52006DC0181

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.4.2006

KOM(2006) 181 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla:Tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) Tunisin vaiheen jatkotoimet

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: Tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) Tunisin vaiheen jatkotoimet (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. JOHDANTO

Tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) toinen vaihe pidettiin Tunisissa 16.–18. marraskuuta 2005. Kokous tarjosi lukuisille sidosryhmille tilaisuuden keskustella tärkeistä kysymyksistä, joita liittyy syntymässä olevaan maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan. Huippukokouksen edellisessä eli Geneven vaiheessa (joulukuussa 2003) oli kaikille tietoyhteiskuntakysymyksille – infrastruktuureista tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen – määritelty periaatteet ja käytännön toimet[1]. Tunisin kokoukseen jäi kaksi keskeistä aihetta: Internetin hallinto ja rahoitusmekanismit digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi . Kokouksen valmisteluissa nousi esiin vielä kaksi muuta aihetta: WSIS-sitoumusten toimeenpano ja huippukokouksen jatkotoimet.

Tunisin kokouksessa maailman johtajat vahvistivat kaksi päätösasiakirjaa, joissa määritellään seuraavat askeleet maailmanlaajuista tietoyhteiskuntaa koskevassa poliittisessa keskustelussa:

- Tunisin sitoumus (TC)[2], jossa palautetaan mieliin Geneven periaatejulistus ja toimintasuunnitelma ja jossa vahvistetaan yhteisen tietoyhteiskuntavision perusperiaatteet. Johtajat vahvistivat ”halunsa ja sitoumuksensa rakentaa ihmiskeskeinen, osallistava ja kehityshakuinen tietoyhteiskunta” [3], joka perustuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, mukaan luettuina sananvapaus sekä vapaus vastaanottaa ja välittää tietoa.

- Tunisin toimintaohjelma tietoyhteiskuntaa varten (TAIS)[4] menee vielä pitemmälle yksilöimällä keskeiset haasteet ja esittelemällä niiden ratkaisumalleja. Erityisesti siinä tunnustetaan digitaalisen kahtiajaon laajuus ja tarve käydä ongelman kimppuun erilaisin ja toisiaan täydentävin tavoin. Internetin hallinnon osalta TAIS-ohjelmassa määritetään tapa, jolla keskustelua jatketaan. Siinä esitellään myös, kuinka valtionhallinnot, alueelliset ja kansainväliset organisaatiot sekä muut sidosryhmät voivat panna toimeen omat sitoumuksensa.

Tässä tiedonannossa arvioidaan tietoyhteiskuntahuippukokouksen tärkeimpiä tuloksia, esitellään EU:n painopistealueita ja annetaan ehdotuksia tavoiksi, joilla EU voi auttaa WSIS-prosessin jatkotoimissa. Komissio ja koko EU haluavat pysyä prosessin vetureina ja jatkaa työtä toisen vaiheen aikana saavutetun menestyksen pohjalta.

2. WSIS:N TULOSTEN ARVIOINTI

Huippukokouksessa on päästy yhteisymmärrykseen maailmanlaajuisesta lähestymistavasta tietoyhteiskuntaan. Kaikki YK:n jäsenvaltiot jakavat sen ja se perustuu kahteen päätösasiakirjaan (TC ja TAIS), jotka täydentävät Genevessä vuonna 2003 hyväksyttyjä asiakirjoja.

Kokouksessa on siten vahvistettu, että ensisijaisen tärkeinä pidetään demokratiaa, kestävän kehityksen ja kulttuurin monimuotoisuuden kaltaisia poliittisia tavoitteita sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioitusta, mukaan luettuina sanan- ja mielipiteenvapaus, sekä vapautta vastaanottaa ja saada tietoa. Nämä ovat välttämättömiä edellytyksiä, jos tieto- ja viestintäteknologialla (TVT) mielitään parantaa taloudellista kehitystä nousevan talouden maissa ja kehitysmaissa.

