52014DC0399

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

VUOTTA 2013 KOSKEVA KERTOMUS YHTEISISTÄ SIVIILI-ILMAILUN TURVAAMISTA KOSKEVISTA SÄÄNNÖISTÄ ANNETUN ASETUKSEN (EY) N:o 300/2008 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Tämä kertomus kattaa 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2013 välisen ajanjakson

JOHDANTO

Vuotta 2013 luonnehtii parhaiten ilmailun turvallisuutta koskevien säännösten vakauttaminen sekä tehostettu valmistautuminen lentorahtia ja nesteiden kuljettamista käsimatkatavaroissa koskevien tulevien uusien sääntöjen täytäntöönpanoon. Asetuksella (EY) N:o 300/2008 käyttöön otettujen ilmailun turvatoimenpiteiden viimeinen siirtymäkausi päättyi huhtikuussa. Tämä koski vaatimusta, jonka mukaan lentorahdin ja -postin tunnettujen lähettäjien oli oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä sen sijaan, että niihin sidoksissa olevat valvotut edustajat pelkästään nimeäisivät ne. Vuoden aikana tekemissään tarkastuksissa komissio keskittyikin varmistamaan, että näitä uusia vaatimuksia on noudatettu.

Elokuussa Yhdysvalloista lähetettyjen turvavaroitusten lisäksi kuluneena vuonna Euroopassa ei tarvittu lyhytaikaisia turvatarkastusten lisäämisiä. Turvavaroitukset vahvistivat myös tarpeen parantaa yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kesken sekä valtioiden ja toimielinten kesken. Tämä tarve vahvistettiin jo korkean tason ryhmän vuonna 2010 laatimassa raportissa lentorahdin turvatoimien tehostamisesta, mutta alalla on vielä tehtävä lisää työtä.

Keskeinen hanke EU:n ilmailun turvaamisen alalla on asteittainen siirtyminen käyttämään teknologiapohjaisia turvatarkastuksia matkustajien käsimatkatavaroissaan kuljettamien nesteiden tarkastamisessa. Lentoasemien pitäjät ja turvalaitteiden valmistajat ovat lisänneet yhteistyötään vuonna 2013 valmistautuakseen mahdollisimman hyvin nesteitä koskevien rajoitusten osittaiseen poistamiseen 31. tammikuuta 2014 alkaen. Komissio tukee niitä tässä pyrkimyksessä ja muissa hankkeissa, joilla pyritään parantamaan lentoasemien laitteiden ilmaisutehoa ja turvatoimenpiteitä sidosryhmille vuonna 2013 esitetyllä ja jatkuvasti päivitettävällä teknologian kehittämissuunnitelmalla.

EU:hun saapuvaa rahtia ja postia koskevan toisen merkittävän ilmailun turvaamishankkeen täytäntöönpanopäivämäärä 1. heinäkuuta 2014 lähestyy. Koko vuoden 2013 toisen puoliskon ajan komissio vahvisti yhteistyötä jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa varmistaakseen sujuvan täytäntöönpanon. EU:n vahvistettua järjestelmää selitetään parhaillaan monille kolmansille maille ja kansainvälisille organisaatioille (Euroopan siviili-ilmailukonferenssi (ECAC), Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO)).

Komissio jatkoi jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2013 ajan eri alojen EU:n riskinarvioinnin toteutusta laajentamalla ja mukauttamalla lentorahtiin sovellettua menetelmää muille ilmailun turvaamisen aloille. Ensimmäisessä sovelluksessa keskityttiin matkustajiin liittyviin riskeihin.

Kansainvälisellä tasolla komissio osallistui aktiivisesti kaikkiin merkityksellisiin ICAOn tapahtumiin, joissa se lisäsi EU:n näkyvyyttä sekä vaikutusvaltaa kansainväliseen ilmailun turvaamispolitiikkaan. Komissio on täysin sitoutunut myös yhteistyöhön tärkeimpien EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa. Se järjesti vuonna 2013 useita kahden- tai monenvälisiä tapaamisia ja osallistui sellaisiin.

Jäsenvaltioiden ja alan toimijoiden ilmailun turvatoimenpiteiden täytäntöönpanoa seurataan EU:n tarkastuksin. Tämä on toinen ala, jolla jäsenvaltiot ja komissio tekivät tiivistä yhteistyötä vuoden aikana. Säännösten noudattamistaso säilyi vakaana, eikä yhden turvatarkastuksen järjestelmästä tarvinnut luopua vuonna 2013.

ENSIMMÄINEN OSA

TARKASTUKSET 

1.           Yleistä

Asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaan komissio tekee tarkastuksia ilmailun turvaamisesta vastaavissa jäsenvaltioiden hallintoelimissä (’toimivaltaiset viranomaiset’) ja EU:n lentoasemilla. Myös Sveitsi on mukana unionin ohjelmassa. Norjassa ja Islannissa tarkastukset tekee EFTAn valvontaviranomainen. Komissiolla on tarkastusten tekemistä varten 10 koko- ja osa-aikaista ilmailun turvatarkastajaa. Tarkastustyötä tukemaan jäsenvaltiot, Islanti, Norja ja Sveitsi ovat nimenneet kansallisia tarkastajia, jotka komissio sertifioi järjestämänsä koulutuksen kautta. Vuonna 2013 tehtyihin tarkastuksiin osallistui 72 kansallista tarkastajaa. Tämän asiakirjan liitteessä I on taulukko kaikista komission ja EFTAn valvontaviranomaisen tähän mennessä toteuttamista valvontatoimista.

