52005DC0431

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 14.9.2005

KOM(2005) 431 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Toinen eSafety-tiedonanto ECALL KANSALAISTEN KÄYTTÖÖN

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Toinen eSafety-tiedonanto ECALL KANSALAISTEN KÄYTTÖÖN

1. Johdanto

Tiedonannossaan ”i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta” komissio esittelee vuoteen 2010 ulottuvan tietoyhteiskuntastrategiansa. i2010-aloitteessa tunnustetaan liikennesektorin suuri merkitys ja myös sen merkitys tieto- ja viestintätekniikan tutkimus- ja kehitystyölle: ala vastaa 10 prosentista Euroopan BKT:stä ja työllisyydestä. Turvalliset ja tehokkaat liikenne- ja liikkuvuuspalvelut ovatkin olennaisen tärkeitä Lissabonin kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.

Komissio aikoo näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntää kaikkia sen käytössä olevia välineitä: televiestintäalan sääntelyvälineitä, tutkimusrahoitusta ja poliittisia aloitteita. Tätä varten komissio aikoo osana i2010-strategiaa käynnistää lippulaiva-aloitteen aiheesta ”älyauto”. [1]

Tämän tiedonannon aiheena ovat ne kiireelliset käytännön toimet, joita älyautoaloitteen[2] ensimmäisen rakenneosan eli yleiseurooppalaisen ajoneuvoihin asennettavan hätäpuhelutoiminnon (eCall) liikkeelle saaminen edellyttää.

Tieliikenteen turvallisuuden parantaminen on tarpeen sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä. Vuonna 2004 tieliikenteessä kuoli Euroopan unionin 25:ssä jäsenvaltioissa 43 000 ihmistä. Kunnianhimoisena tavoitteena on pienentää tieliikennekuolemien määrä 25 000:een vuoteen 2010[3] mennessä, mutta ilman kiireellisiä toimenpiteitä tavoitteeseen ei päästä. Tämä tarkoittaisi tarpeettomien kuolemien jatkumista Euroopan teillä ja mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Terveydenhuoltojärjestelmille koituvat kustannukset pysyisivät valtavina, ja taloutta rasittaisivat tuottavuuden menetys ja laajat aineelliset vahingot.

Tekniikkaa, jolla voidaan pelastaa ihmishenkiä ja lievittää loukkaantumisia, on kuitenkin jo nyt saatavilla. Ensimmäisessä eSafety-tiedonannossaan[4] komissio ehdotti toimia, joilla kehitetään ja otetaan käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaan pohjautuvia ajoneuvojen älykkäitä turvajärjestelmiä. Tällaisilla järjestelmillä voidaan torjua onnettomuuksia, lievittää niiden seurauksia ja auttaa pelastustyössä, jos onnettomuus kuitenkin tapahtuu.

Ensimmäisen eSafety-tiedonannon hyväksymisen jälkeen alalla on saavutettu merkittävää edistystä ja monet eSafety-tekniikat, -järjestelmät ja –palvelut ovat valmiita käyttöönottoa varten. Yksi näistä järjestelmistä on yleiseurooppalainen ajoneuvoihin asennettava hätäpuhelutoiminto eli eCall .

Onnettomuuden tapahtuessa ajoneuvossa oleva eCall-laite soittaa hätäpuhelun, joka ohjautuu automaattisesti lähimpään hälytyskeskukseen. eCall-toiminto voidaan käynnistää myös manuaalisesti, mutta vakavan onnettomuuden tapahtuessa eCall-laite lähettää viestin automaattisesti. Onnettomuuspaikkaa koskevien tietojen tarkkuus on eCall-toiminnon ensiarvoisen tärkeä ominaisuus: hätäpalvelut saavat tiedot välittömästi ja ne myös tietävät täsmälleen, minne mennä. Tämä lyhentää avun saamiseen kuluvaa aikaa huimasti.

eCallin laajamittainen käyttöönotto kuuluu eSafety-aloitteen ensisijaisiin tavoitteisiin. Vuodesta 2002 lähtien sidosryhmät ovat yhteistyössä kehittäneet eCall-täytäntöönpanosuunnitelmaa. Ilman jäsenvaltioiden kiireellisiä toimia eCall-toiminnon käyttöönotto voi kuitenkin viivästyä merkittävästi.

