52009DC0490

FI

Bryssel 30.9.2009

KOM(2009) 490 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma

{SEK(2009)1212}

{ SEK(2009)1211}

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelma

1. Johdanto

Vuonna 2007 yhteensä 72 prosenttia [1] Euroopan väestöstä asui kaupunkialueilla, jotka ovat kasvun ja työllisyyden keskuksia. Kaupunkien talous ja niiden asukkaiden hyvinvointi tarvitsevat tuekseen tehokkaita liikennejärjestelmiä. Noin 85 prosenttia EU:n BKT:sta tuotetaan kaupungeissa. Kaupunkialueiden tämän hetken haasteena on siirtyä liikenteeseen, joka on kestävää ympäristön kannalta (CO2-päästöt, ilman epäpuhtaudet ja melu) ja kilpailukyvyn kannalta (ruuhkautuminen) ja jossa otetaan samalla huomioon sosiaaliset näkökohdat. Näitä ovat muun muassa terveysongelmien ratkaisutarve, väestörakenteen kehityksen asettamat vaatimukset, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistäminen sekä liikuntarajoitteisten, perheiden ja lasten tarpeiden huomioonotto.

Kaupunkiliikenteellä on yhä tärkeämpi merkitys kansalaisille. Yhdeksänkymmentä prosenttia EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että liikennetilannetta tulisi parantaa heidän alueellaan [2]. Se, minkä liikkumismuodon ihmiset valitsevat, vaikuttaa kaupunkikehityksen lisäksi myös kansalaisten ja yritysten taloudelliseen hyvinvointiin. Asialla on olennainen merkitys myös sen kannalta, että EU voisi hillitä ilmastonmuutosta, saavuttaa 20-20-20-tavoitteen [3] ja tukea koheesiota kokonaisstrategiansa mukaisesti.

Kaupunkiliikenne on myös keskeinen osa kaukoliikennettä. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen lähtö- ja päätepiste sijaitsee useimmiten kaupunkialueilla, ja niiden reitit kulkevat usein kaupunkialueiden halki. Kaupunkialueiden tulisi tarjota tehokkaasti toimivia liityntäkohtia Euroopan laajuiselle liikenneverkolle ja huolehtia edellytyksistä tehokkaalle ”viimeisen kilometrin” liikenteelle sekä rahti- että matkustajaliikenteessä. Kaupunkialueilla on siksi elintärkeä merkitys Euroopan liikennejärjestelmän tulevan kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta.

Komission tuoreessa tiedonannossa Kestävä tulevaisuus liikenteelle [4] kaupungistuminen ja sen vaikutukset liikenteeseen mainitaan yhtenä päähaasteena liikennejärjestelmän muuttamisessa kestävämmäksi. Siinä peräänkuulutetaan tehokkaita ja koordinoituja toimia kaupunkiliikenteen haasteisiin vastaamiseksi ja ehdotetaan EU-tason puitteita, jotta paikallisten viranomaisten olisi helpompi ryhtyä toimenpiteisiin.

Ensisijainen vastuu kaupunkiliikenteen politiikasta on jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskusviranomaisilla. Paikallistason päätöksiä ei kuitenkaan tehdä irrallaan, vaan kansallisen, alueellisen ja EU:n politiikan ja lainsäädännön puitteissa. Siksi komissio uskoo, että paikallista, alueellista ja kansallista työtä voidaan merkittävästi tukea yhteisellä toiminnalla ja kumppanuuslähestymistavalla kunnioittaen täysin kaikkien toimijoiden toimivaltaa ja vastuuta.

Kaupunkiliikenteen vihreän kirjan [5] julkaisemista seurannut kuulemis- ja lausuntokierros osoitti selkeästi EU:n toiminnasta saatavan lisäarvon [6]. Tässä toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon sidosryhmien, kansalaisten (joko yksityishenkilöinä tai edustusryhmiensä kautta) sekä EU:n instituutioiden ja elinten esittämät ehdotukset.

Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman vihreästä kirjasta 9. heinäkuuta 2008 [7] ja valiokunta-aloitteisen mietinnön kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmasta 23. huhtikuuta 2009 [8]. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa vihreästä kirjasta 29. toukokuuta 2008 [9] ja alueiden komitea 9. huhtikuuta 2008 [10]. Alueiden komitea antoi lausunnon Euroopan parlamentin mietinnöstä 21. huhtikuuta 2009 [11]. Myös neuvosto on käynyt keskusteluja aiheesta [12].

