset ja että ne palvelevat epävirallista oppimista ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka tapahtuu kansallisten käytäntöjen mukaan joko virallisessa järjestelmässä tai epävirallisesti.

6.

EQAVET-viitekehyksen käyttämisestä saatu kokemus voisi olla pohjana laadunvarmistuksen kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämiselle aikuisoppimisen alalla.

7.

Myös laadunvarmistuksen avoimuuden lisääminen eri sektoreilla sekä epävirallisen ja arkioppimisen validointijärjestelyissä, mukaan lukien kaikki verkko-oppimisen muodot, auttaisi rakentamaan luottamusta ja tukemaan siirtymismahdollisuuksia eri alojen ja eri maiden välillä.

PYYTÄÄ JÄSENVALTIOITA KANSALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN MUKAISESTI JA OTTAEN TOISSIJAISUUDEN ASIANMUKAISESTI HUOMIOON TOIMIMAAN YHDESSÄ ASIAANKUULUVIEN SIDOSRYHMIEN KANSSA, JOTTA VOIDAAN:

1.

Kehittää ja edistää laadunparantamiseen perustuvaa ajattelutapaa koko koulutuksen ajan oppijoiden hankkimien tietojen, taitojen ja osaamisen laadun sekä oppimisprosessin laadun parantamiseksi ja käyttäen laadunvarmistukseen liittyviä EU:n välineitä asianmukaisesti hyväksi.

2.

Vahvistaa laadunvarmistusjärjestelyjen valmiuksia vastata koulutuksen tämänhetkiseen ja tulevaan kehitykseen, jota edustavat esimerkiksi kaikki verkko-oppimisen muodot, ja varmistaa, että laadunvarmistuselinten toimintamahdollisuudet ovat tässä suhteessa riittävän joustavat.

3.

Varmistaa laatuarviointien tulosten suurempi avoimuus.

4.

Käyttää Erasmus+-ohjelman rahoitusmahdollisuuksia sellaisten innovatiivisten, kansainvälisten hankkeiden kehittämiseksi, jotka vahvistavat laadunvarmistuksen valmiuksia tukea kestäviä koulutusuudistuksia koko EU:ssa, ja tarpeen mukaan käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja kannustamaan laadukkaiden koulutusjärjestelmien kehittämistä.

5.

Kannustaa laadunvarmistuksen avulla laadukkaan opetuksen edistämistä.

6.

Tukea Bolognan prosessin puitteissa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden (Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area) meneillään olevaa tarkistamista niiden selkeyden, sovellettavuuden, hyödyllisyyden sekä kattavuuden parantamiseksi siten, että korostetaan laatustandardien nostamista.

7.

Kannustaa tarpeen mukaan laadunvarmistuselinten välistä rajat ylittävää yhteistyötä kaikilla aloilla ja kaikentyyppisessä koulutuksessa.

8.

Varmistaa sellaisten korkea-asteen oppilaitosten antaman opetuksen laatu, joilla on kampuksia ja franchising-sopimuksella järjestettäviä kursseja ulkomailla, joko lähettävän valtion ja vastaanottavan valtion laadunvarmistusvirastojen tehostetun yhteistyön avulla, ja kansallisten laadunvarmistusvirastojen tuella, tai sallimalla Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteriin (EQAR) rekisteröityjen elinten arvioida rajat ylittävää ja franchising-sopimusten mukaisesti järjestettävää koulutusta tarjoavia laitoksia, jotta voidaan varmistaa laatuvaatimusten täyttäminen ja edistää rajat ylittävää yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista.

9.

Jatkaa EQAVET-viitekehyksen täytäntöönpanoa laadunvarmistuskulttuurin kehittämiseksi jäsenvaltioissa ja niiden välillä, myös ammatillisen koulutuksen tarjoajien tasolla, erityisesti pyrkimällä perustamaan vuoden 2015 loppuun mennessä kansallisella tasolla Bruggen julkilausuman mukaisesti ammatillisen koulutuksen tarjoajille yhteinen laadunvarmistuskehys, joka kattaisi kansallisten käytäntöjen mukaan ammatilliseen koulutukseen kuuluvan koulussa tapahtuvan oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen.

10.

Varmistaa, että laadunvarmistusjärjestelmiä, -toimenpiteitä ja -välineitä arvioidaan säännöllisesti niiden jatkuvan kehittämisen ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

PYYTÄÄ, ETTÄ JÄSENVALTIOT JA KOMISSIO OTTAEN SAMALLA HUOMIOON ERI SEKTORIEN ERITYISPIIRTEET JA VAATIMUKSET SEKÄ KANSALLISET OLOSUHTEET:

1.