2. TAVOITTEENA YLEISEUROOPPALAINEN AJONEUVOIHIN ASENNETTAVA HÄTÄPUHELUPALVELU (ECALL)

Komission ensimmäisen eSafety-tiedonannon keskeinen suositus oli, että perustettaisiin yhdenmukaistettu Euroopan laajuinen ajoneuvoihin asennettava hätäpuhelinpalvelu (eCall), joka perustuu Euroopan yleisen hätänumeron 112 käyttöön.

Euroopassa tapahtuu vuosittain yli 1,7 miljoonaa onnettomuutta, joihin tarvitaan sairaanhoitoapua, ja tätäkin enemmän onnettomuuksia, joissa tarvitaan muunlaista apua. Onnettomuuden jälkeen auton matkustajat voivat olla sokissa, he ei eivät välttämättä tiedä tarkkaa sijaintiaan tai eivät pysty ilmoittamaan sitä tai käyttämään matkapuhelinta. Kaikissa näissä tapauksissa eCall-toiminnosta on apua: se voi merkittävästi nopeuttaa avun saamista ja lievittää vammojen vakavuutta. Toteutuessaan eCall tuo valtavat sosioekonomiset edut.

Merkittävää edistystä kohti eCallin täysimittaista käyttöönottoa on jo saavutettu. Täytäntöönpanoa valvomaan perustettu eCall-ohjausryhmä on asettanut vuoden 2009 täysimittaisen toteutuksen tavoiteajaksi.

Täysin toimivan hälytysketjun perustaminen eCall-toimintaa varten edellyttää kuitenkin monien eri viranomaisten yhteistyötä. Tällaisen yhteistyön käynnistyminen on ollut hidasta, eikä se kaikissa jäsenvaltioissa ole vielä alkanut lainkaan. On tunnustettu, että hälytyspalveluita olisi nykyaikaistettava, mutta käytännössä tätä estävät rahoituksen puute tai organisatoriset ongelmat.

Komissio kehottaakin painokkaasti jäsenvaltioiden ja alueiden hallintoja toimimaan ja investoimaan eCall-toimintoa varten tarvittavaan hälytysinfrastruktuuriin, jotta yleiseurooppalainen palvelu voitaisiin käynnistää vuonna 2009.

2.1 Miten eCall toimii?

Ajoneuvoihin asennettava eCall on hätäpuhelutoiminto, jonka ajoneuvon matkustajat aktivoivat manuaalisesti tai jonka järjestelmä käynnistää automaattisesti, kun ajoneuvoon asennetut anturit laukeavat onnettomuustilanteessa. Aktivoituessaan ajoneuvoon asennettu eCall-laite soittaa hätäpuhelun (yleensä lähimpään, 112-numeroon kytkettyyn PSAP:hen eli Public Service Answering Point -hälytyskeskukseen). Tässä puhelussa kulkee sekä ääntä että dataa. Äänipuhelun kautta ajoneuvon matkustajat saavat yhteyden koulutettuun eCall-operaattoriin. Samanaikaisesti eCall-toiminto lähettää tietyt vähimmäistiedot puhelun vastaanottaneelle eCall-operaattorille.

Vähimmäistietoihin sisältyvät tiedot onnettomuuden ajasta ja tarkasta paikasta ja ajoneuvon tunnustiedot, eCall-statustieto (vähintäänkin tieto siitä, onko eCall valittu manuaalisesti vai automaattisesti) sekä tiedot mahdollisesta palveluntarjoajasta.

2.2 Miksi eCall on tarpeen?

Euroopan komission rahoittamassa E-MERGE-hankkeessa[5] tehdyn selvityksen mukaan eCall-järjestelmällä, jossa onnettomuuspaikan tarkat sijaintitiedot toimitetaan PSAP:lle ja hälytyspalveluille, voidaan lyhentää onnettomuuden vasteaikaa noin 50 % maaseudulla ja jopa 40 % kaupunkialueilla . Kun vakavasti loukkaantuneet saavat hoitoa nopeammin onnettomuuden jälkeen, voidaan merkittävästi pienentää kuolleisuutta ja lievittää vammojen vakavuutta. Tämä tunnetaan onnettomuuspotilaiden hoidossa ”kultaisena tuntina”.