Vihreään kirjaan saatu palaute otetaan huomioon nyt esitettävässä toimintasuunnitelmassa, jossa luodaan johdonmukaiset puitteet EU:n aloitteille kaupunkiliikenteen alalla toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen. Tätä varten siinä edesautetaan ja tuetaan EU:n yleisten tavoitteiden mukaisten kestävien kaupunkiliikennestrategioiden kehittämistä esimerkiksi edistämällä parhaiden toimintatapojen levitystä ja tarjoamalla rahoitusta. Komissio on tietoinen siitä, että kaupunkialueiden haasteet saattavat vaihdella eri puolilla EU:ta riippuen kaupunkien maantieteellisestä sijainnista, koosta tai suhteellisesta vauraudesta. Toimintasuunnitelmassa ei sanella ratkaisuja ylhäältä alaspäin eikä oleteta, että ratkaisut sopisivat sellaisinaan kaikille.

Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan lyhyen ja keskipitkän tähtäimen toimia, jotka käynnistettäisiin vaiheittain vuoteen 2012 mennessä ja joilla kaupunkiliikenteen yksittäisiin ongelmiin voitaisiin puuttua kokonaisvaltaisella tavalla. Komissio tarjoaa jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja keskusviranomaisille kumppanuutta, joka perustuisi niiden vapaaehtoiseen sitoumukseen tehdä yhteistyötä valikoiduilla yhteisesti tärkeillä aloilla. Toimintasuunnitelmassa pyydetään myös muita asianosaisia jäsenvaltioissa eli kansalaisia sekä yrityksiä tiiviiseen yhteistyöhön kiinnittäen erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin tienkäyttäjäryhmiin, kuten ikääntyneisiin, pienituloisiin sekä henkilöihin, joiden liikkuvuutta rajoittaa ruumiillinen, älyllinen tai aistivamma tai -häiriö taikka korkea ikä.

2. EU:n rooli

Kaupunkiliikenteen järjestelmät ovat olennainen osa Euroopan liikennejärjestelmää ja kuuluvat siksi yhteisen liikennepolitiikan piiriin EY:n perustamissopimuksen 70–80 artiklan nojalla. Lisäksi on muita aloja (esim. koheesio-, ympäristö- ja terveyspolitiikka), joilla EU ei voi saavuttaa tavoitteitaan ottamatta huomioon kaupunkialueiden erityispiirteitä, muun muassa kaupunkiliikennettä.

EU on viime vuosina kehittänyt kaupunkiliikenteeseen liittyvää politiikkaa ja lainsäädäntöä. Merkittävää rahoitusta on annettu rakenne- ja koheesiorahastoista. EU:n (usein tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmista) rahoittamat aloitteet ovat auttaneet useiden innovatiivisten ratkaisujen kehittämisessä. Kun tällaisia ratkaisuja levitetään ja omaksutaan EU:n laajuisesti, viranomaisille tarjoutuu mahdollisuus saavuttaa parempia tuloksia pienemmin kustannuksin.

Tehokkaiden liikennejärjestelmien kehittäminen on yhä monimutkaisempi tehtävä tiheään asutuissa kaupungeissa, jotka lisäksi leviävät yhä laajemmalle. Viranomaisilla on keskeinen rooli suunnittelijoina, rahoittajina ja lainsäätäjinä. EU puolestaan voi kannustaa paikallis-, alue- ja keskusviranomaisia omaksumaan pitkäjänteisiä ja kokonaisvaltaisia strategioita, jollaisia välttämättä tarvitaan kompleksisissa ympäristöissä.

EU voi myös auttaa viranomaisia löytämään ratkaisuja, jotka ovat yhteentoimivia ja sujuvoittavat yhteismarkkinoiden toimintaa. Yhteensopivat säännöt, järjestelyt ja tekniset ratkaisut helpottavat täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamisen valvontaa. Kaikkialla yhteismarkkina-alueella sovellettavat yhteiset standardit mahdollistavat suuremman tuotannon, jolloin asiakashinnat halpenevat.

Kaupunkialueista on tulossa teknologia- ja organisaatioinnovoinnin, liikkumistottumusten muutosten ja uusien rahoitusratkaisujen kehityskenttiä. EU:n intressinä on jakaa paikallisessa politiikassa omaksuttuja innovatiivisia ratkaisuja liikenteenharjoittajien ja kansalaisten eduksi sekä taata Euroopan liikennejärjestelmän tehokas toiminta huolehtimalla integraatiosta, yhteentoimivuudesta ja yhteenliittämisestä. Yrityksillä ja elinkeinoelämällä on siksi keskeinen osuutensa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.

Kestävällä kaupunkiliikenteellä on yhä suurempi merkitys EU:n naapurisuhteissa ja ylipäänsä globaalissa yhteiskunnassa, sillä asutus keskittyy yhä selvemmin kaupunkialueille. Tässä toimintasuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet voivat auttaa kaikkia toimijoita EU:ssa ja sen elinkeinoelämässä aktiivisesti kehittämään tulevaa globaalia yhteiskuntaa, jossa korostuvat asukkaiden tarpeisiin vastaaminen, pyrkimys sopusointuiseen elämiseen, korkea elämänlaatu ja kestävä kehitys.

