52003DC0748

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE - Länsi-Balkanin maiden yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan osallistumiseen liittyvät valmistelut

1. Johdanto

Eurooppa-neuvoston 20. kesäkuuta 2003 hyväksymä asiakirja Thessalonikin asialista Länsi-Balkanin osalta: kohti Euroopan yhdentymistä sisältää seuraavat toteamukset: "SAP-maissa aloitetaan yhteisöohjelmia ehdokasvaltioissa noudatettujen suuntaviivojen mukaisesti" ja "SAP-maille voitaisiin antaa mahdollisuus osallistua yhteisön virastojen toimintaan samanlaisin tavoin kuin ehdokasvaltiot".

Euroopan yhteisöllä on jo paljon kokemusta assosioituneiden maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin, koska niihin on osallistunut sekä ehdokasmaita [1] että ETA-maita. Agenda 2000 -toimintaohjelmassa todettiin, että Keski- ja Itä-Euroopan maiden osallistuminen yhteisön säännöstön täytäntöönpano-ohjelmiin tarjoaa "hyödyllisen valmistelumahdollisuuden unioniin liittymiselle perehdyttämällä hakijamaat ja niiden kansalaiset Euroopan unionin eri politiikkoihin ja työskentelymenetelmiin" ja että näin voidaan myös lisätä ehdokasmaiden valmiuksia soveltaa säännöstöä sen sijaan, että se vain saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseessä ei kuitenkaan ole lopullinen valmistautuminen jäseneksi liittymiseen. ETA-maiden esimerkki osoittaa, että yhteisön ohjelmiin osallistumisesta on hyötyä myös maille, jotka saattavat pysyä assosioituneen maan asemassa pitkään tai jopa pysyvästi (esim. Norja ja Islanti). Näin voidaan ennen muuta edistää hedelmällistä kokemustenvaihtoa erityisesti yleiseurooppalaisten hankkeiden yhteydessä.

[1] Ajatus ehdokasmaiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin esitettiin Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Käytännön toteutus alkoi vuonna 1997. Joulukuussa 1997 kokoontunut Luxemburgin Eurooppa-neuvosto teki osallistumisesta ohjelmiin liittymistä valmistelevan strategian välineen. Komission 20. joulukuuta 1999 neuvostolle antamassa kolmeatoista ehdokasmaata koskevassa tiedonannossa esitettiin uudet suuntaviivat, joilla haluttiin tehostaa tämän välineen toimintaa, otettiin Kypros, Malta ja Turkki sen piiriin sekä yksinkertaistettiin menettelyjä. Lisätietoja löytyy unionin laajentumista käsitteleviltä verkkosivuilta osoitteesta http://europa.eu.int/comm/enlargement/pas/ ocp/index.htm

Länsi-Balkanin maiden suhteen on toimittava vastaavasti, koska vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista (SAP-maat) tulee ennemmin tai myöhemmin assosioituneita maita (vakautus- ja assosiaatiosopimus) ja koska ne on tunnustettu mahdollisiksi ehdokasmaiksi. Osallistuminen yhteisön ohjelmiin ja yhteisön virastojen toimintaan ankkuroi nämä maat EU:hun paitsi symbolisesti myös konkreettisesti ja toiminnallisesti. Samalla tuetaan näiden maiden yhdentymiskehitystä helpottamalla asiantuntemuksen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa erityisesti niillä yhteisön säännöstön alueilla, jotka keskeisiltä osin sääntelevät uudistusten toteuttamista Länsi-Balkanin alueella.

Thessalonikin asialistassa hahmoteltiin suuntaviivat tämän päätöksen täytäntöönpanolle [2] ja annettiin komission tehtäväksi valmistella "näistä asioista erillisiä ehdotuksia, yhteisöohjelmien aloittamista koskevat puitesopimusehdotukset mukaan lukien, joissa otetaan huomioon kunkin maan tarpeet ja mahdollisuudet, myös taloudelliset rajoitukset (Cardsin osuus rahoituksesta ja kansallinen rahoitus), ja tarvittavat hallinnolliset valmiudet". Tässä tiedonannossa komissio tekee neuvostolle ehdotuksen suuntaviivoista, joiden mukaisesti Länsi-Balkanin viisi SAP-maata [3] voivat osallistua yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan. Siinä suositellaan vaiheittaista ja valikoivaa toimintamallia, jossa otetaan huomioon kyseisten maiden tarpeet ja tavoitteet.