[pic] Kuva 1: eCall-toiminnon periaate

E-MERGE-hankkeessa ja SEiSS-tutkimuksessa[6] tehdyt eCall-toimintoa koskevat kustannus–hyötyarviot osoittavat, että EU:n 25:ssä jäsenvaltiossa voidaan pelastaa jopa 2 500 henkeä vuosittain ja lievittää vammojen vakavuutta 15 %. Nämä arviot perustuivat CARE-onnettomuustietokantaan[7] vuodelta 2002.

Tieliikenneonnettomuudet aiheuttavat myös ruuhkia ja joskus uusia onnettomuuksiakin. Kun pelastustyö nopeutuu, eCall voi myös vähentää ruuhkia. Edellä mainitut tutkimukset osoittavat, että ruuhkat voivat vähentyä jopa 20 %. Lisäksi muut tienkäyttäjät saavat nopeammin tiedon onnettomuudesta.

eCallin kokonaisvaikutus arvioitiin SEiSS-tutkimuksessa seuraavasti: onnettomuuskustannuksien vuotuiset säästöt ovat 22 miljardia euroa ja ruuhkien vähentymisestä johtuvat vuotuiset säästöt 4 miljardia euroa, jolloin vuotuiset kokonaishyödyt ovat jopa 26 miljardia euroa. Vaadittavat kokonaisinvestoinnit ovat näihin hyötyihin verrattuna melko pieniä eli 150 euroa ajoneuvoa kohden ja enintään 50 000 euroa kunkin hälytyskeskuksen (PSAP) uudistamiseen.[8] Kun perustaksi otetaan tällainen PSAP-alkuinvestointi ja tähän lisätään henkilöstön koulutuskustannukset ja riittävä kielituki, vuosittaisiksi kokonaiskuluiksi EU:n 25 jäsenvaltiossa tulee 4 550 miljoonaa euroa , ajoneuvoon asennettavat järjestelmät mukaan luettuina. Tätä laskelmaa varten arvioitiin, että EU:n 25 jäsenvaltiossa tarvittava PSAP-määrä on keskimäärin yksi PSAP 31 000 asukasta kohden ja että PSAP:n henkilöstön määrä on 60.

Edellä annetut luvut osoittavat, että eCall-järjestelmän kustannus–hyötysuhde on merkittävästi positiivinen. Vaikka käytettäisiin alhaisempaa onnistumisastetta ja korkeampia kustannuksia, kustannus–hyötysuhde jää edelleen positiiviseksi, mikä vahvistaa eCall-palveluun tehtävien investointien mielekkyyden.

2.3 Miksi eCall-palvelussa käytetään numeroa 112?

eCall-hankkeen tavoitteena on toteuttaa Euroopan laajuinen hätäpuhelupalvelu, jota voidaan käyttää kaikissa Euroopan ajoneuvoissa ajoneuvon merkistä, rekisteröintimaasta ja sijainnista riippumatta. Eurooppalaiset matkustavat autoillaan ulkomaille yhä useammin, joten Euroopan laajuinen yhteentoimivuus on eCall-palvelun ennakkoehto.

Euroopan yhteinen hätänumero 112 otettiin käyttöön tällaisen hätäpuhelupalvelun tarjoamiseksi vuonna 1991 tehdyllä neuvoston päätöksellä.[9] Tähän numeroon soitetut puhelut ohjautuvat lähimpään hälytyskeskukseen (PSAP) Euroopan eri maissa. Puhelu on maksuton kaikista puhelimista, ja yleensä tällaiset puhelut reititetään ensisijaisina.

Hälytyspalvelut saavat vuosittain 180 miljoonaa puhelua, jotka yhä useammin soitetaan matkapuhelimista (nyt 60–70 %). Näistä puheluista 15 % on sellaisia, joissa sijaintia ei voida tarkasti määrittää, jolloin avun lähettäminen viivästyy huomattavasti tai sitä ei voida lähettää lainkaan.