2.           Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten tarkastaminen

Komissio saattoi vuonna 2013 päätökseen kolmannen toimivaltaisten viranomaisten tarkastuskierroksen ja käynnisti neljännen kierroksen. Kaikkiaan vuonna 2013 tehtiin seitsemän tarkastusta, joista neljä kuului uuteen kierrokseen. Useimmissa jäsenvaltioissa tarkastukset osoittivat tilanteen parantuneen aiemmasta. Vuonna 2013 yleisimmät puutteet olivat samankaltaisia kuin vuonna 2012. Ne liittyivät siihen, että kansalliset siviili-ilmailun turvaohjelmat ja kansalliset laadunvalvontaohjelmat eivät vielä olleet täysin yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaisen sääntelykehyksen kanssa.

Ilmailun turvatoimenpiteiden toteuttamisen osalta suurimmassa osassa jäsenvaltioita oli valmiudet havaita ja korjata keskeisten turva-alojen epäkohtia viipymättä. Joissain jäsenvaltioissa ei kuitenkaan seurattu tarpeeksi lentoasematarvikkeiden ja lennon aikana käytettävien tarvikkeiden tunnettuja toimittajia julkiseen talouteen kohdistuvan paineen aiheuttaman resurssipulan ja yksikköjen suuren lukumäärän vuoksi. Rajallisessa määrässä tarkastettuja jäsenvaltioita myös ulkomaisten lentoliikenteen harjoittajien säännöllistä seurantaa on parannettava. Havaittujen puutteiden korjaaminen oli useimmiten asianmukaista ja kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyy seuraamuksia.

3.           Lentoasemien ensitarkastukset

Vuonna 2013 lentoasemien ensitarkastuksia tehtiin 26, eli kolme enemmän kuin vuonna 2012. Tämä johtui pääasiassa siitä, että rahtitarkastuksia tehtiin enemmän ja että kohteena oli pienempiä lentoasemia. Molempiin tarkastuksiin tarvitaan vähemmän tarkastajia. Kaikki osatekijät tarkastettiin (vaikkakaan ei jokaisessa tarkastuksessa). Sääntöjenmukaisiksi todettujen ydintoimenpiteiden prosentuaalinen osuus vuonna 2013 oli 80 prosenttia eli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna.

Perinteisten toimenpiteiden[1] kohdalla havaitut puutteet johtuivat useimmiten inhimillisistä tekijöistä, kuten aiempinakin vuosina. Noudattamatta jättäminen liittyi useimmiten henkilöstön turvatarkastusten laatuun sekä tiettyihin rahtia koskeviin turvavaatimuksiin. Ongelmana oli edelleen erityisesti käsin tehtävien henkilöstön turvatarkastusten korkean laadun säilyttäminen. Rahdin osalta noudattamatta jättäminen liittyi useimmiten sopivimman turvatarkastusmenetelmän valintaan lähetyksen luonteen perusteella. Näihin inhimillisiin tekijöihin liittyviin ongelmiin olisi puututtava tehostamalla koulutusta ja valvontaa.

Eräitä asetuksen (EY) N:o 300/2008 sääntelykehyksessä käyttöön otettuja lisätoimenpiteitä ei myöskään ollut vielä pantu tyydyttävällä tavalla täytäntöön vuonna 2013 tarkastetuilla lentoasemilla. Tapaukset, joissa vaatimuksia ei ollut noudatettu, liittyivät suuririskisen rahdin ja postin sekä lennon aikana käytettävien tarvikkeiden ja lentoasematarvikkeiden ja koulutuksen turvatarkastusmenetelmiin ja -vaatimuksiin. Tietyt ilma-alusten turvaamista koskevat vaatimukset edellyttävät myös huomiota kansallisessa laadunvalvonnassa. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi jatkettava näiden uusien säännösten täytäntöönpanoa. Lisäksi vuonna 2013 valmisteltiin lainsäädännön tarkistuksia selkeyden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi tietyillä aloilla, ja tarkistukset on määrä hyväksyä vuoden 2014 aikana. Niiden tavoitteena on parantaa merkittävästi säännösten noudattamistasoa.

4.           Jälkitarkastukset

Komission asetuksen (EU) N:o 72/2010[2] 13 artiklan mukaisesti komissio tekee rutiininomaisesti tietyn määrän jälkitarkastuksia. Jälkitarkastuskäynti tehdään, mikäli ensitarkastuksessa todetaan useita vakavia puutteita, ja toisinaan myös satunnaisesti vaatimustenmukaisuuden kansallisten valvontatoimien ja raportoinnin riittävyyden todentamiseksi. Vuonna 2013 tehtiin viisi tällaista tarkastusta. Useimmissa tapauksissa todettiin, että havaitut puutteet oli korjattu asianmukaisesti.

5.           Arvioinnit

Kroatialaisella lentoasemalla tehtiin vuonna 2013 arviointi ennen Kroatian liittymistä EU:hun. Lisäksi yhdellä yhdysvaltalaisella lentoasemalla tehtiin arviointi Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa.

Arviointeja tehtiin myös yhdellä kanadalaisella lentoasemalla sekä valikoiduilla lentoasemilla Grönlannissa, Färsaarilla, Guernseyssä, Jerseyssä sekä Mansaarella. Nämä liittyivät suunnitelmaan tiettyjen näissä valtioissa sijaitsevien lentoasemien sisällyttämisestä[3] unionin yhden turvatarkastuksen järjestelmään.

6.           Keskeneräiset tapaukset, 15 artiklan tapaukset ja oikeudenkäynnit

Tarkastus katsotaan päättyneeksi vasta, kun on osoitettu komission edellyttämällä tavalla, että tarvittavat korjaavat toimet on toteutettu. Vuonna 2013 saatettiin päätökseen 45 tapausta (joista 32 liittyi lentoasemiin ja 13 toimivaltaisiin viranomaisiin). Vuoden lopussa oli kesken yhteensä 9 toimivaltaisten viranomaisten ja 20 lentoasemien tarkastuksiin liittyvää tapausta.

