52007DC0162

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 2.5.2007

KOM(2007) 162 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus ympäristöteknologioita koskevasta toimintasuunnitelmasta (2005–2006) [SEK(2007) 413]

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus ympäristöteknologioita koskevasta toimintasuunnitelmasta (2005–2006) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tämänhetkinen tieteellinen näyttö ei jätä arvailun varaa: ilmastonmuutos on vakava maailmanlaajuinen uhka, joka vaatii kiireellisiä maailmanlaajuisia vastatoimia. Jos uhkaan ei reagoida, ilmastonmuutokseen liittyvät kokonaiskustannukset ja riskit voivat nousta 20 prosenttiin BKT:stä tai jopa suuremmiksi.[1]

The Stern Review, 2006

Ihmisen toiminta aiheuttaa maapallolle sellaisen rasitteen, ettei maapallon ekosysteemien kykyä vastata tulevien sukupolvien vaatimuksiin voida enää pitää itsestäänselvänä. Maailman ekosysteemipalveluista 60 prosenttia on sellaisia, jotka ovat huonontuneet tai joita on liikakäytetty.[2]

UN Millennium Ecosystem Assessment, 2005

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon palautumiskyvyn noin 25 prosentilla. Elintapamme ovat koetelleet maapallon palautumiskykyä viimeisten 20 vuoden ajan – tällainen meno ei voi enää jatkua. Kulutus on suhteutettava maapallon luontaiseen kykyyn palautua ja ottaa vastaan jätteitä. Jos näin ei tehdä, voi syntyä pysyvää vahinkoa.[3]

WWF, Living Planet Report, 2006.

EKOINNOVOINTI KASVUN, TYÖLLISYYDEN JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN EDISTÄJÄNÄ

Kasvavat ympäristöuhkat

Ympäristöuhkat kasvavat luultua nopeammin. Ne voidaan torjua, jos vastatoimiin ryhdytään heti. Sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti tarvitaan järjestelmällisiä ja yhtenäisiä toimia. Kysymys kuuluu: mikä on kaikkein tehokkain tapa reagoida ajoissa? Nämä toimet voidaan toteuttaa talouskasvua tukevalla tavalla. Haasteisiin voidaan vastata käyttämällä asianmukaisia innovointia edistäviä välineitä. Euroopalla on kaikki edellytykset toimia suunnannäyttäjänä.

Ekoinnovoinnin tarjoamat ratkaisut ja mahdollisuudet

Jotta edistystä tapahtuisi, teollisuusprosesseja, tuotteita ja yritysten toimintatapoja on muutettava. Edistyksen vauhdittamiseksi tarvitaan ekoinnovaatioita ja ympäristötekniikoita[4]. Teknologiaa voidaan nyt käyttää myös ratkaisujen löytämiseen. Suurimpana tavoitteena on saattaa ekoinnovointi osaksi kaikkia elinkeinoaloja, jolloin voitaisiin vastata moniin tämän hetken ympäristöhaasteisiin. Asianmukaisten toimien kuten rahoitustuen tai sääntelyn avulla voidaan edistää ekoinnovointia ja ohjata markkinavoimat kohti maailmanlaajuisesti johtavaa taloutta, joka on yhtä aikaa kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen.

Ekoinnovointi EU:n strategian kulmakivenä

Uudistetussa EU:n Lissabonin strategiassa ympäristötekniikalla nähdään olevan ”merkittäviä talouteen, ympäristöön ja työllisyyteen liittyviä mahdollisuuksia[5]”. Keväällä 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti yhdeksi toimintalinjoistaan sen, että ”edistetään ja levitetään voimakkaasti ympäristöinnovaatioita ja -teknologioita[6]”. Uudistetussa EU:n kestävän kehityksen strategiassa todetaan, että ympäristöteknologioita koskeva toimintasuunnitelma (ETAP) on ilmastonmuutokseen, puhtaaseen energiaan sekä kestävään kulutukseen ja tuotantoon liittyvien kysymysten käsittelemisen kannalta välttämätön[7]. Suunnitellun Euroopan teknologiainstituutin odotetaan asettavan ympäristöhaasteet etusijalle[8].

Ekoinnovoinnin tarve puheenjohtajamaiden asialistalla

Myös EU:n puheenjohtajamaat ovat ottaneet ekovoinnin asialistalleen. Yhdistynyt kuningaskunta ja Itävalta katsoivat puheenjohtajakausillaan, että ekoinnovointi ja ympäristöteknologia ovat tärkeitä kasvun ja työllisyyden kannalta. Suomi edisti puheenjohtajakaudellaan ekotehokkuuteen ja ekoinnovointiin perustuvaa ”uuden sukupolven ympäristöpolitiikkaa”[9]. Tämänhetkinen puheenjohtajamaa Saksa pyrkii ”uusiin ratkaisuihin” ympäristönsuojelun, talouden ja työllisyyden alalla[10].