3. Toimintaohjelma kestävän kaupunkiliikenteen tueksi

Ehdotetut toimenpiteet jakaantuvat kuuteen aihealueeseen, jotka on valittu vihreästä kirjasta saadun palautteen mukaan. Ne pannaan täytäntöön EU:n nykyisillä ohjelmilla ja välineillä. Toimenpiteet täydentävät toisiaan ja muita EU:n aloitteita. Liitteessä 1 esitetään toimenpide-ehdotusten yhteenveto aikatauluineen.

Aihealue 1 — Kokonaisvaltaisten strategioiden edistäminen

Kaupunkiliikennejärjestelmien kompleksisuutta voidaan parhaiten lähestyä kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon hallintakysymykset, kaupunkien ja ympäröivien alueiden väliset yhteydet, liikennemuotojen keskinäinen riippuvuus, tilanpuute kaupungeissa sekä kaupunkijärjestelmien rooli laajemmassa eurooppalaisessa liikennejärjestelmässä. Kokonaisvaltainen lähestymistapa tarvitaan liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen kehittämisen lisäksi myös poliittiseen päätöksentekoon, jotta liikennekysymykset voidaan ottaa huomioon ympäristönsuojelussa [13], ympäristöterveydessä, maankäytön suunnittelussa ja asuntopolitiikassa, esteettömyyden ja liikkuvuuden sosiaalisissa näkökohdissa sekä teollisuuspolitiikassa. Kaupunkiliikenteen pitkän aikavälin haasteisiin vastaamiseksi on kehitettävä strategista ja kokonaisvaltaista liikennesuunnittelua, luotava asianmukaiset suunnitteluorganisaatiot, asetettava toiminnalle realistiset tavoitteet sekä tuettava liikenteen toimijoiden kanssa ja kesken harjoitettavaa yhteistyötä.

Toimenpide 1 — Vauhditetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönottoa

Lyhyellä aikavälillä komissio aikoo kaupunkiympäristöä koskevan teemakohtaisen strategian [14] pohjalta auttaa paikallisviranomaisia kehittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, jotka koskevat tavara- ja henkilöliikennettä kaupungeissa ja niiden lähialueilla. Komissio aikoo antaa suuntaviivoja, edistää parhaiden toimintatapojen levitystä, asettaa vertailukohteita ja tukea kaupunkiliikenteen ammattilaisille suunnattua koulutustoimintaa. Pitemmällä aikavälillä komissio voisi ryhtyä lisätoimiin esimerkiksi antamalla kannusteita ja suosituksia.

Komissio aikoo mahdollisuuksien mukaan kannustaa jäsenvaltioita luomaan foorumeja keskinäiselle oppimiselle ja kokemusten ja parhaiden toimintatapojen vaihdolle, jotta voidaan edistää kestävän kaupunkiliikenteen strategioiden kehittämistä. Komissio aikoo myös sisällyttää kaupunkiliikenteen kysymykset Covenant of Mayors -sopimukseen [15] edistääkseen kokonaisvaltaista toimintatapaa, jossa otetaan huomioon energian ja ilmastonmuutoksen ohella myös liikenne. Komissio aikoo edesauttaa liikenne- ja liikkuvuuskysymysten sisällyttämistä kestävän energiahuollon toimintasuunnitelmiin, jotka Covenant of Mayors -sopimukseen liittyneiden kaupunkien on määrä laatia.

Toimenpide 2 — Kestävä kaupunkiliikenne ja aluepolitiikka

Komissio aikoo levittää tietoa rakenne- ja koheesiorahastojen ja Euroopan investointipankin tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista antamalla yhteisössä ja jäsenvaltioissa tällä hetkellä voimassa oleviin puite-edellytyksiin perustuvaa informaatiota kestävän kaupunkiliikenteen ja aluepoliittisten tavoitteiden välisistä yhtymäkohdista. Komissio aikoo käsitellä kaupunkien kestävän kehittämisen laajempaa kontekstia sekä yhteyttä kaupunkiliikenteen ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen välillä. Se aikoo myös selostaa rahoitusmahdollisuudet sekä valtiontukeen ja julkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt.

Toimenpide 3 — Liikenne ja terve kaupunkiympäristö

Kestävä kaupunkiliikenne voi olla mukana luomassa terveitä ympäristöjä ja vähentää muiden kuin tartuntatautien, esimerkiksi hengitystiesairauksien ja sydän- ja verisuonitautien esiintymistä sekä tapaturmia. Komissio tukee kumppanuuksien kehittämistä terveiden ympäristöjen luomiseksi ja pyrkii lisäämään synergioita kansanterveyspolitiikan ja liikennepolitiikan välillä kansanterveysalan toimiensa puitteissa, erityisesti ravitsemus-, ylipaino-, ja lihavuusstrategian sekä ympäristöterveys-, tapaturma- ja syöpästrategioiden täytäntöönpanossa.