Komissio pitää myönteisenä tätä selkeää ja yksiselitteistä sanomaa, jonka merkitys korostuu Tunisin kokousta ympäröineiden tapahtumien valossa. Tämän yleisen yhteisymmärryksen pohjalta komissio aikoo toimia päättäväisesti ehkäistäkseen ja torjuakseen ihmisoikeuksien uhkia, riskejä ja rajoituksia, joita esimerkiksi Internetin käytön rajoittaminen, yksityisyyden ja yksityiskirjeenvaihdon loukkaaminen sekä muu TVT-teknologian väärinkäyttö aiheuttavat. Tältä osin komissio seuraa tiiviisti Yhdysvalloissa käytävää keskustelua tavoista estää yrityksiä (Internet-yhteyksien, -palvelujen ja -teknologioiden tarjoajia) auttamasta sortohallintoja rajoittamaan vapaata tiedonkulkua Internetissä. Komissio kannustaa kyseisiä yhtiöitä laatimaan pelisäännöt tätä elintärkeää asiaa varten tiiviissä yhteistyössä valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa.

Digitaalisen kahtiajaon kaventamistavasta[5] on päästy tasapainoiseen yksimielisyyteen, samoin kuin tavasta, jolla tuetaan haavoittuvia väestöryhmiä, kuten vanhuksia ja erityistarpeita omaavia ihmisiä. Siinä kannustetaan laatimaan ohjelmia, joilla autetaan kehitysmaita hyödyntämään TVT:tä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Tämän rinnalla on kehitettävä oikeudellisia puitteita, joissa edistetään kilpailua, investointeja TVT-infrastruktuureihin sekä uusien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Komissio tukee kaikilta osin tätä lähestymistapaa kansainvälisellä tasolla.

Komissio tukee myös digitaalisen solidaarisuuden toimintaohjelmaa . Siinä ratkotaan kehitysmaiden esittämiä rahoitusongelmia yhteisillä ohjelmilla ja hankkeilla kumppanimaiden kanssa. Toimintaohjelman osapuoliin kuuluvat myös yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta. EU korostaa TVT:n potentiaalia vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa osallistumalla digitaalisen solidaarisuuden toimintaohjelmaan olemassa olevien mekanismien kautta ja auttamalla kehitysmaiden päätöksentekijöitä hyödyntämään näitä välineitä täysipainoisesti. Komissio panee merkille myös digitaalisen solidaarisuusrahaston, joka ei ole luonteeltaan hallitustenvälinen, vaan jossa paikallisviranomaiset ja muut sidosryhmät yhdistävät voimansa innovatiivisella tavalla digitaalisen kahtiajaon torjumisessa.

Internetin hallinnosta on päästy kompromissiratkaisuun. EU on ollut yksi kompromissin keskeisistä vetureista. EU:n ehdotusten sanamuoto auttoi sovittamaan yhteen muiden valtuuskuntien eriäviä kantoja varsinkin kahdesta tärkeimmästä kysymyksestä:

- EU painotti koko valmisteluprosessin ajan, että hallituksilla on erityinen tehtävä ja vastuu kansalaisiinsa nähden ja että niiden olisi keskityttävä julkisen politiikan keskeisiin kysymyksiin ja vältettävä sekaantumista päivittäiseen toimintaan. WSIS-kokous on hyväksynyt tämän kannan tunnustamalla, että yhteistyötä on tehostettava, jotta hallitukset pystyvät tasavertaisista lähtökohdista hoitamaan tehtävänsä ja vastuunsa Internetiin liittyvissä kansainvälisissä julkispoliittisissa kysymyksissä.

- TAIS-ohjelmassa luodaan myös perusta Internetin hallintofoorumille, joka on uusi foorumi sidosryhmien laajapohjaista poliittista vuoropuhelua varten. Tämäkin oli EU:n ehdotus Tunisin kokouksen valmisteluvaiheessa.

Voidaankin todeta, että WSIS:n tulos on EU:n näkökulmasta menestys. Se heijastaa kantoja, joita on ilmaistu erityisesti komission edellisessä tiedonannossa EU:n panoksesta WSIS:n toiseen vaiheeseen[6], Euroopan parlamentin tietoyhteiskuntaa koskevassa päätöslauselmassa[7] ja neuvoston päätelmissä 27. kesäkuuta 2005[8].