Edistyksestä ja tulevista painopisteistä raportoiminen

EU:n ympäristöteknologioita koskevalla toimintasuunnitelmalla[11] pyritään edistämään laaja-alaisesti ekoinnovointia ja ympäristötekniikoiden käyttöönottoa . Vuonna 2004 laadittu toimintasuunnitelma sisältää EU:n tasolla, jäsenvaltioissa ja sidosryhmin toteutettavat toimet.Ensimmäinen toimintasuunnitelmaa koskeva kertomus julkaistiin vuonna 2005[12]. Tässä kertomuksessa

- ennakoidaan suuntauksia ja kehityslinjoja

- kuvataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä

- esitetään suosituksia tulevien toimien painopisteiksi.

Suuntaukset ja kehityslinjat

Ekoinnovointi ja ympäristön huomioon ottava sääntely

Euroopan elinkeinoelämän ekoinnovointikyky on luultua vahvempi. On näyttöä siitä, että hyvin suunnitellulla lainsäädännöllä voidaan vauhdittaa innovointia ja ympäristön huomioon ottavia tekniikoita, mikä puolestaan voi auttaa yrityksiä vähentämään huomattavasti kustannuksiaan[13]. Asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön – ekosuunnitteludirektiivin, IPPC-direktiivin, WEEE-direktiivin ja RoHS-direktiivin – täytäntöönpanon myötä ekoinnovointi saa tulevaisuudessa entistä enemmän jalansijaa.

Ekoteollisuus EU:n talouden ja työpaikkojen edistäjänä

Euroopan ekoteollisuus on merkittävä ja nopeasti kasvava osa EU:n taloutta, ja tällä hetkellä sen osuus EU:n BKT:stä on 2,1 prosenttia[14]. Ekoteollisuus käsittää muun muassa ilmansaasteiden torjunnan, jätevesihuollon, kiinteän jätteen huollon, maaperän ennallistamisen, uusiutuvien energianlähteiden käytön ja kierrättämisen. Ekoteollisuus ja sen palvelut vastaavat 3,5 miljoonasta kokopäiväisestä työpaikasta. Työpaikoista 75 prosenttia sijoittuu työvoimavaltaisille aloille, kuten jätevesihuollon ja kiinteän jätteen huollon alalle.

Vahva kasvu

Useat ekoteollisuuden alat ovat vahvassa kasvussa sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Tuulivoimaloiden määrä on kasvanut 20–25 prosenttia viimeisinä viitenä vuotena[15]. Aurinkokennomarkkinoiden odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti 25–35 prosenttia[16]. Jätevesihuollon odotetaan kasvavan 6 prosenttia vuosittain tulevien kymmenen vuoden aikana[17]. Kiinteän jätteen kierrätys kasvoi 4,5 prosenttia vuodessa aikavälillä 2000–2004[18].

Vahva maailmanlaajuinen asema

Ekoteollisuudessa toimivilla eurooppalaisilla yrityksillä on maailmanlaajuisestikin vahva asema. EU:lla arvioidaan olevan hallussaan kolmasosa maailmanlaajuisista ekoteollisuusmarkkinoista[19]. Dow Jones Sustainability -indeksi osoittaa, että eurooppalaiset yritykset ovat kehitykseltään kestävimpiä 13:lla 18:sta suurimmasta taloudenalasta[20].

Lisääntyvä investointitoiminta

Vuosina 2003–2006 puhtaaseen teknologiaan investoitiin lähes 2 miljardia euroa riskipääomaa, mikä vastaa 10:tä prosenttia Euroopan riskipääomasta[21]. Investoinneista aikaisempaa suurempi osuus oli peräisin vakiintuneilta yrityksiltä[22]. Kestävät ja sosiaalisesti vastuulliset investoinnit ovat lisääntyneet huomattavasti pankkialalla viime vuosina[23]. Euroopan investointipankki (EIP) on perustanut EU:ssa ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan rahoitusvälineen ( Climate Change Financing Facility ), jonka resurssit ovat 1 miljardi euroa.

On kuitenkin ponnisteltava vieläkin enemmän, jotta saataisiin vaaditun suuruisia ympäristöhyötyjä.

Kaikki nämä myönteiset esimerkit ovat räikeässä kontrastissa ympäristön tilan kanssa. Ympäristön tilan vakavuudesta ovat osoituksena

- ilmastonmuutosuhka, kasvihuonekaasujen päästötaso ja ongelmat saavuttaa Kioton tavoitteet EU:ssa[24]

- ilmansaasteet, jotka osaltaan aiheuttavat vuosittain 750 000 kuolemaa Euroopassa[25], vaikka Euroopan ilman laatu onkin koko ajan parantunut[26].

- ekosysteemien katoaminen liian kovassa tahdissa, mikä johtuu luonnonvarojen liikakäytöstä[27].

