52005DC0545

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 4.11.2005

KOM(2005) 545 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Toinen kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista {SEC(2005)1397}

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 3

2. EURON KÄYTTÖÖNOTTOSTRATEGIAT 3

3. VALMISTELUJEN TILANNE KANSALLISELLA TASOLLA 4

3.1. Siirtymäsuunnitelmien hyväksyminen 4

3.2. Siirtymäsuunnitelmien sisältö 4

3.3. Eri vaihtoehdot 5

3.4. Rinnakkaiskäyttö 5

3.5. Kuluttajansuoja 6

3.6. Euroseteleiden ja -kolikoiden toimitukset 6

3.7. Tiedotus ja viestintä 7

4. VALMISTELUT YHTEISÖN TASOLLA 7

4.1. Yhteisön lainsäädäntökehyksen valmistelu 7

4.2. Eurokolikoiden yhteisten ja kansallisten puolten kuva-aiheet 8

4.3. Tiedotus- ja viestintäpolitiikka yhteisön tasolla 8

5. JULKINEN MIELIPIDE HILJATTAIN LIITTYNEISSÄ JÄSENVALTIOISSA 9

5.1. Kansalaiset haluavat enemmän tietoja 9

5.2. Yleinen mielipide eurosta 10

5.3. Kyselytutkimuksen tärkein anti 10

6. PÄÄTELMÄT 11

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Toinen kertomus euroalueen tulevan laajentumisen käytännön valmisteluista

JOHDANTO

Euroalueeseen liittyminen edellyttää, että maa täyttää EY:n perustamissopimuksessa olevat Maastrichtin lähentymiskriteerit. Komissio ja Euroopan keskuspankki arvioivat säännöllisesti laadittavissa lähentymiskertomuksissaan[1], miten eri maat ovat täyttäneet euron käyttöönottoon liittyvät muodolliset vaatimukset.

Perustamissopimuksessa olevien vaatimusten lisäksi maan liittyminen euroalueeseen edellyttää huolellisesti suunniteltuja ja laajoja käytännön valmisteluja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Myös suuri yleisö on otettava huomioon. Komissio sitoutui ensimmäisessä käytännön valmisteluja koskevassa kertomuksessa (KOM (2004)748, 10. marraskuuta 2004) raportoimaan valmisteluiden etenemisestä säännöllisin väliajoin, vähintään kerran vuodessa tai aina kun se on perusteltua erityisten tapahtumien seurauksena.

Tässä kertomuksessa esitetään jäsenvaltioiden itselleen asettamat euron käyttöönoton tavoiteajankohdat, käytännön valmistelujen tilanne kansallisella ja yhteisön tasolla sekä kansalaisten mielipide hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa. Tämä kertomus ei liity lähentymiskertomuksiin eikä sen laatimisen perustana ole oikeudellinen tai muu velvoite.

Kertomuksen liitteenä on komission valmisteluasiakirja, jossa esitetään valmistelun teknisiä yksityiskohtia.

EURON KÄYTTÖÖNOTTOSTRATEGIAT

Euroopan unionin 25 jäsenvaltiosta euroalueeseen kuuluu tällä hetkellä kaksitoista. Tanskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on erityinen ulkopuolelle jättäytyneen maan asema (”opt-out”). Muut yksitoista jäsenvaltiota ovat ”jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus”[2], ja niiden odotetaan ottavan euro käyttöön, kun tarvittavat edellytykset täyttyvät.

Liettua, Slovenia ja Viro pyrkivät ottamaan euron käyttöön 1. tammikuuta 2007, alle kolme vuotta EU:hun liittymisen (1. toukokuuta 2004) jälkeen. Ne liittyivät ERM II -valuuttakurssimekanismiin 28. kesäkuuta 2004. Kypros, Latvia ja Malta liittyivät mekanismiin 2. toukokuuta 2005, ja niiden tavoitteena on liittyä euroalueeseen 1. tammikuuta 2008. Slovakia puolestaan suunnittelee ottavansa euron käyttöön 1. tammikuuta 2009. Kaikissa näissä maissa käytännön valmistelut on aloitettu. Kansalliset siirtymäsuunnitelmat on joko jo hyväksytty tai niitä valmistellaan.

Tšekki ja Unkari pyrkivät liittymään euroalueeseen vuonna 2010. Puola ja Ruotsi eivät ole toistaiseksi asettaneet tavoiteajankohtaa.

Vaikka viime laajentumisesta on vasta muutama vuosi, ensimmäiset tuolloin liittyneistä jäsenvaltioista ovat aikeissa liittyä jo nyt kahdentoista maan muodostamaan euroalueeseen. Jos suunnitelmat toteutuvat, euroalueeseen liittyy vuosina 2007–2010 yhdeksän maata neljässä vaiheessa. Euroalueen väkiluku kasvaa 309 miljoonasta 345 miljoonaan ja yhteenlaskettu bkt nousee noin 3,7 prosenttia. Jos kaikki jäsenvaltiot, joita nyt koskee poikkeus, liittyisivät euroalueeseen, väkiluku kasvaisi 47 miljoonaa euroa ja bkt 6,2 prosenttia.

VALMISTELUJEN TILANNE KANSALLISELLA TASOLLA

Tässä osassa esitetään kansallisten strategioiden ja suunnitelmien keskeiset piirteet. Niitä kommentoidaan saatujen kokemusten pohjalta (vrt. viime vuonna laadittu ensimmäinen käytännön valmisteluja koskeva kertomus).