3. WSIS-PROSESSIN JATKOTOIMET

Jotta WSIS:n tulokset saataisiin pantua täytäntöön, komissio ehdottaa, että kokouksen suositukset otetaan huomioon EU:n politiikoissa. Erityisesti tämä koskee tietoyhteiskuntaa, tutkimusta ja kehitystä, taloudellista ja poliittista yhteistyötä sekä kehitysapua. Tässä yhteydessä EU voisi hyödyntää kokemustaan omasta tietoyhteiskuntapoliittisesta strategiastaan eli i2010-aloitteesta.

i2010-aloite [9] (kesäkuu 2005) sisältää kolme keskeistä toimintalinjaa, joiden tavoitteena on auttaa EU:ta hyödyntämään laajamittaisesti TVT:tä ja yhdentyvän teknologian uusimpia tuotteita ilman, että tingitään yleisen edun mukaisista tavoitteista, kuten kulttuurin monimuotoisuudesta. Tähän pyritään:

- luomalla EU:hun avoimet ja kilpaillut yhtenäismarkkinat tietoyhteiskunnan ja mediapalvelujen alalle,

- lisäämällä huomattavasti tutkimusinvestointeja TVT:hen EU:ssa,

- edistämällä osallistavaa eurooppalaista tietoyhteiskuntaa, missä painotetaan vahvasti digitaaliseen kahtiajakoon liittyvää toimintaa niin maantieteellisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.

3.1. Digitaalisen kahtiajaon torjunta

Tunisin kokouksessa tunnustettiin hyödyt, joita TVT voi tuoda ihmisille, ja tapa, jolla se voi muuttaa ihmisen toimintaa. Erityisesti Internet on tulossa kriittiseksi tekijäksi, jonka avulla paikallisyhteisöt voivat houkutella yritystoimintaa, tarjota terveydenhoitopalveluja sekä parantaa koulutusta ja julkisten palvelujen tarjontaa. Tältä osin komissio seuraa valppaasti yrityksiä kyseenalaistaa Internetin luontainen puolueettomuus.

3.1.1. EU:n sisäinen kokemus

Komissio on hiljattain antanut tiedonannon Laajakaistan levinneisyyserojen umpeen kurominen[10] , jossa tarkastellaan maantieteellisiä eroavaisuuksia EU:n sisällä. Siinä osoitetaan, että vaikka laajakaista edistää taloudellista kasvua yleisellä tasolla, syrjäiset alueet ja maaseutu hyötyisivät siitä eniten, koska se vähentää haittoja, joita alhainen asukastiheys ja maantieteellinen etäisyys talouden keskuksista aiheuttavat.

Toinen i2010-aloitteen keskeinen teema on sähköisten palvelujen esteettömyys ( e-Accessibility )[11]. Aiotut toimet perustuvat meneillään olevaan e-Accessibility-tutkimustoimintaan (verkon esteettömyys, kaikkien tarpeet huomioon ottava suunnittelu ( Design for all) ja avustava teknologia), ja niissä ratkotaan julkisiin hankintoihin, sertifiointiin ja sähköisen viestinnän lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.

Komissio on päättänyt aloittaa toimet tietoteknisten taitojen (e-Skills) kohentamiseksi. Tätä varten se perusti European e-Skills Forumin , jolla edistetään sidosryhmien välistä avointa vuoropuhelua sekä niiden välisiä kumppanuuksia ja aloitteita[12].

3.1.2. EU:n toimet kansainvälisellä tasolla

Kansainvälisellä tasolla EU jakaa sisäisiä kokemuksiaan taloudellista ja kehitysyhteistyötä koskevassa ulkoisessa politiikassaan.

Nykyinen tietoyhteiskuntapoliittinen vuoropuhelu, joissa osapuolina ovat Latinalainen Amerikka (@LIS)[13], EU:n naapurimaat, mukaan luettuna Välimeren alue (EUMEDIS)[14], ja nousevan talouden maat (Brasilia, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka), tarjoavat foorumin, jossa EU voi edistää tarpeen mukaan WSIS-suosituksia. Seuraava tilaisuus tarjoutuu EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kokouksessa, joka järjestetään Lissabonissa[15].