Jos lentoasemalla todetut puutteet katsotaan niin vakaviksi, että ne uhkaavat vaarantaa merkittävästi siviili-ilmailun turvaamisen kokonaistason unionissa, komissio aloittaa asetuksen (EU) N:o 72/2010 15 artiklan mukaiset toimet. Tällöin tilanteesta ilmoitetaan kaikille muille toimivaltaisille viranomaisille. Lisäksi on harkittava lisätoimenpiteiden soveltamista kyseiseltä lentoasemalta lähteviin lentoihin. Vuonna 2013 ei aloitettu 15 artiklan mukaisia toimia.

Toinen mahdollinen täytäntöönpanotoimenpide vakavimmissa tapauksissa tai tapauksissa, joissa puutteiden korjaaminen pitkittyy tai samat puutteet todetaan uudelleen, on rikkomismenettelyn aloittaminen. Vuonna 2013 aloitettiin yksi rikkomismenettely kansallisen viranomaisen tarkastusten perusteella. Kyseinen jäsenvaltio ei pystynyt takaamaan riittävän suurta määrää tarkastajia toteuttamaan säännöllisiä säännösten noudattamisen valvontatoimia eikä ilmoittanut komissiolle pienillä lentoasemilla sovelletuista vaihtoehtoisista turvatoimenpiteistä, jotka poikkesivat yhteisistä perusvaatimuksista. Tapauksen käsittely jatkui vielä vuoden 2013 lopussa.

7.           Jäsenvaltioiden omat arvioinnit

Asetuksen (EY) N:o 300/2008 liitteessä II olevan 18.1 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 18/2010[4], mukaan jäsenvaltioiden on annettava kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä komissiolle kertomus, joka kattaa niiden vaatimustenmukaisuuden kansallisen valvonnan tulokset edeltävän vuoden ajalta. Kaikki vuoden 2012 kertomukset toimitettiin ajoissa ja komission käyttöön antamaa mallia noudattaen. Todetut puutteet liittyivät pääasiassa siihen, että eräät jäsenvaltiot eivät vieläkään tarkastaneet kaikkia turvatoimenpiteitä tai suorittaneet riittävää peitetestausta. Ne voisivat tehostaa jatkotoimiaan ja seuraamusjärjestelmäänsä. Lisäksi havaittiin tapauksia, joissa tunnettujen toimittajien osalta ei ollut kansallista laadunvalvontaa.

TOINEN OSA

Lainsäädäntö ja uudet välineet

1.           Lainsäädäntö

Hiljattaiset tapaukset[5] ja jatkuva riskinarviointi vahvistivat, että siviili-ilmailuun kohdistuu edelleen uudenlaisia uhkia, jotka edellyttävät asianmukaisia riskiarviointiin perustuvia suojatoimenpiteitä. Komissio ja jäsenvaltiot mukauttavat tämän vuoksi jatkuvasti riskinhallintatoimenpiteitä korkeimman turvatason saavuttamiseksi ja minimoivat samalla toiminnan kielteisiä vaikutuksia.

Vuonna 2013 annettujen, siviili-ilmailun turvaamista koskevien uusien säädösten tarkoituksena on ensinnäkin täydentää ja parantaa asetukseen (EY) N:o 300/2008 perustuvaa oikeudellista kehystä. Tarkoituksena on lisäksi matkustajien turvatarkastuksia koskevien uusien perusvaatimusten määritteleminen, käsimatkatavaroiden nesteitä koskevien rajoitusten asteittainen poistaminen, lentorahdin turvatoimet ja EU:n ilmailun turvatoimien varmentaminen kolmansissa maissa.

Matkustajien turvatarkastuksia koskevat uudet säännöt otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa. Niiden myötä voidaan käyttää uusia, innovatiivisia tarkastusmenetelmiä, joissa yhdistetään räjähdysainejäämäilmaisimet ja käsimetallinilmaisimet tietyissä matkustajien turvatarkastuksissa, joissa käsin tehtävät tarkastukset ovat tehottomia ja/tai epäsuotavia (esim. tietyt päähineet, kipsisidokset tai proteesit).

Käsimatkatavaroissa koneeseen kuljetettavien nesteiden, aerosolien ja geelien rajoituksista kävi vuoden 2012 aikana ilmi, ettei ollut mahdollista korvata rajoituksia turvatarkastuksilla asetettuun määräaikaan 29. huhtikuuta 2013 mennessä. Tämä johtui pääosin turvatarkastuslaitteiden toimintaongelmista, joista olisi aiheutunut todennäköisesti merkittävää vaivaa lentomatkustajille. Vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä hyväksyttiin lainsäädäntöä turvatarkastusten asteittaisen käyttöönoton tarkistamiseksi siten, että turvatarkastukset otetaan asteittain käyttöön 31. tammikuuta 2014 mennessä alkaen verovapaasti hankituista nesteistä, aerosoleista ja geeleistä ja erityisruokavaliovalmisteista.