Liitteessä 1 tehdään yhteenveto kansallisista valmistelutoimista pitkälti kyseisten maiden julkistamien tietojen perusteella. Liitteessä 2 tarkastellaan valmistelujen etenemistä keskeisten siirtymätoimien osalta.

Siirtymäsuunnitelmien hyväksyminen

Kaikki seitsemän jäsenvaltiota, jotka suunnittelevat euron käyttöönottoa vuosina 2007–2009, ovat perustaneet jäsenvaltion siirtymisen valmistelusta ja koordinoinnista vastaavan viranomaisen tai valmistelukunnan. Neljässä maassa (Liettuassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Virossa) on hyväksytty kansallinen siirtymäsuunnitelma. Valmistelut ovat hyvin erilaisissa vaiheissa eri maissa, mutta yleisesti niiden vauhtia on lisättävä.

Sloveniassa annettiin ensimmäinen siirtymäsuunnitelma tammikuussa 2005. Käytännön järjestelyt etenevät kaiken kaikkiaan hyvin, mutta tiettyihin seikkoihin (esim. käteisrahan ennakkotoimituksiin ja edelleenjakeluun) on vielä kiinnitettävä huomiota. Suunnitelman toteuttamista on edelleen seurattava tarkasti. Viro hyväksyi ensimmäisen version omasta siirtymäsuunnitelmastaan elokuussa 2005 ja Liettua syyskuussa 2005. Molemmissa maissa valmisteluja on nopeutettava ja niihin on otettava mukaan ne talouden alat ja toimijat, joita euroalueeseen liittyminen koskee välittömimmin.

Myös Kyproksen, Latvian ja Maltan tilanne on hieman huolestuttava, sillä valmistelut ovat edelleen alkuvaiheissaan ja niiden aikataulua on kiristettävä. Ensimmäiset versiot maiden siirtymäsuunnitelmista laadittaneen ennen vuoden loppua. Suunnitelmat olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian, jotta tarkat ja oikea-aikaiset suuntaviivat saadaan julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoon mahdollisimman pian.

Slovakian tilanne on tyydyttävä, sillä siellä on hyväksytty ajoissa kattava kansallinen suunnitelma, jossa annetaan selkeät ohjeet kaikille käytännön valmistelussa mukana oleville sektoreille ja toimijoille. Näin euroon siirtymistä helpotetaan niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.

Puolassa, Tšekissä ja Unkarissa käytännön järjestelyt ovat vasta hyvin alustavassa vaiheessa ja Ruotsissa ne ovat olleet käytännössä pysähdyksissä 14. syyskuuta 2003 pidetyn kansanäänestyksen jälkeen.

Siirtymäsuunnitelmien sisältö

Useimmissa siirtymäsuunnitelmissa keskitytään käteisrahaan. Muut tärkeät seikat (vaikutukset jäsenvaltioiden viranomaisiin, kansalliseen lainsäädäntöön ym.) ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Uuden käteisrahan käyttöönotto on näkyvin tapahtuma maan siirtyessä euroon. Se koskee kaikkia yrityksiä, viranomaisia ja kansalaisia ja ansaitsee huolelliset suunnittelu- ja valmistelutoimet. Kallein ja aikaa vievin osuus on kuitenkin hallinnollisten ja taloudellisten järjestelmien ja talousarvio- ja kirjanpitojärjestelmien muuttaminen julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Jäsenvaltioiden siirtymäsuunnitelmissa olisi yksilöitävä tärkeimmät ja monimutkaisimmat järjestelmät, jotka edellyttävät joko pitkiä määräaikoja tai huomattavia resursseja. Niissä olisi arvioitava sekä henkilöresurssit (esim. henkilötyövuosina) että budjettivarat. Lisäksi kaikkiin julkisen sektorin siirtymäkustannuksiin (tietojärjestelmien muuttaminen, tiedotuskampanjat ym.) olisi varattava määrärahoja.

Eri vaihtoehdot

Suosituin vaihtoehto on ”big bang” –vaihtoehto ja lyhyt kahden rahan rinnakkaiskäyttöjakso.

”Big bang” tarkoittaa, että eurosetelit ja -kolikot tulevat laillisiksi maksuvälineiksi välittömästi maan siirryttyä euroon. Lisäksi useimmat maat kannattavat lyhyttä, useimmiten kahden viikon mittaista, jaksoa, jonka aikana käytetään kahta rahaa rinnakkain. Tämä vaihtoehto perustuu kokemuksiin ensimmäisestä aallosta, jossa kansallisen rahayksikön setelit ja kolikot vedettiin nopeasti pois käytöstä erityisesti hyvin valmistautuneissa maissa.

Rinnakkaiskäyttöjakson jälkeen kansalaiset ja yritykset voivat tietyn ajan vaihtaa kansallista valuuttaa maksutta euroiksi pankeissa. Useimmissa maissa keskuspankki jatkaa kansallisen rahan vaihtamista euroiksi maksutta ja aikarajoituksetta.

Rinnakkaiskäyttö

Useissa suunnitelmissa mainitaan hyvissä ajoin valmistellut ja riittävät ennakkotoimitukset[3] ja edelleenjakelu, mutta kansallisen valuutan poistaminen käytöstä jää vähemmälle huomiolle.

Slovakia ja Viro ovat jo laatineet tarkat järjestelyt pankkien ennakkotoimituksia ja vähittäiskauppoihin ja muihin yrityksiin suuntautuvaa edelleenjakelua varten, monissa tapauksissa useita kuukausia ennen euron käyttöönottopäivää. Liettuan ja Slovakian on asetettava ennakkotoimituksille ja edelleenjakelulle kunnianhimoiset tavoitteet, muuten lyhyt rinnakkaiskäyttöjakso ei ole mahdollinen. Veloitusta lykkäämällä voitaisiin varmistaa, etteivät pankit ja yritykset epäröi tilata käteiseuroja aikaisessa vaiheessa.