Laajamittaisia ja järjestelmällisiä toimia tarvitaan pikaisesti

Jotta ympäristön tilaa voitaisiin tosiasiassa parantaa suhteellisen lyhyellä aikavälillä, ympäristötekniikoita on otettava käyttöön ja hyödynnettävä paljon nykyistä laaja-alaisemmin EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla . Ekoinnovoinnista on tultava eurooppalaisen innovoinnin arkipäivää ja vaadittu standardi kaikilla talouden aloilla. Laakereille ei pidä jäädä lepäämään.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistyminen

Jäljempänä kuvataan toimintasuunnitelman keskeisten osien täytäntöönpanoa.

TUTKIMUKSESTA MARKKINOILLE

Tutkimus- ja demonstrointi-investointien lisääminen

Ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman käyttöönoton jälkeen tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta on myönnetty ympäristöteknologiahankkeille noin 1,4 miljardia euroa. Arvioiden mukaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman 32 miljardin suuruisesta budjetista osoitetaan 30 prosenttia ympäristöteknologiahankkeille, jotka koskevat vety- ja polttokennoja, puhtaita tuotantoprosesseja, vaihtoehtoisia energialähteitä, hiilidioksidin sitomista, biopolttoaineita ja -jalostamoja, energiatehokkuutta, kestävää kehitystä koskevaa tietotekniikkaa, puhdasta ja tehokasta liikennettä, vesiteknologiaa, maaperän hoitoa, jätehuoltoa ja ympäristöystävällisiä materiaaleja.

Teknologiafoorumien perustaminen

Tähän mennessä on perustettu yli 30 teknologiafoorumia. Monilla niistä on ympäristöteknologia asialistallaan[28]. Jotkin teknologiafoorumit aikovat toteuttaa osan toiminnastaan yhteisinä teknologia-aloitteina julkisten ja yksityisten toimijoiden välisten kumppanuuksien kautta.

Ympäristöteknologian todentaminen

Työt ympäristöteknologian todentamisjärjestelmän luomiseksi etenevät. On näyttöä siitä, että ilman todentamista uusien ympäristötekniikoiden käyttöönotto on vaikeaa[29]. Monissa tutkimusohjelmissa[30] ollaan luomassa perustaa vedenpuhdistuksen, maaperän ennallistamisen ja ilmansaasteiden torjunnan alalla käyttöönotettavalle todentamisjärjestelmälle. Tutkimuksilta odotetaan tuloksena myös ympäristötekniikoiden testausmenetelmiä. Parhaillaan ollaan tekemässä markkinatutkimusta sopivista soveltamisaloista[31]. Life-ohjelman yhteydessä käynnistetyllä pilottihankkeella testataan 10–15 tekniikkaan perustuvaa todentamisjärjestelmää.

Kohti Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa

Vastikään hyväksytyllä strategisella energiateknologiasuunnitelmalla[32] pyritään alentamaan puhtaan energian kustannuksia ja nostamaan EU:n teollisuus johtavaan asemaan nopeasti kasvavalla vähähiilisen teknologian alalla. Energiateknologiasuunnitelmassa kartoitetaan ne tekniikat, joita varten EU:n on mobilisoitava resursseja ja joiden kehittämistä ja käyttöönottoa EU:n on vauhditettava.

PAREMMAT MARKKINAOLOSUHTEET

Suoritustavoitteet

Joitakin tutkimuksia on tehty suoritustavoitejärjestelmän luomiseksi EU:hun. Näitä ovat analyysi japanilaisesta Top-Runner -ohjelmasta[33], tutkimus tuotantoprosessien suoritustavoitteista[34] ja pilottihanke, joka kattaa seuraavat tuoteryhmät: sementti, ikkunat, renkaat, lannankäsittely ja tekstiilit. Tämän pohjalta järjestetään julkinen kuuleminen, jonka avulla kartoitetaan järjestelmän parhaat toimintaedellytykset ja parhaat tavat hyödyntää ekomerkintää, energiamerkintää[35] ja tuotteiden vertailuanalyysejä.

Rahoituksen mobilisointi

Tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat tällä hetkellä seuraavat:

- Kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelma,

jonka yrittäjyyttä ja innovointia koskevasta osiosta on osoitettu 433 miljoonaa euroa ekoinnovoinnin edistämiseen ja

josta osoitetaan noin 228 miljoonaa euroa erilaisiin rahoitusvälineisiin ja erityisesti kasvun ja innovoinnin välineeseen ( Growth and Innovation Facility ), jota hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR) ja josta aiotaan yhteisrahoittaa ekoinnovointia koskevia riskipääomarahastoja siten, että 205 miljoonalla eurolla rahoitetaan markkinoille saattamista koskevia hankkeita ja verkostoja. Lisäksi 728 miljoonalla eurolla rahoitetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä.

- Euroopan investointipankki (EIP),

joka yhdessä komission kanssa on kehittämässä riskinjaon rahoitusvälinettä ( Risk Sharing Finance Facility ). Tavoitteena on parantaa erityisen riskialttiin yksityisen ja julkisen tutkimustoiminnan pääsyä velkarahoituksen piiriin. Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin osoitetaan 2 miljardia euroa. Tämän mekanismin kautta Euroopan investointipankki voi myöntää enintään 10 miljardin euron suuruisia lainoja.

