52009PC0363

FI

Bryssel 16.7.2009

KOM(2009) 363 lopullinen

2009/ 0108 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimista kaasunsaannin turvaamiseksi

ja direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta

{SEC(2009) 977}

{SEC(2009) 978}

{SEC(2009) 979}

{SEC(2009) 980}

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tausta

Komissio ehdottaa asetusta, jolla kumotaan nykyinen direktiivi 2004/67/EY maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä [1]. Kyseinen direktiivi ei enää ole riittävä, koska tuontiriippuvuus on kasvanut, toimitus- ja kauttakulkuriskit kolmansissa maissa ovat lisääntyneet ja kaasuvirrat samaten lisääntyneet, ja koska yhteisöön on kehittymässä kaasun sisämarkkinat.

Tammikuussa 2009 Venäjän ja Ukrainan kaasukriisi aiheutti ennen näkemättömän katkoksen kaasutoimituksissa Ukrainan kautta yhteisöön. Tapauksen johdosta Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat peräänkuuluttaneet nykyisin voimassa olevan direktiivin mahdollisimman nopeaa tarkistamista. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että jatkossa – mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa – tapahtuu uusi merkittävä katkos kaasunsaannissa. Yhteisön on varauduttava mahdollisiin tuleviin häiriöihin kaasutoimituksissa.

Tammikuun kriisi osoitti, että kaasuteollisuuden, jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten roolit on määriteltävä selkeämmin, kun pyritään lyhyellä aikavälillä vastaamaan kaasunsaannin häiriöihin ja pidemmällä aikavälillä luomaan tarvittavaa infrastruktuuria. Kriisistä opittiin muun muassa se, että reaktiot ovat johdonmukaisia ja tuloksellisia vain jos ne on suunniteltu hyvissä ajoin etukäteen ja niitä koordinoidaan yhteisön tasolla.

Tämä asetusehdotus on johdonmukainen suhteessa unionin tavoitteisiin, erityisesti niihin tavoitteisiin, jotka liittyvät toimivien kaasun sisämarkkinoiden luomiseen ja energian toimitusvarmuuteen.

2. Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

Julkiset kuulemiset

Komissio julkaisi 13. marraskuuta 2008 tiedonannon (KOM(2008) 769) nykyisen direktiivin täytäntöönpanosta. Julkistamista seurasi eri intressitahojen (jäsenvaltiot, teollisuus, sääntelyviranomaiset ja kansalaiset) julkinen kuuleminen, joka kesti marraskuusta 2008 maaliskuuhun 2009. Kaasunsaannin turvaamiseen liittyvästä uudistetusta lainsäädännöstä on myös käyty yksityiskohtaisia keskusteluja kaasualan koordinointiryhmässä, joka koostuu jäsenvaltioiden, kaasuteollisuuden ja kaasun käyttäjien edustajista yleiseurooppalaisten kattojärjestöjen kautta (Eurogas, OGP, GIE, IFIEC, BEUC, Eurelectric). Ryhmä kokoontui 23. helmikuuta, 2. huhtikuuta ja 13. toukokuuta. Jäsenvaltiot esittivät kantansa energiaministerien neuvostossa 12. tammikuuta ja 19. helmikuuta 2009, ja useat jäsenvaltiot ovat sen jälkeen toimittaneet komissiolle myös kirjallisia lausuntoja asiassa.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa on käsitelty viittä toimintavaihtoehtoa: 1) ei uusia yhteisötason toimia, 2) direktiivin 2004/67/EY noudattamisen tiukempi valvonta, 3) vapaaehtoisuuteen perustuvat toimialan omat toimet, 4) uusi tarkistettu direktiivi, 5) uusi asetus.

Vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta komissio suoritti arvioinnin nykyisen direktiivin täytäntöönpanosta. Arvioinnissa todettiin, että nykyinen direktiivi ei enää ole riittävä sääntelyväline, kun tuontiriippuvuus on kasvanut, toimitus- ja kauttakulkuriskit kolmansissa maissa ovat lisääntyneet ja kaasuvirrat samaten lisääntyneet, ja kun kaasun sisämarkkinat yhteisössä ovat kehittyneet nykytasolle. Vaihtoehdossa 3 on merkittävänä puutteena se, että vapaaehtoisuudella ei voida taata kaikkien toimijoiden riittävää ja johdonmukaista osallistumista toimintaan. Lisäksi markkinavoimat eivät välttämättä pysty tarjoamaan toimitusvarmuuden edellyttämää lisäkapasiteettia. Vaihtoehtojen 4 ja 5 osalta (sääntelytavan valinta) komissio katsoo, että asetus on direktiiviä tarkoituksenmukaisempi sääntelyväline lähinnä seuraavista syistä: asetus on suoraan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, maakaasuyrityksiä ja kaasuasiakkaita velvoittava säädös; se ei edellytä pitkällistä kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämisen vaihetta; sillä varmistetaan selkeät ja johdonmukaiset normit ja velvoitteet koko yhteisössä ja määritellään suoraan yhteisön toimielinten rooli toiminnassa.

3. Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artikla. Ehdotuksen päätavoite on parantaa kaasunsaannin varmuutta luomalla kannustimia investoida tarvittaviin yhteenliitäntöihin N-1-indikaattorin vaatimusten täyttämiseksi sekä lisätä käänteisvirtauksen käyttöä. Yhteenliitännät ovat samalla tarpeen myös kaasun sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta.

Asetuksessa korostetaan kaasun sisämarkkinoiden merkitystä kaasunsaannin turvaamisen kannalta. Asetuksen säännöksillä pyritään antamaan maakaasuyhtiöille mahdollisuus toimittaa kaasua asiakkailleen yhteisössä mahdollisimman pitkään ja ilman kansallisen tason rajoitteita. Asetuksen mukaan toimivaltainen viranomainen voi turvautua muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin ainoastaan viimeisenä keinona, kun kaikki markkinapohjaiset keinot on jo käytetty, eivätkä maakaasuyhtiöt enää pysty ratkaisemaan toimitushäiriötä. Myös komissiolle annetaan vahvempi asema, jotta voidaan varmistaa, että sisämarkkinat toimivat niin pitkään kuin mahdollista ja kansallisella tasolla päätetyt toimenpiteet ovat yhteensopivia tämän periaatteen kanssa.

Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksella pyritään parantamaan toimitusvarmuutta yhteisössä. Energian sisämarkkinoiden synnyn myötä ja kuten tammikuun 2009 kaasutoimitushäiriö osoitti, kaasunsaannin varmuus on tekijä, jonka yhteisöulottuvuus on kasvamassa yhä merkittävämmäksi, mikä toimii perusteena yhteisön toimielinten ja erityisesti komission puuttumiselle asiaan. Yhteisön tasoisessa hätätilanteessa komissiolla on parhaat mahdollisuudet koordinoida jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimia ja helpottaa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Kaasunsaannin häiriöiden ehkäisemiseksi ja niihin valmistautumiseksi paras tapa taata toimitusvarmuus ovat laajat, yhteenliitetyt ja kilpaillut sisämarkkinat, jotka tarjoavat monia toimituslähteitä ja -reittejä ja hajauttavat näin yksittäisiä jäsenvaltioita tai kaasuntoimittajia koskevien toimitushäiriöiden vaikutuksia.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen; siinä ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot vastaavat jatkossakin toimitusvarmuudestaan ja niillä on huomattava liikkumavara valita järjestelyt ja keinot toimitusvarmuuden takaamiseksi kaasualan kansallisten erityispiirteiden mukaisesti.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella on yhteisön talousarvioon vain vähäisiä vaikutuksia, jotka liittyvät lähinnä kustannuksiin, joita aiheutuu kaasualan koordinointiryhmän kokouksista sekä – jos erityisen seurantaryhmän tukea tarvitaan – kustannuksiin, joita aiheutuu pysyvästä seurantatyöryhmästä, jonka avulla voidaan seurata kaasuvirtoja yhteisössä ja sen ulkopuolella sekä raportoida niistä. Yhteisön ulkopuolelle kriisitilanteissa suuntautuvat työmatkat voidaan rahoittaa ns. vakautusvälineen varoista.