[2] Yhteisön ohjelmiin osallistuminen on suunniteltava "soveltaen puitesopimuksia, jotka yhteisö ja kukin SAP-maa allekirjoittavat ja joissa määrätään kyseisten ohjelmien aloittamisesta. Komissio päättää, mitä erityisohjelmia kussakin tapauksessa aloitetaan sekä sopii kyseisten maiden kanssa menettelytavoista (yhteisymmärryspöytäkirjan muodossa). Yhteisöohjelmien painopistealueita voisivat olla koulutus, kulttuuri, tutkimus, energia, ympäristö, kansalaisyhteiskunta, pk-yritysten tukeminen ja petosten torjunnan koordinointi."

[3] Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sekä Serbia ja Montenegro.

Tämän tiedonannon tehtävänä on myös valaista SAP-maiden viranomaisille ja kansalaisille tätä varsin monimutkaista prosessia kuvaamalla suuntaviivat ja menettelytavat, aikataulut sekä hallinnolliset ja taloudelliset vaatimukset. On myös huomattava, että näiden viiden SAP-maan osallistuminen vaiheittain yhteisön ohjelmiin tapahtuu samanaikaisesti kun tilanne assosioituneiden maiden osallistumisen osalta on muuttumassa, sillä kymmenen EU:hun liittymässä olevan maan asema muuttuu, kun ne liittyvät unionin jäseniksi 1. toukokuuta 2004. Kyseessä on siis merkittävä vaihe, ja siksi on aiheellista antaa tämä tiedonanto joulukuussa 1999 annetun tiedonannon jatkoksi.

2. Vaiheittain ja valikoiden toteutettava Länsi-Balkanin maiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin

2.1. Yhteisön ohjelmien ominaispiirteet

Yhteisön ohjelmat [4] ovat välineitä, joilla tuetaan Euroopan unionin sisäisiä politiikkoja. Ne ovat toimintaohjelmia, joilla pyritään EU:n ja sen jäsenvaltioiden omiin tavoitteisiin ja jotka rahoitetaan unionin sisäiseen toimintaan liittyvistä budjettikohdista.

[4] Luettelo yhteisön ohjelmista, joihin kaikki ehdokasmaat voivat osallistua, löytyy Internet-osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/enlargement/pas/ ocp/programmes/

Näillä määrärahoilla voidaan rahoittaa vain yhteisön kansalaisten osallistumista ohjelmiin. Näin ollen unionin ulkopuolisten ehdokasmaiden (ja jatkossa SAP-maiden) osallistuminen edellyttää, että kukin maa maksaa yhteisön talousarvioon summan, joka vastaa maan kansalaisten osallistumisesta aiheutuvien menojen arvioitua määrää. Koska yhteisön ohjelmien tavoitteet eivät aina vastaa SAP-maiden tarpeita ja tavoitteita, kannattaa ohjelmiin osallistua vaiheittain ja valikoiden.

Huomattakoon, että kansainvälisiin ohjelmiin sekä sellaisiin yhteisön sisäisiin ohjelmiin, joissa on ulkoinen osio, Länsi-Balkanin maat voivat jo nyt osallistua. Esimerkiksi Tempus (korkeakouluopetusta koskeva yhteistyöohjelma), Life-ohjelman unionin ulkopuolisille maille suunnattu osio [5] ja kansalaisjärjestöille suunnattu ympäristöalan toimintaohjelma rahoitetaan ulkoiseen toimintaan liittyvistä budjettikohdista. Länsi-Balkanin maat voivat osallistua tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudennen puiteohjelman kansainväliseen osioon, vaikka se rahoitetaankin sisäisestä budjettikohdasta. Samoin Nuoriso-ohjelmaan käytetään sisäisiä määrärahoja, mutta sen puitteissa on mahdollista erityisjärjestelyin tehdä yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden kuten Länsi-Balkanin maiden kanssa.

[5] Adrianmeren maat voivat periaatteessa osallistua yhteisön ulkopuolisille maille suunnattuun Life-ohjelmaan, sillä Välimeren alueen ja Itämeren maat on asetettu etusijalle.

Yhteisön ohjelmiin osallistuminen ei ole mahdollista, jos rahoitusvälineenä on Ispa, Interreg, Phare tai Sapard.