Vuonna 2002 annetussa yleispalveludirektiivissä[10] säädetään velvoitteesta, jonka mukaan julkisten verkkojen operaattoreiden on tarjottava hälytyspalveluiden käyttöön puheluiden soittajien sijaintia koskevat tiedot siinä määrin kuin tämä on teknisesti mahdollista[11]. Sijaintitiedolla varustetut numeroon 112 soitetut puhelut tunnetaan nimellä ”E112-puhelut”.

Myös eCall-hanke hyötyy, kun E112-puheluiden sijaintitietojen käsittely tulee mahdolliseksi PSAP:issä. Tällaisen investoinnin jälkeen PSAP:iden uudistaminen eCall-tasolle on verrattain edullista. Kun käytetään numeroa 112, voidaan rakentaa eCall-palvelu, joka on aidosti Euroopan laajuinen, perustuu hyväksyttyihin direktiiveihin ja edellyttää suhteellisen pieniä investointeja.

Niin sanotussa telealan tietosuojadirektiivissä[12] annetaan säännöksiä, joilla turvataan henkilötietojen ja yksityisyyden suoja sähköisessä viestinnässä. On kuitenkin katsottu, että todellisessa hätätilanteessa avuntarve ylittää yksityisyyden suojan. Tämän vuoksi direktiivissä sallitaan sijaintitietojen ja muiden henkilökohtaisten tietojen käsittely hätäpuheluita vastaanottavissa organisaatioissa.

2.4 Suuntaviivat vuoteen 2009 mennessä tapahtuvaa täysimittaista toteuttamista varten

eCall-ohjausryhmä perustettiin laatimaan perusarkkitehtuuri ja liiketoimintamalli eCall-järjestelmälle ja määrittelemään sekä julkisten että yksityisten sidosryhmien tehtävät. Näihin sidosryhmiin kuuluvat jäsenvaltiot, komissio, teleoperaattorit, PSAP-operaattorit, ajoneuvojen valmistajat, välinetoimittajat, moottoriteiden ylläpitäjät, autoliitot, vakuutusala sekä palveluntarjoajat.

Ohjausryhmä on laatinut yhteistoimintamuistion[13] eCallin toteuttamisesta. Muistion tavoitteena on varmistaa, että eCall toimii kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Muistiolla kootaan yhteen eCallia toteuttavat eri sidosryhmät hyväksytyn arkkitehtuurin ja rajapintojen yhteisten määrittelyiden pohjalta. Näihin sisältyvät myös vähimmäistietojen (Minimum Set of Data – MSD) määrittelyt. Muistion allekirjoittivat Euroopan komissio, autoteollisuutta edustava Euroopan autonvalmistajien yhdistys ACEA sekä eurooppalainen tieliikenteen telematiikan yhteistyöorganisaatio ERTICO jäsentensä puolesta elokuussa 2004. Nyt muistiolla on yli 50 allekirjoittajaa.

eSafety-hankkeen kumppanit ovat sopineet eCall-hankkeen toteuttamisen suuntaviivoista, jotka on esitetty kuvassa 2. Tärkeimmät virstanpylväät ovat:

a) Sopimus eCall hankkeen toteuttamissuunnitelmasta, liiketoimintamallista ja standardeista vuoden 2005 loppuun mennessä.

b) Ajoneuvon eCall-järjestelmän täysimittaiset eritelmät ja kehitystyön aloittaminen vuoden 2006 puoliväliin mennessä.

c) Täydet käyttökokeet ja ensikäyttäjät vuonna 2007.

d) eCallin käyttöönotto vakiovarusteena kaikissa markkinoille syyskuun 2009 jälkeen tulevissa ajoneuvoissa.

Jotta eCall-tekniikka voisi toimia, jäsenvaltioiden on vuoden 2007 loppuun mennessä varustettava tai uudistettava PSAP:nsa siten, että ne voivat käsitellä eCall-sijaintiviestejä.