Kauppojen odotetaan yleisesti antavan vaihtorahat ainoastaan euroina jo ensimmäisestä päivästä alkaen, vaikka useissa tapauksissa on epäselvää, miten tämä periaate toteutetaan. Pankkiautomaattien suunnitellaan siirtyvän nopeasti käyttämään pelkästään euroja.

Suunnitelmissa on kiinnitetty vähän huomiota kansallisen valuutan palauttamiseen lukuun ottamatta Viron kolikoidenkeräyskampanjaa. Palautettavien kansallisten seteleiden ja kolikoiden valtava määrä aiheutti jo ensimmäisen aallon maissa suuria logistisia vaikeuksia ja huomattavia viivästyksiä rahojen kuljetuksissa ja laskemisessa sekä tilihyvityksissä. Tulevien euromaiden olisi ennakoitava tämä ongelma.

Kuluttajansuoja

Tuorein Eurobarometri-selvitys osoittaa, että hiljattain liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisista 75 prosenttia pelkää perusteettomia hinnankorotuksia euroon siirtymisen yhteydessä. Neljässä toistaiseksi hyväksytyssä (Liettuan, Slovakian, Slovenian ja Viron) siirtymäsuunnitelmassa kiinnitetään aivan perustellusti tarkkaa huomiota kuluttajansuoja-asioihin. Samalla on kuitenkin huomattava, että euroon siirtymisen vaikutukset hintoihin ensimmäisen aallon maissa vaikuttivat hyvin vähäisiltä (arviolta 0,1–0,3 prosentin suuruisilta) ja perustuivat enemmänkin ihmisten vääriin käsityksiin hinnannousuista[4].

Edellä mainittujen neljän suunnitelman mukaan hinnat on ilmoitettava kahdessa valuutassa tietyn jakson ajan niin kaupoissa kuin muuallakin, esim. tiliotteissa ja tuotekuvastoissa. Jakson pituus vaihtelee maittain huomattavasti: Liettuassa se on 4 kuukautta, Virossa 12 kuukautta ja Sloveniassa 16 kuukautta. Slovakiassa tämä velvoite alkaa kuukauden kuluttua muuntokurssin vahvistamisesta ja jatkuu siihen asti, kun euron käyttöönotosta on kulunut vuosi. Tämän jälkeenkin kahta hintaa voi pitää esillä vapaaehtoisesti kuuden kuukauden ajan. Kaikissa neljässä maassa julkisen sektorin odotetaan näyttävän hyvää esimerkkiä oikeudenmukaisesta hinnoittelusta ja pyöristävän hintoja kansalaisen eduksi.

Viron ja Slovakian suunnitelmien mukaan viranomaiset valvovat hintojen kehitystä, mahdollisesti kuluttajajärjestöjen avulla. Tuloksista tiedotetaan säännöllisesti, ja kuluttajat voivat raportoida mahdollisista väärinkäytöksistä.

Muut käyttökelpoiset keinot perusteettomien hinnankorotusten ja niitä koskevien väärinkäsitysten välttämiseksi ovat saaneet paljon vähemmän huomiota. Suunnitelmissa ei mainita esimerkiksi kansallisia vähittäiskaupan organisaatioiden kanssa tehtäviä sopimuksia. Ainoastaan Liettuassa harkitaan tällaisia yksittäisten vähittäiskauppiaiden tekemiä sitoumuksia (esim. ”reilu hinta” -tarrat).

Euroseteleiden ja -kolikoiden toimitukset

Euroalueeseen liittyvät maat voivat alkaa valmistaa euroseteleitä ja -kolikoita heti, kun neuvosto on poistanut maata koskevan poikkeuksen. Euroopan keskuspankki on päättänyt, että asianomaiset maat voivat lainata tarvittavat määrät seteleitä eurojärjestelmästä ja maksaa ne takaisin osana varantojärjestelyä euron käyttöönoton jälkeen seteleillä, jotka ne ovat itse tuottaneet osana omia järjestelyjään.

Useilla mailla (Liettua, Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari) on oma rahapaja, joka tuottaa maassa tarvittavat eurokolikot kokonaan tai osittain. Muiden maiden on tilattava tarvittavat kolikkomäärät ulkomailta. Molemmissa tapauksissa kaikki valmistelut, myös eurokolikoiden kansallisten puolten koelyönnit, voidaan saattaa loppuun ennen kuin päätös maan liittymisestä euroalueeseen tehdään. Kansallisen puolen valintaprosessi on valmis kolmessa maassa, Liettuassa, Sloveniassa ja Virossa (ks. liite 3), meneillään Latviassa ja aloitettu Kyproksessa ja Slovakiassa.

Tiedotus ja viestintä

Riittävä tiedotus ja viestintä on hyvin tärkeää, jotta kansalaiset voivat siirtyä käyttämään euroa luottavaisin mielin. Hiljattain EU:hun liittyneet jäsenvaltiot saavat arvokasta tietoa aiempien tiedotuskampanjoiden yhteydessä saaduista kokemuksista.

