52006DC0243

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 23.5.2006

KOM(2006) 243 lopullinen

2006/0078 (CNS)

2006/0079 (CNS)

KOMISSION KERTOMUS

Euroopan parlamentille ja neuvostolle euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustetun Perikles-ohjelman toteutuksesta ja tuloksista

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta tehdyn päätöksen 2006/…/EY soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon

(komission esittämät)

KOMISSION KERTOMUS

Euroopan parlamentille ja neuvostolle euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustetun Perikles-ohjelman toteutuksesta ja tuloksista

1. Yleistä

Perikles-ohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustettiin 17. joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/923/EY (Perikles-päätös), sellaisena kuin se on muutettuna ja jatkettuna neuvoston päätöksellä 2006/75/EY. Sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimenpiteitä sekä muihin ohjelmiin kuuluvia toimenpiteitä euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä. Tällaisia toimenpiteitä ovat tietojenvaihto (seminaarit, työkokoukset, tapaamiset ja konferenssit), harjoittelu ja henkilövaihto sekä tekninen, tieteellinen ja operatiivinen apu.

Perikles-päätöksen 13 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, että on laadittava kertomus, jossa arvioidaan ohjelmaa ja johon liitetään tarkoituksenmukainen ehdotus siitä, onko ohjelmaa aiheellista jatkaa tai muuttaa. Perikles-ohjelman arviointikertomus annettiin 30. marraskuuta 2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio teki 8. huhtikuuta 2005 ehdotuksen, jonka perusteella neuvosto jatkoi ohjelman voimassaoloa vuoteen 2006 ja myönsi siihen kokonaisrahoitusta miljoona euroa.

Päätöksen 13 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettava 30. kesäkuuta 2006 mennessä yksityiskohtainen selvitys ohjelman toteuttamisesta ja tuloksista. Tämä kertomus on laadittu kyseisen alakohdan mukaisesti.

2. Euron väärentämisen kehitys

Liikkeessä olevien väärennetyksi paljastuneiden euroseteleiden määrä on alkukesästä 2003 lähtien ollut noin 50 000 kappaleen kuukausitasoa. Väärennettyjä seteleitä on liikkeessä vähemmän kuin ennen euron käyttöönottoa ja vähemmän kuin väärennettyjä Yhdysvaltain dollariseteleitä. Väärennettyjä euroseteleitä on liikkeessä todella vähän siihen nähden, että aitoja euroseteleitä on liikkeessä noin yhdeksän miljardia. Väärennettyjen eurokolikoiden määrä on kasvanut tänä aikana, mutta niitäkin on euroa edeltävään aikaan verrattuna vähän. Poliisi on toteuttanut useita operaatioita, joiden ansiosta on voitu purkaa väärän rahan valmistuslaitoksia ja takavarikoida suuret määrät väärennettyjä seteleitä ja kolikoita ennen kuin niitä on ehditty laskea liikkeeseen.

Euroseteleiden ja -kolikoiden väärentämisen kehitys esitetään lyhyesti taulukoissa 1a ja 1b.

Taulukko 1a | Taulukko 1b |

Liikkeessä olevat väärennetyiksi todetut eurosetelit | Liikkeessä olevat väärennetyiksi todetut eurokolikot |

2002–2005 | 2002–2005 |

Tammi-kesäkuu 2002 | 21 965 | Tammi-kesäkuu 2002 | 68 |

Heinä-joulukuu 2002 | 145 153 | Heinä-joulukuu 2002 | 2 271 |

Vuosi 2002 | 167 118 | Vuosi 2002 | 2 339 |

Tammi-kesäkuu 2003 | 230 534 | Tammi-kesäkuu 2003 | 8 100 |

Heinä-joulukuu 2003 | 311 925 | Heinä-joulukuu 2003 | 18 091 |

Vuosi 2003 | 542 459 | Vuosi 2003 | 26 191 |

Tammi-kesäkuu 2004 | 307 000 | Tammi-kesäkuu 2004 | 36 191 |

Heinä-joulukuu 2004 | 287 000 | Heinä-joulukuu 2004 | 38 309 |

Vuosi 2004 | 594 000 | Vuosi 2004 | 74 500 |

Tammi-kesäkuu 2005 | 293 442 | Tammi-kesäkuu 2005 | 184 007 |

Heinä-joulukuu 2005 | 287 459 | Heinä-joulukuu 2005 | 78 677 |

Vuosi 2005 | 580 901 | Vuosi 2005 | 262 684 |

Hyvä kokonaistilanne on toimielimissä tehdyn pitkäaikaisen lainsäädäntö- ja valmistelutyön ansiota ja osoittaa, että EU:n laajuisesti ja kansainvälisesti on tehty korkeatasoista yhteistyötä. Komissio esitti euron suojaamisen peruslinjat jo vuonna 1998 julkaisemassaan tiedonannossa[1]. Neuvosto antoi tiedonannon pohjalta vuonna 2001 perusasetukset[2], joissa luodaan euron suojaamisjärjestelmän institutionaalinen perusta. Sitä ennen vuonna 2000 neuvosto oli tehnyt puitepäätöksen[3], jolla vahvistettiin euron suojaa säätämällä rikosoikeudellisista seuraamuksista ja pyrittiin yhdenmukaistamaan säännöksiä. Vuonna 1999 Europolin toimivaltuuksia laajennettiin siten, että ne kattoivat rahanväärennyksen[4] ja vuonna 2005 niitä laajennettiin edelleen, kun Europol nimitettiin euron väärentämisen torjunnan keskustoimistoksi. Rikosoikeudellisten seuraamusten osalta komissio on antanut kaksi kertomusta[5] edellä mainitun puitepäätöksen täytäntöönpanosta, joka on kertomusten mukaan edennyt tyydyttävästi.