2009/xxxx (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimista kaasunsaannin turvaamiseksi

ja direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [2],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [3],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [4],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [5],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Maakaasu, jäljempänä ’kaasu’, on olennainen osa yhteisön energiahuoltoa; se muodostaa neljänneksen primaarienergiansaannista ja sen merkitys on suuri pääasiassa sähköntuotannossa, lämmityksessä, teollisuuden raaka-aineena ja liikenteen polttoaineena.

(2) Euroopan kaasunkulutus on kasvanut nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Oman tuotannon vähentyessä kaasun tuonti on lisääntynyt sitäkin nopeammin, mikä on johtanut suurempaan tuontiriippuvuuteen ja tarpeeseen kiinnittää erityistä huomiota toimitusvarmuuskysymyksiin.

(3) Neuvoston direktiivillä 2004/67/EY luotiin ensimmäiset yhteisön tason oikeudelliset puitteet maakaasun saannin turvaamiseksi ja kaasun sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tukemiseksi myös toimitushäiriöiden aikana. Sillä perustettiin kaasualan koordinointiryhmä, joka on osoittautunut hyödylliseksi tavaksi vaihtaa tietoa ja määritellä jäsenvaltioiden, komission, kaasuteollisuuden ja kuluttajien kesken yhteisiä toimia. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymä energian toimitusvarmuuden yhteyshenkilöverkosto NESCO on parantanut tiedonkeruuvalmiuksia ja kyennyt antamaan ennakkovaroituksia mahdollisista energiansaantiin kohdistuvista uhkatekijöistä. Neuvoston kesäkuussa 2009 vahvistama uusi energia-alan sisämarkkinalainsäädäntö on merkittävä askel kohti energian sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista, ja sen nimenomaisena tavoitteena on parantaa yhteisön energiansaannin varmuutta.

(4) Nykyisten yhteisön tasolla toteutettujen kaasunsaannin turvaamiseen liittyvien toimenpiteiden puitteissa jäsenvaltioilla on kuitenkin hyvin paljon liikkumavaraa päättää asiaan liittyvistä toimenpiteistään. Jos tietyn jäsenvaltion toimitusvarmuus on uhattuna, on vaarana että kyseisen jäsenvaltiot yksipuolisesti määrittelemät toimenpiteet haittaavat kaasun sisämarkkinoiden toimintaa. Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet riskin olevan todellinen. Jotta kaasun sisämarkkinat voisivat toimia myös kaasunsaannin vaikeutuessa, on tarpeen mahdollistaa koordinoidumpi lähestymistapa toimituskatkoksia varten, niin ennaltaehkäisevien toimien kuin katkoksen johdosta toteutettavien toimien osalta.

(5) Yhteisön käyttämien kaasureittien ja -lähteiden tulisi tukea toimitusvarmuutta sekä koko yhteisön tasolla että yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Toimitusvarmuus tulee tulevaisuudessa riippumaan polttoaineyhdistelmän kehittymisestä, yhteisön oman tuotannon ja yhteisöön kaasua toimittavien kolmansien maiden tuotannon kehittymisestä sekä investoinneista varastointilaitoksiin ja reitteihin yhteisössä ja sen ulkopuolella. Tähän lukeutuvat myös nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaalit.

(6) Merkittävä häiriö yhteisön kaasunsaannissa voi vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin ja energiayhteisön perustamissopimuksen sopimuspuoliin ja aiheuttaa vakavia taloudellisia vahinkoja koko yhteisön taloudelle. Kaasunsaannin keskeytymisellä voi olla myös vakavia sosiaalisia seurauksia erityisesti heikommassa asemassa oleville asiakasryhmille.

(7) Joulukuussa 2008 julkaistussa raportissa Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta korostetaan, että kasvava riippuvuus tuontienergiasta muodostaa merkittävän lisäriskin energian toimitusvarmuudelle yhteisössä ja että energiavarmuus on yksi turvallisuuspolitiikan uusista haasteista. Kaasun sisämarkkinat ovat keskeinen tekijä parannettaessa energiansaannin varmuutta yhteisössä ja vähennettäessä yksittäisten jäsenvaltioiden alttiutta toimitushäiriöiden haitallisille vaikutuksille.

(8) Suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin tai kaasulähteen toimintahäiriö eli niin sanottu N-1-skenaario on täysin mahdollinen. Tällaisen infrastruktuurin tai lähteen häiriön käyttäminen vertailukohtana sille, miten paljon toimituksia jäsenvaltioiden olisi pystyttävä kompensoimaan, on hyvä lähtökohta pyrittäessä varmistamaan jäsenvaltioiden kaasunsaanti.

(9) Toimitushäiriöistä selviytyminen edellyttää sekä jäsenvaltioiden että koko yhteisön tasolla riittävää kaasuinfrastruktuuria. Kaasunsaannin turvaamista koskevilla yhteisillä vähimmäisvaatimuksilla voitaisiin varmistaa alalle tasavertaiset toimintaedellytykset kaasun toimitusvarmuuden suhteen ja luoda merkittäviä kannustimia tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen ja kriisivalmiusasteen parantamiseen. Kysyntäpuolen toimenpiteillä, kuten polttoaineen vaihtamisella toiseen, voi olla merkittävä rooli energiansaannin varmistamisessa silloin kun tällaisia toimenpiteitä pystytään toteuttamaan nopeasti ja niillä kyetään merkittävästi vähentämään niukan polttoaineen kysyntää toimitushäiriötilanteessa.

(10) Investointeja uuteen kaasuinfrastruktuuriin olisi edistettävä voimakkaasti. Niillä parannettaisiin kaasun toimitusvarmuutta ja turvattaisiin samalla maakaasun sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta. Silloin kun infrastruktuuri-investointi on luonteeltaan maiden rajat ylittävä, sen toteuttamisessa olisi tiiviisti kuultava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o …/… perustettua energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) ja kaasusiirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa (ENTSO-G), jotta maantieteellisten rajojen yli ulottuvat vaikutukset voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

(11) Jäsenvaltiot voivat saada tarvittavien omaan tuotantoon ja infrastruktuuriin kohdistuvien investointien rahoittamiseen yhteisön tukea eri lähteistä, erityisesti Euroopan investointipankin lainoina ja takuina tai alue-, rakenne- ja koheesiorahastojen rahoituksena. Energian toimitusvarmuuden parantamiseen tähtääviä toimia voidaan rahoittaa myös kolmansissa maissa Euroopan investointipankin, Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen ENPI:n, liittymistä valmistelevan tukivälineen IPA:n ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen DCI:n varoista.

(12) Tällä asetuksella on tarkoitus antaa maakaasuyhtiöille ja asiakkaille mahdollisuus turvautua häiriöistä selviytymiseksi markkinamekanismeihin niin pitkälle kuin se on mahdollista. Asetuksessa olisi myös vahvistettava hätämekanismit sellaisia tilanteita varten, joissa markkinat eivät enää pysty asianmukaisesti ratkaisemaan kaasunsaannin ongelmia. Myös hätätilanteissa olisi ensisijaisesti pyrittävä käyttämään markkinapohjaisia keinoja toimitushäiriön vaikutusten lieventämiseksi.

(13) Energian sisämarkkinoiden kolmannen lainsäädäntöpaketin [6] tultua voimaan kaasualalla sovelletaan uusia säännöksiä, joilla asetetaan selkeät roolit ja vastuut jäsenvaltioille, sääntelyviranomaisille, siirtoverkonhaltijoille ja ACERille sekä lisätään markkinoiden läpinäkyvyyttä niiden toimivuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseksi.

(14) Kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen ja toimiva kilpailu näillä markkinoilla tarjoaa yhteisössä parhaimmat takeet toimitusvarmuudelle kaikkien jäsenvaltioiden kannalta, kunhan markkinoiden annetaan toimia täysimittaisesti toimituskatkoksen haitatessa osaa yhteisöstä, oli häiriön syy sitten mikä tahansa. Tätä varten toimitusvarmuusasioissa tarvitaan kattavaa ja toimivaa yhteistä lähestymistapaa, jossa noudatetaan läpinäkyviä ja syrjimättömiä toimintaperiaatteita, jotka sopivat yhteen markkinoiden vaatimusten kanssa, eivät vääristä markkinoita eivätkä heikennä markkinoiden mahdollisuuksia reagoida häiriöihin.