[pic]

Kuva 2: Suuntaviivat eCall-hankkeen toteuttamiselle

3. TOIMET, JOILLA ECALL TUODAAN KANSALAISTEN KÄYTTÖÖN VUOTEEN 2009 MENNESSÄ

eCall voi toteutua, jos alan teollisuus ja julkisen sektorin sidosryhmät sitoutuvat siihen. Alan teollisuus on valmis varustamaan kaikki uudet ajoneuvot eCall-laitteilla alkaen malleista, jotka tulevat markkinoille syyskuun 2009 jälkeen. Ilman jäsenvaltioiden täysimittaista sitoutumista autoteollisuus ei kuitenkaan tee investointeja. Kaikkien sidosryhmien on yhdessä tuettava eCallia kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, ja etenkin eSafety-foorumissa.

3.1 Jäsenvaltioiden toimet

Jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava eCall-yhteistoimintamuistio Jäsenvaltioiden olisi välittömästi allekirjoitettava eCall-hankkeen yhteistoimintamuistio sopivalla tasolla ja sitouduttava Euroopan laajuisen eCallin täytäntöönpanoon. Yhteistoimintamuistiossa on nyt 50:n sidosryhmän allekirjoitukset, mutta vain kaksi jäsenvaltiota (Suomi ja Ruotsi) sekä Sveitsi ovat allekirjoittaneet sen. Jos allekirjoituksia – erityisesti jäsenvaltioilta – ei saada, vaarana on eCallin täytäntöönpanon viivästyminen ja teollisuuden sitoutumisen heikkeneminen. Jäsenvaltioiden olisi tuettava hätänumeroa 112 ja E112:ta Euroopan yhteinen hätänumero 112 on käytössä 24:ssä jäsenvaltiossa.[14] Sitä käytetään kuitenkin kansallisten numeroiden rinnalla, ja ainoastaan Tanskassa ja Alankomaissa 112 on ainoa käytössä oleva hätänumero. Useimmat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet sangen hitaasti kannustamaan julkisten matkaviestintäverkkojen operaattoreita tarjoamaan sijaintitietoja (E112). Koska eCall perustuu 112:een ja E112:een, jäsenvaltioiden olisi edistettävä numeron 112 käyttöä ja ryhdyttävä toimiin, joilla nopeutetaan sijaintitietovalmiuden käyttöönottoa julkisissa matkaviestintäverkoissa. Jäsenvaltioiden olisi uudistettava PSAP:nsa, jotta ne pystyvät käsittelemään sijaintitiedoilla varustettuja E112-puheluita ja eCall-puheluita. Jäsenvaltioiden olisi viimeistään vuoden 2007 loppuun mennessä pyrittävä varmistamaan, että riittävin suunnitelmin parannetaan hälytyskeskusten (PSAP) infrastruktuuria, jotta ne voivat käsitellä ajoneuvoista tulevien eCall-puheluiden välittämää sijaintitietoa ja muita tietoja. Myös E112-asetuksen noudattamista varten jäsenvaltioiden olisi uudistettava PSAP:nsa ensinnäkin käsittelemään E112-puheluiden sijaintitietoja ja tämän jälkeen tehtävä lisäuudistuksia, jotta eCall-puhelut voitaisiin käsitellä ETSI:ssä parhaillaan laadittavien standardien mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava riittävät sijaintitietoa hyödyntävät hätäpalvelut sekä asianmukainen kielituki Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden PSAP:t pystyvät käsittelemään ajoneuvoista tulevat eCall-puhelut asianmukaisesti, että henkilöstöllä on tähän tarvittava koulutus ja että kielitukea on tarjolla. Niiden olisi myös varustettava koko hätäpalveluketjunsa (PSAP:t, hälytyskeskukset, hälytysajoneuvot ja sairaaloiden päivystyspoliklinikat) soveltuvilla tieto- ja viestintäteknisillä välineillä, joilla varmistetaan nopea ja luotettava reagointi liikenneonnettomuuksiin ja hyödynnetään kaikki ajoneuvon eCall-puheluiden tarjoama tieto. RESCUE-hankkeessa[15] kehitellään palvelumallia koko hälytysketjulle. |

4. 3.2 eCallin edistäminen kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla

Komissio suosittelee voimakkaasti, että jäsenvaltiot perustavat kansallisia järjestelmiä eCallin edistämistä varten. Näihin järjestelmiin olisi saatava edustajat asianomaisista ministeriöistä (liikenne, viestintä ja sisäasiat), hätäpalveluista vastaavat viranomaiset mukaan luettuina, sekä teollisuudesta ja palveluntarjoajilta. Kansallisten toimien tueksi komissio käynnistää 112-numeroa, E112:ta ja eCallia koskevan tiedotusohjelman ja järjestää konferensseja parhaiden toimintatapojen vaihtoa varten.