Rahanväärennyksen torjuntajärjestelmän rakenteen selkeyttämiseksi ja tiiviin yhteistyön sekä tehokkaan tiedonkulun varmistamiseksi joka jäsenvaltioon on perustettu kansallinen keskustoimisto (NCO). EKP:ssä ja Europolissa on käytössä rahanväärennyksen torjuntaan tarkoitettuja erityisiä tietokantoja ja viestintäjärjestelmiä. Väärennösten teknistä analyysia varten on perustettu erityisyksiköitä jäsenvaltioihin, EKP:hen (setelit) ja komissioon (kolikot).

Perikles-ohjelma on merkittävästi edistänyt tulosten saavuttamista euron suojaamisessa ja rahanväärennyksen torjunnassa lisäämällä tietojenvaihtoa ja kehittämällä yhteistyötä. Tähänastisten saavutusten vakiinnuttaminen ja väärennysrikosten torjunnan kehittäminen edellyttävät kuitenkin valppautta jatkossakin. Koska koulutus ja tekninen apu ovat kehittämisen kannalta keskeisessä asemassa, Perikles-ohjelmaa on syytä jatkaa.

3. Arviointikertomus

Perikles-ohjelman arviointi annettiin Perikles-päätöksen 13 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) riippumattoman tarkastajan tehtäväksi. Hän jätti arviointikertomuksensa 30. marraskuuta 2004.

Arvioija tarkasti maaliskuuhun 2004 mennessä jäsenvaltioiden ja komission aloitteesta toteutetuista Perikles-toimista 21:tä koskevat asiakirjat. Hankkeiden järjestäjille ja osallistujille laadittuihin kyselylomakkeisiin saatujen vastausten ja sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella arvioija esitti seuraavat keskeiset johtopäätökset[6]:

- Ohjelma on lisännyt osallistujien tietämystä euron merkityksestä yhteisölle ja euroon liittyvistä oikeusvälineistä, erityisesti yhteisön säädöksistä ja laajemmin eurooppalaisesta oikeudesta.

- Tietoja menetelmistä ja toimenpiteistä on vaihdettu erilaisissa työkokouksissa, tapaamisissa ja seminaareissa.

- Ohjelman kohderyhmistä erityisen hyvin on tavoitettu lainvalvontaviranomaiset; sen sijaan liikepankit, alaan erikoistuneet juristit ja kauppakamarit eivät ole osallistuneet niin laajasti kuin toivottiin.

- Arvioija piti tarkastelemiaan toimintoja olennaisina ohjelman kannalta ja katsoi niiden edistävän sen päätavoitteita.

- Arvioija piti joitakin hankkeita erityisen kalliina ja kiinnitti huomiota tiettyihin kustannuseriin.

Arvioija esitti useita suosituksia, jotka on otettu huomioon Perikles 2006 –ohjelmassa ja joista voidaan mainita erityisesti seuraavat:

- Ohjelmaa olisi jatkettava vielä ainakin neljän vuoden ajan samansuuruisella budjetilla (miljoona euroa vuodessa) toimenpiteitä ja kohderyhmiä muuttamatta. Ohjelmaa olisi arvioitava seuraavan kerran neljän vuoden kuluttua.

- Pääpaino olisi pantava käytännön koulutukselle. Erityisesti olisi edistettävä henkilövaihtoa ja erityiskoulutusta (mm. tapaustutkimuksia). Nämä toimet ovat myös kustannusvaikuttavuudeltaan parhaita.

4. Ohjelman täytäntöönpano

Perikles-ohjelman rahoitusohje oli 4 miljoonaa euroa kaudelle 2002–2005 ja miljoona euroa vuodelle 2006. Vuotuiset määrärahat jakautuivat seuraavasti: 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2002, 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2003, 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2004, miljoona euroa vuonna 2005 ja miljoona euroa vuonna 2006.

Ohjelman täytäntöönpano käynnistyi verkkaisesti. Pääsyynä oli se, että ohjelman perustamista koskeva päätös tehtiin vasta joulukuussa 2001. Ensimmäinen Perikles-hanke toteutettiin vasta lokakuussa 2002, ja vuoden 2002 aikana sidottiin vain vajaat 40 prosenttia talousarvioon alun perin otetuista määrärahoista (määrärahoja tosin supistettiin vuoden aikana). Tämän jälkeen ohjelma pääsi vauhtiin, ja vuosien 2003, 2004 ja 2005 budjettimäärärahoista sidottiin suuri osa. Jäsenvaltioiden julkistamista aikeista voidaan päätellä, että vuoden 2006 budjettimäärärahat käytetään kokonaisuudessaan.

Ohjelmakaudella 2002–2006 tehtyjen määrärahasitoumusten kokonaismäärä ylittänee tilastojen ja ennusteiden perusteella 80 prosenttia rahoitusohjeen määrästä.