- koheesiopolitiikka kerrannaisvaikutuksineen,

sillä komissio on kehottanut jäsenvaltioita nostamaan uudella ohjelmakaudella sitä noin 21 prosenttin osuutta, joka rakennerahastovaroista on tällä hetkellä osoitettu innovointiin. Ekoinnovointi, uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus ja puhdas kaupunkiliikenne ovat koheesiopolitiikan painopisteitä vuosina 2007–2013. Yhteisön koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa korostetaan, että varmistaakseen vahvan aseman tulevaisuudessa yritysten olisi investoitava ekoinnovointiin[36].

- LIFE-ohjelma,

josta on yhteisrahoitettu vuodesta 1992 lähtien noin 2 750:tä innovatiivista pilottihanketta yhteensä yli 2,6 miljardilla eurolla. Investoinneista noin kahdella kolmasosalla on tuettu ympäristöteknologiaa edistäviä hankkeita[37].

Markkinaperusteiset välineet

Komissio antoi vastikään markkinaperusteisia välineitä koskevan vihreän kirjan[38]. Siinä tarkastellaan, mitä kustannustehokkaita välineitä (kuten energian, liikenteen ja muiden saastuttavien lähteiden verotusta sekä päästökauppajärjestelmän laajempaa käyttöä) voitaisiin käyttää sääntelyn ja taloudellisten kannustimien ohella. Vihreällä kirjalla pyritään virittämään keskustelua näiden välineiden käytöstä yhteisössä ja jäsenvaltioissa.

Valtiontuen tarkastelu

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön puitteet on hyväksytty. Puitteissa määritellään, millä ehdoilla jäsenvaltiot voivat myöntää valtiontukea tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan. Ekoinnovointi mainitaan näissä puitteissa nimenomaisesti[39]. Myös suuntaviivat pk-yrityksiin tehtävien riskipääomainvestointien tukemisesta on hyväksytty. Lisäksi meneillään on ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen tarkastelu. Näihin suuntaviivoihin sisällytetään sellaisille yrityksille myönnettävä tuki, jotka pyrkivät investoimaan ympäristöteknologiaan.

Ympäristöä säästävät hankinnat

Useat jäsenvaltiot ovat alkaneet panna täytäntöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia toimintasuunnitelmia – muut seuraavat esimerkkiä hieman myöhemmin. Komission käsikirjaa ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa levitetään laajasti kaikilla EU:n kielillä. Vastikään luodulla verkkosivulla esitellään hyviä toimintatapoja ja kansallisia ympäristöä säästäviä hankintastrategioita. Valmisteilla on verkkopohjainen välineistö, jonka kautta hankintaviranomaiset saavat oikeudellista ja taloudellista neuvontaa[40].

Tiedottaminen

Uudella ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman verkkosivulla ja ETAP Newsletter -julkaisussa esitellään viimeisimpiä aiheita, edistysaskeleita, jäsenvaltioiden lupaavia toimintatapoja ja lukuisia esimerkkejä ekoinnovaatioista[41].

MAAILMANLAAJUINEN TOIMINTA

Maailmanlaajuiset rahoitusmahdollisuudet

Ympäristön ja luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvä EU:n temaattinen ohjelma (ENRTP)[42] kattaa ympäristönormien noudattamisen sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon, ja sillä voidaan edistää ympäristötekniikoita. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta (GEEREF)[43] myönnetään siemenpääomaa eri alueilla toteutettaville uusiutuvia energialähteitä koskeville hankkeille. EIP ja komissio tutkivat parhaillaan, voidaanko tällä alalla tehdä yhteistyötä. Myös EIP:n ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevasta rahoitusvälineestä voidaan myöntää jonkin verran rahoitusta maailmanlaajuisille hankkeille.

Vastuullinen investoiminen ja kauppa

Monenvälisen kaupan vapauttamisesta käytävissä WTO:n neuvotteluissa (Dohan kierros) komissio on ensimmäisten joukossa pyrkinyt vähentämään tulleja tai poistamaan ne sekä poistamaan kaikki muut esteet ympäristöhyödykkeitä, -tekniikoita ja -palveluja koskevan kaupan alalla. Lisäksi komissio puntaroi, voitaisiinko tällainen kehitys saada nopeammin aikaan alueellisin vapaakauppasopimuksin, joista se neuvottelee tulevina vuosina joidenkin keskeisten kauppakumppaniensa ja erityisesti Aasian kanssa.

KOORDINOINTI

Lupaavien toimintatapojen levittäminen – kansalliset etenemissuunnitelmat

21 EU:n jäsenvaltiota ja Norja ovat laatineet omat etenemissuunnitelmansa ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Etenemissuunnitelmat ovat yleisesti saatavilla ja sisältävät suuren määrän tietoa ohjelmista ja järjestelmistä sekä esimerkkejä lupaavista toimintatavoista jäsenvaltioissa[44]. Etenemissuunnitelmien analyysi osoittaa, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön monia lupaavia järjestelmiä, joista voidaan ottaa oppia ja joita voidaan kehittää edelleen kaikkialla EU:ssa (ks. liite). Muutamia esimerkkejä:

- Saksan syöttötariffijärjestelmä on osaltaan vauhdittanut uusiutuvien energialähteiden käyttöä; monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön samankaltaisen järjestelmän.