(15) Jotta sisämarkkinat toimisivat hyvin, on erityisesti toimitushäiriö- ja kriisitilanteissa erittäin tärkeää, että kaikkien maakaasuyhtiöiden ja toimivaltaisten viranomaisten roolit ja vastuut on määritelty täsmällisesti.

(16) Olisi määriteltävä riittävässä määrin yhdenmukaistetut toimitusvarmuusnormit, jotka kattaisivat vähintäänkin tammikuussa 2009 ilmenneen kaltaiset tapaukset, joissa otettaisiin huomioon jäsenvaltioiden erot ja joilla ei asetettaisi kohtuutonta tai suhteetonta taakkaa maakaasuyhtiöille, uudet markkinatulokkaat ja pienet yritykset mukaan luettuina.

(17) Markkinoiden toimivuuden kannalta ja tammikuussa 2009 tapahtuneen kaltaisten toimituskatkosten mahdollisuuden valossa on erittäin tärkeää, että maakaasuyhtiöt tekevät ajoissa tarvittavat investoinnit omaan tuotantoon ja infrastruktuuriin, kuten yhteenliitäntöihin, kaksisuuntaiset kaasuvirrat mahdollistaviin laitteistoihin, varastoihin ja nesteytetyn maakaasun kaasutuslaitteistoihin.

(18) On tärkeää, että kaasunsaanti pysyy keskeytymättömänä, varsinkin kotitalousasiakkaille sekä muille suojatuille asiakkaille, kuten kouluille ja sairaaloille, tilanteissa, joissa markkinat eivät itse pysty takaamaan toimituksia. On tärkeää, että kriisitilanteissa toteutettavat toimenpiteet määritellään etukäteen ennen kriisin puhkeamista.

(19) Toimitusvarmuusvelvoitteiden täyttämiseksi on käytettävissä suuri valikoima keinoja. Näitä keinoja olisi hyödynnettävä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kansallisella, alueellisella ja yhteisön tasolla, jotta ne johtavat johdonmukaiseen ja kustannustehokkaaseen lopputulokseen.

(20) [Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetussa] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä …/…/EY [7] tarkastellaan toimitusvarmuusnäkökohtia, joita liittyy sellaisten riittävään rajat ylittävään kapasiteettiin ja muuhun infrastruktuuriin kohdistuvien investointien pitkän aikavälin suunnitteluun, joilla voidaan varmistaa järjestelmän pitkän aikavälin kyky taata toimitusvarmuus ja vastata kohtuullisiin vaatimuksiin. Toimitusvarmuusnormien saavuttaminen saattaa edellyttää siirtymäkautta, jotta tarvittavat investoinnit ehditään tehdä. ENTSO-G:n ACERin valvonnassa laatima kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelma on keskeinen väline määriteltäessä yhteisön tasolla tarvittavia investointeja.

(21) ENTSO-G ja ACER olisi kaasualan koordinointiryhmän jäseninä otettava täysimääräisesti mukaan yhteisön tasoiseen yhteistyö- ja kuulemisprosessiin.

(22) Jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä valmiustaso toimitushäiriöitä silmällä pitäen, kaikkien maakaasuyhtiöiden olisi yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa laadittava erityiset hätäsuunnitelmat. Näiden suunnitelmien olisi oltava keskenään johdonmukaisia. Niissä olisi noudatettava jo olemassa olevien hätäsuunnitelmien parhaita käytäntöjä ja määriteltävä selkeästi kaikkien kyseisten maakaasuyhtiöiden ja toimivaltaisten viranomaisten roolit ja vastuut. Silloin kun se on mahdollista ja tarpeen, olisi laadittava aluetason yhteisiä hätäsuunnitelmia.

(23) Jäsenvaltioiden yhteisvastuun lujittamiseksi yhteisötason hätätilanteessa ja erityisesti sellaisten jäsenvaltioiden tukemiseksi, joiden maantieteelliset ja geologiset olosuhteet ovat muita epäedullisemmat, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä erityistoimenpiteitä yhteisvastuun osoittamiseksi, kuten kaupallisia sopimuksia maakaasuyhtiöiden välillä, kompensaatiomekanismeja, kaasuntuonnin lisäämistä tai varastojen käytön lisäämistä. Yhteisvastuuta tukevat toimet voisivat olla erityisen tärkeitä niiden jäsenvaltioiden kesken, joille komissio suosittelee yhteisten aluetason ennaltaehkäisysuunnitelmien tai hätäsuunnitelmien laatimista.

(24) Eurooppalaista yhteisvastuuta olisi tarvittaessa osoitettava myös yhteisön ja sen jäsenvaltioiden tarjoaman pelastuspalveluun liittyvän avunannon muodossa. Tällaisen avun järjestämisessä ja koordinoinnissa olisi hyödynnettävä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom [8] perustettua yhteisön pelastuspalvelumekanismia.

(25) Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden yksinomaiseen oikeuteen määrätä luonnonvaroistaan.

(26) Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY [9] säädetään prosessista, jolla pyritään parantamaan yksilöityjen eurooppalaisten kriittisten infrastruktuurien, muun muassa tiettyjen kaasuinfrastruktuurien, suojaamista yhteisössä. Direktiivi 2008/114/EY auttaa yhdessä tämän asetuksen kanssa luomaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa energiavarmuuteen yhteisössä.

(27) Hätäsuunnitelmat olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle ja julkaistava. Ne olisi vertaisarvioitava ja testattava.

(28) Maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla direktiivillä 2004/67/EY [10] perustetun kaasualan koordinointiryhmän olisi toimittava komission neuvonantajana ja helpotettava näin toimitusvarmuustoimenpiteiden koordinointia yhteisössä ilmenevässä hätätilanteessa. Sen pitäisi myös seurata tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.

(29) Tällä asetuksella pyritään antamaan maakaasuyhtiöille ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuudet varmistaa, että kaasun sisämarkkinat toimivat toimitushäiriötilanteissa tuloksellisesti mahdollisimman pitkään ennen kuin toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät toimiin tilanteen edettyä sellaiseksi, että markkinat eivät enää pysty toimittamaan tarvittavia kaasumääriä. Tällaisissa poikkeusluonteisissa viranomaistoimissa olisi kaikilta osin noudatettava yhteisön sääntöjä ja niistä olisi ilmoitettava komissiolle.

(30) Koska kaasun tuonti kolmansista maista on keskeinen tekijä yhteisön kaasunsaannin varmuudelle, komission olisi koordinoitava kolmansiin maihin liittyvää toimintaa ja yhdessä tuottaja- ja kauttakulkumaiden kanssa pyrittävä luomaan järjestelyjä kriisitilanteita varten ja varmistamaan näin vakaat kaasutoimitukset yhteisöön. Komissiolle olisi annettava valtuudet ottaa käyttöön erityinen seurantaryhmä, joka tarkkailisi kaasuvirtoja kriisitilanteissa yhteisössä ja yhteistyössä asianomaisten kolmansien maiden kanssa myös yhteisön ulkopuolella, ja joka voisi toimia välittäjänä ja edesauttajana, kun kolmannessa maassa esiintyvät ongelmat aiheuttavat kriisitilanteen.

(31) Energianeuvosto totesi helmikuussa 2009 antamissaan päätelmissä, että läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta olisi lisättävä komission ja jäsenvaltiotason välisellä tarkoituksenmukaisella tiedonvaihdolla energia-alan suhteista kolmansiin maihin, mukaan luettuina pitkän aikavälin toimitusjärjestelyt, loukkaamatta kuitenkaan salassa pidettävän liiketoiminnallisen tiedon luottamuksellisuutta.

(32) Koska kaasunsaannin varmistamiseen yhteisössä liittyviä tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksin jäsenvaltioiden toimin, ja koska ne voidaan näin ollen toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33) Direktiivi 2004/67/EY olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe

Tällä asetuksella vahvistetaan kaasunsaannin turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan kaasun sisämarkkinoiden asianmukainen ja keskeytymätön toiminta määrittelemällä ja osoittamalla selkeästi eri toimijoiden vastuualueet ja luomalla menetelmä, jolla sekä ennaltaehkäiseviä toimia että konkreettisissa toimitushäiriötilanteissa toteutettavia toimia voidaan koordinoida jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2009/xxx/EY [11] (kaasudirektiivi) ja asetuksen 2009/xxx/EY [12] (virastoasetus) määritelmiä.