Perikles-ohjelman täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset tiedot esitetään taulukossa 2.

TAULUKKO 2 | YHTEENVETO PERIKLES-OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA VUOSINA 2002–2005 JA TÄYTÄNTÖÖNPANO SUUNNITELMA VUODELLE 2006 |

JV | 5 |

KOM | 2 |

2003 | 16 | PT, IT, DE, ES, FR, FI, EL | Poliisi, oikeuslaitos, rahoitusala, kaupan ala | 753 | 847 168 | 900 000 | 94,1 % |

JV | 12 |

KOM | 4 |

2004 | 15 | AT, FR, DE, EL, IT, ES, PT | Poliisi, oikeuslaitos, rahoitusala, pankit | 586 | 774 926 | 900 000 | 86,1 % |

JV | 11 |

KOM | 4 |

2005 | 12 | FR, DE, IT, ES | Rahoitusala, pankit, poliisi, oikeuslaitos, kaupan ala | 738 | 921 912 | 1 000 000 | 92,1 % |

JV | 7 |

KOM | 5 |

2006 (suunnitelma | 14 | B, DE, ES, FR, HU, IT, IR, PO | Tekninen ja rahoitusala, pankit, oikeuslaitos | 700 | 980 000 | 1 000 000 | 98,0 % |

JV | 13 |

KOM | 1 |

YHTEENSÄ (arvio) | 64 | 3 143 | 3 998 911 | 5 000 000 | 80,0 % |

JV | 48 |

KOM | 16 |

5. Ohjelmasta saatava lisäarvo

Perikles-ohjelma on tuonut merkittävää lisäarvoa euron suojaamiseen väärentämiseltä. Käytännössä tämä on näkynyt laaja-alaisina toimina, toimien huolellisena kohdentamisena ja suurena osallistujamääränä. Euron suojaamisessa väärentämiseltä on painotettu eurooppalaista ulottuvuutta. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi toimet on voitu kohdentaa herkkiin maantieteellisiin alueisiin. Perikles-ohjelma on edistänyt merkittävästi lisäparannusten tekemistä kansainvälisellä, Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla harjoitettavaan koordinointiin ja yhteistyöhön sekä entistä vankempien suojarakenteiden luomiseen Euroopan valuutalle.

Laaja valikoima erilaista toimintaa

Ohjelmakauden neljän ensimmäisen vuoden aikana käynnistettiin 50 hanketta. Vuoden 2006 aikana jäsenvaltiot ja komissio aikovat käynnistää vielä yhteensä 14 hanketta. Kaikkiaan hankkeita on ollut 64. Niistä 48 on käynnistetty jäsenvaltioiden viranomaisten ja 16 komission/OLAFin aloitteesta.

Suurin osa hankkeista on ollut konferensseja, seminaareja, työkokouksia tai erikoiskursseja. Toisaalta myös henkilövaihdot ovat lisääntyneet, ja ne ovatkin nyt vakiintuneet Perikles-ohjelman osaksi. Unionin laajennuttua tämäntyyppinen toiminta lisääntynee entisestään, mitä myös ohjelman arvioija suosittaa. Kuluvalla ohjelmakaudella on toteutettu vain yksi tekninen selvitys, ja vuoden 2006 aikana laaditaan vielä kaksi muuta selvitystä. Ohjelmasta tuetut hanketyypit on eritelty taulukossa 3.

TAULUKKO 3 | PERIKLES-HANKKEET TOIMINTATYYPEITTÄIN VUOSINA 2002–2006 |

Varainhoitovuosi | Konferenssi tai vastaava | Henkilövaihto | Selvitys | Yhteensä |

2002 | 6 | 1 | - | 7 |

2003 | 11 | 4 | 1 | 16 |

2004 | 10 | 5 | - | 15 |

2005 | 8 | 3 | 1 | 12 |

2006 (suunnitelma) | 9 | 4 | 1 | 15 |

YHTEENSÄ (arvio) | 44 | 17 | 3 | 64 |

Valitut kohderyhmät ja osallistujat

Hankkeisiin on osallistunut noin 3 150 asiantuntijaa. Ohjelman alkuvuosina osallistujien ylivoimainen enemmistö oli lainvalvontaviranomaisten edustajia, jotka eivät yleensä osallistu yhteisön toimintaan euron väärentämisen torjumiseksi. Tämä painotus johtuu siitä, että ohjelman alkuvuosien ensisijaisena tavoitteena oli tiivistää jäsenvaltioiden välisiä ammatillisia yhteyksiä ja siten tehostaa euron väärentämisen torjuntaa. Arviointikertomuksen (s. 10 ja 11) mukaan kaikista maaliskuuhun 2004 mennessä ohjelmaan osallistuneista 65 prosenttia oli lainvalvontaviranomaisten edustajia. Vuodesta 2003 alkaen ohjelmaan on osallistunut yhä enemmän oikeusviranomaisten edustajia, ja vuosina 2004 ja 2005 myös rahoitusalan edustajia (julkisen sektorin rahoituspalveluiden välittäjät, kansalliset keskuspankit, liikepankit ja muut rahoituslaitokset).