- Italian lainsäädännön mukaan viranomaisten hankkimista hyödykkeistä vähintään 30 prosenttia on oltava peräisin kierrätetystä materiaalista.

- Espanja pyrkii useiden koordinointitoimien avulla hyödyntämään aurinkoenergiaa sekä kansallisella että alueellisella tasolla.

- Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisella teollisen symbioosin ohjelmalla ( National Industrial Symbiosis Programme ), joka perustuu yritysten väliseen välitysjärjestelmään, pyritään säästämään vuosittain 1 miljoona tonnia jätettä aluetta kohti.

- Käyttöön on otettu useita rahoitusjärjestelmiä ekoinnovoinnin edistämiseksi, esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa.

Sidosryhmien osallistuminen: ekoinnovaatiofoorumi

Ekoinnovaatiofoorumissa sidosryhmät voivat tavata toisiaan, verkostoitua ja esittää ehdotuksia tuleviksi toimiksi. Foorumin ensimmäinen kokous järjestettiin Poznanissa, Puolassa, ja sen aiheena oli ”ekoinnovoinnin rahoittaminen”. Foorumi kokoontuu kahdesti vuodessa käsittelemään ekoinnovointia koskevia aiheita[45].

TULEVAT KYSYMYKSET JA PAINOPISTEET

Ekoinnovoinnin käyttöönoton ja kysynnän lisääminen

Jotta saataisiin aikaan vaadittuja tuloksia, ekoinnovointi on otettava käyttöön kaikissa yrityksissä ja kaikilla toimialoilla. Jotta hyödyt olisivat merkittäviä, ympäristötekniikoita on otettava käyttöön ja hyödynnettävä huomattavasti aikaisempaa vahvemmin. Suuria ympäristöhyötyjä voidaan saada ottamalla käyttöön jo markkinoilla olevia ympäristötekniikoita, mutta ongelmana on se, että monet näistä tekniikoista rajoittuvat kapeille markkinasektoreille: esimerkiksi energiansäästölampun markkinaosuus on edelleen alle 3 prosenttia Euroopan laajuisesta hehkulamppujen markkinaosuudesta[46]. On annettava uutta pontta toimille, joilla edistetään ekoinnovaatioiden laaja-alaista käyttöönottoa ja levittämistä.

Nk. Ahon raportissa innovatiivisen Euroopan luomisesta[47], äskettäisessä innovointia koskevassa tiedonannossa[48] ja muissa asiakirjoissa[49] innovointia kehotetaan edistämään kysyntälähtöisesti . Myös ”edelläkävijämarkkinat” voivat lisätä kysyntää[50] [51]. Kansallisten etenemissuunnitelmien analyysi (ks. liite) osoittaa, että ympäristöteknologia-alan T&K-toimia toteutetaan järjestelmällisesti melkein kaikissa jäsenvaltioissa – kysyntää lisääviä toimintalinjoja ei kuitenkaan edelleenkään toteuteta läheskään yhtä järjestelmällisesti.

Kysynnän puolella tarvitaan järjestelmällisiä ja koordinoituja toimia. On tehostettava ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja, markkinaperusteisia välineitä, ympäristöystävälliseen teknologiaan siirtyvien yritysten rahoitusta sekä yrityksille ja kuluttajille suunnattua tiedotusta. Näillä toimilla voidaan lisätä kysyntää Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla sekä auttaa valtavirtaistamaan ympäristötekniikoita ja -tuotteita.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava ja tehostettava niitä ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman mukaisia toimia, joilla voidaan lisätä kysyntää järjestelmällisellä ja koordinoidulla tavalla[52].

Ympäristöä säästävien hankintojen edistäminen

Julkiset ja yksityiset hankinnat ovat luonteeltaan suhteellisen erilaisia, mutta molemmat voivat näyttää suuntaa ostokäyttäytymiselle ja edistää ympäristöystävällisten vaihtoehtojen käyttöönottoa.

- Julkiset hankinnat ovat noin 16 prosenttia EU:n BKT:stä. Se huomattava valmistelutyö, jota on tehty, olisi nyt muunnettava käytännön toimiksi kaikkialla Euroopassa.

- Myös yksityiset hankinnat ovat tärkeitä, mutta niitä ei säännellä kattavalla säännöstöllä. Suurilla yrityksillä on vaikutusvaltaa toimitusketjuihinsa nähden, ja ne myös käyttävät sitä.

- Toimet: kehitetään edelleen tähänastista työtä ja vauhditetaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja. Levitetään tarjouseritelmien malleja. Laaditaan julkisia hankintoja vuonna 2007 käsittelevä tiedonanto, asetetaan (vapaaehtoisia) tavoitteita ja annetaan neuvontaa indikaattoreista ja vertailuanalyyseistä.