Lisäksi lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) ’suojatuilla asiakkailla’ kaikkia kotitalousasiakkaita, jotka on jo liitetty kaasunjakeluverkkoon ja, mikäli kyseinen jäsenvaltio niin päättää, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kouluja ja sairaaloita, jotka on jo liitetty kaasunjakeluverkkoon;

2) ’toimivaltaisella viranomaisella’ kansallista sääntelyviranomaista tai kansallista valtion elintä, jonka jäsenvaltio on nimennyt vastaamaan kaasun toimitusvarmuudesta. Tällä ei rajoiteta jäsenvaltion mahdollisuutta osoittaa tiettyjä tästä asetuksesta johtuvia tehtäviä muille viranomaisille kuin toimivaltaiselle viranomaiselle. Tällaiset tehtävät on kuitenkin suoritettava toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja ne on yksilöitävä 4 artiklassa tarkoitetuissa suunnitelmissa.

3 artikla

Vastuu kaasunsaannin varmistamisesta

1. Kaasunsaannin varmistaminen kuuluu maakaasuyhtiöille, jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, kaasua käyttäville teollisuusasiakkaille ja komissiolle niiden vastuualueiden mukaisesti. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä näiden toimijoiden kesken.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä asetuksessa säädettyjen kaasunsaannin varmistamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamisesta. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa joka toinen vuosi tehtävä riskiarviointi, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä koskevan toimintasuunnitelman laatiminen, hätäsuunnitelman laatiminen ja kaasun toimitusvarmuuden jatkuva seuranta kansallisella tasolla. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä keskenään yhteistyötä toimitushäiriön ehkäisemiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi sellaisen ilmetessä.

3. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä toimivaltainen viranomainen [30 päivään kesäkuuta 2010; 3 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä.

4. Komissio koordinoi toimivaltaisten viranomaisten toimintaa yhteisön tasolla kaasualan koordinointiryhmän kautta erityisesti yhteisötason hätätilanteessa.

5. Toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyvien toimenpiteiden on oltava selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikein suhteutettuja, syrjimättömiä ja todennettavissa olevia, eivätkä ne saa perusteettomasti vääristää kilpailua tai sisämarkkinoiden toimintaa.

4 artikla

Ennaltaehkäisysuunnitelman ja hätäsuunnitelman laatiminen

1. Toimivaltaisen viranomaisen on maakaasuyhtiöitä, kotitalous- ja teollisuusasiakkaita edustavia organisaatioita ja sääntelyviranomaista, silloin kun se ei ole toimivaltainen viranomainen, kuultuaan laadittava [31 päivään maaliskuuta 2010; 12 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä :

a) ennaltaehkäisysuunnitelma, joka kattaa todettujen riskien pienentämiseksi tarvittavat toimenpiteet, sekä

b) hätäsuunnitelma, joka kattaa kaasuntoimitushäiriön vaikutusten lieventämiseksi toteutettavat toimenpiteet.

2. Ennen näiden suunnitelmien hyväksymistä toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään tietoja ja kuultava toisiaan ja komissiota sen varmistamiseksi, että niiden suunnitelmat ja toimenpiteet ovat keskenään johdonmukaisia asianmukaisella alueellisella tasolla. Näissä kuulemisissa on käsiteltävä ainakin yhteenliitäntöjä, maiden rajat ylittäviä toimituksia, maiden rajat ylittävää varastointia ja fyysistä kapasiteettia siirtää kaasua molempiin suuntiin.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun prosessin aikana komissio voi esittää suosituksen siitä, millä alueellisella tasolla tiedonvaihdon ja kuulemisten olisi tapahduttava. Komissio voi kaasusiirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa (ENTSO-G) ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER) kuultuaan lisäksi suositella yhteisen aluetason suunnitelman laatimista.

4. Jäsenvaltiot voivat myös itse päättää laatia yhteisiä aluetason suunnitelmia erillisten kansallisten suunnitelmien sijaan tai lisäksi.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on julkaistava suunnitelmansa, mukaan luettuina niiden 6 kohdan mukaisesti muutetut versiot, ja toimitettava ne viipymättä komissiolle.

6. Komissio arvioi kaikkien jäsenvaltioiden suunnitelmat kuuden kuukauden kuluessa toimivaltaisten viranomaisten toimittamien suunnitelmien vastaanottamisesta. Komissio kuulee suunnitelmista ENTSO-G:tä, ACERia, kaasualan koordinointiryhmää ja muita asiaan liittyviä intressitahoja. Jos komissio katsoo, että suunnitelmalla ei pystytä tehokkaasti lieventämään riskiarvioinnissa yksilöityjä riskejä tai että se ei ole johdonmukainen riskiskenaarioiden tai muiden jäsenvaltioiden suunnitelmien kanssa tai se on ristiriidassa tämän asetuksen tai yhteisön muun lainsäädännön kanssa, se edellyttää suunnitelman tarkistamista.

Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on muutettava suunnitelmaansa kahden kuukauden kuluessa komission tarkistuspyynnön vastaanottamisesta ja toimitettava se komissiolle tai ilmoitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi se ei suostu muutoksiin. Viimeksi mainitussa tapauksessa komissio voi muuttaa tarkistuspyyntöään tai luopua siitä kokonaan.

Jos komissio kahden kuukauden kuluessa päättää olla muuttamatta tai peruuttamatta tarkistuspyyntöään, toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava komission pyyntöä kolmen kuukauden kuluessa komission päätöksen vastaanottamisesta.

5 artikla

Ennaltaehkäisysuunnitelman sisältö

1. Ennaltaehkäisysuunnitelman on sisällettävä seuraavat seikat:

a) toimenpiteet 6 ja 7 artiklassa määriteltyjen infrastruktuuri- ja toimitusnormien täyttämiseksi; näiden toimenpiteiden on sisällettävä ainakin suunnitelmat N-1-normin täyttämiseksi, määrät ja kapasiteetti, jotka tarvitaan toimituksiin suojatuille asiakkaille määriteltyinä korkean kysynnän jaksoina, kysyntäpuolen toimenpiteet sekä maakaasuyhtiöille ja muille asiaan liittyville tahoille asetetut velvoitteet;

b) jäljempänä 8 artiklassa määritellyn mukainen riskiarviointi;

c) todettujen riskien hallitsemiseksi toteutettavat ennaltaehkäisevät toimet;

d) tiedot asiaan liittyvistä julkisen palvelun velvoitteista.

2. Ennaltaehkäisysuunnitelman ja erityisesti 6 artiklassa määritellyn infrastruktuurinormin täyttämiseksi tarvittavien toimien on perustuttava ENTSO-G:n laatimaan kymmenvuotiseen verkon kehittämissuunnitelmaan ja oltava linjassa sen kanssa [13].

3. Ennaltaehkäisysuunnitelmassa on otettava huomioon taloudellinen tuloksellisuus, vaikutukset energian sisämarkkinoiden toimintaan ja ympäristövaikutukset.

4. Ennaltaehkäisysuunnitelma on päivitettävä joka toinen vuosi.

6 artikla

Infrastruktuurinormi

1. Toimivaltaisen viranomaisen on [31 päivään maaliskuuta 2014; 3 vuotta asetuksen voimaantulosta] mennessä varmistettava, että suurimman kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa jäljelle jäävän infrastruktuurin (N-1) kapasiteetti riittää tarvittavan kaasumäärän toimittamiseen laskelmassa huomioidun alueen kokonaiskaasukysynnän tyydyttämiseksi 60 päivän ajanjaksona, jona kaasun kysyntä on poikkeuksellisen suurta ja joka ajoittuu tilastollisesti 20 vuoden välein esiintyvälle kylmimmälle ajanjaksolle.

2. Komission antaman 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun suosituksen mukaisesti tai 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa 1 kohdassa asetettu velvoite voidaan täyttää aluetasolla. N-1-normi katsotaan täytetyksi myös, jos toimivaltainen viranomainen pystyy 5 artiklassa tarkoitetussa ennaltaehkäisysuunnitelmassa osoittamaan, että tarjontapuolen häiriö voidaan riittävällä tavalla ja riittävän nopeasti kompensoida kysyntäpuolen toimenpiteillä.

