52006DC0672

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 8.11.2006

KOM(2006) 672 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVAN TUKIVÄLINEEN MONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS 2008–2010

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

LIITTYMISTÄ VALMISTELEVAN TUKIVÄLINEENMONIVUOTINEN OHJEELLINEN RAHOITUSKEHYS 2008–2010

Johdanto

Komissio esitti osana uuden vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen valmistelua syyskuussa 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uudeksi liittymistä valmistelevaksi tukivälineeksi. Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006 liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annettiin 17. heinäkuuta 2006.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen tarkoituksena on tarjota kohdennettua tukea EU:n jäseniksi pyrkiville ehdokasmaille tai mahdollisille ehdokasmaille . Jotta kunkin maan tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, tukiväline on jaettu viiteen osa-alueeseen. Osa-alueet ovat siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen, rajatylittävä yhteistyö, aluekehitys, henkilövoimavarojen kehittäminen ja maaseudun kehittäminen. Ehdokasmaat voivat toteuttaa aluekehitykseen, henkilövoimavarojen kehittämiseen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä eri osa-alueisiin kuuluvia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa liittymisen jälkeen. Edellytyksenä on, että tukea saavalla maalla on tarvittavat hallinnolliset valmiudet ja rakenteet, jotta se pystyy ottamaan vastuun tuen hallinnoinnista. Mahdollisissa ehdokasmaissa vastaavat toimenpiteet toteutetaan siirtymävaiheen tuen ja instituutioiden kehittämisen osa-alueen kautta.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys sisältää tiedot tukivälineen kokonaismäärärahojen ohjeellisesta jakautumisesta, josta komissio on tehnyt ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1085/2006 5 artiklan mukaisesti. Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys toimii linkkinä laajentumisen poliittisten puitteiden ja budjettimenettelyn välillä. Kutakin tuensaajamaata varten laaditussa monivuotisessa ohjeellisessa suunnitteluasiakirjassa, jonka kautta maa saa liittymistä valmistelevan tukensa, otetaan huomioon monivuotisen ohjeellisen rahoituskehyksen mukainen määrärahojen alustava jakautuminen.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys annetaan vuosittain seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Tavallisesti vuosien n, n+1 ja n+2 monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys esitetään vuoden n–2 viimeisen neljänneksen aikana osana laajentumispakettia. Kehys ilmentää paketin poliittisia painopisteitä ja siinä otetaan huomioon koko EU:n rahoituskehys.

Koska vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä sopiminen sekä liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevan asetuksen antaminen on viivästynyt, vuosien 2007–2009 monivuotista ohjeellista rahoituskehystä ei voitu esittää aiotun aikataulun mukaisesti. Vuodet 2008–2010 kattava monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys on siis ensimmäinen, joka sisältyy liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen. Siinä vahvistetaan myös vuotta 2007 koskevat luvut, jotka esitettiin neuvostolle ja parlamentille vuotta 2007 koskevassa komission alustavassa talousarvioesityksessä. Liittymistä valmistelevan tuen jakautuminen esitetään siinä maittain ja osa-alueittain. Se sisältää myös alueellisten ja horisontaalisten ohjelmien kokonaismäärärahat ja menoihin varatut määrät.

Poliittinen ja strateginen kehys

Yleiset liittymistä edeltävän ajan poliittiset painopisteet on vahvistettu Eurooppa-kumppanuuksissa ja liittymiskumppanuuksissa, vuotuisissa maaraporteissa ja laajentumista koskevassa strategia-asiakirjassa, joka sisältyy neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuosittain esitettävään laajentumispakettiin.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys on laadittu vuoden 2006 laajentumispaketin pohjalta. Poliittisen kokonaiskehyksen muodostavat lokakuussa 2005 aloitetut neuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa, päätös antaa entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasmaan asema sekä muidenkin Länsi-Balkanin maiden asema mahdollisina ehdokasmaina.

Länsi-Balkan on EU:lle erityisen haasteellinen. Laajentumispolitiikalla on pystyttävä osoittamaan, että muutoksia voidaan saavuttaa alueella, jolla valtiot ovat heikkoja ja yhteiskunnat jakautuneita. Uudistusten jatkamisen kannalta on erittäin tärkeää, että näillä mailla on uskottavat poliittiset näkymät liittyä unionin jäseneksi. Samaan aikaan on selvää, että ne voivat liittyä vain, jos ne täyttävät kaikki vaatimukset kokonaisuudessaan.