- Toimet: kehitetään yhteisössä, jäsenvaltioissa ja niissä sidosryhmissä, joita asia koskee, yksityisiä hankintoja koskevia strategioita.

Suurempien investointien mobilisointi

Rahoitusala (pankit, vakuutuslaitokset, eläkerahastot ja investoijat) voi aktiivisemmin vaikuttaa siihen, missä määrin yritykset ja teollisuus ottavat ympäristötekniikoita käyttöön. Ekoinnovoinnin huomioon ottaminen koheesiopolitiikassa, EIP:n ja EIR:n aloitteet sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelma ovat kaikki esimerkkejä edistyksestä tällä alalla. Olisi kuitenkin tehostettava toimia, joilla pyritään vaihtamaan parhaita toimintatapoja ja saamaan suurimmat rahoituslaitokset kautta Euroopan ja maailmanlaajuisesti mukaan toimintaan.

- Toimet: pannaan täytäntöön EU:n rahoitusvälineet. Käytetään yhteisön taloudellisia resursseja uusien rahoitussitoumusten mobilisoimiseksi. Otetaan suurimmat rahoituslaitokset mukaan toimintaan. Edistetään ekoinnovointiin tehtäviä taloudellisia investointeja koskevien ohjeiden ja tavoitteiden laatimista.

Ympäristöteknologian todentamis- ja suoritustavoitejärjestelmien luominen

Stardardien avulla voidaan asettaa suoritustavoitteita ja lisätä luottamusta markkinoilla. Todentamisjärjestelmien kautta markkinat saavat luotettavaa tietoa ympäristötoimien tehokkuudesta. Ympäristötoimien tehokkuutta voidaan parantaa asettamalla tuoteryhmille suoritustavoitteita. Mittakaavaetuja saadaan, jos tuotteita voidaan parantaa suoritustavoitejärjestelmien avulla kautta sektorin. Suoritustavoitejärjestelmän ja ekomerkinnän välisiä yhteyksiä tutkitaan parhaillaan. Olisi ajantasaistettava tuotteiden ja palvelujen merkintäperusteita, kuten ympäristömerkki-, energiamerkki- ja Energy Star -järjestelmiä, ja pysyttävä samankaltaisten järjestelmien maailmanlaajuisen kehityksen vauhdissa.

- Toimet: saatetaan tutkimukset päätökseen ennen ympäristöteknologian todentamisjärjestelmän ja suoritustavoitejärjestelmän käyttöönottoa. Toteutetaan ja saatetaan päätökseen pilottihankkeita. Tutkitaan yhteyksiä ekomerkintäjärjestelmään. Laaditaan ympäristöteknologian todentamista koskevia lainsäädäntöehdotuksia (vuonna 2008) ja tiedonanto suoritustavoitejärjestelmistä (vuonna 2008). Tarkistetaan ja ajantasaistetaan nykyisiä merkintäjärjestelmiä. Pysytään kansainvälisten järjestelmien kehitysvauhdissa.

Jäsenvaltioiden lupaavien toimintatapojen kehittäminen edelleen

Kansalliset etenemissuunnitelmat osoittavat selkeästi, että monia lupaavia ekoinnovointistrategioita ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön. Näistä – ja varsinkin kysyntää lisäävistä – järjestelmistä voitaisiin ottaa oppia. Lisäksi näitä järjestelmiä voitaisiin kehittää edelleen. Yksi tapa edistää ekoinnovointistrategioita voisi olla kaikkein tehokkaimpien kansallisten järjestelmien asettaminen vertailukohdaksi ja levittäminen. Näin jäsenvaltiot voisivat saada tietoa parhaista strategioista, mukauttaa niitä ja soveltaa samankaltaisia strategioita, mikä tuottaisi kerrannaisvaikutuksia kaikkialla Euroopassa.

- Toimet: käynnistetään vuonna 2007 alkuvaihe, jonka aikana jäsenvaltiot ehdottavat parhaita toimintatapoja ja vaihtavat kokemuksia. Kehitetään täytäntöönpanosäännöt täysimääräiseksi järjestelmäksi vuodeksi 2008.

Suuria hyötyjä tuottaviin aloihin keskittyminen

Lyhyellä aikavälillä kannattavinta on keskittyä aloihin , joilla suuria ympäristöhyötyjä voidaan saada nopeasti (”helppojen voittojen strategia”). Tämä tarkoittaa keskittymistä aloihin, joilla ekoinnovaatiot, ympäristöteknologia sekä parannetut tuotteet, tuotantoprosessit ja palvelut voivat tuottaa suuria ympäristöhyötyjä ja joita ovat

- rakennukset

- elintarvikkeet ja juomat

- yksityisliikenne

- kierrätys ja jätevesihuolto.

Tutkimukset osoittavat, että näistä aloista kolmen ensiksi mainitun alan tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suurimmat[53]. Muutamien muiden tutkimusten mukaan näillä aloilla on myös potentiaalia kestävälle kasvulle[54]. Esimerkiksi kestävä rakentaminen on tällä hetkellä erään jäsenvaltioiden yhteisen aloitteen painopisteenä[55].