Komissio hyväksyi heinäkuussa 2013 täydentäviä sääntöjä turvatun toimitusketjun vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi EU:n ulkopuolelta tulevan lentorahdin osalta. Täydentävät säännöt olivat osa komission pyrkimyksiä auttaa jäsenvaltioita ja toimijoita noudattamaan heinäkuussa 2014 päättyvää määräaikaa. Tähän mennessä lentoliikenteen harjoittajien, jotka haluavat kuljettaa rahtia EU:hun kolmansien maiden lentoasemilta, on varmennettava lentorahtia ja -postia koskevat turvatoimensa saadakseen tai säilyttääkseen nimeämisen ACC3:ksi (kolmannen maan lentoasemalta unioniin liikennöivien rahdin tai postin kuljettaja). Jäsenvaltiot ottivat käyttöön vuonna 2013 EU:n ilmailun turvatoimien hyväksyttyjen varmentajien verkoston. Varmentajilla on tarvittavat taidot ja tausta varmentamisen toteuttamiseksi.

Liitteessä 2 esitetään luettelo kaikesta hyväksytystä lainsäädännöstä. Näitä säädöksiä viimeisteltiin siviili-ilmailun turvaamista käsittelevän sääntelykomitean viidessä säännöllisessä kokouksessa, ilmailun turvaamista käsittelevän sidosryhmien neuvoa-antavan työryhmän viidessä tapaamisessa sekä useissa erityisaiheisiin keskittyvissä työryhmätapaamisissa, joihin osallistui sekä jäsenvaltio- että toimialatason edustajia.

2.           Toimitusketjun turvaamista koskeva unionin tietokanta

”Valvottuja edustajia ja tunnettuja lähettäjiä koskeva EY:n tietokanta”[6] on ollut 1. kesäkuuta 2010 lähtien ainoa laillinen väline, jota valvotut edustajat voivat konsultoida hyväksyessään lähetyksiä toiselta valvotulta edustajalta tai tunnetulta lähettäjältä. Sitä laajennettiin 1. helmikuuta 2012 lähtien myös luettelolla lentoliikenteen harjoittajista, joilla on lupa kuljettaa rahtia ja postia EU:hun kolmansien maiden lentoasemilta. Vuonna 2013 tietokantaa laajennettiin lainsäädännöllä käsittämään myös tietoa turvatun toimitusketjun muista yhteisöistä kuin rahtia ja postia tuovista. Siihen lisättiin myös luettelo jäsenvaltioiden hyväksymistä EU:n ilmailun turvatoimien varmentajista. Tämän vuoksi tietokannalle annettiin uusi nimi, ”toimitusketjun turvaamista koskeva unionin tietokanta”[7]. Tietokantaa ylläpidetään komission puitesopimuksen mukaisesti. Vuoden 2013 lopussa tietokannassa oli noin 16 500 (EU:n ilmailun turvatoimin varmennetun) valvotun edustajan, tunnetun lähettäjän ja ACC3-yhteisön tiedot. Sopimuksen mukainen käytettävyysaste (99,5 prosenttia) saavutettiin jatkuvasti myös vuonna 2013.

3.           EU:n lentoasematarkastukset – käsikirjat

Asetuksessa (EY) N:o 300/2008 ja komission asetuksessa (EU) N:o 72/2010 edellytetään, että siviili-ilmailun turvaamista koskevien vaatimusten noudattamiseksi tapahtuvan komission valvonnan on oltava puolueetonta ja siinä on sovellettava vakioituja menetelmiä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio on laatinut kaksi kattavaa käsikirjaa, jotka sisältävät yksityiskohtaisia muistutuksia ja ohjeita EU:n tarkastajien avuksi ja joita myös päivitetään säännöllisesti. Toinen käsikirja koskee lentorahdin turvatarkastuksia ja toinen lentoasematarkastuksia. Molempia käsikirjoja tarkistettiin maaliskuussa 2013 täytäntöönpanosääntöihin tehtyjen viimeisimpien muutosten huomioimiseksi ja tarkastajille tarkoitettujen muistutusten ja ohjeiden lisäämiseksi. Jäsenvaltioiden auttamiseksi yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemisessa käsikirjat ovat myös kansallisten tarkastajien saatavilla.

KOLMAS OSA

Kokeilut, tutkimukset ja uudet aloitteet

1.           Kokeilut

’Kokeilulla’ tarkoitetaan ilmailun turvaamista koskevassa EU-lainsäädännössä sitä, että jäsenvaltio sopii komission kanssa korvaavansa tietyllä rajoitetulla ajanjaksolla jonkin lainsäädännössä tunnustetuista turvatarkastuksista keinolla tai menetelmällä, jota ei ole tunnustettu. Tämä edellyttää, ettei tällainen kokeilu heikennä yleistä turvallisuustasoa. Oikeudellisessa mielessä kokeilusta ei ole kyse silloin, kun jäsenvaltio tai jokin taho arvioi uutta turvatarkastusmenetelmää käyttämällä sitä yhden tai useamman lainsäädännössä vahvistetun menetelmän lisäksi.

Vuoden 2013 aikana kokeiluja ja arviointeja tehtiin Luxemburgissa, Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ne koskivat räjähdysainejäämien ilmaisuun tarkoitettuja alipainekammioita (rahti ja posti), kenkien tutkimiseen tarkoitettuja metallinilmaisimia, uuden sukupolven laitteiden käyttöä käsimatkatavaroiden turvatarkastuksissa, joissa ei tarvitse poistaa kannettavia tietokoneita, painavia sähkölaitteita ja nesteitä, sekä käsimetallinilmaisimien ja räjähdysainejäämäilmaisimien yhdistettyä käyttöä tietyissä matkustajien turvatarkastuksissa.