Kansalliset kampanjat olisi aloitettava hyvissä ajoin ennen euron käyttöönottoa ja niitä olisi jatkettava vielä jonkin aikaa rinnakkaiskäyttöjakson jälkeen. Mailla, jotka aikovat ottaa euron käyttöön vuonna 2007 tai 2008, on siis enää vain vähän aikaa kattavan tiedotuskampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tammikuun 1. päivänä 2007 euroalueeseen liittymistä suunnittelevat maat (Liettua, Slovenia ja Viro) laativat viestintästrategiansa vuoden 2005 puolessavälissä. Suunnitelmat ovat hyvin kunnianhimoisia, vaikka toteuttamisaikaa niille on vähän. Kampanjat on määrä aloittaa vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä ja ne jatkuvat kesäkuuhun 2007. Intensiivisin osuus alkaa syyskuussa 2006 ja päättyy rinnakkaiskäytön päättyessä, ja mukana on useita tiedotusvälineitä ja aloja. Euron käyttöönottopäivän lähestyessä televisio ja radio ovat tärkeimmät tiedotuskanavat suureen yleisöön päin.

Kypros ja Malta ovat yhä valmisteluvaiheessa, ja Latviassa valmistelut olisi aloitettava mahdollisimman pian. Slovakia on laatinut ensimmäisen luonnoksen viestintästrategiasta. Puola, Tšekki ja Unkari aloittavat tiedotus- ja viestintätoimien suunnittelun, kun käytännön valmistelut on käynnistetty.

VALMISTELUT YHTEISÖN TASOLLA

Yhteisössä valmistelut liittyvät pääosin kolmeen alueeseen: lainsäädäntöön, eurokolikoiden suunnitteluun ja tiedotus- ja viestintäpolitiikkaan.

Yhteisön lainsäädäntökehyksen valmistelu

Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98 on euron käyttöönoton ja käytön oikeusperusta yhdessätoista maassa, jotka perustivat euroalueen 1. tammikuuta 1999. Asetusta muutettiin kesäkuussa 2000, koska Kreikka oli liittymässä euroalueeseen vuonna 2001. Komissio hyväksyi 2. elokuuta 2005 tämän asetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen (KOM (2005)357) lainsäädäntökehyksen valmistelemiseksi ja mukauttamiseksi kaikkia myöhemmin euroalueeseen liittyviä maita varten. Useiden teknisten mukautusten lisäksi ehdotuksessa luodaan tarvittavaa liikkumavaraa, jotta euron käyttöönotto voidaan toteuttaa muullakin tavoin kuin aikanaan euroalueen kahdessatoista alkuperäisessä jäsenvaltiossa.

Komission ehdotuksessa on kolme erityyppistä vaihtoehtoa, joista kukin jäsenvaltio voisi valita omaan tilanteeseensa sopivimman.

(i) Madridin Eurooppa-neuvostossa sovittuun vaihtoehtoon kuuluu ensimmäisen aallon maiden soveltaman kaltainen siirtymäkausi. Tässä vaihtoehdossa on siirtymäaika niiden ajankohtien välillä, jolloin eurosta tulee kansallinen valuutta ja euroseteleistä ja -kolikoista tulee laillisia maksuvälineitä. Asianomaiset jäsenvaltiot päättävät itse siirtymäajan pituuden.

(ii) ”Big bang” -vaihtoehdossa eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön samaan aikaan kun euro otetaan käyttöön maan valuuttana (ei siirtymäkautta).

(iii) Jäsenvaltiot voivat valita ”big bang” -vaihtoehdon yhdistettynä asteittaiseen luopumiseen kansallisesta valuutasta. Tällöin kansallista valuuttaa voidaan käyttää uusissa oikeudellisissa asiakirjoissa enintään vuoden ajan ”big bang” -siirtymisen jälkeen[5].

Lisäksi ehdotuksen mukaan pankkien on vaihdettava rinnakkaiskäytön aikana kansalliset setelit ja kolikot maksutta euroseteleiksi ja -kolikoiksi tiettyihin enimmäismääriin asti. Komissio suositteli tällaista käytäntöä jo aikaisemmin, ja sitä sovellettiin laajalti. Nyt siitä siis tulee yleinen velvoite[6].

Eurokolikoiden yhteisten ja kansallisten puolten kuva-aiheet

Kaksiväristen kolikoiden (1 ja 2 euroa) ja Nordic Gold -metalliseoksesta valmistettujen kolikoiden (10, 20 ja 50 senttiä) yhteisellä puolella kuvataan tällä hetkellä Euroopan unioni sellaisena kuin se oli ennen laajentumista 1. toukokuuta 2004. Kartassa on siis vain 15 nykyisistä 25 jäsenvaltiosta. Ecofin-neuvosto päätti 7. kesäkuuta 2005 komission suosituksen perusteella, että kolikoiden uudistetulla yhteisellä puolella on Euroopan kartta (ks. liite 4). Kaikkien teknisten töiden ja suunnittelun olisi oltava valmiina siten, että euroalueeseen liittyvät maat voivat lyödä uudistetut eurokolikot ja laskea ne liikkeeseen jo vuodesta 2007 alkaen.

Kukin maa valitsee itse kansallisen puolen kuva-aiheen. Ecofin-neuvosto sopi kuitenkin 7. kesäkuuta 2005 joidenkin yhteisten suuntaviivojen soveltamisesta. Koska kansallisia kuva-aiheita on aiempaa enemmän, kolikoissa olisi tulevaisuudessa oltava selkeä maininta ne liikkeeseen laskeneesta maasta (tai maan nimen lyhenne), jotta käyttäjät tunnistavat helposti niiden alkuperän. Lisäksi valuutan nimi ja kolikon yksikköarvo ilmoitetaan yhteisellä puolella, joten niitä ei ole syytä toistaa kansallisella puolella, paitsi jos käytetään erilaista aakkostoa. Nyt käytössä olevia kansallisen puolen yhteisiä piirteitä (kaksitoista tähteä kuva-aiheen ympärillä sekä vuosiluku) sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot sopivat ilmoittavansa toisilleen etukäteen uuden kuva-aiheen käyttöönotosta.