Ekoinnovointia voitaisiin vauhdittaa näillä aloilla lisäämällä tutkimusmäärärahoja ja muuta rahoitusta, edistämällä ympäristöä säästäviä hankintoja, suorituskykystandardeja ja lupaavia kansallisia toimintatapoja sekä optimoimalla sääntely-ympäristö. Innovointia koskevan komission tiedonannon mukaan näiden strategioiden avulla voitaisiin myös luoda edelläkävijämarkkinat , joilla ekoinnovointi on keskeisellä sijalla.

- Toimet: ryhdytään vuonna 2007 kartoittamaan avainaloja, joilla EU:n teknologia ja tuotteet voisivat olla maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa ja joilta siten saataisiin suuria taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

Tukitoimien kehittäminen

Niiden viiden toimen lisäksi, joilla pyritään lisäämään kysyntää, tarvitaan yleisluontoisempia tukitoimia.

Ekoinnovointia koskevan strategisen tiedon resurssien varmistaminen

Ekoinnovoinnin kehityssuuntia koskevista luotettavista analyyseistä on todellista tarvetta. Kasvua ja investointeja voitaisiin lisätä asettamalla Euroopan julkisten organisaatioiden sekä relevanttien yritysten ja rahoittajien saataville ajantasaista ja strategista tietoa[56] . Komission yksiköt analysoivat parhaillaan, kuinka tällaista tietoa voidaan kerätä, koota ja levittää tehokkaasti. Erityisesti ne pohtivat ekoinnovoinnin seurantaverkoston toteutettavuutta. Ekoinnovoinnin seurantaverkosto voisi perustua olemassa oleviin hankkeisiin ja verkostoihin ja kattaa joitakin Euroopan tärkeimpiä seurantaelimiä.

- Toimet: varmistetaan tosiasialliset ekoinnovointia koskevan strategisen tiedon resurssit, jotka tuottavat relevantteja tilastotietoja, ja kartoitetaan nousevia kehityssuuntia ja maailmanlaajuisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tiedottamisen ja aktiivisen osallistumisen edistäminen

Kuluttajien ja yritysten aktiivisen osallistumisen edistäminen on tärkeä osa tiedottamista. Euroopan ekoinnovaatiofoorumin perustaminen on vain pieni askel tähän suuntaan. Samankaltaisia toimia voitaisiin toteuttaa alueellisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti.

- Toimet: laaditaan toimia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa LIFE+-ohjelman puitteissa. Lisätään kommunikointia yhteisön tasolla. Jatketaan Euroopan ekoinnovaatiofoorumin toimintaa ja laajennetaan osallistumista. Edistetään ekoinnovointia kansainvälisesti.

Tutkimustulosten hyödyntäminen

Jotta saataisiin optimaalisia tuloksia, olisi kanavoitava ja hyödynnettävä vahvemmin tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman yhteydessä tehtävää tutkimusta ja luotava synergioita tutkimusaiheiden, teknologiafoorumien, nousevien edelläkävijämarkkinoiden ja sääntelyn välille. Myös teknologian arviointimenetelmiä koskevalla tutkimuksella voi osaltaan parantaa tulevia todentamis- ja standardointijärjestelmiä. Ympäristöteknologian tutkimusta voitaisiin edistää kansainvälisesti.

- Toimet: kanavoidaan tulevat tutkimusaiheet (vuosina 2007–2013) siten, että otetaan huomioon ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman painopisteet ja tulevat edelläkävijämarkkinat, joilla ekoinnovointi on keskeisellä sijalla.

Tiivistelmä ja tulevat ensisijaiset toimet

Edistystä on tapahtunut paljon, mutta tehtävää riittää saavutettua edistystäkin enemmän. Jotta voitaisiin vastata maailmanlaajuisiin ympäristöhaasteisiin, jotta ekoinnovointi tuottaisi suuren mittakaavan ympäristöhyötyjä ja taloudellista voittoa ja jotta Eurooppa pystyisi tarttumaan tarjolla oleviin mahdollisuuksiin, on tehostettava kaikkia toimia ja toteutettava tehostetut toimet uudella tavalla aiempaa kysyntälähtöisemmin . Lyhyesti sanottuna painopiste on viidessä kysyntää lisäävässä toimessa ja kolmessa tukitoimessa:

KYSYNTÄÄ LISÄÄVÄT TOIMET

- Ympäristöä säästävien hankintojen edistäminen

- Suurempien investointien mobilisointi

- Ympäristöteknologian todentamis- ja suoritustavoitejärjestelmien luominen

- Jäsenvaltioiden lupaavien toimintatapojen kehittäminen edelleen

- Suuria hyötyjä tuottaviin aloihin keskittyminen

TUKITOIMET

- Ekoinnovointia koskevan strategisen tiedon resurssien varmistaminen

- Tiedottamisen ja aktiivisen osallistumisen edistäminen

- Tutkimuksen hyödyntäminen.

