6.6.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/10

(1)

Lissabonissa keväällä 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä (1) kehotettiin uudenaikaistamaan Euroopan koulutusjärjestelmiä ottaen huomioon tietoperustaisen talouden asettamat vaatimukset ja unionin lisääntyneet sosioekonomiset ja demografiset haasteet globaalistuneessa maailmassa.

(2)

Vuoden 2002 keväällä kokoontuneen Barcelonan Eurooppa-neuvoston päätelmissä (2) kehotettiin jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on hyvät perustaidot, sekä lisäämään ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla erityisesti takaamalla todelliset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen.

(3)

Elinikäisestä oppimisesta 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) korostettiin, että elinikäiseen oppimiseen on kuuluttava oppiminen esikoulusta eläkeikään, ja sen on sisällettävä kaikki virallisen oppimisen, virallisen järjestelmän ulkopuolisen oppimisen sekä arkioppimisen muodot.

(4)

Ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä 19 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (4) todettiin, että aikuisten, ikääntyvät työntekijät mukaan lukien, sopeutumiskyvyn ja työllistyvyyden edellytyksenä on pitkälti mahdollisuus täydentää ja hankkia uutta ammattitaitoa koko työelämässä olon ajan.

(5)

Politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinaikaisen ohjauksen alalla 28 päivänä toukokuuta 2004 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (5) korostettiin, että ohjauspalvelujen olisi oltava kaikkien Euroopan kansalaisten saatavilla kaikissa elämänvaiheissa ja että erityistä huomiota on kiinnitettävä riskihenkilöihin ja -ryhmiin.

(6)

Yhteisistä eurooppalaisista periaatteista epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä (6), jotka laadittiin vastaukseksi marraskuussa 2002 annettuun Kööpenhaminan julistukseen, kehotettiin laatimaan eurooppalaisia välineitä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisesta ja levittämään niitä.

(7)

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (7) tarkoituksena on muun muassa varmistaa, että aikuiset voivat kehittää ja täydentää valmiuksiaan ja taitojaan koko elämänsä ajan ja että aikuisten jatkokoulutukselle on olemassa asianmukaisia infrastruktuureja.

(8)

Koulutusalan indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta 25 päivänä toukokuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä (8) kehotettiin jatkamaan aikuiskoulutusta koskevien indikaattorien kehittämistä.

(9)

23. huhtikuuta 2008 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (9) kehotetaan noudattamaan oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa tutkintojen kuvauksessa riippumatta siitä, miten ja missä oppimistulokset on saavutettu.

(10)

Vuonna 2008 annetussa Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa korostetaan, että ikääntyneiden ja matalan taitotason työntekijöiden vähäinen osallistuminen aikuiskoulutukseen on edelleen merkittävä ongelma.

(11)

Aikuiskoulutuksesta 16 päivänä tammikuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa: Oppia ikä kaikki  (10) kehotetaan jäsenvaltioita edistämään tiedon hankkimista ja kehittämään elinikäisen oppimisen kulttuuria muun muassa panemalla täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa edistäviä politiikkoja, joiden avulla aikuiskoulutus tehdään kiinnostavammaksi, helpommin saatavilla olevaksi ja tehokkaammaksi,

1.

parantaa matalan osaamistason työntekijöiden — joiden määrä on vielä varsin suuri — osaamistasoa, jotta kaikille kansalaisille annettaisiin edellytykset mukautua teknologisiin muutoksiin ja tuleviin osaamistarpeisiin ja jotta näin parannettaisiin talouden suorituskykyä;

2.

puuttua koulunkäynnin keskeyttäneiden jatkuvasti suureen määrään tarjoamalla uusi mahdollisuus nuorille aikuisille, joilla ei ole ammattipätevyyttä, ja keskittymällä tällöin erityisen tärkeisiin aloihin, kuten perustason luku- ja laskutaitoon, tietoteknisiin taitoihin ja kielenoppimiseen;

3.

torjua sosiaalista syrjäytymistä, joka johtuu muun muassa alhaisesta peruskoulutuksesta, työttömyydestä ja syrjäisellä maaseudulla asumisesta, kiinnittäen samalla enemmän huomiota — nykyisiin demografisiin ja muuttoliikesuuntauksiin vastaamiseksi — elinikäiseen oppimiseen ja ikääntyneiden työntekijöiden ja maahanmuuttajien koulutusvaatimuksiin;

4.

varmistaa aikuiskoulutuksen tehokkuus ja laatu, jotta lisättäisiin erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien aktiivista osallistumista aikuiskoulutukseen, saataisiin houkuteltua riittävästi julkisia ja yksityisiä investointeja tälle alalle ja kannustettaisiin yksityistä sektoria asettamaan aikuiskoulutus keskeiselle sijalle työpaikkojen ja liiketoiminnan kehittämisessä.

1.

aikuisoppimiselle tulisi antaa suurempi painoarvo ja enemmän todellista tukea kansallisella tasolla osana yleisiä toimia elinikäisen oppimisen kulttuurin kehittämiseksi;

2.

näiden päätelmien liitteessä esitetyt erityistoimet voisivat muodostaa johdonmukaisen kehyksen tämän alan tuleville toimille Koulutus 2010 -työohjelmassa;

3.

näiden toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmien organisoinnin suhteen ja käytettävä avointa koordinointimenettelyä;

4.

aikuiskoulutuksen kehityksen ja seurannan olisi oltava linjassa neuvoston toukokuussa 2007 hyväksymän indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisen luettelon kanssa, ja ne olisi sisällytettävä Koulutus-työohjelman edistymistä koskeviin tuleviin yhteisiin raportteihin;

5.

aikuiskoulutuksen monialaisuus, monimuotoisuus, monimutkaisuus ja rikkaus edellyttävät yhtenäistä lähestymistapaa, jossa ovat mukana kaikki sidosryhmät, mukaan lukien paikallisen ja alueellisen tason sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet ja valtioista riippumattomat järjestöt.

—

tukemaan jäsenvaltioita aikuiskoulutuksen kehittämisessä ja parantamisessa, ei ainoastaan lisäämällä mahdollisuuksia ja laajentamalla saatavuutta ja lisäämällä osallistumista vaan myös pyrkimällä merkityksellisempiin, tulospainotteisempiin oppimistuloksiin käyttäen näiden päätelmien liitteessä esitettyjen kaltaisia toimenpiteitä,

—

varmistamaan täydentävyyden ja johdonmukaisuuden tällaisten toimenpiteiden seurannan ja Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien täytäntöönpanon välillä siltä osin kuin viimeksi mainitut liittyvät aikuisopiskelijoihin,

—

tehostamaan ja käyttämään olemassa olevia tutkimusrakenteita aikuiskoulutuksen tarpeisiin,

—

jatkamaan ja tehostamaan yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja alalla toimivien hallituksista riippumattomien elinten välillä sekä luomaan yhteyksiä alueellisiin aloitteisiin kuten Euroopan ja Aasian väliseen yhteistyöhön ja kansainvälisiin aloitteisiin kuten Koulutusta kaikille -ohjelmaan (Education for all) sekä vuosituhannen kehitystavoitteisiin.