2.           Tutkimukset ja raportit

Komissio vastaanotti marraskuun lopussa vuonna 2013 loppuraportin matkustajien eriyttämistä koskevasta tutkimuksesta nimeltä ”Agenda for the future – screening of passengers and cabin baggage” (Tulevaisuutta koskeva toimintasuunnitelma – matkustajien ja käsimatkatavaroiden turvatarkastukset). Tutkimuksen toteutti komission tilauksesta konsultti Leigh Fisher. Siinä tarkasteltiin pääasiassa matkustajien eriyttämisen eri näkökohtia, kuten tunnettujen matkustajien, tarkkailtavien luettelon ja riskiprofiilien kaltaisia käsitteitä sekä lentoasemien reaaliaikaista arviointia. Tutkimuksessa käsitteitä tarkasteltiin käytännön toimivuuden, tiedonvaihtomekanismien, oikeudellisten haasteiden, tietosuojan ja yksityisyyden suojan sekä kustannus-hyötysuhteen kannalta. Vaikka tutkimuksessa ei esitetty suosituksia tulevaisuutta varten, siinä tuotiin esiin moninaisia vaikeuksia, joita liittyy henkilöllisyyteen perustuvan matkustajien eriyttämiskäsitteen käyttöönottoon Euroopassa.

3.           Uudet aloitteet

Yksi ilmailun turvaamisen alan tärkeimmistä meneillään olevista sääntelyhankkeista on nesteiden, geelien ja aerosolien kuljettamista koskevista rajoituksista annetun nykylainsäädännön muuttaminen. Rajoitusten poistamista on suunniteltu jo vuosia, ja se on ollut aiheena useissa aiemmissa tarkistuksissa, joita lainsäädäntöön on tehty. Vuonna 2012 toteutetun yksityiskohtaisen tutkimuksen perusteella päädyttiin katsomaan, että nesteiden täysimääräisiä turvatarkastuksia ei voida aloittaa huhtikuussa 2013, koska tarvittavia laitteita ei ole vielä alettu käyttää EU:n lentoasemilla. Komissio toimitti heinäkuussa 2012 neuvostolle ja Euroopan parlamentille näiden päätelmien perusteella laaditun kertomuksen ja ehdotuksensa siitä, miten asiassa olisi edettävä.

Siviili-ilmailun turvaamista käsittelevä sääntelykomitea antoi marraskuussa 2012 puoltavan lausuntonsa komission ehdotuksista, joiden mukaan nesteiden turvatarkastusten ensimmäinen vaihe toteutetaan viimeistään 31. tammikuuta 2014 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa edellytetään sellaisten verovapaasti hankittujen nesteiden, aerosolien ja geelien, jotka on pakattu suljettuun kassiin, josta näkyy, jos sen sisältöön on puututtu, sekä matkan aikana käytettäväksi tarkoitettujen lääkkeiden ja vauvanruokien turvatarkastamista. Lainsäädäntöehdotus hyväksyttiin maaliskuussa 2013.

Komissio toimitti jäsenvaltioille vuoden 2013 alussa malleja, joita käyttäen ne voivat raportoida nesteitä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon tilasta. Osoittautui, että uusi määräaika 31. tammikuuta 2014 oli edelleen toteuttamiskelpoinen, vaikka jotkut jäsenvaltiot raportoivat viivästyksistä tarvittavien laitteiden tilauksissa. Komissio laati uusien sääntöjen käyttöönotosta matkustajille tarkoitetun tiedotteen. Nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastukset käynnistyivät vuonna 2014 suunnitelmien mukaisesti, eikä matkustajien turvatarkastuspisteiltä ilmoitettu häiriöistä.

Henkilöiden kuljettamilta räjähteiltä suojautumisen parantamiseksi asetuksen (EY) N:o 300/2008 mukaisiin täytäntöönpanosäädöksiin tehtiin lisätarkistuksia vuoden 2013 toisella puoliskolla. Ehdotuksilla pyrittiin vahvistamaan erityisten keinojen tai menetelmien, kuten räjähdysainejäämäilmaisimien, käyttöä räjähteiden jäljittämiseksi matkustajien turvatarkastuksissa. Vahvistetut säännöt hyväksyttiin vuoden 2014 alussa, ja ne tulevat voimaan viimeistään 1. syyskuuta 2015.

Lentorahdin turvatoimia koskevassa toimintasuunnitelmassa[8] komissio on laajentanut toimintaansa tällä osa-alueella saamansa valtuutuksen mukaisesti. Se laati sääntelykehyksen kolmansista maista unioniin kuljetettavalla rahdille ja postille ja EU:n ilmailun turvatoimia koskevan vankan varmentamisjärjestelmän, jota sovelletaan myös Euroopan unionin ulkopuolisilla lentoasemilla. Sääntelykehyksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1. helmikuuta 2012.

Kyseisestä päivämäärästä lähtien EU:n jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä ACC3:ksi[9] sellaiset lentoliikenteen harjoittajat, jotka kuljettavat rahtia ja postia unioniin kolmansien maiden lentoasemilta. Uudelleen nimetyssä toimitusketjun turvaamista koskevassa unionin tietokannassa otettiin käyttöön ACC3:a koskevia uusia toimintoja vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Tarkoituksena oli yhdenmukaistaa ja helpottaa ACC3:een liittyvää rekisteröinti- ja konsultointimekanismia jäsenvaltioissa ja komissiossa.

Sellaisten lentoliikenteen harjoittajien, jotka haluavat kuljettaa rahtia ja postia unioniin 1. heinäkuuta 2014 alkaen, on saatava ennen kyseistä määräaikaa EU:n ilmailun turvatoimien varmentajan varmennus tullakseen uudelleen nimetyksi ACC3:ksi. Myös muiden yhteisöjen on saatava EU:n ilmailun turvatoimien varmennus, jos ne haluavat osallistua kyseiseen kolmannen maan turvattuun toimitusketjuun.