Tiedotus- ja viestintäpolitiikka yhteisön tasolla

Komission tiedonannossa euroa sekä talous- ja rahaliittoa koskevan tiedotus- ja viestintästrategian toteuttamisesta (KOM(2004) 552) esitetään puitteet yhteisön viestintätoimille. Strategian perusperiaatteet ovat hajauttaminen, toissijaisuus, koordinointi ja kumppanuus. Strategiaan kuuluvat

- komission ja jäsenvaltioiden yhteistyökumppanuudet

- kummitoimintaohjelmat

- verkostot, tiedotustoimipisteet ja muut luonnolliset kumppanit

- seminaarit ja konferenssit

- mielipidekyselyt

- ulkoinen tiedotustoiminta

- julkaisut ja muu tiedotusaineisto.

Komissio on tekemässä vuoden 2005 viimeisen neljänneksen aikana kumppanuussopimukset Liettuan, Slovenian ja Viron kanssa. Kyproksen, Latvian ja Maltan odotetaan pyytävän pian kumppanuusneuvotteluja komission kanssa.

Hiljattain liittyneiden jäsenvaltioiden ja euroalueen jäsenvaltioiden välillä on parhaillaan käynnissä seitsemän eri kummitoimintahanketta, joissa euron jo käyttöön ottaneet maat jakavat kokemuksiaan.

Eurosta ja talous- ja rahaliitosta on laadittu useita julkaisuja, esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden pk-yritysten opas, jossa ehdotetaan hyviä käytänteitä ja annetaan neuvoja onnistuneeseen siirtymiseen valmistautumiseen. Erityisesti uusien jäsenvaltioiden toimittajille on suunnattu kattava koulutustilaisuuksien sarja, jossa käsitellään talous- ja rahaliittoa, euroa ja sen käyttöönottoa ja yhteisön talouspolitiikkaa yleisesti. Komissio valmistelee myös uusissa jäsenvaltioissa pidettäviä konferensseja. Lisäksi uusissa jäsenvaltioissa ja euroalueen maissa tehdään mielipidetutkimuksia, joista saadaan arvokasta tietoa siitä, mitä kansalaiset ajattelevat eurosta ja talous- ja rahaliitosta. Tutkimusten avulla komission ja uusien jäsenvaltioiden on helpompi tarkentaa strategioitaan.

JULKINEN MIELIPIDE HILJATTAIN LIITTYNEISSÄ JÄSENVALTIOISSA

EOS Gallup toteutti syyskuussa 2005 toisen Eurobarometri-selvityksen uusien jäsenvaltioiden kansalaisten euron käyttöönottoon liittyvistä mielipiteistä ja tietämyksestä. Vuosi ensimmäisen kyselyn jälkeen järjestetyssä kyselyssä tiedusteltiin yli 10 000 kansalaisen mielipiteitä.

Kansalaiset haluavat enemmän tietoja

Mielenkiinto euron käyttöönottoa kohtaan on edelleen melko vähäistä, sillä vastaajista vain 48 prosenttia ilmoitti olevansa asiasta kiinnostunut ja 49 prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut. Tuloksiin vaikuttaa varmasti se, ettei euron käyttöönottopäivä yksittäisissä maissa ole varmistunut.

Euroon ja sen käyttöönoton edellytyksiin liittyvä tietämys on edelleen suhteellisen heikkoa. Haastatelluista useimmat (58 prosenttia) eivät tiedä, että heidän kotimaansa on siirryttävä euron käyttöön, tai osaa sanoa, kuinka monta maata euroalueeseen nyt kuuluu. Suurin osa tiesi kuitenkin euron käyttöönoton tavoiteajankohdan omassa maassaan, ja useimmat myös tunsivat eurosetelit ja -kolikot.

Vastaajista puolet (51 prosenttia, lisäystä kolme prosenttia) arvioi, ettei tunne euroa kovin hyvin, mutta haluaa eurosta riittävästi tietoja hyvissä ajoin ennen maansa siirtymistä käyttämään sitä. Samoin kuin vuonna 2004, suurin osa kansalaisista (86 prosenttia) halusi tietoa mahdollisimman pian. Vastaajien enemmistö (62 prosenttia) luottaa tietolähteistä eniten omaan kansalliseen keskuspankkiinsa, johon luotetaan huomattavasti enemmän kuin muihin instituutioihin (vain 31 prosenttia luotti maansa hallitukseen taikka keskus- tai alueviranomaisiin ja 23 prosenttia EU:n toimielimiin). Asianomaisten jäsenvaltioiden kansalaiset pitävät parhaana vaihtoehtona euroa koskevien tiedotuskampanjoiden toteuttamista televisiossa esitetyillä tietoiskuilla (73 prosenttia) tai sanomalehti-ilmoituksilla (73 prosenttia), joiden jälkeen tulevat radiossa esitettävät tietoiskut (64 prosenttia) sekä tiedotteet ja esitteet (64 prosenttia). Useimmat kansalaiset haluavat, että tiedotuskampanjoissa keskitytään euron käytännön vaikutuksiin (vaikutukset palkkaan, pankkitiliin jne.) ja valuutan muuntamiseen liittyvän vilpin estämiseen. Hintojen kaksoismerkintä katsotaan tärkeimmäksi välineeksi kansalaisten totuttamiseksi uuden arvoasteikon käyttöön.