Komissio aikoo ehdottaa väestönsuojelukomitealle hätäpuheluita, 112-numeroa, E112:ta ja eCallia käsittelevän työryhmän perustamista. Jäsenvaltioiden olisi tuettava tätä työryhmää, jotta eri jäsenvaltioissa voitaisiin ratkaista vielä avoimet kysymykset, jotka liittyvät yhteentoimivan Euroopan laajuisen E112- ja eCall-palvelun investointeihin.

Kaikkien eSafety-hankkeen sidosryhmien olisi tuettava eCall-ohjausryhmän työtä ja käytettävä sitä foorumina niiden yhä avointen kysymysten ratkaisemiseksi, jotka liittyvät eCallin Euroopan laajuiseen käyttöönottoon vuoteen 2009 mennessä. Näitä ovat sopimukset ajoneuvoon asennettavien järjestelmien eritelmistä ja eCallin liiketoimintamallista sekä käyttötestien järjestäminen.

eSafety-foorumi on tärkeä eurooppalainen yhteistyöelin, jolla voidaan jatkaa vuoropuhelua ajoneuvojen älykkäiden turvajärjestelmien kehityksen ja käyttöönoton vauhdittamiseksi Euroopassa. Komissio aikoo järjestää tällä foorumilla säännöllisiä korkean tason tapaamisia ja täysistuntoja. Näin kaikki sidosryhmät voivat seurata eCall-järjestelmän käyttöönoton edistymistä ja tarvittaessa toteuttaa lisätoimia.

eCall-järjestelmän on toimittava kaikissa Euroopan GSM- ja 3G-verkoissa. eCallin transaktio- ja tiedonsiirtoprotokollien standardointi ajoneuvoon asennetun eCall-päätteen ja PSAP:n välillä on näin ollen äärimmäisen tärkeää. Komissio on pyytänyt ETSI:ä nopeuttamaan eCallin standardointityötä ja tarvittaessa työskentelemään CEN:in kanssa. ETSI:n olisi laadittava eCallia koskevat standardiluonnokset vuoden 2005 loppuun mennessä.

4. TURVALLISEMPI TULEVAISUUS ESAFETYN JA MUIDEN KOMISSION TOIMIEN AVULLA

ESAFETY-ALOITE ON OSA komission laaja-alaista strategiaa Euroopan tieliikenteen turvallisuuden ja kuljetusten tehokkuuden parantamiseksi. Samalla pyritään säilyttämään alan toimijoiden – erityisesti autonvalmistajien – kilpailukyky ja parantamaankin sitä.

Tieliikenneturvallisuuden alalla eSafety-aloite on saanut osakseen maailmanlaajuista tunnustusta. eCall on eSafety-ohjelmaan kuuluva etusijahanke, joka on saavuttanut kypsän vaiheen. eSafety-foorumin alaisuuteen on perustettu yksitoista työryhmää, joiden muutkin tulokset (eCallin lisäksi) alkavat tulla näkyviin. Komissio toimii aktiivisesti myös sääntelypuolella ja edistää tieliikenteen turvallisuutta yhteisaloitteilla.

eSafety-aloitteen ja yhteisön tukemien tutkimusohjelmien ansiosta laajaa markkinoille tuloa varten valmiina on erilaisia aktiivisia turvajärjestelmiä ja kuljettajan tukijärjestelmiä, kuten ESP, ACC, kaistavahti ja törmäyksen seurauksia lieventävä järjestelmä. Komissio aikoo tehostaa ponnistelujaan näiden järjestelmien vapaaehtoisen käyttöönoton edistämiseksi.