Yksi keskeisistä innovaatioista EU:n ulkosuhteissa on infrastruktuurikumppanuus , jota ehdotettiin uudessa Afrikka-strategiassa [16]. Infrastruktuurikumppanuus on saanut rahoitustukea 10. Euroopan kehitysrahastosta (EDF), kehityspankeista ja yksityiseltä sektorilta, ja sen toiminta tulee kattamaan sähköisen viestinnän koko Afrikassa maaseutualueilla, konfliktinjälkeisissä tilanteissa, valtioiden rajat ylittävässä viestinnässä tai missä tahansa muussa tapauksessa, jossa markkinat eivät toimi.

EU:n ja Afrikan välinen kumppanuus perustuu afrikkalaisen omistajuuden periaatteelle, ja sen toiminta-aloja voisivat olla:

- Strategia ja sääntely: avustaminen siirtymisessä vapautettuihin televiestintämarkkinoihin verkkojen yhteenliittämisen ja palvelujen yhteentoimivuuden helpottamiseksi sekä televiestintäkustannusten alentamisen ja uusien teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi. Tähän sisältyisi koulutusta, teknistä tukea ja hyvien käytäntöjen jakamista alueellisille päättäjille ja sääntelijöille.

- Teknologianeutraalit laajakaistaverkot Afrikan unionin komission (AUC) ja New Partnership for Africa’s Developmentin (NEPAD) ehdotusten mukaisesti.

- Ei-kaupallisten yleisafrikkalaisten palvelujen kehittäminen. Tällaisia palveluja olisivat AUC:n, sen jäsenvaltioiden hallintojen ja alueellisten talousyhteisöjen väliset sähköiset viranomaispalvelut, verkko-opiskelu ja telelääketiede.

- Tutkimus- ja koulutusverkot: tavoitteena olisi parantaa Afrikan kansallisten tutkimus- ja koulutusverkkojen yhteyksiä ja liittää ne EU:n GÉANT2-verkkoon. Tämä integroisi afrikkalaiset tutkijat maailmanlaajuisiin tutkimusyhteisöihin ja vähentäisi aivovuotoa.

Infrastruktuurikumppanuutta valmistellaan 9. EDF-rahaston alaisessa ATK-valtioiden TVT-ohjelmassa, jossa tuetaan 20 miljoonalla eurolla sääntelyjärjestelmien täytäntöönpanoa, TVT:n valtavirtaistamista muilla aloilla ja valmiuksien kehittämistä.

Valmiuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa myös digitaalisen kahtiajaon torjumisessa. Tunisin kokouksen yhteydessä komissio järjesti yhdessä alan yritysten kanssa onnistuneen e-Skills-symposiumin edistääkseen eri sidosryhmien välisiä kumppanuuksia ja tarvittavien taitojen hankkimista. Ihmisten tietoteknisten valmiuksien lisääminen on edellytys paikalliselle talouskehitykselle.

Samankaltaisia toimia kaavaillaan Karibian ja Tyynenmeren alueelle , sillä liittyminen tietoverkkoinfrastruktuuriin ja TVT:n käyttö voi olla erittäin hyödyllistä kummankin alueen taloudelliselle toiminnalle.

3.1.3. Kansainvälinen toiminta tutkimuksen ja kehityksen alalla

T&k:n merkitys korostuu kaikissa WSIS-asiakirjoissa. Aiemmissa tiedonannoissaan komissio on korostanut kansainvälisen yhteistyön tarvetta TVT:n alalla, jotta kehitysmaat saisivat helpommin käyttöönsä uutta teknologiaa. Viimeisin ehdotuspyyntö kuudennessa t&k-puiteohjelmassa käsittelee kansainvälistä yhteistyötä.[17]

Seuraavassa t&k-puiteohjelmassa (2007–2013) kansainvälistä yhteistyötä lujitetaan tuntuvasti avaamalla kaikki toimet kolmansista maista peräisin oleville tutkijoille ja panostamalla tietyille maille tai maaryhmille suunnattuihin koordinointitoimiin. Tämä avannee merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Mahdollisia yhteistyöaloja voisivat olla ennakkovaroitusjärjestelmät, katastrofi- ja kriisitilanteiden reagointimekanismit, TVT:n käyttö köyhyyden torjunnassa edullisten teknologioiden avulla, ensisijaiset sovellukset ja järjestelmien integrointi.