Yleinen mielipide eurosta

Euron käyttöönoton vaikutukset arvioitiin vähemmän myönteisiksi kuin vuonna 2004. Kansalaisista 38 prosenttia (6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004) uskoo, että eurolla on omassa maassa myönteisiä vaikutuksia, kun taas 46 prosenttia (lisäystä 5 prosenttia) odottaa kielteisiä vaikutuksia. Vuonna 2004 vastaajista 40 prosenttia oletti, että henkilökohtaisella tasolla vaikutukset ovat myönteisiä, mutta vuonna 2005 luku oli vähentynyt 36 prosenttiin. Lisäksi kielteisiä vaikutuksia odottavien osuus on kasvanut 44 prosentista 49 prosenttiin. Vastaajista 37 prosenttia on tyytyväisiä siihen, että euro korvaa kansallisen valuutan, kun 53 prosenttia ei pidä ajatuksesta. Näiden ryhmien ero oli 5 prosenttiyksikköä vuonna 2004, mutta nyt se on jo 16 prosenttiyksikköä. Joissakin jäsenvaltioissa (Unkarissa ja Sloveniassa) suurin osa kansalaisista on kuitenkin tyytyväisiä siihen, että kansallinen valuutta korvataan eurolla.

Ajankohdasta kysyttäessä kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa 17 prosenttia toivoi eurosta uutta valuuttaansa mahdollisimman pian ja 32 prosenttia vasta jonkin ajan kuluttua. Suhteellinen enemmistö (46 prosenttia, lisäystä 6 prosenttia) katsoo, että euro olisi otettava käyttöön mahdollisimman myöhään. Kansalaiset näyttävät kuitenkin olevan tietoisia euron käyttöönoton käytännön eduista yhtä hyvin kuin vuonna 2004, sillä 92 prosenttia arvioi saavansa eurosta hyötyä matkustellessaan ja 80 prosenttia tehdessään ostoksia euroalueella; 74 prosenttia tietää, että valuutanvaihto tulee tarpeettomaksi euroalueella. Lisäksi useimmat vastaajat (51 prosenttia) eivät usko euroon siirtymisen aiheuttavan heille suurempaa haittaa. Väärinkäytöksiä tai perusteettomia hinnankorotuksia pelkäävien määrä on kuitenkin kasvanut hieman vuoden aikana (71 prosentista 75 prosenttiin), ja 48 prosenttia uskoo edelleen, että euron käyttöönotto kiihdyttää inflaatiota. Vain 24 prosenttia uskoo, että euro tukee hintojen vakautta.

Kyselytutkimuksen tärkein anti

Euron käyttöönottoon liittyvä yleinen asenne on edelleen epätyydyttävä, ja tiedon taso on pysynyt ennallaan. Osasyitä tähän voivat olla Euroopan perustuslain paikalleen jähmettynyt tilanne kahden jäsenvaltion kansanäänestyksen kielteisen tuloksen seurauksena, käynnissä oleva keskustelu EU:n rahoitusnäkymistä sekä uusien jäsenvaltioiden sisäiset tekijät. Kansalaisilla on kuitenkin myönteinen käsitys euron käytön käytännön seurauksista ja eduista, mikä osoittaa, että mielipidetiedustelut saattavat antaa liian kielteisen kuvan euron kannatuksesta. Tulosten sosiodemografinen jakauma osoittaa, että miehet ja nuoret sekä koulutettu ja kaupungeissa asuva väestö suhtautuvat euroon paljon muuta väestöä myönteisemmin.

Ei liene epäilystäkään, etteikö osa väestöstä olisi tunteen tasolla kiintynyt kansalliseen valuuttaansa aivan kuten ensimmäisen aallon maissakin. Nykyisissä euroalueen maissa euron kannatus vahvistui aikanaan huomattavasti, kun suuret tiedotuskampanjat pyörähtivät käyntiin.

Hiljattain liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa eurosta ja haluaisivat olla hyvissä ajoin valmistautuneita siirtymiseen. Suurilla tiedotuskampanjoilla lisätään kansalaisten tietämystä ja euron kannatusta.

PÄÄTELMÄT

Yhdestätoista jäsenvaltiosta, jota koskee poikkeus, yhdeksän on asettanut euron käyttöönotolle tavoiteajankohdan. Neljässä maassa on laadittu kansallisen siirtymäsuunnitelman ensimmäinen versio ja kolmessa hyväksytty viestintästrategia.

Valmistelut ovat varsin eri vaiheissa eri maissa, ja yleisesti ottaen valmisteluja on nopeutettava, jos maat haluavat olla ajoissa valmiita. Varsinkaan useimpien jäsenvaltioiden suunnittelemassa ”big bang” -vaihtoehdossa yrityksille ja viranomaisille ei jää siirtymäaikaa valmistelujen loppuunsaattamiseksi.

Julkinen mielipide hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa ei ole tyydyttävällä tasolla. Tämä on lisäsyy laajojen viestintäohjelmien toteuttamiselle.