4.1 eSafety

Ihmisen ja koneen vuorovaikutus (Human Machine Interaction – HMI) kuuluu eSafety-ohjelman painopisteaiheisiin. HMI-työryhmä perustettiin vuonna 2003 tarkastelemaan käyttöliittymiä koskevien eurooppalaisten periaatteiden [16] täytäntöönpanotilannetta. Tarkastelu tehtiin jäsenvaltioiden toimittamien raporttien pohjalta. Ryhmä keskittyi HMI-ongelma-alueisiin, kuten paikkatietoja hyödyntävien laitteiden käyttöönottoon ja ajoneuvoon asennettaviin uusiin järjestelmiin, jotka ovat yhä monimutkaisempia. Työryhmä antoi loppuraporttinsa helmikuussa 2005. Sen pohjalta komissio aikoo antaa HMI-suosituksen, johon kuuluvat uudistetut eurooppalaiset periaatteet (ESoP).

Reaaliaikainen liikenne- ja matkatieto (Real-Time Traffic and Travel Information – RTTI) on toinen painopistealue. eSafety-foorumin RTTI-työryhmä pyrkii tunnistamaan ja poistamaan RTTI-palveluiden Euroopan laajuisen täytäntöönpanon esteitä. Näitä ovat liikennetietosisällön vähäinen saatavuus, ongelmat julkiset ja yksityisen sektorin roolien määrittelyssä, radiolähetyskapasiteetin saatavuus sekä liiketoimintamallien ongelmat. Työssä otetaan huomioon komission suositus Euroopan telemaattisista liikenne- ja matkatietopalveluista.[17] RTTI-työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Euroopan unionin maat sopisivat reaaliaikaisten liikenne- ja matkatietopalveluiden edellyttämän tietoketjun laajentamisesta, jolloin 80 % EU:n väestöstä kuuluisi standardoitujen palveluiden piiriin vuoteen 2010 mennessä. Ryhmä antaa loppuraporttinsa vuoden 2005 loppuun mennessä.

eSafety-foorumin käyttäjäyhteyksiä käsittelevä työryhmä (User Outreach Working Group) tutkii toimia, joilla käyttäjille voidaan kertoa eSafety-järjestelmien eduista ja näin lisätä käyttäjien tietoisuutta järjestelmistä. Tämä on erittäin tärkeää, jotta tällaisten järjestelmien kysyntää voitaisiin kasvattaa käyttäjien keskuudessa, jolloin myös liiketoimintamahdollisuudet kohentuvat. Ryhmä on tarkastellut parhaita toimintatapoja ja aiemmista kampanjoista ja käyttäjätiedotuksesta saatuja kokemuksia sekä joidenkin aiempien järjestelmien yleistymistapoja. Ryhmä ehdottaa kaikkien sidosryhmien ”viestintäelimen” perustamista ja eSafety-merkin luomista. Tämä ehdotus sisältyi toukokuussa 2005 annettuun ryhmän ensimmäiseen väliraporttiin, ja siitä keskustellaan parhaillaan muissa eSafety-ryhmissä, myös täytäntöönpanon etenemissuunnitelmaa käsittelevässä ryhmässä.

4.2 Muut komission toimet

Komissio perusti vuonna 2005 korkean tason ryhmän käsittelemään EU:n autoteollisuuden kilpailukykyä. Tässä ryhmässä (CARS 21) ovat mukana Euroopan komissio, autoteollisuuden johtajat, Euroopan parlamentti, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt ja käyttäjät. Se laatii yhtenäisen strategian alan kestävää kehitystä varten, määrittelee parhaat sääntelytavat ja selvittää innovaatioiden ennakkoedellytyksiä.

Komissio aikoo lisäksi vuonna 2005 laatia puolivälin arvion tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelmasta. Tässä tarkastelussa arvioidaan yleistä edistymistä tavoitteessa eli Euroopan tieliikenteen kuolonuhrien määrän puolittamisessa vuoteen 2010 mennessä.

5. Päätelmät

Tekniikkaa ja järjestelmiä, joilla voidaan pelastaa ihmishenkiä ja lievittää loukkaantumisia tieliikenneonnettomuuksien yhteydessä, on jo nyt saatavilla. eSafety-aloitteella tällaiset kehittynyttä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät järjestelmät tuodaan tienkäyttäjien ulottuville. Näistä ensimmäinen on eCall: kun eCall on täysin toiminnassa, se voi vuosittain säästää jopa 2500 henkeä ja tuoda huomattavia sosioekonomisia etuja. Se parantaa välittömästi EU:n 454 miljoonan kansalaisen elämänlaatua.