Edistävät edelleen avoimuutta ja täydentävyyttä eri aloilla sovellettavien laadunvarmistusta koskevien lähestymistapojen välillä eurooppalaisten laadunvarmistusperiaatteiden pohjalta ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta, jotta voidaan varmistaa oppijoiden tulosten laatu ja lisätä mahdollisuuksia siirtyä koulutussektorilta toiseen. Tällaisia toimia voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

a)

Tehostetaan oppimistuloksiin perustuvan lähestymistavan käyttöä määriteltäessä, annettaessa ja arvioitaessa tietoja, taitoja, osaamista ja tutkintoja käyttäen elinikäisen oppimisen edistämiseksi kehitettyä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja opintosuorituksiin perustuvia EU:n välineitä, joita ovat muun muassa ECTS (4) ja ECVET (5).

b)

Edistetään avoimia laadunvarmistusjärjestelyjä, jotka perustuvat nykyisiin laadunvarmistuspuitteisiin ja tukevat luotettavia, päteviä ja uskottavia epävirallisen ja arkioppimisen validointiin sovellettavia arviointimenetelmiä ja -välineitä.

c)

Tiivistetään koulutussektorin ja työelämän sidosryhmien yhteyksiä ja yhteistyötä, muun muassa ammattitaidon asianmukaisen seurannan ja ennusteiden laatimisen kehittämiseksi.

d)

Otetaan tarvittaessa asiaankuuluvat sidosryhmät, henkilöstö, oppijat ja työntekijät mukaan luettuina, mukaan laadunvarmistuksen kautta strategiseen päätöksentekoon, tutkintojen suunnitteluun sekä ohjelmien kehittämiseen, tarjontaan ja seurantaan tarkoituksena varmistaa laadun jatkuva parantaminen koulutuslaitoksissa.

2.

Hyödyntävät laadunvarmistuksen mahdollisuuksia eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen liittyvien kansallisten tutkintojen viitekehysten täytäntöönpanon tehostamiseksi.

3.

Tukeutuvat Bolognan prosessin puitteissa meneillään olevaan korkeakoulutuksen kehittämiseen, jotta laadunvarmistuksen tarjoamaa mahdollisuutta voidaan käyttää keskinäisen luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseen kaikkien relevanttien tutkintojen sujuvampaan tunnustamiseen tähtäävän työn pohjana.

4.

Pyrkivät lisäämään laadunvarmistusjärjestelyjen kansainvälistä avoimuutta koulutuksen muilla aloilla ja muilla tasoilla ottaen huomioon korkeakoulutuksesta saadut kokemukset.

5.

Tarkastelevat laadunvarmistusjärjestelyjä voidakseen paremmin käsitellä kansallisten käytäntöjen mukaan epävirallisen oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua tarvittaessa EQAVET-viitekehyksen pohjalta.

6.

Tarkastelevat edelleen kaikkiin verkko-oppimisen muotoihin liittyviä asiaankuuluvia laadunvarmistuskysymyksiä, kuten uusien oppimis- ja opetusmuotojen arviointia ja todentamista.

7.

Pyrkivät – erityisesti komission eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä äskettäin antaman arviointikertomuksen sekä sen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta antamien edistymiskertomusten pohjalta (6) – edistämään EQAVET-viitekehyksen ja korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen sovellettavien EU:n välineiden tiiviimpää koordinointia ja parantamista erityisesti ottamalla mukaan oppimistuloksiin perustuva lähestymistapa sekä tukeutumalla avoimuusvälineisiin, kuten eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen, europassiin ja eurooppalaisiin opintosuoritusjärjestelmiin.

8.

Kartoittavat avoimen koordinointimenetelmän puitteissa, miten laajat mahdollisuudet jäsenvaltioilla on vahvistaa omia laadunvarmistussäännöksiään ja -aloitteitaan esiopetuksessa, kouluopetuksessa ja aikuisopetuksessa muilta sektoreilta saatujen kokemusten pohjalta.

9.

Edistävät edelleen laadunvarmistukseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä kaikilla sektoreilla tekemällä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa, käymällä poliittista vuoropuhelua keskeisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja solmimalla kumppanuuksia eri puolilla maailmaa olevien laitosten kanssa.

PYYTÄÄ KOMISSIOTA:

1.