Yksityiskohtaisia tarkistusluetteloja kolmansien maiden turvattujen toimitusketjujen arviointia varten otettiin käyttöön vuoden 2013 puolivälissä viimeisenä lainsäädäntöpuolen valmistelutoimena.

Komissio järjesti useita työkokouksia jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja EU:n ilmailun turvatoimien varmentajien kanssa varmennustoimintojen järkevän ja yhdenmukaisen käynnistymisen tukemiseksi vuoden 2013 toisella puoliskolla.

Tulliviranomaisten kanssa jatkettiin edelleen tiivistä yhteistyötä kysymyksissä, jotka koskevat valtuutettuja taloudellisia toimijoita (AEO) koskevan järjestelmän yhdenmukaistamista ilmailun turvatoimien varmentamisjärjestelyiden kanssa, joita sovelletaan rahdin ja postin valvottuihin edustajiin ja tunnettuihin lähettäjiin. Hankkeen tavoitteena on välttää tilanteet, joissa taloudellisiin toimijoihin sovelletaan kaksinkertaisia varmentamisjärjestelyjä silloin, kun mainitut kaksi sääntelykehystä ovat paljolti päällekkäisiä niiden ydinliiketoiminta-alalla. Tavoitteena on myös löytää lainsäädännöstä mahdollisia aukkoja, jotka saattavat heikentää lentorahdin turvallisuutta, ja ehdottaa toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Tätä koskevat muutokset EU:n tullilainsäädäntöön ja ilmailun turvaamista koskeviin säädöksiin on määrä hyväksyä vuoden 2014 alussa.

Lisäksi sovittiin yhteistyöstä tullin kanssa seikkaperäisistä rahtitiedoista tehdyssä ”Advanced Cargo Information (PRECISE)” -tutkimuksessa, joka koskee huolitsijoita ja rahtitoimintoja harjoittavia perinteisiä lentoyhtiöitä, pikatoimitusten toimialalla kehitetyn mallin pohjalta.

NELJÄS OSA

Vuoropuhelu kansainvälisten elinten ja kolmansien maiden kanssa

1.           Yleistä

Komissio on sitoutunut yhteistyöhön kansainvälisten elinten ja eräiden sille tärkeiden kolmansien maiden kanssa. Se osallistuu säännöllisesti kansainvälisiin kokouksiin, joissa se yleensä koordinoi EU:n kannan ja pitää usein esityksiä tai esittää kirjallisia kannanottoja. Yksittäisten kolmansien maiden kanssa käydään myös tarvittaessa vuoropuhelua paikallisista tai yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Tällainen yhteydenpito auttaa EU:ta sekä seuraamaan että levittämään hyviä toimintatapoja ja vaikuttamaan maailmanlaajuiseen päätöksentekoon.

2.           Kansainväliset elimet

Komissio osallistuu ICAOn vuotuiseen AvSec-paneeliin. Se esitteli vuoden 2013 tapaamisessa (8.–12. huhtikuuta 2013) neljä valmisteluasiakirjaa, joissa esitettiin EU:n näkemyksiä (kahdessa asiakirjassa esiteltiin EU:n nesteitä ja rahtia koskevien sääntöjen tarkistamista, yhdessä tarkasteltiin lentorahdin turvallisuutta koskevia mahdollisia kansainvälisiä sääntöjä ja yhdessä valmiuksien kehittämisen tehokkuuden mittaamista). Asiakirjat otettiin myönteisesti vastaan.

EU ja ICAO ovat tehneet yhteistyöpöytäkirjan tiiviimpää yhteistyötä koskevasta kehyksestä[10]. Yhteistyöpöytäkirjassa ilmailun turvaaminen määritetään alaksi, jolla osapuolet tekevät yhteistyötä ja jota tarkastellaan yhteistyöpöytäkirjan erityisessä ilmailun turvaamista koskevassa liitteessä. EU–ICAO-sekakomitea teki maaliskuussa 2013 päätöksen[11] liitteen hyväksymisestä. Liite on nyt erottamaton osa ICAO-yhteistyöpöytäkirjaa. Sillä vahvistetaan kansainvälisen ilmailun turvaamista sekä yhteistyötä, jota toteutetaan muun muassa ilmailun turvaamista koskevien tietojen vaihtamisen, asiantuntijoiden lähettämisen ja erityisten turvatoimien rahoituksen muodossa.

Komissio pyrki toimittamaan tietoja EU:n ilmailun turvatoimien varmentamisesta unioniin kuljetettavan rahdin ja postin osalta. Tämä toteutettiin osallistumalla ja toimimalla aktiivisesti monilla kansainvälisillä forumeilla, myös ICAOssa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa organisaatioissa.

Komissio osallistuu säännöllisesti myös ECACin turvafoorumin ja sen työryhmien kokouksiin. Näiden ryhmien päätelmiä on myöhemmin käytetty perustana keskusteluille sääntelykomitean ja sen työryhmien kokouksissa. Vuoden 2012 lopussa tehdyn yhteistyösopimuksen puitteissa ECAC ja komissio ovat vaihtaneet ilmailun turvatoimien turvallisuusluokiteltuja tietoja.

Myös EFTAn valvontaviranomaisen kanssa tehtiin vuoden 2013 lopulla yhteistyöpöytäkirja. Valvontaviranomainen vastaa ilmailun turvavaatimusten noudattamisen valvonnasta Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa. Valvontaviranomainen ja komissio ovat tässä yhteydessä ryhtyneet toimittamaan toisilleen raportit toteutetuista tarkastuksista.