3.2. Internet-kysymykset

3.2.1. Internetin hallinto

TAIS-ohjelmassa on laadittu alustava Internetin hallinnon määritelmä, joka perustuu Internetin hallintoa käsittelevän työryhmän (WGIG) työhön[18]. Ohjelmassa korostetaan myös useita keskeisiä julkispoliittisia tavoitteita, joita on ratkottava maailmanlaajuisesti. Näitä ovat monet kehityspoliittiset kysymykset sekä sen tunnustaminen, että kaikkien hallitusten on voitava osallistua tasavertaisesti Internetin hallintoon, jotta varmistettaisiin sen vakaus, turvallisuus ja jatkuvuus. Ohjelmassa todetaan muun muassa, että on olemassa joukko julkispoliittisia kysymyksiä, jotka edellyttävät toimenpiteitä ja joiden ratkaisemiseen nykyiset mekanismit eivät riitä. Ohjelmassa tähdennetäänkin yhteistyön tehostamisen tarvetta, jotta puutteet saadaan korjatuksi tulevaisuudessa. Tehostetulla yhteistyöllä pyritään varmistamaan, että hallitukset pystyvät hoitamaan kansainvälisiin julkispoliittisiin kysymyksiin liittyvät tehtävänsä ja vastuunsa tasavertaisista lähtökohdista. Komissio painottaa sitä elintärkeää ja myönteistä roolia, joka ICANN-organisaatiolla (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) on tähän saakka ollut Internetin päivittäistason hallinnossa. Komissio tuki voimakkaasti ICANN:n perustamista ja toimintaa.

TAIS-ohjelman mukaisesti YK:n pääsihteeri on kutsunut koolle uuden Internet Governance Forumin (IGF) ensimmäisen kokouksen edistääkseen ja helpottaakseen sidosryhmien välistä laajapohjaista vuoropuhelua. Kokous järjestetään Ateenassa 30.10.–2.11.2006. Kokouksen valmisteluista vastaa pääsihteerin nimittämä neuvoa-antava ryhmä, joka koostuu puoliksi hallitusten edustajista ja puoliksi kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin edustajista. Neuvoa-antavan ryhmän on määrä tavata ensimmäisen kerran 22.–23.5. Genevessä. On tärkeää pitää mielessä, että IGF ei korvaa mitään nykyisiä järjestelyjä eikä sillä tule olemaan mitään valvontatehtävää.

EU on onnistunut vakuuttamaan kumppaninsa TAIS-ohjelman keskeisistä julkispoliittisista tavoitteista, kuten sananvapaudesta ja tiedonsaantivapaudesta, tietosuojasta, tietoturvasta ja roskapostin torjunnasta. Ohjelmassa tarkennetaan, että kaikissa toimissa, joita toteutetaan Internetin vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi ja tietoverkkorikosten ja roskapostin torjumiseksi, on kunnioitettava yksityisyyden ja sananvapauden periaatteita. Komissio aikoo seurata aktiivisesti näiden tavoitteiden toteutumista. Lisäksi se aikoo erityisesti tukea ja edistää mainittuja kahta uutta prosessia:

- IGF:n osalta EU pitäisi tärkeänä sen toimenkuvan tarkentamista. Ensimmäisen kokouksen tärkeitä aiheita olisivat roskaposti, tietoturvakysymykset ja monikielisyys. EU:n näkökulmasta nämä ovat tärkeitä aiheita kaikille maille riippumatta niiden taloudellisesta kehitysasteesta. Myös monet muut sidosryhmät ovat ehdottaneet näiden aiheiden käsittelyä. Lisäksi EU pitäisi toivottavana, että kehitysmaat esittäisivät itselleen tärkeiden asioiden esille ottamista, ottaen huomioon Tunisin kokouksessa korostettu digitaalisen kahtiajaon tasoittaminen. Tärkeä tavoite olisi edelleen, että ensimmäiseen IGF-kokoukseen osallistuisi suuri määrä eurooppalaisia sidosryhmiä.