3. N-1-normin laskennassa on käytettävä liitteessä I esitettyä menetelmää. Laskennassa olisi otettava huomioon verkon rakenne ja todelliset kaasuvirrat sekä alueella oleva tuotanto- ja varastointikapasiteetti. Liitteessä I tarkoitettua laskelmassa huomioitavaa aluetta on tarvittaessa laajennettava asianmukaiselle aluetasolle.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle puutteista N-1-normin täyttämisessä.

5. Siirtoverkonhaltijoiden on kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta mahdollistettava pysyvä fyysinen kapasiteetti siirtää kaasua molempiin suuntiin kaikissa yhteenliitännöissä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa komissio on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä päättänyt, että virtaussuunnan kääntämismahdollisuus ei parantaisi yhdenkään jäsenvaltion toimitusvarmuutta. Tällaista päätöstä voidaan tarkastella uudelleen olosuhteiden muuttuessa. Tarvittava kaksisuuntainen virtauskapasiteetti on toteutettava kustannustehokkaasti, ja tarvittavaa kapasiteettia määriteltäessä on otettava huomioon ainakin kapasiteetti, joka tarvitaan 7 artiklassa asetetun toimitusnormin täyttämiseksi. Siirtoverkonhaltijoiden on kyseisenä kaksivuotisjaksona mukautettava siirtojärjestelmän toimintaa kokonaisuutena niin, että kaasua voidaan siirtää molempiin suuntiin.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdollinen uusi siirtoinfrastruktuuri vastaa toimitusvarmuuden tarpeita sisältämällä riittävän määrän tulo- ja lähtöpisteitä ja edesauttaa hyvin yhteenliitetyn kokonaisinfrastruktuurin kehittämistä.

7. Kun kansalliset sääntelyviranomaiset vahvistavat tariffeja direktiivin […/…EY] 41 artiklan 8 kohdan mukaisesti niiden on otettava huomioon kustannukset, joita aiheutuu N-1-normin täyttämisestä ja molemminsuuntaisen kaasunsiirron mahdollistavan pysyvän fyysisen kapasiteetin järjestämisestä. Jos kustannuksia aiheutuu useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, kyseisten jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten on yhdessä päätettävä kustannusten kohdentamisesta. Tällöin sovelletaan asetuksen (EY) No …/… 8 artiklan 1 kohtaa.

7 artikla

Toimitusnormi

1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava kaasun toimitukset kyseisen jäsenvaltion suojatuille asiakkaille seuraavissa tilanteissa:

a) erittäin kylmä lämpötila seitsemän päivän huippuajanjaksona, jollainen tilastollisesti esiintyy kahdenkymmenen vuoden välein, sekä

b) 60 päivän ajanjakso, jona kaasun kysyntä on poikkeuksellisen korkea ja joka ajoittuu tilastollisesti 20 vuoden välein esiintyville kylmimmille ajanjaksoille.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava kaasutoimitukset suojatuille asiakkaille 60 päivän ajanjaksona myös 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa hätätilanteessa. Toimivaltaisen viranomaisen on pyrittävä ylläpitämään toimituksia suojatuille asiakkaille niin pitkään kuin on tarpeen.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyn toimitusnormin täyttämiseksi maakaasuyhtiöille asetettujen velvoitteiden on oltava syrjimättömiä, eikä niistä saa aiheutua kohtuutonta taakkaa uusille markkinatulokkaille ja pienyrityksille.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava maakaasuyhtiöille mahdollisuus täyttää nämä vaatimukset alue- tai yhteisötasolla, eikä se saa edellyttää, että normit täytetään käyttäen ainoastaan niiden omalle kansalliselle alueelle sijoittuvaa infrastruktuuria.

5. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että toimitukset suojatuille asiakkaille taataan tavalla, joka ei haittaa kaasun sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa, ja hintaan, joka heijastelee hyödykkeen markkina-arvoa.

8 artikla

Riskiarviointi

1. Toimivaltaisen viranomaisen on [30 päivään syyskuuta 2010; 6 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä kaikilta osin arvioitava kaasun toimitusvarmuuteen kyseisessä jäsenvaltiossa vaikuttavat riskit seuraavasti:

a) käyttäen 6 ja 7 artiklassa asetettuja normeja,

b) ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat kansalliset ja alueelliset olosuhteet,

c) analysoimalla erilaisia poikkeuksellisen suuren kysynnän ja toimitushäiriöiden skenaarioita, kuten keskeisten siirtoinfrastruktuurien, varastojen ja nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaalien häiriöitä sekä kolmansista maista tulevan kaasun toimitushäiriöitä,

d) selvittämällä riskien vuorovaikutus- ja vastaavuussuhteita muiden jäsenvaltioiden kanssa.

2. Maakaasuyhtiöiden, kotitalous- ja teollisuusasiakkaita edustavien organisaatioiden ja sääntelyviranomaisen, silloin kun se ei ole toimivaltainen viranomainen, on tehtävä yhteistyötä ja luovutettava kaikki riskiarvioinnissa tarvittavat tiedot.

3. Riskiarviointi on tehtävä uudelleen joka toinen vuosi kyseisen vuoden syyskuun 30 päivään mennessä.

9 artikla

Hätäsuunnitelma ja kriisitasot

1. Hätäsuunnitelmassa on:

1) käytettävä perustana 2 kohdan mukaisia kriisitasoja,

2) määriteltävä maakaasuyhtiöiden ja teollisuusasiakkaiden rooli ja vastuut sekä niiden vuorovaikutus toimivaltaisen viranomaisen ja tarvittaessa sääntelyviranomaisen kanssa,

3) määriteltävä toimivaltaisen viranomaisen rooli ja vastuut,

4) vahvistettava yksityiskohtaiset menettelysäännöt kullekin kriisitasolle, mukaan luettuina kutakin tasoa vastaavat tiedonkulkusäännöt,

5) nimettävä kriisijohtaja tai kriisijohtoryhmä ja määriteltävä kriisijohdon rooli,

6) kuvattava liitteessä II lueteltujen markkinapohjaisten toimenpiteiden käyttö tilanteen hallitsemiseksi hälytystasolla ja vaikutusten lieventämiseksi hätätilatasolla,

7) kuvattava liitteessä III lueteltujen muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden suunniteltu tai kaavailtu käyttö hätätilatasolla sekä esitettävä arvio siitä, missä määrin muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden käyttö on tarpeen kriisistä selviämiseksi, esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista ja määriteltävä niiden toteuttamistavat,

8) kuvattava mekanismi muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten kullakin kriisitasolla,

9) eriteltävä maakaasuyhtiöille asetetut raportointivelvollisuudet hälytys- ja hätätilatasolla,

10) esitettävä luettelo ennalta määritellyistä toimista kaasun asettamiseksi saataville hätätilanteessa, mukaan luettuina kompensaatiomekanismit ja kaupalliset sopimukset tällaisiin toimiin osallistuvien tahojen välillä; tällaisiin toimiin voi liittyä maiden rajat ylittäviä sopimuksia jäsenvaltioiden ja/tai maakaasuyhtiöiden välillä.

2. Kriisitasot ovat seuraavat:

1) ennakkovaroitustaso: on saatu konkreettista, vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa, mahdollisesti erityisestä varhaisvaroitusjärjestelmästä, jonka mukaan saattaa tapahtua kaasun toimitusedellytyksiä heikentävä asia;

2) hälytystaso (hälytystila): toimitukset ovat häiriintyneet tai kysyntä on poikkeuksellisen suurta, mutta markkinat pystyvät edelleen selviytymään tilanteesta ilman toimivaltaisen viranomaisen puuttumista asiaan;

3) hätätilataso (hätätila): kysyntä on poikkeuksellisen suurta tai toimitukset suurimmasta infrastruktuurista tai sen kautta tai suurimmasta lähteestä ovat häiriintyneet ja on olemassa todellinen riski, että toimitusnormia ei enää pystytä täyttämään suojattujen asiakkaiden osalta pelkin markkinapohjaisin toimin.

3. Hätäsuunnitelmalla on varmistettava, että rajat ylittävät yhteydet varastoihin toimivat myös hätätilanteissa. Hätäsuunnitelma ei saa sisältää toimenpiteitä, joilla perusteettomasti rajoitetaan kaasun kulkua rajojen yli.