Haasteena on varmistaa, että eCall otetaan laajalti käyttöön Euroopassa. Teknologia on valmista ja alan teollisuus on sitoutunut toimimaan. Nyt on jäsenvaltioiden vuorostaan sitouduttava järjestelmään ja investoitava tarvittavaan hätäpalveluinfrastruktuuriin.

Hätäpalveluiden uudistaminen ei ole ilmaista, mutta kustannus–hyötysuhde on arvioitu hyväksi. Kun investoinnit on tehty, saadaan muitakin etuja. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita toimimaan välittömästi tämän tiedonannon suositusten pohjalta. Komissio seuraa edistymistä tarkoin ja harkitsee lisätoimenpiteitä, jos eCall ei lähde liikkeelle tässä esitetyn etenemissuunnitelman mukaisesti.

[1] Komission tiedonanto: i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, KOM(2005) 229 lopullinen, 1.6.2005.

[2] ’Autoilla’ viitataan i2010-tiedonannon yhteydessä henkilöautoihin, kuorma-autoihin, busseihin ja moottoripyöriin.

[3] Tieliikenneturvallisuuden eurooppalainen toimintaohjelma – Tieliikenteen kuolonuhrien määrän puolittaminen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä: yhteinen vastuu, KOM(2003) 311 lopullinen, 2.6.2003.

[4] Turvallisia ja älykkäitä ajoneuvoja tieto- ja viestintätekniikan avulla, KOM(2003) 542 lopullinen, 15.9.2003.

[5] Ks. http://www.gstforum.org/en/subprojects/rescue/

[6] Tutkimus ajoneuvojen älykkäiden turvajärjestelmien käyttöönoton mahdollisista sosioekonomisista vaikutuksista (Exploratory Study on the potential socio-economic impact of the introduction of Intelligent Safety Systems in Road Vehicles), ks. http://europa.eu.int/information_society/activities/esafety/call_4/index_en.htm.

[7] http://europa.eu.int/comm/transport/care/index_en.htm

[8] SEiSS-tutkimuksen arvioita: perusteena ajoneuvoon asennettavan yksikön massatuotanto ja sellaisten PSAP:iden uudistaminen, jotka jo nyt ovat valmiita käsittelemään E112-puheluiden sijaintitietoja.

[9] Yhtenäisen Euroopan hätänumeron käyttöön ottamisesta 29. heinäkuuta 1991 tehty neuvoston päätös (91/396/ETY), EYVL L 217, 6.8.1991, s. 31.

[10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/22/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi), EYVL L 108, 24.4.2002.

[11] Kaikissa numeroon 112 suuntautuvissa puheluissa verkon operaattori joko lähettää sijaintitiedon lähtökohtaisesti (ns. push-malli) tai erillistä tietopyyntöä vastaan (ns. pull-malli). Tätä toimintoa otetaan parhaillaan käyttöön noin puolessa jäsenvaltioista nimellä ”enhanced 112” tai ”E112”. Sijaintitietona ilmoitetaan useimmissa tapauksissa matkaviestintäverkon kyseisen solun sijainti (ns. solutunniste).

[12] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla.

[13] “Memorandum of Understanding for Realisation of Interoperable In-Vehicle eCall”, ks. www.eScope.info

[14] Puolaa koskeva jäsenyysvelvoitteiden rikkomisesta johtuva menettely aloitettiin maaliskuussa 2005.

[15] RESCUE on osa integroitua hanketta nimeltä GST, ks. http://www.gstforum.org/en/7_sub-projects/rescue_rsq/

[16] Komission suositus, annettu 21 päivänä joulukuuta 1999: Turvalliset ja tehokkaat ajoneuvoihin asennettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät: käyttöliittymiä koskevat eurooppalaiset periaatteet, EYVL L 19, 25.1.2000,

[17] Komission suositus, EYVL L 199, 24.7.2001, s. 20.