Myös Eurocontrolin verkkoalustan ja tässä kertomuksessa edellä mainitun "toimitusketjun turvaamista koskevan unionin tietokannan" välinen liitäntä on otettu käyttöön. Liitäntä mahdollistaa varoitusjärjestelmän, jossa jäsenvaltioille ilmoitetaan ajoissa sellaisista kolmansista maista saapuvista koneista, joiden lentoliikenteen harjoittajaa ei ole rekisteröity ACC3:ksi.

3.           Kolmannet maat

Komissio jatkoi aktiivisesti ilmailun turvaamisesta Yhdysvaltojen kanssa käytävää vuoropuhelua useilla foorumeilla ja erityisesti liikenneturvaa käsittelevässä EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmässä pyritään edistämään yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla. Siinä pyritään myös varmistamaan yhden turvatarkastuksen järjestelyjen toiminta[12] sekä vastavuoroisesti tunnustettujen EU:n ja Yhdysvaltojen rahti- ja postijärjestelyjen toiminta.

Lisäksi komissio puuttui useisiin tapauksiin, joissa jäsenvaltiot toivat esiin erityisen huolensa niiden lentoliikenteen harjoittajille asetetuista lisääntyneistä turvavaatimuksista lennoilla tiettyihin kolmansiin maihin. Komissio ja jäsenvaltiot tekivät yhteistyötä varmistaakseen, että näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa otetaan huomioon jo käytössä olevat turvatoimenpiteet toimintaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi. Tästä esimerkkinä on Yhdysvaltojen käytäntö soveltaa myös vuonna 2013 EU:sta liikennöiviin lentoyhtiöihin ennalta ilmoittamatta yksipuolisia poikkeustoimia (”Emergency Amendments”), jotka vaativat lentoliikenteen harjoittajilta ylimääräisiä toimenpiteitä ja siten hankaloittavat usein huomattavasti toimintaa.

Komissio teki yhteistyötä myös Kanadan kanssa tehdäkseen yhden turvatarkastuksen periaatetta koskevan sopimuksen EU:n ja Kanadan välisten lentojen osalta. Tätä tarkoitusta varten vaihdettiin tietoja siviili-ilmailun turvavaatimuksista, ja komissio toteutti yhden kanadalaisen lentoaseman arvioinnin.

PÄÄTELMÄT

Ilmailun turvaamisen yleinen taso on EU:ssa edelleen hyvä. Komission tekemät tarkastukset ovat osoittaneet, että tärkeimpiä säännöksiä noudatetaan vakaasti. Perinteisissä toimenpiteissä havaitut puutteet liittyivät erityisesti henkilöstön ja rahdin turvatarkastusvaatimuksiin ja johtuivat yleensä inhimillisistä tekijöistä. Tarkastuksissa havaittiin myös tapauksia, joissa asetukseen (EU) N:o 300/2008 perustuvan oikeudellisen kehyksen nojalla hiljattain toteutetut lisätoimenpiteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Tapaukset liittyivät suuririskiseen rahtiin ja postiin sekä lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin ja lentoasematarvikkeisiin ja koulutukseen. Komission suosituksia korjaustoimiksi noudatettiin kaiken kaikkiaan tyydyttävästi, mutta tarkastajien havainnot osoittivat, kuinka tärkeitä EU:n vankka tarkastusjärjestelmä ja jäsenvaltioiden oma asianmukainen laadunvarmistus ovat. Komissio jatkaa ponnisteluja varmistaakseen, että kaikki oikeudelliset vaatimukset pannaan täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön, ja aloittaa tarvittaessa virallisia rikkomismenettelyjä.

Vuonna 2013 hyväksyttiin uusia yksityiskohtaisia täytäntöönpanosääntöjä sen varmistamiseksi, että perusasetusta (EU) N:o 300/2008 sovelletaan yhdenmukaisesti ja että nykyisiin ja uusiin uhkiin voidaan vastata ja niitä voidaan vähentää aiempaa paremmin.

[1]               Toimenpiteet määritellään ’perinteisiksi’, jos niitä sovelletaan jo kumotun asetuksen (EY) N:o 2320/2002 oikeuskehyksen mukaisesti.

[2]                      Komission asetus (EY) N:o 72/2010, annettu 26 päivänä tammikuuta 2010 ilmailun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 1).

[3]               Toteutui Grönlannin ja Färsaarten osalta vuoden 2013 toisella puoliskolla.

[4]               Komission asetus (EU) N:o 18/2010, annettu 8 päivänä tammikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 300/2008 muuttamisesta (EUVL L 7, 12.1.2010, s. 3).

[5]               Jouluna 2009 tapahtunut ”alusvaatepommittajan” tapaus ja Jemenin rahtipommi-isku vuoden 2010 lopulla, toisen ”alusvaatepommittajan” suunnitelma vuonna 2012.

[6]               Komissio on perustanut tämän tietokannan, jonka käyttö on pakollista toimitusketjun toimijoille asetuksen (EU) N:o 185/2010 ja päätöksen C(2010) 774 nojalla.

[7]               Komission asetus (EU) N:o 1116/2013, annettu 6 päivänä marraskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 299, 9.11.2013, s. 1).

[8]               Asiakirja 16271/1/10, Rev 1, limité, Euroopan unionin neuvosto.

[9]               Komission asetus (EU) N:o 859/2011, annettu 25 päivänä elokuuta 2011, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 220, 26.8.2011, s. 9).

[10]             EUVL L 232, 9.9.2011, s. 2, ja EUVL L 121, 8.5.2012, s. 16.

[11]             EUVL L 172, 25.6.2013, s. 49.