- Yhteistyön tehostaminen on yksi TAIS-ohjelman kriittisimmistä ja vaikeimmista asioista, mistä on osoituksena aika, jonka pääsihteeri tarvitsi tehtävänsä suorittamiseen. Kansainväliseen yhteisöön mahtuu paljon erilaisia näkemyksiä: toiset suosivat suorempaa hallitusten puuttumista asiaan, kun taas toisille riittää, että hallitukset saavat enemmän tilaa Internetin hallinnon perustehtäviä hoitavissa organisaatioissa. EU on jo yksilöinyt näkemyksensä yhteistyön tehostamisen pääalueista COREPERin päätelmissä 9. marraskuuta 2005. Se pitää tärkeänä erityisesti, että yhteistyö on rakenteeltaan kevyttä ja tehokasta. Komissio jatkaa tiivistä yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa tuottaakseen lisää konkreettisia ehdotuksia prosessin osaksi. Yhdysvallat toisaalta tulkitsee Tunisin yhteisymmärrystä kapeammin kuin EU.

3.2.2. Internetin ja muiden TVT-verkkojen tietoturva ja vakaus

Internetin ja muiden TVT-verkkojen tietoturva ja vakaus on yksi TAIS-ohjelman painopisteistä. Nykyinen hallitusten välinen yhteistyö esimerkiksi roskapostin torjunnassa[19] voisi saada lisäpontta, jos se olisi osa tehostettua maailmanlaajuista yhteistyötä. Jotta TVT:n käytön luotettavuutta ja turvallisuutta voitaisiin parantaa, TAIS-ohjelmassa peräänkuulutetaan maailmanlaajuista tietoturvakulttuuria. Siinä yksilöidään tarve saavuttaa yhteinen käsitys Internetin turvallisuuskysymyksistä ja tarve lisätä yhteistyötä, jotta helpotettaisiin asiaa koskevan tietoisuuden lisääntymistä, tietoturvaan liittyvän tiedon keräämistä ja levittämistä sekä hyvien toimintatapojen vaihtoa kaikkien sidosryhmien kesken.

Tämä aihe on osa i2010-aloitteen poliittisia painopistealueita. Vuonna 2004 EU päätti perustaa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) auttaakseen varmistamaan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tällä alalla. Komissio katsoo, että virastosta tulee hyödyllinen keskipiste yhteistyölle sekä tiedon ja suositeltavien käytäntöjen vaihdolle niin Euroopan sisällä kuin Euroopan ja muun maailman keskenkin.

Aihetta tullaan käsittelemään vielä vuodelle 2006 kaavaillussa laajassa poliittisten asiakirjojen sarjassa. Yksi asiakirjoista käsittelee sähköisen viestinnän turvallisuuden parantamista, minkä jälkeen on tarkoitus käynnistää erityinen aloite roskapostin, urkinta- ja haittaohjelmien torjumiseksi. Tietoverkkorikollisuutta käsitellään erillisessä komission tiedonannossa.

3.3. Jatkossa käytettävät mekanismit

WSIS-prosessi on käynnistänyt laajan vuoropuhelun sidosryhmien kesken ja kiinnittänyt YK:n huomion TVT:hen erityisesti kehitysmaiden osalta.

3.3.1. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen

Yksityisen sektorin osallistuminen on ensisijaisen tärkeää kokouksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta esimerkiksi julkis-yksityisten kumppanuuksien kautta. Tämä on loogista, sillä liike-elämä ja erityisesti eurooppalainen TVT-teollisuus ovat osallistuneet dynaamisesti WSIS-prosessiin niin poliittisen keskustelun tasolla kuin osallistumalla näkyvästi kokousten yhteydessä järjestettyihin TVT-näyttelyihin.

Yritysmaailman tehtävä on nyt tarttua tilaisuuteen vaikuttaa WSIS-tavoitteiden saavuttamiseen. Sen osallistuminen auttaisi kehittyvien alueiden paikallisväestöjä saamaan TVT:n tarjoamia taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä; samalla tämä avaisi uusia markkinanäkymiä. WSIS-tavoitteiden saavuttaminen onkin kaikkien osapuolten etujen mukaista. Tämän tukemiseksi komissio jatkaa säännöllistä vuoropuheluaan yksityissektorin kanssa[20].