Aihealue 2 — Keskipisteessä kansalaiset

Laadukas ja kohtuuhintainen julkinen liikenne on kestävän kaupunkiliikennejärjestelmän selkäranka. Jotta linja-auto-, metro-, raitiovaunu-, johdinauto-, rautatie- tai laivaliikenne houkuttelisi asiakkaita, sen on oltava luotettavaa, turvallista, helppopääsyistä ja sitä varten on oltava kattavat matkustustiedot. EU:n lainsäädännöllä säännellään jo monia julkisen liikenteen investointeihin ja toimintoihin liittyviä asioita [16]. Avoimista sopimusmenettelyistä on monenlaista hyötyä, ja ne voivat kannustaa palvelu- ja teknologiainnovaatioihin. Komission mielestä on myös erittäin tärkeää, että – muun muassa liikuntarajoitteisten – matkustajien oikeudet turvataan. Kyseinen lainsäädäntö on jo voimassa rautatiepalveluissa [17], ja vastaavia säännöksiä on ehdotettu myös linja-autopalveluja [18] sekä meri- ja sisävesiliikennepalveluja [19] varten.

Toimenpide 4 − Keskustelu matkustajien oikeuksista julkisessa kaupunkiliikenteessä

Komissio aikoo käynnistää sidosryhmädialogin määrittääkseen EU:n laajuiset parhaat käytännöt ja edellytykset matkustajien oikeuksille julkisessa kaupunkiliikenteessä. Keskustelua käydään viranomaisten sekä liikenteenharjoittajia, työntekijöitä ja käyttäjäryhmiä edustavien organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoisia vapaaehtoisia sitoumuksia alakohtaisten aloitteiden pohjalta ja komission sääntelylähestymistapaa täydentäen. Niitä olisivat muun muassa laatuindikaattorit, sitoumukset matkustajien ja liikuntarajoitteisten oikeuksien suojelemiseksi, yhteisesti sovitut valitusmenettelyt sekä raportointimekanismit

Toimenpide 5 — Parannetaan liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia käyttää palveluja

Vammaisilla on oikeus käyttää kaupunkiliikennettä kuten muullakin väestöllä, mutta käytännössä heidän mahdollisuutensa käyttää näitä palveluja ovat usein vähäiset ja joskus olemattomat. Merkittävästi on edistytty esimerkiksi matalalattiaisten linja-autojen käytössä. Muut julkisen liikenteen muodot, kuten maanalaiset, ovat usein kuitenkin edelleen paljolti vammaisten ulottumattomissa. Euroopan yhteisön ja sen kaikkien jäsenvaltioiden vuonna 2007 allekirjoittama YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sisältää selkeitä sitoumuksia.

Yleissopimuksen 9 artiklan mukaan ”sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn […] kuljetukseen sekä kaupunki- että maaseutualueilla”. Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa pyrkiä siihen, että näitä sitoumuksia noudatetaan täysimääräisesti. Siksi komissio aikoo sisällyttää EU:n vammaisstrategian 2010–2020 piiriin myös kaupunkiliikenteen sekä kehittää sopivia laatuindikaattoreja ja raportointimekanismeja. Se aikoo myös tukea kohdennettuja toimia seitsemännessä tutkimuspuiteohjelmassa.

Toimenpide 6 — Parannetaan matkustustietoja

Komissio aikoo julkisen liikenteen toimijoiden ja viranomaisten kanssa helpottaa (myös erityisesti vammaisille suunnattujen) matkustustietojen tarjoamista eri kanavien välityksellä. Se aikoo tukea kansallisten ja alueellisten multimodaalisten reittisuunnittelusovellusten kehittämistä sekä käytössä olevien reittisuunnittelupalvelujen yhteenkytkemistä siten, että käyttäjille voidaan viime kädessä tarjota koko EU:n kattava julkisen liikenteen portaali internetissä. Erityisesti keskitytään Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohtiin sekä niiden paikallisiin ja alueellisiin yhteyksiin.

Toimenpide 7 — Pääsy vihreille kaupunkivyöhykkeille

Komissio käynnistää selvityksen erityyppisille vihreille kaupunkivyöhykkeille pääsyä koskevista erilaisista säännöistä EU:ssa, jotta saataisiin lisätietoa näiden eri järjestelmien toiminnasta käytännössä. Komissio hyödyntää selvityksen tuloksia edistäessään hyvien toimintatapojen levitystä.

Toimenpide 8 − Kestävän liikennekäyttäytymisen kampanjat

Koulutus-, tiedotus- ja valistuskampanjat ovat tärkeitä luotaessa uutta kaupunkiliikenteen kulttuuria. Komissio aikoo tukea kampanjoiden järjestämistä kaikilla tasoilla ja muun muassa Euroopan Liikkujan viikko -kampanjaa. Euroopan Liikkujan viikon osalta komissio aikoo optimoida nykyisen palkintojärjestelmän toimintaa ja harkita erityistä palkintoa kestävien liikennesuunnitelmien käyttöönoton kannustamiseksi.