[12]             Periaatetta on sovellettu 1.4.2011 lähtien Yhdysvalloista saapuviin ilma-aluksiin, matkustajiin ja heidän käsimatkatavaraansa ja ruumaan menevään matkatavaraansa – komission asetus (EU) N:o 983/2010, annettu 3 päivänä marraskuuta 2010, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 286, 4.11.2010, s. 1).

Liite 1

Komission 31.12.2013 mennessä tekemät tarkastukset

Valtio || Tarkastusten määrä 1/2013–12/2013 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) || Tarkastusten kokonaismäärä 2004–2013 (jälkitarkastukset mukaan luettuina)

Itävalta || 2 || 11

Belgia || 2 || 13

Bulgaria || 2 || 9

Kroatia || 1 || 1

Kypros || 0 || 7

Tšekki || 1 || 9

Tanska || 2 || 12

Viro || 1 || 7

Suomi || 0 || 10

Ranska || 3 || 20

Saksa || 2 || 21

Kreikka || 2 || 16

Unkari || 1 || 9

Irlanti || 3 || 12

Italia || 0 || 17

Latvia || 0 || 7

Liettua || 1 || 6

Luxemburg || 1 || 8

Malta || 1 || 4

Alankomaat || 0 || 10

Puola || 2 || 12

Portugali || 2 || 12

Romania || 0 || 6

Slovakia || 2 || 7

Slovenia || 0 || 5

Espanja || 2 || 17

Ruotsi || 2 || 14

Yhdistynyt kuningaskunta || 2 || 22

EU:n ulkopuoliset maat || ||

Sveitsi || 1 || 6

YHTEENSÄ || 38 || 310

EFTAn valvontaviranomaisen 31.12.2013 mennessä tekemät tarkastukset

Valtio || Tarkastusten määrä 1/2013–12/2013 (jälkitarkastukset mukaan luettuina) || Tarkastusten kokonaismäärä 2004–2013 (jälkitarkastukset mukaan luettuina)

Islanti || 1 || 10

Norja || 2 || 42

YHTEENSÄ || 3 || 52

Liite 2

Vuonna 2013 hyväksytyt uudet säädökset:

· Asetus (EU) N:o 104/2013[1] asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta matkustajien ja muiden henkilöiden kuin matkustajien räjähdysainejäämäilmaisinten (ETD) ja käsimetallinilmaisinten (HHMD) avulla tapahtuvan turvatarkastuksen osalta

· Asetus (EU) N:o 189/2013[2] asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta tunnetun lähettäjän menettelytavan osalta

· Asetus (EU) N:o 245/2013[3] asetuksen (EY) N:o 272/2009 muuttamisesta nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastusten osalta EU:n lentoasemilla

· Asetus (EU) N:o 246/2013[4] asetuksen (EY) N:o 272/2009 muuttamisesta nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastusten osalta EU:n lentoasemilla

· Asetus (EU) N:o 654/2013[5] komission asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta kolmansien maiden yritysten EU:n ilmailun turvatoimien varmentamista koskevien tarkistusluettelojen osalta

· Asetus (EU) N:o 1103/2013[6] asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kolmansien maiden turvavaatimusten vastaavuuden tunnustamisesta

· Asetus (EU) N:o 1116/2013[7] asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta eräiden ilmailun turvaamista koskevien erityistoimenpiteiden selkiyttämiseksi, yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi

· Päätös C(2013) 511[8] matkustajien ja muiden henkilöiden kuin matkustajien räjähdysainejäämäilmaisinten (ETD) ja käsimetallinilmaisinten (HHMD) avulla tapahtuvan turvatarkastuksen osalta

· Päätös C(2013) 1587[9] nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastusten osalta EU:n lentoasemilla

· Päätös C(2013) 2045[10] nesteiden, aerosolien ja geelien turvatarkastusten osalta EU:n lentoasemilla

· Päätös C(2013) 4180[11] lentorahdin ja -postin osalta

· Päätös C(2013) 7275[12] eräiden ilmailun turvaamista koskevien erityistoimenpiteiden selkiyttämisestä, yhdenmukaistamisesta ja yksinkertaistamisesta

[1]               Komission asetus (EU) N:o 104/2013, annettu 4 päivänä helmikuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 34, 5.2.2013, s. 13).

[2]               Komission asetus (EU) N:o 189/2013, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 62, 5.3.2013, s. 17).

[3]               Komission asetus (EU) N:o 245/2013, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 272/2009 muuttamisesta (EUVL L 77, 20.3.2013, s. 5).

[4]               Komission asetus (EU) N:o 246/2013, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 77, 20.3.2013, s. 8).

[5]               Komission asetus (EU) N:o 654/2013, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 190, 11.7.2013, s. 1).

[6]               Komission asetus (EU) N:o 1103/2013, annettu 6 päivänä marraskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 6).

[7]               Komission asetus (EU) N:o 1116/2013, annettu 6 päivänä marraskuuta 2013, asetuksen (EU) N:o 185/2010 muuttamisesta (EUVL L 299, 9.11.2013, s. 1).

[8]               Kaikille jäsenvaltioille 4. helmikuuta 2013 tiedoksi annettu päätös C(2013)511 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä.

[9]               Kaikille jäsenvaltioille 19. maaliskuuta 2013 tiedoksi annettu päätös C(2013)1587 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä.

[10]             Kaikille jäsenvaltioille 17. huhtikuuta 2013 tiedoksi annettu päätös C(2013)2045 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä.

[11]             Kaikille jäsenvaltioille 9. heinäkuuta 2013 tiedoksi annettu päätös C(2013)4180 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä.

[12]             Kaikille jäsenvaltioille 6. marraskuuta 2013 tiedoksi annettu päätös C(2013)7275 final, jota ei ole julkaistu EUVL:ssä.