Tältä osin kehitys on ollut arvioijan suositusten mukaista. Viime aikoina on pyritty edistämään myös teknisluonteisten seminaarien järjestämistä. Kuten arviointikertomuksessa todetaan, ohjelman toteutuksessa on onnistuttu välttämään se, että samat tahot osallistuisivat useisiin eri hankkeisiin.

Arviointikertomuksessa todetaan, että ohjelmassa on ollut mukana 76 eri maan edustajia; tosin useimmat osallistujat ovat olleet jäsenvaltioista. Joidenkin jäsenvaltioiden, jopa euroalueen valtioiden, osallistuminen on kuitenkin ollut vähäistä. Tämä voi johtua pikemminkin organisatorisista kuin rakenteellisista syistä, ja tilannetta pyritään nyt tasapainottamaan. Jotkin jäsenvaltiot ovat toimineet erityisen aktiivisesti tapahtumien järjestäjinä. Esimerkiksi Italian osuus kaikesta toiminnasta on yli 21 prosenttia. Vuodesta 2005 alkaen myös uudet jäsenvaltiot ovat aktiivisesti järjestäneet Perikles-toimia.

Eurooppalainen ulottuvuus

Kuten arviointikertomuksessa todetaan (s. 14), Perikles-toimia on järjestetty kaikilla euron suojaamiseen liittyvillä keskeisillä aloilla (lainvalvonta, oikeuslaitos, rahoitus, tekniset toimet). Niiden avulla on erityisesti edistetty verkostoitumista ja siten tehostettu väärennysrikosten torjuntaa. EKP:n, Europolin ja muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden järjestelmällinen osallistuminen Perikles-toimintaan vahvistaa euron suojaamisen eurooppalaista ulottuvuutta. Europol täydentää OLAFin panosta ottamalla osaa Perikles-ohjelman arviointi- ja toteutusvaiheisiin. Europol toimii yhteistyössä OLAFin kanssa erityisasiantuntemukseen perustuvien hankkeiden kuten Bitmap-koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Europol vastasi Bitmap-hankkeen teknisestä asiantuntemuksesta ja komissio/OLAF infrastruktuurista ja Perikles-ohjelmasta myönnettävästä rahoituksesta. Euron suojaamiseen liittyvissä, jäsenvaltioiden vastuulle kuuluvissa näkökohdissa on pyydetty järjestelmällisesti asiantuntija-apua jäsenvaltioiden erityisyksiköiltä.

Maantieteellinen painotus

Perikles-toimintaa on harjoitettu pääosin EU:n alueella. EU:n ulkopuolisissa maissa ja ehdokasmaissa on kuitenkin toteutettu useita toimia, jotka ovat perustuneet euron suojaamiseen liittyviin erityistarpeisiin. Tietämystä lisäävät toimet olivat painopistealueena ehdokasmaissa ennen liittymistä. Sen jälkeen kun oli kartoitettu väärennettyjen seteleiden valmistuksen kannalta merkittävät alueet, Perikles-toimien pääpaino siirrettiin Etelä-Amerikkaan, erityisesti Kolumbiaan, ja EU:n naapurimaihin, kuten Bulgariaan ja Romaniaan.

Perikles-päätöksen 3 artiklassa edellytetty ohjelman monialainen ja monikansallinen ulottuvuus on toteutunut katettujen maantieteellisten alueiden ja kohderyhmien monipuolistumisen myötä. Monialaisuuteen on päästy varmistamalla asiantuntemuksen korkea taso sekä tarkistamalla osallistujien ammatillinen tausta ja toiminnan sisältö.

Eurooppalaisten elinten keskinäinen ja komission sisäinen koordinointi

Perikles-päätöksen 5 artiklan mukaisesti komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat ja koordinoivat ohjelmaa tiiviissä yhteistyössä. Perikles-toimia ja muita koulutustoimia koordinoi komission perustama euron väärentämisen torjuntaa käsittelevä asiantuntijaryhmä, jossa on asiantuntijoita kaikista jäsenvaltioista ja ehdokasmaista sekä Europolista, EKP:stä ja Interpolista. Näin voidaan varmistaa euron suojaamiseen osoitettujen resurssien mahdollisimman tehokas käyttö. EKP:n ja Europolin toteuttamat koulutukseen ja tekniseen apuun liittyvät toimet sovitetaan tiiviisti yhteen Perikles-ohjelman kanssa. Tämä on myös Perikles-päätöksen johdanto-osan 7 kappaleen mukaista.

Käytännössä lähes kaikki komission ja jäsenvaltioiden yhteisötasolla toteuttamat toimet euron suojaamiseksi on keskitetty Perikles-ohjelmaan, joka on myös suurelta osin korvannut euron suojaamista koskevan budjettikohdan yhteisön talousarviossa. Joitakin rahanväärennykseltä suojaamiseen liittyviä toimia toteutetaan kuitenkin osana yhteisön muita ohjelmia, kuten Taiex- ja Twinning-ohjelmia. Nämä toimet koskevat kuitenkin yleensä vain yhtä maata tai aihepiiriä (eivätkä siis täytä Perikles-ohjelman ehtoja). Asiasta vastaava komission yksikkö huolehtii näiden toimien ja Perikles-ohjelman järjestelmällisestä keskinäisestä koordinoinnista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Tiiviimpi yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden kesken