Toimenpide 9 — Energiatehokas ajaminen ajokoulutuksen osana

Energiatehokas ajaminen on jo pakollinen osa ammattikuljettajien koulutusta ja ajotestejä. Komissio aikoo pohtia jäsenvaltioiden kanssa ajokortteja käsittelevässä sääntelykomiteassa, voidaanko energiatehokas ajaminen sisällyttää yksityisautoilijoiden ajokokeisiin ja miten, sekä harkita tältä pohjalta jatkotoimia ja antaa tähän liittyvää tukea. Aihetta käsitellään myös seuraavassa tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelmassa.

Aihealue 3 — Ympäristöystävällinen kaupunkiliikenne

Monissa EU:n kaupungeissa on alettu harjoittaa ympäristömyönteistä politiikkaa. EU-tason toimet voivat auttaa luomaan markkinoita uusille puhtaille ajoneuvoteknologioille ja vaihtoehtoisille polttoaineille. Tämä tukee suoraan EU:n elinkeinoelämää, edistää puhtaita ympäristöjä ja auttaa osaltaan Euroopan taloutta elpymään. Käyttäjien aiheuttamien ulkoisten (ympäristö-, ruuhka- ja muiden) kustannusten sisällyttäminen hintoihin ”aiheuttaja maksaa” -periaatetta noudattaen voi ajan myötä kannustaa liikenteen käyttäjiä vaihtamaan puhtaampiin ajoneuvoihin tai liikennemuotoihin, käyttämään vähemmän kuormitettuja infrastruktuurin osia tai matkustamaan eri aikoina. Raskaan tavaraliikenteen infrastruktuurimaksuja koskevissa EU-säännöissä [20] ei estetä lakisääteisten maksujen soveltamista kaupunkialueilla syrjimättömällä tavalla liikenneruuhkien ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi.

Toimenpide 10 — Vähä- ja nollapäästöautoja koskevat tutkimus- ja demonstraatiohankkeet

Komissio rahoittaa seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta tutkimus- ja demonstraatiohankkeita, joilla edistetään vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuloa markkinoille. Tarkoituksena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Komissio on myöntänyt tätä rahoitusta esimerkiksi CIVITAS-aloitteen [21] yhteydessä sekä hankkeissa, joissa tutkitaan vety-, biopolttoaine- ja hybridiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä.

Komissio on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä käynnistänyt EGCI-aloitteen (European Green Cars Initiative) [22]. Vuonna 2009 komissio rahoittaa uusia sähköajoneuvohankkeita, joiden kohteina ovat akut, sähköiset voima- ja voimansiirtolaitteet sekä tieto- ja viestintäteknologiat. Samana vuonna toteutetaan ”elektromobiliteettia” koskeva demonstraatiohanke, jossa keskitytään sähköajoneuvoihin ja niiden infrastruktuuriin kaupunkialueilla. Siinä integroidaan kansallisia aloitteita ja tuetaan latausasemien standardointia.

Toimenpide 11 — Internet-opas puhtaista ja energiatehokkaista ajoneuvoista

Komissio laatii puhtaita ja energiatehokkaita ajoneuvoja käsittelevää internet-pohjaista opasta, johon sisältyy katsaus markkinoihin, lainsäädäntöön ja tukijärjestelmiin. Sivuston tarkoituksena on myös tukea julkisiin palveluihin käytettävien ajoneuvojen yhteishankintoja ja samalla seurata markkinoiden kehittymistä, jotta voidaan varmistaa kilpailun toteutuminen. Tällä palvelulla edesautetaan uuden puhtaita ja energiatehokkaita ajoneuvoja koskevan direktiivin [23] täytäntöönpanoa.

Toimenpide 12 — Tutkimus ulkoisten kustannusten hinnoittelusta kaupunkiliikenteessä

Kun EU:n toimintakehys ulkoisten kustannusten hintoihin sisällyttämistä varten on luotu, komissio aikoo käynnistää menetelmätutkimuksen kustannusten hinnoittelusta kaupunkialueilla. Tällöin otetaan huomioon tiedonannosta Kestävä tulevaisuus liikenteelle käydyn keskustelun päätelmät. Tutkimuksessa selvitetään hinnoitteluratkaisujen vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä toteutuskysymyksiä, kuten julkista hyväksyttävyyttä, sosiaalisia seurauksia, kustannusvastaavuutta, älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) käyttömahdollisuuksia sekä sitä, miten ulkoisten kustannusten hinnoittelu voidaan tuloksekkaasti yhdistää muihin vihreiden kaupunkivyöhykkeiden järjestelyihin.