[1] The Stern Review on the Economics of Climate Change .

[2] Millennium Ecosystem Assessment .

[3] Living Planet Report , 2006.

[4] Ekoinnovaatio tarkoittaa kaikenlaista ympäristöä hyödyttävää innovaatiota: tekniikkaan, prosesseihin ja liiketoimintaan liittyvää innovaatiota.

[5] KOM(2005) 330 lopullinen.

[6] Neuvosto, 7775/06.

[7] Neuvosto, 10117/06.

[8] Ks. ec.europa.eu/education/policies/educ/eit/index_en.html.

[9] Puheenjohtajan päätelmät, heinäkuu 2006, Turku, Suomi.

[10] Ekologista teollisuuspolitiikkaa ja ”New Deal” -mallia koskeva muistio, Saksan ympäristöministeriö, 2006.

[11] KOM(2004) 38 lopullinen.

[12] KOM(2005) 16 lopullinen.

[13] Innovation Dynamics Induced by Environmental Policy , 2006, ja Ex-post estimates of costs to business of EU environmental legislation , 2006.

[14] Eco-industry, its size, employment perspectives and barriers to growth in an enlarged EU , 2006.

[15] Wind Force 10 , GWEC, 2005.

[16] Solar Generation , EPIA, 2006.

[17] Ympäristö, innovointi ja työllisyys, Saksan ympäristöministeriö, 2006.

[18] European Business – Facts and Figures , 2005.

[19] Analysis of the EU Eco-industries, their employment and export potential , ECOTEC, 2002.

[20] Dow Jones Sustainability Indexes Annual Review , 2006.

[21] European Cleantech Investment Report , 2006.

[22] Cleantech goes global, Environmental Finance , kesäkuu 2006.

[23] European SRI Study – 2006 , European Social Investment Forum.

[24] Greenhouse gas emissions trends and projections in Europe 2006 , Euroopan ympäristökeskus, 2006.

[25] Health Aspects of Air Pollution , WHO, 2004.

[26] LRTAP Convention Emission Inventory 1990–2004 , Euroopan ympäristökeskus, 2006.

[27] KOM(2006) 216 lopullinen.

[28] Ks. cordis.europa.eu/technology-platforms

[29] Environmental Innovation – bridging the gap between environmental necessity and economic opportunity , DTI, 2006.

[30] Ks. www.promote-etv.org, www.est-testnet.net, www.eurodemo.info.

[31] A market survey of companies on the potential of an EU wide verification system , IPTS (ei vielä julkaistu).

[32] KOM(2006) 847; KOM(2007) 1 lopullinen.

[33] The Top Runner Programme in Japan – its effectiveness and implication for the EU , Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto, marraskuu 2005.

[34] Performance Targets in Production Processes , IPTS (ei vielä julkaistu).

[35] Ks. direktiivit 92/75/EY ja 2005/32/EY.

[36] Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 ja neuvoston päätös 2006/702/EY.

[37] Ks. ec.europa.eu/environment/life

[38] KOM(2007) 140 lopullinen.

[39] Ks. ec.europa.eu/comm/competition/state_aid/reform/rdi_en.pdf

[40] Ks. http://ec.europa.eu/environment/gpp

[41] ec.europa.eu/environment/etap

[42] Ks. ec.europa.eu/development/body/theme/environment/ENRTP.htm

[43] KOM(2006) 583.

[44] Ks. ec.europa.eu/environment/etap/roadmaps_en.htm

[45] Ks. ec.europa.eu/environment/etap/forum_en.htm

[46] Residential Lighting Consumption and Saving Potential in the Enlarged EU , YTK, 2006.

[47] Innovatiivisen Euroopan luominen, Euroopan komissio, EUR22005, 2006.

[48] KOM(2006) 502 lopullinen.

[49] A Will to Compete: a competitive, clean and clever Europe , 2006.

[50] Euroopan kilpailukykyraportti, SEK(2006) 1467, s. 2.

[51] Kilpailukykyneuvosto, 15717/06, joulukuu 2006.

[52] Lisätoimia voidaan toteuttaa markkinaperusteisia välineitä koskevan vihreän kirjan tulosten perusteella.

[53] Tutkimuksissa Environmental Impact of Products (EIPRO) ja Environmental Improvement of Products (IMPRO) tarkastellaan tapoja vähentää näitä vaikutuksia. Tutkimukset perustuvat elinkaariarviointiin. Tutkimuksissa esimerkiksi termi ”rakennukset” kattaa rakentamisen, rakennusten ylläpidon sekä korjaus- ja purkutyöt. Tässä tiedonnannossa termiä ”rakennukset” käytetään termin ”asuminen” sijasta, ja se kattaa irtaimiston, kodinkoneet ja energiankäytön (esimerkiksi lämmitykseen).

[54] Ks. www.popa-ctda.net ja www.ectp.org

[55] Ks. www.ukswedensustainability.org

[56] Tieto- ja viestintätekniikan seurantakeskus (ICT Observatory) tuottaa samankaltaisia palveluja, ks. www.eito.com