Näköpiirissä ei ole enää sellaista laajentumista, jossa unioniin liittyisi useita maita yhdellä kertaa. Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut ovat pitkän aikavälin prosessi. Länsi-Balkanilla on useita pieniä maita, jotka ovat edenneet eri tahdissa kohti jäsenyyttä. Jotta uusien jäsenvaltioiden kitkaton liittyminen voitaisiin taata, laajentuminen etenee vastedes sitä mukaa kuin kukin maa täyttää tiukat vaatimukset. EU on asettanut jäsenyydelle poliittisia ja taloudellisia ehtoja sekä ehtoja, jotka liittyvät jäsenyysvelvoitteisiin sekä EU:n oikeuden ja toimintalinjojen täytäntöönpanon ja soveltamisen edellyttämiin hallinnollisiin valmiuksiin.

Tavoite siirtyä uuteen vaiheeseen suhteessa Euroopan unioniin kannustaa maita tekemään muutoksia ja omaksumaan EU:n normit ja arvot. Matka jäsenyyteen on jo arvo sinänsä, vaikka liittymiseen olisi vielä vuosia. Taival on usein vaikea, joten on keskeisen tärkeää, että EU on prosessissa jatkuvasti mukana ja sitoutunut sen lopputulokseen.

Strateginen rahoitussuunnitelma

1. Varojen jakautuminen maiden kesken

Komission tavoitteena vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä käytyjen neuvottelujen jälkeen on varmistaa, ettei yksikään maa saa vuonna 2007 vähemmän tukea kuin vuonna 2006. Tämä oli siis laskelmien lähtökohta. Lisäksi on päätetty, että sekä Bosnia ja Hertsegovinan että Albanian olisi saatava vuosien 2004–2006 vuotuista keskiarvoa vastaava tukimäärä. Tämä johtuu siitä, että kyseisten vuosien rahoitus oli etupainotteista eli keskittyi vuoteen 2004.

Aiemmin on käytetty asukasta kohti laskettuja määrärahoja ilmaisemaan tukitarvetta ja tuen vaikutusta. Näin laskettuna kaikki Länsi-Balkanin maat saavat jatkossakin asukasta kohden vähintään 23 euroa, joka oli Cards-tuen asukaskohtainen keskiarvo vuosina 2004–2006.

Ehdokasmaille eli Kroatialle ja entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle kaavailtu asukaskohtainen tuki vuonna 2008 on yli 30 euroa (vuoden 2004 hintoina).

Turkin tuki lisääntyy asteittain vuosina 2007–2013 maan koon ja tuen hyödyntämiskyvyn mukaan.

Jakoprosessissa on otettu huomioon tuen tarve ja hyödyntämiskyky kussakin maassa.

2. Tuen jakaminen eri osa-alueiden kesken

Kun määrärahoja jaettiin eri osa-alueiden kesken ehdokasmaissa, ensin tarkasteltiin, miten vastaavat Pharen, Ispan ja Sapardin toimet jakautuivat aiemmin. Huomioon otettiin myös nykyisten ehdokasmaiden hallintojärjestelmien valmius ja tarve osa-alueen II rahoitukselle, sillä kyseinen rahoitus liittyy rajat ylittävään yhteistyöhön jäsenvaltioiden kanssa ja vastaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) otsakkesta 1 b maksettua tukea.

Numerotiedot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot käypinä hintoina ja miljoonina euroina. Taulukko osoittaa määrärahat maittain ja osa-alueittain, alueellisten ja monta maata käsittävien ohjelmien ja tukimenojen mukaan. Nykykäytännön mukaan Kosovoa[1] koskeva rahoitus esitetään erikseen ja siitä tehdään erillinen monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys.

a) Tukimenot

Tukimenojen on katettava liittymistä valmistelevan tukivälineen täytäntöönpanoon tarvittavien tukien lisäksi edellisten liittymistä valmistelevien, myös Bulgariaa ja Romaniaa koskevien, tukien asteittainen lopettaminen.