Toimenpide 13 — Kaupunkien hinnoittelujärjestelmiä koskeva tietojenvaihto

Komissio aikoo helpottaa EU:n kaupunkien käyttämiin hinnoittelujärjestelmiin liittyvien tietojen vaihtoa asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien välillä. Nämä nykyisistä aloitteista [24] saatavat tiedot liittyvät kuulemisprosesseihin, järjestelmien suunnitteluun, asukkaille tiedottamiseen, yleisön suhtautumiseen, toiminnan kustannuksiin ja tuloihin, teknisiin seikkoihin ja ympäristövaikutuksiin. Päätelmiä käytetään hyväksi komission tutkimuksessa, joka koskee ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin.

Aihealue 4 — Rahoituksen lisääminen

Kestävän kaupunkiliikenteen aikaansaaminen edellyttää usein investointeja infrastruktuuriin, ajoneuvoihin, uuteen teknologiaan, parempiin palveluihin jne. Suurin osa kuluista katetaan paikallisista, alueellisista tai valtion lähteistä. Paikallinen rahoitus saadaan esimerkiksi kunnallisveroista, henkilöliikenteen palvelumaksuista, vihreän vyöhykkeen käyttömaksuista, pysäköintimaksuista, hinnoittelujärjestelmistä sekä yksityiseltä sektorilta. Tulevaisuuden haasteena on kompleksisten liikennejärjestelmien rahoitustarpeiden kasvaminen samalla, kun julkisen rahoituksen saatavuus todennäköisesti vähenee. EU:n rahoituksen ja muun muassa Euroopan investointipankin rahoitusvälineiden käyttö voi antaa merkittäviä sysäyksiä ja panna liikkeelle yksityistä rahoitusta. Lyhyellä aikavälillä komissio voi auttaa viranomaisia ja sidosryhmiä kartoittamaan nykyiset rahoitusmahdollisuudet ja kehittämään innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjä.

Toimenpide 14 — Optimoidaan nykyisten rahoituslähteiden käyttö

Rakenne- ja koheesiorahastot, joista on kuluvalla ohjelmakaudella osoitettu yli 8 miljardia euroa puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, ovat merkittävä EU-rahoituksen lähde infrastruktuuri- ja kalustoinvestoinneille. Seitsemännen puiteohjelman ”Liikenne”-osio sisältää ensimmäistä kertaa kestävälle kaupunkiliikenteelle omistetun ensisijaisen aihealueen. Komissio aikoo meneillään olevien toimiensa lisäksi harkita uusia kohdennettuja TTK- ja demonstraatiotoimia kaupunkiliikenteen alalla.

Komissio tukee jatkossakin Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaan [25] kuuluvaa, liikenteen energianäkökohtia käsittelevää STEER-osiota sekä URBACT-hankkeita [26]. Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmasta voidaan myöntää tukea kaupunkiliikenteeseen liittyville pilottihankkeille. Kaupunkiliikenteen hankkeille on lisäksi osoitettu rahoitusta kaupunkiliikenteen vihreän kirjan ensisijaisilla osa-alueilla vuonna 2008 käynnistetyn ehdotuspyynnön perusteella.

Toimenpide 15 — Tulevien rahoitustarpeiden analysointi

Komissio aikoo jatkaa menestyksekkään CIVITAS-aloitteen rahoittamista myös vuonna 2008 käynnistettyjen kolmannen sukupolven hankkeiden jälkeen. Se on alkanut tutkia parhaita tapoja edetä kohti CIVITAS FUTURAa. Komissio aikoo myös selvittää kaupunkiliikenteen kehittämiseen liittyvät tulevat rahoitustarpeet seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yleisen pohdinnan yhteydessä.

Aihealue 5 — Kokemusten ja tiedon levitys

Komissio aikoo auttaa sidosryhmiä hyödyntämään erityisesti EU:n ohjelmissa kehitetyistä mallijärjestelmistä saatuja kokemuksia ja tukea niihin liittyvää tiedonvaihtoa. EU:n rooli voi olla ratkaiseva tietojen ja tilastojen keruun, levityksen ja vertailun kannalta. Kattavia tietoja ja tilastoja ei tällä hetkellä ole, mutta ne ovat tarpeen politiikan asianmukaisen suunnittelun kannalta esimerkiksi julkisten liikennepalvelujen hankinnoissa, ulkoisten kustannusten hinnoittelussa tai kokonaisvaltaisessa liikenne- ja maankäyttösuunnittelussa. EU voi myös auttaa sellaisia kaupunkeja, joilla on vähemmän kokemusta, tietoa ja määrärahoja, hyödyntämään kestävän kaupunkiliikenteen alalla pidemmälle ehtineissä kaupungeissa kehiteltyjä ratkaisuja liittyen esimerkiksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen, jossa parhaiden toimintatapojen vaihto voi auttaa parantamaan suojattomien tienkäyttäjien turvallisuutta kaupunkialueilla.

Toimenpide 16 — Tiedon- ja tilastonkeruun parantaminen

Koska tiedot ja tilastot eivät ole kattavia, komissio aikoo käynnistää tutkimuksen siitä, miten kaupunkiliikenteeseen ja -liikkuvuuteen liittyvää tiedonkeruuta voidaan parantaa. Komission nykyisten toimien kanssa pyritään synergiaan.