WSIS-kokoukseen on osallistunut suuri joukko erilaisia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, mikä on nostanut sidosryhmien osallistumisen YK-prosesseihin aivan uudelle tasolle. Kansalaisyhteiskunnalta saatu palaute on ollut olennaisen tärkeää esimerkiksi kysymyksissä, jotka liittyvät haavoittuviin kansalaisryhmiin, TVT:n kehitysmaaulottuvuuteen ja ihmisoikeuksien asemaan tietoyhteiskunnassa. Komissio haluaa jatkaa vuoropuhelua, ja jatkoprosessi tarjoaakin mahdollisuuksia jatkaa mielipiteiden vaihtoa. Myös Euroopan parlamentti on luonut erinomaiset yhteydet kansalaisyhteiskuntaan, ja näitä yhteyksiä kannattaisi hyödyntää.

WSIS-prosessi on poikinut myös lukuisia muita asiaan liittyviä aloitteita. Paikallisviranomaiset ovat käynnistäneet huippukokouksen otsikolla World Summit on the Information Society and the role of Local Authorities . Se on kokoontunut Lyonissa (2003) ja Bilbaossa (2005). Kokouksissa on korostunut paikallishallintojen mahdollinen aktiivinen rooli TVT:n hyötyjen saattamisessa kansalaisille.

3.3.2. Institutionaalinen mekanismi jatkotoimille YK:n puitteissa

TAIS-ohjelmassa määritellään myös yksittäisiä täytäntöönpano- ja jatkotoimia nimeämällä YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) prosessin valvojaksi. Ohjelman liitteessä on ohjeellinen luettelo YK:n erityisjärjestöistä, jotka voisivat valvoa Geneven toimintasuunnitelman toteuttamista välittäjän tai yhteyselimen ominaisuudessa. Komissio pitää tervetulleina aloitteita, joita vastaavat YK:n erityisjärjestöt tekevät määritelläkseen toimintaansa omilla erikoisaloillaan. Laajapohjaiset konferenssit voivat tarjota tilaisuuden pohtia ja antaa WSIS:n toimeenpanoa koskevia sääntöjä. Näin tapahtui WTDC-konferenssissa (World Telecommunications Development Conference) Dohassa maaliskuussa 2006.

Toimintalinjojen koordinaattoreiden mandaattia koskevissa alustavissa keskusteluissa EU on ilmaissut olevansa avoimen prosessin kannalla. Komissio uskoo, että TAIS-ohjelman liite tulisi nähdä joustavana luettelona, johon kaikki sidosryhmät voivat liittyä mukaan omien poliittisten ja liiketaloudellisten painotustensa mukaisesti. Komissio jakaa myös yksityissektorin ja kehitysmaiden huolestuneisuuden saatavilla olevista taloudellisista resursseista ja korostaa sen takia kevyen rakenteen merkitystä.

WSIS-kokouksen jatkotoimet tekevät tietoyhteiskuntapolitiikasta tärkeän osan EU:n ja YK:n välisiä suhteita. Niinpä on syytä jatkaa EU:n läsnäoloa, aktiivista osallistumista ja yhteisten kantojen esittämistä erityisesti ECOSOC:ssa, ITU:ssa, UNESCO:ssa ja UNDP:ssä. Tämän tulisi olla tavoitteena myös Internetin hallinnossa, mitä tulee jäsenvaltioiden kantojen ilmaisemiseen kansainvälisissä järjestöissä.

4. PÄÄTELMÄT

EU:n vaikutusvalta päätösasiakirjojen sisältöön johtui pitkälti sen kyvystä puhua yhdellä äänellä. WSIS-prosessi on osoittanut myös, että i2010-aloitteessa yksilöidyt painopistealueet ovat hyödyllinen väline samankaltaisten poliittisten kysymysten ratkomiseen EU:n ulkopuolellakin.