4. Ilmoittaessaan jonkun kriisitason olevan voimassa toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot. Mikäli kyseessä on hätätilanne, joka saattaa johtaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille osoitettavaan avunpyyntöön, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta komission pelastuspalvelun seuranta- ja tiedotuskeskukseen MICiin.

5. Toimivaltaisen viranomaisen julistaessa hätätilan sen on toteutettava hätäsuunnitelmassa ennalta määritellyt toimet ja ilmoitettava välittömästi komissiolle erityisesti 9 artiklan 1 kohdan mukaisista toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa. Komissio voi kutsua kokoon kaasualan koordinointiryhmän.

6. Komissio tarkastaa viikon kuluessa, että hätätilan julistus on perusteltu eikä aiheuta perusteetonta haittaa maakaasuyhtiöille ja sisämarkkinoiden toiminnalle. Komissio voi pyytää toimivaltaista viranomaista tekemään muutoksia sellaisiin toimenpiteisiin, jotka muodostavat kohtuuttoman rasitteen maakaasuyhtiöille, ja lakkauttamaan hätätilan, jos komissio katsoo, ettei hätätilan julistaminen ollut tai enää ole perusteltu.

10 artikla

Yhteisön hätätilatoimet

1. Komissio voi julistaa yhteisötason hätätilan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai kun yhteisö menettää yli 10 prosenttia ENTSO-G:n laskelman mukaisesta päivittäisestä kaasuntuonnistaan kolmansista maista. Komission on julistettava yhteisön hätätila, kun useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen on julistanut hätätilan ja komissio on suorittanut 9 artiklan 6 kohdan mukaisen tarkastuksen. Komissio voi julistaa yhteisötason hätätilan tilanteesta erityisesti kärsiville maantieteellisille alueille, jotka ulottuvat useamman jäsenvaltion alueelle.

2. Komissio kutsuu kokoon kaasualan koordinointiryhmän heti yhteisötason hätätilan julistettuaan.

3. Yhteisötason hätätilassa komissio koordinoi toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Erityisesti komissio varmistaa tiedonvaihdon ja jäsenvaltio- ja aluetason toimien johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden suhteessa yhteisön tason toimiin sekä koordinoi toimenpiteitä suhteessa kolmansiin maihin. Komissio voi kutsua kokoon kriisijohtoryhmän, joka koostuu erityisesti teollisuuden ja hätätilasta kärsivien jäsenvaltioiden edustajista.

4. Jos komissio yhteisötason hätätilassa katsoo, että toimivaltaisen viranomaisen tai maakaasuyhtiön toimenpiteellä ei voida vastata hätätilaan tai toimenpide vaarantaa vakavasti tilanteen toisessa jäsenvaltiossa, komissio edellyttää toimivaltaista viranomaista tai maakaasuyhtiötä muuttamaan toimintaansa.

Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on muutettava toimintaansa kolmen päivän kuluessa komission pyynnön vastaanottamisestaja ilmoitettava asiasta komissiolle tai ilmoitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi se ei suostu pyyntöön. Viimeksi mainitussa tapauksessa komissio voi muuttaa pyyntöään tai luopua siitä kokonaan.

Jos komissio kolmen päivän kuluessa päättää olla muuttamatta tai peruuttamatta pyyntöään, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä noudatettava komission pyyntöä.

5. Toimivaltaisen viranomaisen tai maakaasuyhtiöiden toiminta ei missään tapauksessa saa rajoittaa kaasun kulkua sisämarkkinoilla.

6. Yhteisötason hätätilassa jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajat ylittävät yhteydet varastoihin toimivat, eivätkä ne saa antaa säännöksiä tai määräyksiä, joilla perusteettomasti rajoitetaan kaasuvirtoja hätätilasta kärsiville markkinoille.

7. Komissio laatii erityistä seurantaryhmää varten pysyvän varallaololuettelon, joka koostuu toimialan asiantuntijoista ja komission edustajista. Seurantaryhmä voidaan lähettää paikalle tarpeen mukaan ja se tarkkailee yhteistyössä toimittaja- ja kauttakulkumaiden kanssa kaasuvirtoja yhteisössä ja sen ulkopuolella ja raportoi niistä.

8. Toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava komission pelastuspalvelun seuranta- ja tiedotuskeskukselle MICille mahdollisesta avuntarpeesta. Pelastuspalvelun seuranta- ja tiedotuskeskus arvioi kokonaistilanteen ja antaa neuvoja avusta, jota voitaisiin antaa tilanteesta eniten kärsiville jäsenvaltioille ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa kolmansille maille.

11 artikla

Kaasualan koordinointiryhmä

1. Perustetaan kaasualan koordinointiryhmä helpottamaan toimitusvarmuuteen liittyvien toimenpiteiden koordinointia. Ryhmä koostuu toimivaltaisten viranomaisten, ACERin, ENTSO-G:n ja kyseisten toimialojen ja asianomaisten asiakkaiden eturyhmittymien edustajista. Komissio päättää ryhmän kokoonpanosta varmistaen sen edustavuuden sekä toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä vahvistaa työjärjestyksensä.

2. Kaasualan koordinointiryhmä avustaa komissiota erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a) kaasunsaannin varmuus, yleensä ja erityisesti hätätilanteissa,

b) kaikki tieto, jolla on merkitystä kaasun toimitusvarmuuden kannalta kansallisella, alueellisella ja yhteisön tasolla,

c) parhaat käytännöt ja kaikille asiaan liittyville tahoille mahdollisesti annettavat toimintaohjeet,

d) toimitusvarmuuden taso, vertailuarvot ja arviointimenetelmät,

e) kansalliset, alueelliset ja yhteisötason skenaariot ja valmiustason testaaminen,

f) sellaisten toimien koordinointi, joilla pyritään vastaamaan hätätilanteeseen yhteisössä, energiayhteisön perustamissopimuksen allekirjoittajamaissa ja suhteessa kolmansiin maihin,

g) tässä asetuksessa tarkoitettujen suunnitelmien täytäntöönpano,

h) tilanteesta eniten kärsivien jäsenvaltioiden tarvitsema apu.

3. Komissio kutsuu kaasualan koordinointiryhmän kokoon säännöllisesti.

12 artikla

Tiedonvaihto

1. Toimivaltaisella viranomaisella on hätätilanteessa oltava päivittäin käytössään erityisesti seuraavat tiedot:

a) kaasun päivittäiset kysyntä- ja tarjontaennusteet seuraaville kolmelle päivälle,

b) virtaavan kaasun määrä tunnissa (mcm/d) kaikissa rajat ylittävissä tulo- ja lähtöpisteissä sekä kaikissa pisteissä, jotka liittävät tuotantolaitoksen verkkoon, varastoon tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokseen,

c) tieto siitä, moneksiko päiväksi voidaan taata kaasuntoimitukset suojatuille asiakkaille.

2. Komissiolla on yhteisötason hätätilassa oikeus pyytää toimivaltaista viranomaista toimittamaan viipymättä ainakin seuraavat tiedot:

a) edellä 1 kohdassa määritelly tiedot,

b) tiedot toimivaltaisen viranomaisen kaavailemista ja jo toteuttamista toimenpiteistä hätätilan vaikutusten lieventämiseksi sekä tiedot niiden tuloksellisuudesta,

c) muiden toimivaltaisten viranomaisten esittämät lisätoimenpidepyynnöt,

d) muiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toteutetut toimenpiteet.

3. Toimivaltaiset viranomaiset ja komissio varmistavat, että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

4. Toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava komissiolle tiedot hätäsuunnitelmansa täytäntöönpanosta ja toteutetuista toimenpiteistä.

5. Hätätilanteen päätyttyä toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toimitettava komissiolle yksityiskohtainen arvio hätätilanteesta ja toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuudesta, mukaan luettuna arvio hätätilanteen taloudellisista vaikutuksista, polttoaineen vaihtamisen vaikutuksista päästötasoihin, vaikutuksista sähköntuotantoalaan ja yhteisölle ja/tai sen jäsenvaltioille annetusta tai näiltä saadusta avusta.