Toimenpide 17 — Kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen perustaminen

Komissio aikoo perustaa kaupunkiliikenteen toimijoita varten virtuaalisen seurantakeskuksen [27], jonka avulla voidaan jakaa tietoja ja tilastoja, seurata kehitystä ja helpottaa parhaiden toimintatapojen levitystä. Seurantakeskuksen yhteyteen luotava tietokanta tarjoaa tietoa monista jo testatuista ja käytössä olevista ratkaisuista, koulutusmateriaalia, henkilöstövaihto-ohjelmia sekä muita tukivälineitä. Tietokanta sisältää myös yleiskatsauksen kaupunkiliikennettä koskevaan EU-lainsäädäntöön ja rahoitusvälineisiin.

Toimenpide 18 — Kansainvälinen dialogi ja tiedonvaihto

Paikallis- ja alueviranomaiset joutuvat ympäri maailmaa vastaamaan samankaltaisiin liikenteen haasteisiin. Ilmastonmuutokseen, kansainväliseen kauppaan, energiahuoltoon, liikennevirtojen saumattomuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat globaalisti merkittäviä. Komissio aikoo nykyisiä foorumeja ja rahoitusmekanismeja käyttäen helpottaa kaupunkiliikenteeseen liittyvää dialogia, ystävyyskaupunkitoimintaa ja tiedonvaihtoa EU:n naapurialueiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Komissio aikoo ensimmäisessä vaiheessa avata CIVITAS-foorumin itäisellä naapurialueella, Välimeren alueella ja Afrikan alueilla sijaitseville kaupungeille [28]. Pitemmällä aikavälillä komissio aikoo sisällyttää tämän ulottuvuuden CIVITAS FUTURAn kehittämiseen ja harkita tähän liittyviä lisätoimia seitsemännessä puiteohjelmassa.

Aihealue 6 — Kaupunkiliikenteen optimointi

Hyvä liikenneverkkojen välinen integraatio, yhteentoimivuus ja yhteenliittäminen on edellytys tehokkaalle liikennejärjestelmälle, joka voi helpottaa siirtymää ympäristömyötäisempiin liikennemuotoihin ja tehokkaaseen rahtilogistiikkaan. Kohtuuhintaisia ja perheystävällisiä julkisen liikenteen ratkaisuja tarvitaan, jotta ihmisiä voidaan kannustaa vähentämään autoriippuvuutta, käyttämään julkista liikennettä, taittamaan matkansa useammin kävelemällä tai pyöräilemällä sekä kokeilemaan uusia liikennemuotoja, esimerkiksi autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä ja polkupyörien yhteiskäyttöä. Roolinsa voi olla myös sellaisilla vaihtoehdoilla kuin sähköpolkupyörät, skootterit, moottoripyörät sekä taksit. Yritykset voivat liikkumisen ohjauksella kiinnittää työntekijöiden huomiota kestäviin liikennevaihtoehtoihin ja vaikuttaa siihen, minkä kulkutavan he valitsevat. Työnantajat ja julkishallinto voivat tukea tätä tavoitetta taloudellisilla kannusteilla sekä pysäköintisääntöjen avulla.

Toimenpide 19 — Kaupunkialueiden tavaraliikenne

Komissio aikoo antaa apua logistiikan tehokkuuden optimointiin kaupunkialueilla – muun muassa kaukorahtiliikenteen, kaupunkien välisen tavaraliikenteen ja kaupunkien sisäisen tavaraliikenteen yhteyksien parantamiseen, jotta voidaan varmistaa tehokkaat ”viimeisen kilometrin” kuljetukset. Keskeisenä kysymyksenä on, miten tavaraliikenne voidaan paremmin sisällyttää paikallisiin strategioihin ja suunnitelmiin sekä parantaa liikennevirtojen hallinnointia ja seurantaa. Komissio aikoo valmistelun yhteydessä järjestää kaupunkialueiden tavaraliikennettä käsittelevän konferenssin vuonna 2010. Konferenssi tarjoaa myös tilaisuuden arvioida tavaraliikenteen logistiikkaa koskevaan toimintasuunnitelmaan [29] sisältyvien kaupunkialoitteiden täytäntöönpanoa.

Toimenpide 20 — Kaupunkiliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät (ITS)

Komissio aikoo ITS-toimintasuunnitelmansa [30] täydennykseksi antaa apua ITS-sovellusten käyttöön kaupunkiliikenteessä. Kohteena ovat esimerkiksi sähköiset liput ja sähköinen maksaminen, liikenteenhallinta, matkustustiedot, pääsynvalvonta ja kysynnänhallinta sekä myös yleiseurooppalaisen Galileo/GNSS-järjestelmän avaamat mahdollisuudet. Komissio aikoo ensi alkuun käynnistää tutkimuksen lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuuden parantamisesta eri palvelujen ja liikennemuotojen välillä, mukaan lukien älykorttien käyttö kaupunkiliikenteessä varsinkin Euroopan merkittävissä kohteissa (lento- ja rautatieasemat).