STATE OF PRACTICAL PREPARATIONS (September 2005)

Czech Republic | Estonia | Cyprus | Latvia |

National target date for euro adoption | 1 January 2010 (*) (*) Preliminary date | 1 January 2007 | 1 January 2008 | 1 January 2008 |

ERM II entry | 28 June 2004 | 2 May 2005 | 2 May 2005 |

National co-ordinating institution | The National Changeover Committee, chaired by the Secretary General of the Ministry of Finance, created on 27/01/05 | Joint coordination by the Minister of Finance and the Central Bank of Cyprus, created on 29/12/04 | The Steering Committee for the preparation and coordination of the euro changeover was established on 18 July 2005 |

Approved National Changeover Plan | The Czech Republic’s Euro Accession Strategy was approved by the Government in October 2003 http://www.cnb.cz/euro_index.php | First draft of euro adoption plan was approved on 1 September 2005 http://www.fin.ee/index.php?id=13324 | A report on the introduction of the euro was approved by the government on 21 June 2005. The National Changeover Plan will be approved in November 2005. |

Type of scenario | Big-Bang | Big-Bang | Big-Bang |

Dual circulation period | 2 weeks | 1 month | 2 weeks |

Exchange of national currency | Commercial banks (banknotes and coins): at least 6 months free of charge. Central Bank (banknotes and coins): indefinitely | The central bank will exchange banknotes for 10 years and coins for 2 years. | The central bank will exchange without time limit. |

Frontloading and sub-frontloading | Frontloading from September 2006; sub-frontloading also foreseen. | November – December 2007 | December 2007 |

Dual display of prices | Compulsory: 6 months before and after €-day | October 2007 till June 2008 |

Design of the national side | Competition under consideration | Design selected and published December 2004 | Competition launched | In final stage |

Nr of different coin designs | 1 design | 3 designs | 4 designs |

National mint | Yes | No | No | No |

Estimation on the need for banknotes and coins | 230 million banknotes and 950 million coins | 150-200 million coins | 87 million banknotes and 300 million coins |

National law adaptations | Umbrella law under consideration |

Communication strategy | Yes, endorsed by the National Changeover Committee on 21/06/05 | In process |

Partnership agreement | In process |

Twinning agreement | Between IE – MT – CY: communication and information strategy; between GR – CY: technical issues related to the changeover |

STATE OF PRACTICAL PREPARATIONS (September 2005)

Hungary | Malta | Poland | Slovenia |

National target date for euro adoption | 1 January 2010 | 1 January 2008 | Not decided yet | 1 January 2007 |

ERM II entry | 2 May 2005 | 28 June 2004 |

National co-ordinating institution | Preparatory work is ongoing in the Ministry of Finance and Magyar Nemzeti Bank (Central Bank of Hungary). | Two Committees appointed on 13/06/05: a Steering Committee and a Euro Changeover Committee reporting to it | Inter-institutional working group MoF-NBP | The Coordinating Committee for Technical Preparations to Introduce the Euro was created in July 04. |

Approved National Changeover Plan | A Masterplan for the Euro Changeover was approved in January 2005 http://www.bsi.si/html/eng/projects/euro/index.html |

Type of scenario | Big-Bang with possible phasing out features | Big-Bang |

Dual circulation period | 1 month | 7 days |

Exchange of national currency | Commercial banks exchange banknotes and coins free of charge until 1 March and the Central Bank without time limit |

Frontloading and sub-frontloading |

Dual display of prices | From 1 March 2006 till 30 June 2007 |

Design of the national side | Public survey | Approved |

Nr of different coin designs | 8 designs |

National mint | Yes | No | Yes | No |

Estimation on the need for banknotes and coins | Between 4 and 5 billion coins | 74 million banknotes and 235 million coins |

National law adaptations | Umbrella law |

Communication strategy | In process | Endorsed by Bank of Slovenia on 19/05/05 and by the government on 2/06/05 |

Partnership agreement | In process |

Twinning agreement | Between AU – HU: communication and information strategy | Between IE – MT – CY: communication and information strategy; | Between DE – PL: communication and information strategy and practical issues | Between NL – SI – LT : communication and information strategy |

STATE OF PRACTICAL PREPARATIONS (September 2005)

Lithuania | Slovakia | Sweden |

National target date for euro adoption | 1 January 2007 | 1 January 2009 | Not decided yet |

ERM II entry | 28 June 2004 |

National co-ordinating institution | Commission for the Coordination of the Adoption of the Euro in Lithuania, established on 30/05/05 | Ministry of Finance |

Approved National Changeover Plan | The first version of the National Euro Adoption Plan was approved by the government on 27 Sept 2005 | The National Changeover Plan was approved on 6 July 2005 http://www.nbs.sk/PRESS/PR050707.HTM |

Type of scenario | Big-Bang | Big-Bang |

Dual circulation period | 15 days | 16 days |

Exchange of national currency | Commercial banks: free of charge during 60 days after €-day. Central bank: free of charge for an unlimited period. | Commercial banks exchange banknotes until end 2009 and coins until June 2009 (free of charge). The Central Bank exchanges banknotes without time limit and coins for 5 years. |

Frontloading and sub-frontloading | Frontloading of euro banknotes to commercial banks by 20 December 2006 at the latest and of euro coins by 1 October 2006 at the latest. | One to 4 months prior to €-day |

Dual display of prices | From 60 calendar days before €-day until 60 days after €-day (compuls.) | Compulsory: from one month after fixing of conversion rate till one year after euro adoption. Voluntary: for an additional 6 months |

Design of the national side | Approved | Competition launched |

Nr of different coin designs | 3 designs |

National mint | Yes | Yes |

Estimation on the need for banknotes and coins | 118.3 million banknotes and 290 million coins |

National law adaptations | The draft Law on the Adoption of the Euro is prepared. | Umbrella law and a second and a third group of laws under consideration |

Communication strategy | Approved by the government on 27 September 2005 | In process |