b) Alueellisten ja horisontaalisten ohjelmien kokonaisrahoitus

Alueelliseen ja monta maata käsittävään ohjelmaan kuuluu toimia, jotka vastaavat alueellisen Cards-ohjelman toimia ja Pharen ja Turkin liittymistä edeltävien tukivälineiden kokonaisrahoitusta. Rahoituksen taso on sellainen, että molemman tyyppiset toimet ovat mahdollisia. Kansainväliset rahoituslaitokset ovat osallistuneet vuodesta 2006 yhä tiiviimmin liittymisen valmisteluun, esimerkiksi uuden energiatehokkuusvälineen luomiseen. Luvut kuvaavat tällaisten ohjelmien kasvavaa tarvetta. Myös siirtymävaiheen siviilihallintojen asteittainen lopettaminen rahoitetaan kyseisistä määrärahoista. Kokonaismäärärahoista rahoitettavilla ohjelmilla täydennetään kansallisia ohjelmia. Ohjelmiksi hyväksytään vain sellaiset, joilla on lisäarvoa liittymisen valmisteluprosessissa.

Monivuotinen ohjeellinen rahoituskehys:

liittymistä edeltävän tukivälineen kokonaismäärärahojen jakautuminen

vuosina 2008-2010 maittain ja osa-alueittain

Maa | Osa-alue | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |

TURKKI | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 252,2 | 250,2 | 233,2 | 211,3 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6,6 | 8,8 | 9,4 | 9,6 |

Alueellinen kehitys | 167,5 | 173,8 | 182,7 | 238,1 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 50,2 | 52,9 | 55,6 | 63,4 |

Maaseudun kehittäminen | 20,7 | 53,0 | 85,5 | 131,3 |

Yhteensä | 497,2 | 538,7 | 566,4 | 653,7 |

KROATIA | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 47,6 | 45,4 | 45,6 | 39,5 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 9,7 | 14,7 | 15,9 | 16,2 |

Alueellinen kehitys | 44,6 | 47,6 | 49,7 | 56,8 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 11,1 | 12,7 | 14,2 | 15,7 |

Maaseudun kehittäminen | 25,5 | 25,6 | 25,8 | 26,0 |

Yhteensä | 138,5 | 146,0 | 151,2 | 154,2 |

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 41,6 | 39,9 | 38,1 | 36,3 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4,2 | 5,3 | 5,6 | 5,7 |

Alueellinen kehitys | 7,4 | 12,3 | 20,8 | 29,4 |

Henkilövoimavarojen kehittäminen | 3,2 | 6,0 | 7,1 | 8,4 |

Maaseudun kehittäminen | 2,1 | 6,7 | 10,2 | 12,5 |

Yhteensä | 58,5 | 70,2 | 81,8 | 92,3 |

SERBIA | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 178,5 | 179,4 | 182,6 | 186,2 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 8,2 | 11,5 | 12,2 | 12,5 |

Yhteensä | 186,7 | 190,9 | 194,8 | 198,7 |

MONTENEGRO | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 27,5 | 28,1 | 28,6 | 29,2 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 3,9 | 4,5 | 4,7 | 4,8 |

Yhteensä | 31,4 | 32,6 | 33,3 | 34,0 |

KOSOVO | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 60,7 | 62,0 | 63,3 | 64,5 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 2,6 | 2,7 | 2,8 | 2,8 |

Yhteensä | 63,3 | 64,7 | 66,1 | 67,3 |

BOSNIA ja HERTSEGOVINA | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 58,1 | 69,9 | 83,9 | 100,7 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 4,0 | 4,9 | 5,2 | 5,3 |

Yhteensä | 62,1 | 74,8 | 89,1 | 106,0 |

ALBANIA | Siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen | 54,3 | 61,1 | 70,9 | 82,7 |

Rajat ylittävä yhteistyö | 6,7 | 9,6 | 10,3 | 10,5 |

Yhteensä | 61,0 | 70,7 | 81,2 | 93,2 |

Maakohtaiset ohjelmat yhteensä | 1098,7 | 1188,6 | 1263,9 | 1399,4 |

Alueelliset ja horisontaaliset ohjelmat | 100,7 | 140,7 | 160,0 | 157,7 |

HALLINTOMENOT | 55,8 | 54,0 | 56,5 | 64,6 |

KAIKKI YHTEENSÄ | 1255,2 | 1383,3 | 1480,4 | 1621,7 |

Miljoonina euroina ja käypinä hintoina

[1] Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1244, 10.6.1999, ja päätöksen 2004/520/EY kumoamisesta annettu päätös (2006/56/EY).