6. Jotta komissio voi arvioida toimitusvarmuustilanteen yhteisön tasolla, edellytetään seuraavaa [30 päivään syyskuuta 2010; 6 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä:

a) Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle voimassa olevat kolmansien maiden kanssa tehdyt hallitustenväliset sopimukset, joilla on vaikutusta kaasuinfrastruktuurien ja -toimitusten kehitykseen; ennen uusien hallitustenvälisten sopimusten tekemistä jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle, jotta voidaan arvioida sopimusten yhteensopivuus sisämarkkinalainsäädännön kanssa;

b) Maakaasuyhtiöiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot kolmansien maiden toimittajien kanssa tehdyistä sopimuksista:

- sopimuksen kesto ja jatkamismääräykset,

- sopimukset kattamat määrät yhteensä, vuositasolla ja keskimäärin kuukausitasolla,

- joustomahdollisuudet sovituissa määrissä, mukaan luettuina määräykset ns. ota-tai-maksa -velvoitteista,

- sopimuksen mukaiset toimituspisteet.

13 artikla

Kaasun saantivarmuuden seuranta ja raportointi

1. Kaasudirektiivin 5 artiklassa säädettyjen seuranta- ja raportointivelvollisuuksien lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä julkaistava ja toimitettava komissiolle raportti, joka sisältää seuraavat tiedot:

a) N-1-indikaattorin laskelma ja laskelmassa käytetyt tiedot, N-1-normin täyttämisen edellyttämien investointien edistyminen, uusien vaihtoehtoisten ratkaisujen toteuttamisessa kohdatut maakohtaiset erityisvaikeudet,

b) kaasuntuontisopimusten kattamat vuotuiset määrät, sopimusten kestot ja kaasuntoimittajamaat,

c) kaasujärjestelmien kunkin tulo- ja lähtöpisteen suurin yhteenliitäntäkapasiteetti,

d) kolmansien maiden kanssa tehtyjen asiaan liittyvien hallitustenvälisten sopimusten keskeiset kohdat.

2. Toimivaltaiset viranomaiset ja komissio varmistavat, että kaupallisesti arkaluonteiset tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

14 artikla

Seuranta

Arvioituaan sille toimitetut suunnitelmat ja kuultuaan kaasualan koordinointiryhmää komissio tekee […] mennessä johtopäätökset mahdollisista tavoista parantaa toimitusvarmuutta yhteisön tasolla ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Raportissa annetaan tarpeen mukaan suosituksia tämän asetuksen toimivuuden parantamiseksi.

15 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2004/67/EY.

16 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I: N-1-INDIKAATTORIN LASKEMINEN

1. N-1-indikaattorin laskeminen

N-1-indikaattori kuvaa kaasuinfrastruktuurin kykyä toimittaa kaasua laskelmassa huomioidulle alueelle enimmäiskysynnän tyydyttämiseksi tilanteessa, jossa suurin yksittäinen infrastruktuuri on poissa käytöstä.

”Laskelmassa huomioidulla alueella” tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, jonka osalta N-1-indikaattori lasketaan.

Suurimman infrastruktuurin häiriötilanteessa olisi toiminnassa olevan muun kaasuntoimitusinfrastruktuurin teknisen kapasiteetin [14] oltava vähintään yhtä suuri kuin laskelmassa huomioidun alueen kokonaiskaasukysyntä 60 päivän ajanjaksona, jona kaasun kysyntä on poikkeuksellisen korkea ja joka ajoittuu tilastollisesti 20 vuoden välein esiintyvälle kylmimmälle ajanjaksolle. Alla esitetyn mukaisesti lasketun N-1-indikaattorin arvon olisi oltava vähintään 100 %.

……………………….IPm+Pm+Sm+LNGm – Im -Tout

N-1[%] = --------------------------------------------- * 100, N-1 ≥ 100%

……………………………………….Dmax

N-1-indikaattorin laskentakaavassa käytettyjen suureiden määritelmät:

Tarjontapuoleen liittyvät määritelmät

IPm – Kaasuntuontiputkien teknisellä enimmäiskapasiteetilla (mcm/d) tarkoitetaan laskelmassa huomioidulle alueelle kaasua välittävien kaasuputkien enimmäiskapasiteettien summaa.

Pm – Tuotannon enimmäiskapasiteetilla (mcm/d) tarkoitetaan kaikkien kaasuntuotantolaitosten suurimpien mahdollisten tuotantomäärien summaa laskelmassa huomioidulla alueella ottaen huomioon kriittiset tekijät, kuten kaasun takaisinotto.

Sm – Kriisitoimituskyvyllä (mcm/d) tarkoitetaan suurinta mahdollista kaikista varastoista laskelmassa huomioidulla alueella toimitettavissa olevaa päivittäistä kaasumäärää, jota pystytään ylläpitämään häiriöjakson kuutenakymmenenä päivänä. Kriisitoimituskyky voidaan laskea yhdistämällä laskelmassa huomioidun alueen kaikkien erityyppisten varastojen antokyky kyseisenä kuudenkymmenen päivän ajanjaksona.

LNGm – Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten kapasiteetilla (mcm/d) tarkoitetaan kaikkien nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten mahdollista enimmäiskykyä maakaasun nesteyttämiseen tai tuontiin, purkuun, tukipalveluihin, välivarastointiin ja nesteytetyn maakaasun uudelleenkaasutukseen ottaen huomioon kriittiset tekijät, kuten suurin käytettävissä oleva laivaus- ja varastokapasiteetti sekä järjestelmään syötettävissä oleva tekninen enimmäiskapasiteetti, kaasun tuottamiseksi kuudenkymmenen päivän ajanjaksona laskelmassa huomioidulle alueelle.

Im – Suurimman kaasuinfrastruktuurin, joka palvelee laskelmassa huomioitua aluetta suurimmalla kaasuosuudella, kapasiteetti (mcm/d).

Kun laskelmassa huomioidulla alueella on siirtokapasiteettia useammasta kuin yhdestä putkesta tai tulopisteestä ja kyseessä ei ole suurin infrastruktuuri (Ipm ≠ Im), myös laskelmassa huomioidun alueen jäljelle jäävä siirtokapasiteetti on vähennettävä osoittajasta.

Tout – Lähtevällä siirtokapasiteetilla (mcm/d) tarkoitetaan jäljelle jäävää teknistä kokonaiskapasiteettia kaasunsiirtoon laskelmassa huomioidun alueen kautta suurimman infrastruktuurin häiriötilanteessa.

Kysyntälaskelma

Dmax – Tarkoittaa kapasiteettia, joka tarvitaan vastaamaan laskelmassa huomioidun alueen asianomaiseen päiväkysyntään kylmimpänä päivänä, jona kaasunkysyntä on poikkeuksellisen korkea ja jollainen esiintyy tilastollisesti kahdenkymmenen vuoden välein.

LIITE II: LUETTELO KAASUN TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVISTÄ MARKKINAPOHJAISISTA TOIMENPITEISTÄ

Laatiessaan ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmia toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon seuraavat esimerkinomaisesti esitetyt tekijät:

Tarjontapuoli

· tuotannon joustavuuden lisääminen

· tuonnin joustavuuden lisääminen

· kaupallinen kaasuvarastointi – antokapasiteetti ja varastoidun kaasun määrä

· nesteytetyn maakaasun vastaanottoterminaalien kapasiteetti ja maksimaalinen lähetyskyky

· toimituslähteiden ja -reittien monimuotoistaminen

· käänteisvirrat

· siirtoverkonhaltijoiden toimitusten koordinointi

· pitkä- ja lyhytkestoiset sopimukset

· infrastruktuuri-investoinnit

· sopimusjärjestelyt kaasun toimitusvarmuuden takaamiseksi

Kysyntäpuoli

· keskeytettävissä olevat sopimukset

· mahdollisuus polttoaineen vaihtoon – vaihtoehtoisten varapolttoaineiden käyttö teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa

· tehokkuuden parantaminen

· uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen

LIITE III: LUETTELO KAASUN TOIMITUSVARMUUTEEN LIITTYVISTÄ MUISTA KUIN MARKKINAPOHJAISISTA TOIMENPITEISTÄ

Laatiessaan ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmia toimivaltaisen viranomaisen on harkittava seuraavien toimenpiteiden hyödyntämistä ainoastaan hätätilanteissa:

Tarjontapuoli

· strateginen kaasuvarastointi

· pakotettu polttoaineen vaihto

· varapolttoaineen varastojen käyttö (esim. 90 päivän öljyvarastovelvoitteen mukaisesti)

· muista lähteistä kuin kaasusta tuotetun sähkön käyttö

Kysyntäpuoli

· pakollisen kysynnänrajoittamisen eri vaiheet

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Tämä rahoitusselvityslomake on perusteluosaa täydentävä liite. Perusteluosaan sisältyviä tietoja ei sen vuoksi tarvitse mainita tässä toiseen kertaan. Lomaketta täytettäessä olisi kuitenkin varmistettava, että luettavuus säilyy. Yksittäisiä kohtia selvennetään lomakkeen täyttöohjeissa, joihin on hyvä tutustua ennen lomakkeen täyttämistä.