EU:n pitäisi nyt Geneven ja Tunisin suosituksia toteuttaessaan pyrkiä hyödyntämään näitä saavutuksia. Tämä voidaan tehdä EU:n ohjelmissa, joissa osallistutaan digitaalisen kahtiajaon torjuntaan, edistämällä t&k-yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tai luomalla uusia kumppanuuksia TVT:n alalla. Toinen WSIS-prosessista saatu oppi on se, että tietoyhteiskuntapolitiikat pitäisi valtavirtaistaa laajemmin taloudellisen ja kehitysyhteistyön yhteyteen, koska TVT ei ole enää pelkkä taloudellinen tai yhteiskunnallinen painopiste, vaan siitä on tulossa edellytys ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle.

EU on luonut moninaisia vuoropuheluyhteyksiä muihin instituutioihin ja organisaatioihin, ja sen tulisi pitää kiinni tästä vahvuudesta jatkossakin. Nämä vuoropuhelut ovat tarjonneet EU:lle tilaisuuden esittää johdonmukainen kanta haasteellisiin kysymyksiin, kuten Internetin hallinto tai tietoyhteiskunnan rahoittaminen kehitysmaissa. EU aikoo jatkossakin osallistua aktiivisesti ja myönteisessä hengessä Internetin hallintoa koskevaan keskusteluun IGF:n osapuolena ja tulevassa tehostetussa yhteistyössä.

[1] Ks. Geneven huippukokouksessa hyväksytty julistus: Declaration of Principles and Plan of Action, www.itu.int/wsis/documents/index1.html.

[2] www.itu.int/wsis/documents/index2.html.

[3] Sitoumuksen 2. kohta.

[4] www.itu.int/wsis/documents/index2.html .

[5] Kaiken kaikkiaan digitaalinen kahtiajako on vähentynyt, mutta paljon on vielä tehtävää. Uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2004 kehitysmaissa oli 13 kiinteää puhelinlinjaa ja 19 matkapuhelinasiakasta 100 asukasta kohti, kun vuonna 1994 vastaavat lukemat olivat 4 ja 0. Internetin levinneisyys Afrikassa oli 2,6 %, mutta maanosassa oli vain 0,1 % maailman laajakaista-asiakkaista (Eurooppa: 27,7%). Afrikan osuus maailmanlaajuisista televiestintäinvestoinneista oli vain 4 %. (Lähde: ITU World Telecommunication/ICT Development Report 2006 ).

[6] Kohti maailmanlaajuista kumppanuutta tietoyhteiskunnan alalla: Euroopan unionin panos tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) toiseen vaiheeseen, KOM(2005) 234, 2.6.2005.

[7] P6_TA(2005)0260, mietintö A6-0172/2005, 23.6.2005.

[8] Ks. asiakirja 10285/05 (Presse 156).

[9] europa.eu.int/information_society/eeurope/i2010/index_en.htm.

[10] KOM (2006) 129, 20.3.2006.

[11] Ks. komission tiedonanto Esteetön tietoyhteiskunta, KOM(2005) 425, 13.9.2005.

[12] europa.eu.int/comm/enterprise/ict/policy/ict-skills.htm

[13] europa.eu.int/comm/europeaid/projects/alis/index_en.htm.

[14] www.eumedis.net.

[15] I V EU – Latin America and Caribbean Ministerial Forum on the Information Society , Lissabon, Portugali, 28.–29. huhtikuuta 2006, ks. www.forumsi.gov.pt/index.php?lang=EN.

[16] KOM(2005) 489, 12.10.2005.

[17] Kansainvälisen yhteistyön tukemiseen on varattu 30 miljoonaa euroa. Ks. kuudennen ehdotuspyynnön teksti: EUVL C 325, 22.12.2005, s. 25.

[18] TAIS-ohjelman 34. kohta.

[19] Roskaposti muodosti 1.7.–31.12.2005 jopa 50 % kaikesta seuratusta sähköpostiliikenteestä. Se on vähemmän kuin vuoden alkupuoliskolla (61 %). Tämä ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että sen määrä olisi sinänsä vähentynyt, vaan todennäköisimmin sitä, että verkko- ja tietoturvavastaavat käyttävät IP-suodatusta ja liikenteen rajoittamista (”traffic shaping”) roskapostin hallintaan.

[20] Brysselissä järjestettiin epävirallisia tapaamisia 24.6.2005, 24.10.2005 ja 9.3.2006.