Lainvalvontaviranomaisten ja viime aikoina myös oikeus- ja rahoituslaitosten edustajien keskinäisen yhteistyön tehostuminen on osoitus Perikles-ohjelman onnistuneesta toteutuksesta. Yhteistyötä on tehostettu erityisesti jäsenvaltioiden kesken, mutta myös suhteessa unioniin liittymässä oleviin maihin, ehdokasmaihin ja muihin naapurimaihin. Koulutukseen ja tekniseen apuun liittyvien toimien lisäksi Perikles-ohjelma tarjoaa foorumin säännölliselle yhteydenpidolle euron suojaamisesta vastaavien asiantuntijoiden välillä ja, mikä tärkeintä, tarjoaa asiantuntijoille tilaisuuden työskentelysuhteiden tiivistämistä ja yhteistyön parantamista edistävien suhteiden luomiseen. Perikles-hankkeet on koordinoitu kiinteästi yhteisön ja jäsenvaltioiden tekemien aloitteiden kanssa, mikä on mahdollistanut parhaisiin käytäntöihin perustuvien koulutusmenetelmien kehittämisen ja koulutustoimien sisällön paremman hallinnan. Näin on voitu varmistaa, että alan parhaat asiantuntijat saavat parasta mahdollista koulutusta ja kunkin toimen sisällössä keskitytään tietyn tavoitteen saavuttamiseen.

Rakenteelliset parannukset

Sen lisäksi, että Perikles-toimilla on lisätty tietämystä ja tarjottu koulutusta, ne ovat johtaneet moniin rakenteellisiin ja muihin parannuksiin jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa. Useisiin maihin on perustettu rahanväärennyksen torjumista koordinoivia kansallisia keskustoimistoja. Kahdessa Perikles-seminaarissa opastettiin unioniin tuolloin liittymässä olleita maita yhteisön säännöstön soveltamiseen euron suojaamisen alalla. On laadittu toimintasäännöt noudatettaviksi suhteissa lehdistöön ja viestinnässä. Erään työkokouksen tuloksena jäsenvaltiot tekivät ehdotuksen neuvoston suositukseksi.

* * *

PERUSTELUT

Tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskeva yhteisön Perikles-ohjelma euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä perustettiin 17. joulukuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä (2001/923/EY) tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioiden toteuttamia ja nykyisiin ohjelmiin sisältyviä toimenpiteitä euron suojaamiseksi väärentämiseltä. Perikles-ohjelmasta 30. marraskuuta 2004 annetun arviointikertomuksen perusteella ehdotetaan, että 17. joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen voimassaoloa jatketaan nyt 31. joulukuuta 2013 asti.

Ensimmäinen jatkoaika vuoden 2006 loppuun

Perikles-ohjelma oli alunperin voimassa 1. tammikuuta 2002 alkaen vuoden 2005 loppuun. Komissio teki 8. huhtikuuta 2005 ehdotuksen neuvoston päätökseksi Perikles-ohjelman muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta 1. tammikuuta 2006 ja 31. joulukuuta 2011 väliselle jaksolle (KOM(2005) 127 lopullinen). Neuvosto päätti Perikles-ohjelmasta 30. marraskuuta 2004 annetun arviointikertomuksen perusteella, että ohjelman voimassaoloa olisi jatkettava toistamiseen.

Neuvosto päätti jatkaa ohjelman voimassaoloa 31. joulukuuta 2006 sillä perusteella, että ajankohtana, jona asiasta keskusteltiin, yhteisön rahoitusnäkymät kattoivat vuoden 2006 loppuun ulottuvan jakson.

Ehdotettu toinen jatkoaika ja rahoitusohje

Neuvostossa oli päästy yhteisymmärrykseen siitä, että Perikles-ohjelman voimassaoloa olisi jatkettava joillakin vuosilla ja jopa vuoteen 2011, kuten komissio oli ehdottanut. Neuvosto totesi 30. tammikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa seuraavaa: ”Neuvosto katsoo, että Perikles on luonteeltaan monivuotinen, ja että sitä pitäisi jatkaa vuoteen 2011. Tätä varten neuvosto pyytää komissiota esittämään ehdotuksen ohjelman jatkamiseksi vuodesta 2007 alkavalle ajanjaksolle heti kun vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä on päästy yhteisymmärrykseen.”[7]

Neuvosto perusteli ohjelman voimassaolon jatkamista seuraavilla näkökohdilla:

- vähentää euroseteleiden väärentämistä tai ainakin estää sen lisääntyminen ja välttää eurokolikoiden väärentämisen sellainen lisääntyminen, joka saattaisi heikentää kansalaisten luottamusta euroon;

- kouluttaa ja valistaa uutta henkilöstöä ja laajentaa koulutusta koskemaan myös sellaisten alojen edustajia, jotka ovat tähän asti hyötyneet Perikles-ohjelmasta vähemmän, kuten rahoitusvälittäjät, syyttäjät ja tekninen henkilöstö;

- antaa euroja käsittelevälle henkilöstölle koulutusta tämän vuosikymmenen lopulla liikkeeseen laskettavien uusien euroseteleiden ominaisuuksien tunnistamisessa;

- painottaa erityisesti koulutusta ja teknistä apua uusille jäsenvaltioille. Etusija on annettava niille uusille jäsenvaltioille, jotka aikovat ottaa yhteisen rahan käyttöön ensimmäisten joukossa.