Kehittämään edelleen niiden EU:n avoimuusvälineiden yhteyksiä ja synergiaa, joilla tuetaan laadunvarmistusta, tunnustamista ja liikkuvuutta. Samalla sen olisi pyrittävä lisäämään tällaisten välineiden täydentävyyttä ja yhteensovittamista myös ottamalla huomioon taitojen ja tutkintojen eurooppalaista aluetta koskevat keskustelut.

2.

Tehostamaan edelleen vastavuoroista oppimista eurooppalaisen laadunvarmistusyhteistyön kautta kaikilla sektoreilla, myös Erasmus+-ohjelmasta saatavan rahoituksen avulla.

3.

Tarkastelemaan tapoja tukea jäsenvaltioita laadunvarmistusjärjestelyjensä kehittämisessä, jotta erilaiset oppimis- ja opetusmuodot voitaisiin ottaa huomioon tai jotta tällaisia järjestelyjä voitaisiin soveltaa myös eri koulutussektoreilla ja -tasoilla.


(1)  Ks. liite (Muuta taustaa).

(2)  Rajat ylittävä koulutus pitää sisällään korkeakoulutuspalvelujen tarjoamisen ulkomailla joko sivukampusten muodossa tai toimittavan ja vastaanottavan laitoksen välillä tehtyjen franchising- tai validointisopimusten puitteissa.

(3)  Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys.

(4)  Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä korkeakoulutuksessa.

(5)  Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä.

(6)  Ks. liite.


LIITE

Poliittinen tausta

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 12. helmikuuta 2001, eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadun arvioinnissa (1).

2.

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet, hyväksytty vuonna 2005, ja Bolognan prosessin ministerikonferenssiin Bukarestissa 26. ja 27. huhtikuuta 2012 osallistuneiden ministerien antama sitoumus niiden tarkistamisesta.

3.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 15. helmikuuta 2006, eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa (2).

4.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 23. huhtikuuta 2008, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi, erityisesti korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiset laadunvarmistusperiaatteet liitteessä III (3).

5.

Neuvoston päätelmät, annettu 12. toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista vuoteen 2020 saakka (ET 2020) (4).

6.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18. kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (5).

7.

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät, annettu 19. marraskuuta 2010, ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 (6).

8.

Neuvoston päätelmät, annettu 28. marraskuuta 2011, korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta (7).

9.

Neuvoston päätöslauselma, annettu 28. marraskuuta 2011, uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta (8).

10.

Neuvoston suositus, annettu 20. joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (9).

11.

Neuvoston päätelmät, annettu 15. helmikuuta 2013, koulutukseen investoimisesta – vastaus komission tiedonantoon Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013  (10).

12.

Neuvoston päätelmät, annettu 25. marraskuuta 2013, eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen globaalista ulottuvuudesta (11).

13.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11. joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta (12).

14.

Neuvoston päätelmät, annettu 24. helmikuuta 2014, osaamiseen investoimiseen tarkoitetusta tehokkaasta ja innovatiivisesta koulutuksesta, jolla tuetaan vuoden 2014 eurooppalaista ohjausjaksoa (13).

Muuta taustaa

1.

Eurooppalainen raportti, annettu toukokuussa 2000, Kouluopetuksen laatu: 16 laatuindikaattoria.

2.

Eurydicen tutkimus: Evaluation of Schools providing Compulsory Education in Europe, 2004.

3.

Korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamista käsittelevän korkean tason työryhmän kesäkuussa 2013 antama kertomus opetuksen ja oppimisen laadun parantamisesta Euroopan korkea-asteen oppilaitoksissa.

4.

Vuonna 2013 tehty tutkimus aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksesta ja aikuiskoulutuksen laatua tarkastelevan aihekohtaisen työryhmän raportti, 24. lokakuuta 2013.

5.

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen arvioinnista – Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpano, annettu 19. joulukuuta 2013.

6.

Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistuksessa tapahtuneesta edistyksestä, annettu 28. tammikuuta 2014.

7.

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta, annettu 28. tammikuuta 2014.


(1)  EYVL L 60, 1.3.2001, s. 51.

(2)  EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.

(3)  EUVL C 111, 6.5.2008, s. 7.

(4)  EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(5)  EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

(6)  EUVL C 324, 1.12.2010, s. 5.

(7)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 36.

(8)  EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.

(9)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(10)  EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.

(11)  EUVL C 28, 31.1.2014, s. 2.

(12)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.

(13)  EUVL C 62, 4.3.2014, s. 4.


Top