4. Tuleva kehitys

Komissio vie toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa aktiivisesti eteenpäin. Se kuulee myös jatkossa sidosryhmiä ja perustaa tarvittavat ohjausmekanismit, joihin jäsenvaltiot osallistuvat esimerkiksi liikennettä ja ympäristöä käsittelevän yhteisen asiantuntijaryhmän [31] kautta. Komissio aikoo vuonna 2012 tehdä selonteon toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja arvioida lisätoimenpiteiden tarvetta.

Liite 1 — Yhteenveto kaupunkiliikennettä koskevista toimenpiteistä

Toimenpide | Nro |

Käynnistetään vuonna 2009 | |

Vauhditetaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien käyttöönottoa | 1 |

Parannetaan matkustustietoja | 6 |

Pääsy vihreille kaupunkivyöhykkeille | 7 |

Vähä- ja nollapäästöautoja koskevat tutkimus- ja demonstraatiohankkeet | 10 |

Internet-opas puhtaista ja energiatehokkaista ajoneuvoista | 11 |

Kaupunkien hinnoittelujärjestelmiä koskeva tietojenvaihto | 13 |

Optimoidaan nykyisten rahoituslähteiden käyttö | 14 |

Kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen perustaminen | 17 |

Käynnistetään vuonna 2010 | |

Liikenne ja terve kaupunkiympäristö | 3 |

Keskustelu matkustajien oikeuksista julkisessa kaupunkiliikenteessä | 4 |

Kestävän liikennekäyttäytymisen kampanjat | 8 |

Energiatehokas ajaminen ajokoulutuksen osana | 9 |

Tulevien rahoitustarpeiden analysointi | 15 |

Tiedon- ja tilastonkeruun parantaminen | 16 |

Kansainvälinen dialogi ja tiedonvaihto | 18 |

Käynnistetään vuonna 2011 | |

Kestävä kaupunkiliikenne ja aluepolitiikka | 2 |

Parannetaan liikuntarajoitteisten mahdollisuuksia käyttää palveluja | 5 |

Tutkimus ulkoisten kustannusten hinnoittelusta kaupunkiliikenteessä | 12 |

Käynnistetään vuonna 2012 | |

Kaupunkialueiden tavaraliikenne | 19 |

Kaupunkiliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) | 20 |

[1] Yhdistyneet Kansakunnat, World Urbanization Prospects: The 2007 Revision.

[2] Attitudes on issues related to EU Transport Policy. Flash Eurobarometer 206b, heinäkuu 2007.

[3] Brysselissä 8.–9. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät.

[4] KOM(2009) 279.

[5] KOM(2007) 551.

[6] Tiivistelmä kuulemisen tuloksista: http://ec.europa.eu/transport/urban/urban_mobility/green_paper/green_paper_en.htm.

[7] INI/2008/2041.

[8] INI/2008/2217.

[9] TEN/320 - CESE 982/2008.

[10] CdR 236/2007.

[11] CdR 417/2008.

[12] http://www.ue2008.fr/PFUE/site/PFUE/lang/en/reunion_informelle_des_ministres_des_transports.html.

[13] Esim. huolehtimalla siitä, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat ja EU:n ilmanlaatulainsäädännön puitteissa laadittavat ilmanlaatusuunnitelmat ovat keskenään johdonmukaisia.

[14] KOM(2005) 718.

[15] www.eumayors.eu.

[16] Julkisista liikennepalveluista annettu asetus (EY) N:o 1370/2007 ja julkisista hankinnoista annetut direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY.

[17] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista.

[18] KOM(2008) 817.

[19] KOM(2008) 816.

[20] Verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annettu direktiivi 1999/62/EY ja komission ehdotus KOM(2008) 433 kyseisen direktiivin muuttamiseksi.

[21] www.civitas.eu.

[22] http://ec.europa.eu/research/transport/info/green_cars_initiative_en.html.

[23] Direktiivi 2009/33/EY.

[24] Esim. www.curacaoproject.eu.

[25] http://ec.europa.eu/energy/intelligent/index_en.html.

[26] http://urbact.eu.

[27] Käyttäen mallina jo olemassa olevia hankkeita, esim. www.eltis.org.

[28] KOM(2009) 301.

[29] KOM(2007) 607.

[30] KOM(2008) 886.

[31] Asiantuntijaryhmä perustettiin osana neuvoston strategiaa ympäristönäkökohtien ja kestävän kehityksen huomioon ottamiseksi liikennepolitiikassa, neuvoston asiakirja 11717/99 TRANS 197 ENV 335, 11. lokakuuta 1999.

--------------------------------------------------