On ilmeistä, että euron suojaaminen edellyttää jatkuvaa koulutusta ja teknistä apua. Tämä johtuu siitä, että euroalueeseen liittyy todennäköisesti uusia jäsenvaltioita ja kyseisiin palveluihin liittyvää asiantuntemusta on päivitettävä jatkuvasti.

Neuvosto pääsi lopulliseen sopimukseen vuodet 2007–2013 kattavista rahoitusnäkymistä 15. ja 16. joulukuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa[8].

Nykykäytännön mukaan yhteisön rahoitusohjelmien kesto vastaa yhteisön rahoitusnäkymien kestoa. Näin voidaan yksinkertaistaa ohjelmien hyväksymistä ja välttää välikausilla tarvittavat menettelyt.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että Perikles-ohjelman voimassaoloa jatketaan vielä seitsemällä vuodella vuoden 2013 loppuun ja ohjelman vuotuinen rahoitus on edelleen miljoona euroa ja kokonaisrahoitus 7 miljoonaa euroa.

1. Ehdotetut muutokset

Ehdotetaan erityisesti seuraavia muutoksia:

- Muutetaan Perikles-päätöksen 1 artiklan 2 kohtaa siten, että ohjelman uusi päättymisaika on 31. joulukuuta 2013.

- Muutetaan 6 artiklassa annettu rahoitusohje 7 miljoonaksi euroksi.

Jatkokauden perusteella ehdotetaan, että päätöksen 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjä määräaikoja muutetaan seuraavasti:

- a alakohdassa määräaika ”30 päivänä kesäkuuta 2005” korvataan määräajalla ”30 päivänä kesäkuuta 2013”,

- b alakohdassa asetetaan jatkomääräajaksi 30. kesäkuuta 2014.

Päätöksen 15 artiklassa säädetyn voimaantulopäivän pitäisi olla 1. tammikuuta 2007.

2006/0078 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 123 artiklan 4 kohdan kolmannen virkkeen,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[9],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[10],

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon[11],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Päätöksen 2001/923/EY[12] 13 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan ”komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2005 ohjelman hallinnoijasta riippumattomien asiantuntijoiden laatiman kertomuksen, jossa arvioidaan ohjelman aiheellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus, sekä tiedonannon, jossa arvioidaan, onko aihetta tämän ohjelman jatkamiseen ja muuttamiseen; komissio liittää tiedonantoon asiaa koskevan ehdotuksen”.

(2) Päätöksen 13 artiklan mukainen arviointikertomus annettiin 30 päivänä marraskuuta 2004. Kertomuksessa tultiin siihen tulokseen, että ohjelma on vastannut tavoitteitaan, ja suositettiin ohjelman jatkamista.

(3) Tähän päätökseen sisältyy talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[13] 34 kohdan mukainen rahoitusohje ohjelman koko keston ajaksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan.

(4) Ohjelman jatkamista puoltaa se, että euron suojaaminen väärentämiseltä edellyttää jatkuvaa valppautta, koulutusta ja teknistä tukea ja ohjelma tarjoaa vakaat puitteet jäsenvaltioiden ohjelmien suunnittelulle erityisesti, kun euroalueeseen liittyy tänä aikana uusia maita.

(5) Komissio ehdotti tämän vuoksi 8 päivänä huhtikuuta 2005 Perikles-ohjelman voimassaolon jatkamista[14] 31 päivään joulukuuta 2011.

(6) Tehdessään lopullista päätöstä yhteisön rahoitusnäkymistä kaudelle 2007–2013 neuvosto päätti jatkaa Perikles-ohjelman voimassaoloa vuoteen 2006.

(7) Neuvosto katsoi 30 päivänä tammikuuta 2006 annetuissa päätelmissään, että ”Perikles on luonteeltaan monivuotinen, ja että sitä pitäisi jatkaa vuoteen 2011.” Tätä varten neuvosto pyysi komissiota ”esittämään ehdotuksen ohjelman jatkamiseksi vuodesta 2007 alkavalle ajanjaksolle heti kun vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä on päästy yhteisymmärrykseen”.

(8) On aiheellista, että yhteisön ohjelmat ovat yhteisön rahoitusnäkymien mukaisia.

(9) Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, että euron suojaaminen edellyttää jatkuvaa koulutusta ja avunantoa, Perikles-ohjelman voimassaoloa olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2013. Sen vuoksi päätöstä 2001/923/EY olisi muutettava vastaavasti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla Muutokset

Muutetaan päätöstä 2001/923/EY seuraavasti:

1. Korvataan 1 artiklan 2 kohdan viimeinen virke seuraavasti:

”Se pannaan täytäntöön 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.”

2. Lisätään 6 artiklan toisen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”Rahoitusohje yhteisön toimintaohjelman toteuttamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2007 ja 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvalle ajanjaksolle on 7 miljoonaa euroa.”

3. Muutetaan 13 artiklan 3 kohta seuraavasti:a) Korvataan a alakohdassa viittaus päivämäärään ”30 päivänä kesäkuuta 2005” viittauksella päivämäärään ”30 päivänä kesäkuuta 2013”. b) Korvataan b alakohta seuraavasti: b) ”ohjelman ensimmäisen vaiheen päätyttyä ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006 sekä jatkovaiheiden päätyttyä ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014 yksityiskohtaisen selvityksen ohjelman toteuttamisesta ja tuloksista kiinnittäen huomiota erityisesti yhteisön taloudellisen tuen tuomaan lisäarvoon.”