Partnership agreement | In process |

Twinning agreement | Between NL – SI – LT : communication and information strategy Under consideration: between BE – LT on tax and debt issues | Between AU – SK: communication and information strategy; Between BE – SK: technical issues related to the changeover |

ANNEX 2

LIST OF RELEVANT CHANGEOVER CHARACTERISTICS

X: Approved or established P: In progress |

|CZ |EE |CY |LV |LT |HU |MT |PL |SI |SK |SE | |National target date |X |X |X |X |X |X |X | |X |X | | |National Changeover Plan | |X | | |X | | | |X |X | | |National Changeover Committee | |X |X |X |X | |X | |X |X | | |Type of scenario | |X |X |X |X | | | |X |X | | |Length of dual circulation period | |X |X |X |X |X | | |X |X | | |Exchange at commercial banks after dual circ. | |X | | |X | | | |X |X | | |Exchange at central bank after dual circ. | |X |X |X |X | | | |X |X | | |Frontloading of financial institutions | |X | |X |X | | | | |P | | |Sub-frontloading of retailers and general public | |X | | |X | | | | |P | | |Deferred debit | | | | | | | | | |P | | |Piggy coin operations | |X | | | | | | | | | | |Arrangements for bank opening hours | | | | | | | | | |X | | |Loading of ATMs | | | | | | | | | |P | | |Denominations of notes in ATMs | | | | | | | | | | | | |Transport and storage for euro cash | | | | | | | | | |P | | |Transport and storage for legacy cash | | | | | | | | | |P | | |Change only given in euro by retailers | | | | |X | | | | |X | | |Euro coins kits for retailers | | | | | | | | | | | | |Euro coins kits for the general public | | | | | | | | | | | | |Design of national side of the euro coins | |X |P |P |X | | | |X |P | | |Supply arrangements for euro coins | |P | | |P | | | | |P | | |Adaptations of national law | |P | | |P | | | |P |X | | |Dual display of prices before €-day | |X | |X |X | | | |X |X | | |Dual display of prices after €-day | |X | |X |X | | | |X |X | | |Dual display of utility bills | |X | | | | | | |X |X | | |Dual display of civil servants’ wages | | | | | | | | | | | | |Voluntary dual display of prices | | | | | | | | | |X | | |Agreements on price stability | | | | |X | | | | |X | | |Formalised fair-pricing agreements | | | | |X | | | | | | | |IT preparations | |X | | | | | | | |X | | |Training for cash handlers | |X | | | | | | | |X | | |Accounting adaptations | |X | | | | | | | |X | | |Share capital conversion | |X | | | | | | | |X | | |Rounding rules in legislation | |X | | | | | | |X |X | | |Eval. of the costs involved for the public sector | | | | | | | | | | | | |Communication strategy | |X |P | |X | |P | |X |P | | |Partnership agreement | |P | | |P | | | |P | | | |Twinning agreement | | |X | |X |X |X |X |X |X | | |

[pic]

[pic]

[1] Viimeisin komission lähentymiskertomus (KOM(2004)690) annettiin 20. lokakuuta 2004. Siinä todettiin, että tällä hetkellä yksikään 11 jäsenvaltiosta, joita koskee poikkeus, ei täytä kaikkia kriteereitä (kestävä julkinen talous, hintavakaus, valuuttakurssin vakaus vaaditulla aikavälillä ja pitkien korkojen taso). Komissio päätti lähentymiskertomuksen päätelmien perusteella olla ehdottamatta poikkeusten kumoamista.

[2] Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet jäsenvaltiot ovat liittymissopimuksen 4 artiklan nojalla ”jäsenvaltioita, joita koskee poikkeus”. Ruotsi on ollut toukokuusta 1998 jäsenvaltio, jota koskee poikkeus.

[3] Ennakkotoimituksella tarkoitetaan sitä, että keskuspankki toimittaa ennen euroon siirtymisen määräpäivää pankkeihin euron seteleitä ja kolikoita, sillä pankeilla on tärkeä rooli käteisrahan syöttämisessä talouteen. Pankit puolestaan hoitavat edelleenjakelun, eli jakavat osan näistä seteleistä ja kolikoista vähittäiskauppaan ja muihin yrityksiin, jotta varmistetaan, että ne voivat antaa vaihtorahan euroina heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

[4] Eurostatin yksityiskohtaisessa tilastoanalyysissä kävi ilmi, että tiettyjen palvelualojen hinnat (ravintolat, kahvilat, kampaamot, elokuvat ja urheilupalvelut) todellakin nousivat merkittävästi. Ne edustavat kuitenkin hyvin pientä osaa kotitalouden kokonaismenoista ja niillä oli vain marginaalinen vaikutus yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin. Koska kyseisiä palveluja kuitenkin käytetään säännöllisesti, ne vaikuttivat vahvasti kuluttajien inflaatiokäsitykseen. Ks. myös: http://epp.eurostat.cec.eu.int/cache/ITY_PUBLIC/2-18062003-AP/EN/2-18062003-AP-EN.HTML

[5] Tätä jaksoa voidaan lyhentää kansallisella säädöksellä tai se voidaan rajoittaa koskemaan vain tietyntyyppisiä tai tiettyihin aloihin liittyviä oikeudellisia asiakirjoja. Kaikki maksut – käteismaksut ja muut maksut – suoritetaan joka tapauksessa yksinomaan euroina.

[6] Komission ehdotuksesta keskustellaan parhaillaan neuvoston työryhmässä. Neuvoston odotetaan hyväksyvän ehdotus piakkoin, mahdollisesti jo ennen vuodenvaihdetta.