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi (seuranta-asiantuntijoiden työmatkoihin liittyvä toimi)

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

06: Energia ja liikenne

06 04: Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

06 01 01: Menot energian ja liikenteen toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä

06 04 03: Perinteisten energialähteiden saannin turvaaminen

06 01 02: Energian ja liikenteen toimintalohkoa tukevat ulkoiset ja muut hallintomenot

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Alkaa: 2010. Loppumista ei määritelty

3.3. Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa):

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-kehyksen otsake |

06.01.01 | ei-pakoll. | EI-JM [15] | EI | EI | EI | Nro 5 |

06.04.03 | ei-pakoll. | JM | EI | EI | EI | Nro 1a |

06.01.02 | ei-pakoll. | EI-JM | EI | EI | EI | Nro 5 |

4.

YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot [16] | | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 3 |

Maksumäärärahat (MM) | | b | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 3 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot [17] | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | | | | | | | |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | | | | | | | |

Maksusitoumusmäärärahat | | a+c | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 3 |

Maksumäärärahat | | b+c | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 3 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään [18] | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 1,464 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,9 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | a+c+d+e | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 5,364 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | | b+c+d+e | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 0,89 | 5,364 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. | Yht. |

…………………… | f | | | | | | | |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | | | | | | | |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

x Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoituskehyksen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen [19] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

x Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

| | Ennen toteutus-ta [Vuosi n-1] | | Toteutuksen jälkeen |

Budjettikohta | Tulot | | | [Vuosi n] | [n+1] | [n+2] | [n+3] | [n+4] | [n+5] [20] |

| a) Absoluuttiset tulot | | | | | | | | |

| b) Tulojen muutokset | | | | | | | | |

(Taulukossa ilmoitetaan kaikki kyseeseen tulevat tulojen budjettikohdat ja siihen lisätään rivejä, jos toimenpide vaikuttaa useampaan budjettikohtaan.)

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. |

Henkilöstön määrä yhteensä | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Kuten ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ehdotetaan, komissio perustaa pysyvän seurantaryhmän, joka koostuu toimialan asiantuntijoista ja komission edustajista. Seurantaryhmää hyödynnetään toimitushäiriön tai sellaisen mahdollisuuden ilmetessä ja se tarkkailee yhteistyössä toimittaja- ja kauttakulkumaiden kanssa kaasuvirtoja yhteisössä ja sen ulkopuolella ja raportoi niistä.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Kuten tammikuussa 2009 ilmennyt kaasukriisi osoitti, kaasunsaantia ei voida varmistaa ainoastaan jäsenvaltiotason toimin. Yhteisön toimia tarvitaan kriisin vaikutusten minimoimiseen tähtäävän toiminnan koordinoimiseksi EU:n tasolla ja sekä johdonmukaista toimintaa varten suhteessa kaasuntoimittajiin ja kauttakulkumaihin.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Kuten tammikuun 2009 kaasukriisin yhteydessä todettiin, yhteisöön on luotava väline, jonka avulla voidaan hyvin lyhyellä varoitusajalla hyödyntää toimialan asiantuntijoista koostuvaa seurantaryhmää, joka voi avustaa komissiota kaasukriisin aikana.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä [21] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

X Keskitetty hallinnointi

x komissio hallinnoi suoraan

ٱ hallinnointivastuu siirretään

ٱ toimeenpanovirastoille

ٱ varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

ٱ kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

ٱ Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

ٱ jäsenvaltioiden kanssa

ٱ kolmansien maiden kanssa

ٱ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6.

SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Seurantaryhmän toimintaa arvioidaan ja siitä raportoidaan vuosittain.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ei sovelleta

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei sovelleta

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Ei sovelleta

7. PETOSTENTORJUNTA

Seurantatoimintaa arvioidaan vuosittain ja siitä laaditaan raportti. Seurantaryhmän toimintaan sovelletaan komission säännönmukaisia petostentorjuntamenettelyjä.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

(Sarakkeessa ilmoitetaan tavoitteet, toiminta ja tuotokset) | Tuotoksen tyyppi | Keskim. kustannukset | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. vuodet | YHTEENSÄ |

| | | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. | Tuotosten määrä | Kustan-nukset yht. |

TOIMINTATAVOITE 1 [22] … | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 1: seurantaryhmän työmatkat | Asiantuntijoiden työmatkojen kustannukset (arviolta 10 matkaa kestoltaan 50 päivää/matka) | | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 50 | 2,5 |

Tuotos 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Tuotos 2 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 2…. | | | | | | | | | | | | | | | | |

Tuotos 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tav. 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

TOIMINTATAVOITE 2 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Toimi 1…. | | | | | | | | | | | | | | | | |

Tuotos 1 | | | | | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tav. 2 | | | | | | | | | | | | | | | | |

TOIMINTATAVOITE n | | | | | | | | | | | | | | | | |

Välisumma tav. n | | | | | | | | | | | | | | | | |

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ | | | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 10 | 0,5 | 50 | 2,5 |

8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji | | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

| | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt [23] (XX 01 01) | A*/AD | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

| B*, C*/AST | | | | | | |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö [24] | | | | | | |

Momentilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö [25] | | | | | | |

YHTEENSÄ | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Seurantamatkojen järjestäminen jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin tarpeen mukaan kaasukriisin aikana. Matkan tuloksista raportoidaan jäsenvaltiolle matkaraportissa ja kaasualan koordinointiryhmän kokouksissa.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

x Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4.

Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta(numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | YHTEENSÄ |

1 Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) | | | | | | | |

Toimeenpanovirastot [26] | | | | | | | |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu | | | | | | | |

- sisäinen | | | | | | | |

- ulkoinen | | | | | | | |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | | | | | | | |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.)(budjettikohta ilmoitettava) | | | | | | |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 | 0,244 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

2 kokoaikaista AD-virkamiestä; 122 000 €/virkamies/vuosi* 2= 244 000 €

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemääräänmilj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

| Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5ja myöh. | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | | | | | | | |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,9 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset [27] | | | | | | | |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | | |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | | | | | | | |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | | | | | | | |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | | | | | | | |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,9 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Kaasualan koordinointiryhmän säännölliset kokoukset, joissa keskustellaan kaasun toimitusvarmuuteen liittyvistä kysymyksistä (30 asiantuntijaa x 1000 € x 5 kokousta).

[1] EUVL L 127, 29.4.2004, s. 92.

[2] EUVL C , , s. .

[3] EUVL C , , s. .

[4] EUVL C , , s. .

[5] EUVL C , , s. .

[6] EUVL L…

[7] Direktiivi XXX.

[8] EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

[9] EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.

[10] EUVL L 127, 29.4.2004, s. 92.

[11] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/xxx/EY kaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/55/EY muuttamisesta (EUVL L […]).

[12] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L […]).

[13] Direktiivin … XX artikla (EUVL L) .

[14] Luonnos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EY) N:o ../.. maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta. Asetusluonnoksen 2 artiklan 18 kohdan mukaan teknisellä kapasiteetilla tarkoitetaan kiinteää enimmäiskapasiteettia, jonka siirtoverkonhaltija voi tarjota verkonkäyttäjille, ottaen huomioon järjestelmän toimivuus ja siirtoverkkoa koskevat toimintavaatimukset.

[15] Jaksottamattomat määrärahat (EI-JM).

[16] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[17] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[18] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[19] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[20] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[21] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

[22] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[23] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[24] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[25] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[26] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[27] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

--------------------------------------------------