2 artikla Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka on määritelty euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98[15] 1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa.

3 artikla Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

2006/0079 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) tehdyn päätöksen 2001/923/EY muuttamisesta ja voimassaolon jatkamisesta tehdyn päätöksen 2006/…/EY soveltamisen laajentamisesta koskemaan jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu rahaliittoon

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[16],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[17],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tehdessään päätöksen 2006/…/EY[18] neuvosto esitti, että sitä tulisi soveltaa osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotka on määritelty euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98[19] 1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa.

(2) Koska Perikles-ohjelman nojalla toteutettavien tietojenvaihdon, henkilövaihdon sekä avunantoa ja koulutusta koskevien toimenpiteiden olisi kuitenkin oltava yhdenmukaisia koko yhteisössä, olisi annettava tarvittavat säännökset samantasoisen suojan turvaamiseksi eurolle myös niissä jäsenvaltioissa, joiden virallinen valuutta ei ole euro,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätöksen 2006/…/EY soveltaminen laajennetaan koskemaan myös muita kuin asetuksen (EY) N:o 974/98 1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa määriteltyjä osallistuvia jäsenvaltioita.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Neuvoston päätös, tehty […], tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) 17 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna ja jatkettuna neuvoston päätöksellä 2006/75/EY, voimassaolon jatkamisesta

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: petosten torjunta

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

24 02 02 Perikles

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

1.1.2007–31.12.2013

3.3. Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa) :

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

24 02 02 | EI-PAKOLL. | JM | EI | EI | EI | Nro 1 a |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Jäsenvaltiot 20% | f | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 0,324 | 2,268 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 1,621 | 1,621 | 1,621 | 1,621 | 1,621 | 1,621 | 1,621 | 11,347 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen koko toteutusjakson ajan.

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä: Euron suojaamista koskevan koulutuksen ja teknisen avun jatkaminen; keskipitkän aikavälin kehys jäsenvaltioiden suunnitelmille.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut : Painopiste on euron suojaamisen yhteisön ulottuvuudessa; lisätään yhteistyötä ja tietämystä siitä, kuinka tärkeää on, että euro suojataan väärentämiseltä.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa : Perikles-toimien muodossa toteuttavan koulutuksen ja teknisen avun säilyttäminen nykytasollaan.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menetelmistä [22] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

( Keskitetty hallinnointi

( Komissio hallinnoi suoraan

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Komissio seuraa tarkasti Perikles-hankkeita ja arvioi tietyin väliajoin niiden toteutusta.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Perikles-ohjelman voimassaolon jatkamista koskeva ehdotus perustuu ohjelman ensimmäisistä toteutusvuosista laadittuun arviointiin, josta esitetään yhteenveto tiedonannon jaksossa 3 (s. 4). Arvioinnin laatija suositti erityisesti, että ohjelmaa olisi jatkettava vielä ainakin neljän vuoden ajan samansuuruisella budjetilla (miljoona euroa vuodessa); etusija olisi annettava jäsenvaltioille, joiden osallistuminen toimintaan ensimmäisellä ohjelmakaudella on ollut vähäistä tai jotka eivät ole toteuttaneet lainkaan toimia, sekä uusille jäsenvaltioille. Pääpaino olisi pantava käytännön koulutukselle. Erityisesti olisi edistettävä henkilövaihtoa ja erityiskoulutusta (mm. tapaustutkimuksia). EU:n toimielinten ja muiden elinten (komissio/OLAF, EKP ja Europol) yhteistyötä olisi kehitettävä edelleen. Sen arvioimiseksi, miten ohjelma on vaikuttanut muun muassa korkeatasoisen kouluttajakoulutuksen lähentämiseen, arvioija suosittaa, että laaditaan strategia-asiakirja, jonka olisi valmistuttava ennen uuden Perikles-ohjelman voimaantuloa.

Yksittäisten hankkeiden ennakkoarvioinnista vastaa Perikles-arviointikomitea (komissio).

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta):

Perikles-ohjelman voimassaolon jatkamista koskevassa ehdotuksessa otetaan huomioon ohjelman arvioijan tekemät päätelmät (jakso 3, s. 4), jotka ovat seuraavat:

- Ohjelma on lisännyt osallistujien tietämystä euron merkityksestä yhteisölle ja euroon liittyvistä oikeusvälineistä, erityisesti yhteisön säädöksistä ja laajemmin eurooppalaisesta oikeudesta.

- Tietoja menetelmistä ja toimenpiteistä on vaihdettu erilaisissa työkokouksissa, tapaamisissa ja seminaareissa.

- Ohjelman kohderyhmistä erityisen hyvin on tavoitettu lainvalvontaviranomaiset; sen sijaan liikepankit, alaan erikoistuneet juristit ja kauppakamarit eivät ole osallistuneet niin laajasti kuin toivottiin.

- Arvioija piti tarkastelemiaan toimintoja olennaisina ohjelman kannalta ja katsoi niiden edistävän sen päätavoitteita.

- Arvioija piti joitakin hankkeita erityisen kalliina ja kiinnitti huomiota tiettyihin kustannuseriin.

Kunkin valituksi tulleen yksittäisen hankkeen edunsaajan on toimitettava loppuraportti ja rahoitusselvitys komissiolle. Komissio analysoi kyseiset asiakirjat ja arvioi muun muassa toiminnasta itse saamiensa kokemusten perusteella sen toteutustapaa ja vaikutuksia selvittääkseen, onko hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettu.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit . Ohjelmasta laaditaan riippumaton arviointi vuonna 2013 ja sen toteutuksesta annetaan yksityiskohtainen kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille kesäkuuhun 2014 mennessä.

7. PETOSTENTORJUNTA

Petostentorjunta varmistetaan hankkeiden yksityiskohtaisella tutkimisella arviointikomiteassa, asiassa vastaavassa komission ryhmässä käytävillä keskusteluilla ja rahoitusanalyysilla. Edunsaajat ovat lisäksi valtion virastoja, yleensä lainvalvontaviranomaisia, mikä minimoi petosten todennäköisyyden.

Komissio saattaa tehdä ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[23] mukaisia todentamisia ja tarkastuksia paikan päällä. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) aloittaa tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[24] mukaiset tutkimukset.

Toiminta-avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki kyseisenä avustusvuonna aiheutuneita menoja koskevat tositteet, myös tarkastettu tilinpäätös, viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saajan on varmistettava, että tapauksen mukaan kumppaneiden tai jäsenten hallussa olevat tositteet toimitetaan komission saataville.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöstö- ja hallintoresurssien vuotuinen tarve katetaan hallinnoivalle yksikölle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta.

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Hakemusten arviointi: arviointikomitean johtaminen, yhteydenpito hakijoihin; osallistuminen eri tapahtumiin

Koordinointi: Perikles-ohjelman toteutuksen jatkuva seuranta; esitysten pitäminen eri ryhmissä (jäsenvaltiot, EKP, Europol); osallistuminen hankkeiden valmisteluun.

Perikles-toimien valmistelu ja toteutus komission tekemän aloitteen puitteissa.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä.)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (A3 01 01) | 0,162 | 0,162 | 0,162 | 0,162 | 0,162 | 0,162 | 0,162 |

Momentilta A3 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | 0,045 | 0,045 | 0,045 | 0,045 | 0,045 | 0,045 | 0,045 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,207 | 0,207 | 0,207 | 0,207 | 0,207 | 0,207 | 0,207 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

0,25A x 108 000 € +1B x 108 000 + 0,25C x 108 000 = 162 000

Laskelma – momentilta A3 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

1 kans. asiantuntija x 45 000

|

2007 |

2008 |

2009 |

2010 |

2011 |

2012 |

2013 |YHT. | |XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |0,030 |0,030 |0,030 |0,030 |0,030 |0,030 |0,030 |0,210 | |XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | | | | | | | | | |XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset |0,060 |0,060 |0,060 |0,060 |0,060 |0,060 |0,060 |0,420 | |XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | | | | | | | | | |XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | | | | | | | | | | 2 Muut hallintomenot yhteensä (A3 01 02 11) | 0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,630 | | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,090 |0,630 | |Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Virkamatkat 20 x 1 500 € ja 4 kokousta x 15 000 €

[1] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä Euroopan keskuspankille – Euron suojelu – Väärentämisen torjunta, annettu 22. heinäkuuta 1998 (KOM(98) 474 lopullinen).

[2] Neuvoston asetus (EY 㩎㌱㠳㈯〰‱略潲狤湥業敳潴橲湵慮摥汥祬瑴淤獩琠楯敭灮瑩楥瑳⃤䔨噙ꁌꁌ㠱ⰱ㐠㜮㈮〰⤱樠) N:o 1338/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä (EYVL L 181, 4.7.2001) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1339/2001 euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 vaikutusten laajentamisesta koskemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi (EYVL L 181, 4.7.2001).

[3] Neuvoston puitepäätös rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamisesta rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä (EYVL L 140, 29.5.2000).

[4] Neuvoston päätös Europolin toimeksiannon laajentamisesta rahan ja maksuvälineiden väärentämisen torjuntaan (EYVL C 149, 28.5.1999).

[5] Komission kertomus KOM(2001) 771, 13.12.2001, ja komission toinen kertomus KOM(2003) 532, 3.9.2003.

[6] Arviointikertomus, s. 4, 21, 22 ja 23.

[7] Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmät 30. tammikuuta 2006, s. 11.

[8] (Asiak. 15915/05).

[9] EUVL C [...], […], s. [...].

[10] EUVL C [...], […], s. [...].

[11] EUVL C [...], […], s. [...].

[12] EYVL L 339, 21.12.2001, s. 50. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/75/EY (EUVL L 36, 8.2.2006, s. 40).

[13] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

[14] KOM(2005) 127 lopullinen.

[15] EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2169/2005 (EUVL L 346, 29.12.2005, s. 1)

[16] EUVL C [...], […], s. [...].

[17] EUVL C [...], […], s. [...].

[18] Katso tämän EUVL:n sivu ….

[19] EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

[20] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01..

[21] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[22] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

[23] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[24] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[25] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[26] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.