2.2. Tärkeimmät menettelytavat

Kahdenväliset puitesopimukset

Keski- ja Itä-Euroopan maiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin perustui Eurooppa-sopimuksiin, mutta SAP-maiden osallistumiselle on luotava oikeusperusta, koska kaikki niistä eivät ole vielä tehneet vakautus- ja assosiaatiosopimusta [6]. Länsi-Balkanin maiden suhteen on näin ollen meneteltävä samoin kuin Kyproksen, Maltan ja Turkin tapauksessa, joiden kanssa yhteisö teki puitesopimukset, koska niiden assosiaatiosopimuksissa ei ollut yhteisöohjelmia koskevia säännöksiä [7].

[6] Kroatian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa yhteisö on jo tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimukset, mutta ne eivät vielä ole tulleet voimaan eikä niissä määrätä ohjelmiin osallistumisesta. Albanian kanssa sopimusneuvottelut ovat meneillään, ja Bosnia-Herzegovinan ja Serbia ja Montenegron osalta ollaan toteutettavuustutkimusten avulla selvittämässä mahdollisuutta käynnistää neuvottelut.

[7] Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa oli menetelty toisin, sillä niiden Eurooppa-sopimuksissa määrättiin yhteisön ohjelmiin osallistumisesta, ja näin ollen assosiaationeuvostoilla oli valtuudet tehdä puitepäätökset, joissa säädetään osallistumista koskevista yleisistä säännöistä ja edellytyksistä.

Vuoden 2004 alussa komissio esittää neuvostolle suositusluonnoksen neuvotteluohjeiksi kaikkien viiden SAP-maan kanssa käytäviä puitesopimusneuvotteluja varten. Kosovolaisten osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi luodaan erityisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon Kosovon erityisasema [8].

[8] YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 1244 mukaisesti.

Puitesopimukset tehdään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti, ja niissä otetaan huomioon yhteisön eri ohjelmien sisäinen oikeusperusta. Kunkin maan osalta sopimuksissa määrätään ohjelmiin osallistumisen yleisperiaatteista, muun muassa hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä valmiuksia koskevista vaatimuksista (esim. varainhoidon valvontaa koskevaista säännöksistä). Tavoitteena on tehdä puitesopimukset vuoden 2004 loppuun mennessä.

Liittäminen vakautus- ja assosiaatioprosessiin

Kahdenväliset sopimukset on ensin syytä tehdä vakautus- ja assosiaatiosopimuksista erillään, mutta myöhemmin saattaa olla aiheellista liittää vakautus- ja assosiaatiosopimuksiin asiaa koskeva erillinen pöytäkirja. Pitkällä aikavälillä ohjelmiin osallistuminen on saatettava osaksi assosiaatioprosessia ja yhteisille toimielimille on annettava asianmukaiset valtuudet, vaikka tämä ei olekaan edellytys toiminnan käynnistämiselle.

Osallistumisoikeutta yhteisön ohjelmiin koskeva lauseke

Ehdokasmaiden osalta yhteisön ohjelmiin osallistuminen edellytti osallistumisoikeutta koskevan lausekkeen lisäämistä ohjelmasta annettuun säädökseen (yleensä neuvoston päätökseen). Tästä syystä osallistumisoikeuden saaminen kesti useita vuosia sen mukaan, miten ohjelmien käynnistämistä tai jatkamista koskevia päätöksiä tehtiin. Jos vastaavaa menettelyä sovellettaisiin SAP-maihin, ne voisivat osallistua suureen osaan ohjelmista vasta vuonna 2007: kahdeksan ohjelmaa käynnistetään tai uudistetaan vuoteen 2005 mennessä, jolloin Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtävät puitesopimukset on tarkoitus panna täytäntöön, mutta 16 jo käynnissä olevaa ohjelmaa jatkuvat vähintään vuoteen 2007, jota ennen niihin ei voisi osallistua.

Jotta SAP-maiden osallistuminen helpottuisi ja jotta päästäisiin tuloksiin jo vuonna 2005, komissio ehdottaa seuraavanlaista erityismenettelyä:

- Meneillään olevat yhteisön ohjelmat julistetaan SAP-maille avoimiksi yleislausekkeella, joka liitetään näiden maiden kanssa tehtäviin kahdenvälisiin puitesopimuksiin (lauseke koskee kaikkia puitesopimuksen voimaantulopäivänä käynnissä olevia ohjelmia);

- Yhteisön uusien ohjelmien (jotka käynnistyvät tai joita jatketaan puitesopimusten voimaantulon jälkeen) suhteen on syytä toimia samoin kuin ehdokasmaiden tapauksessa eli liittää SAP-maiden osallistumisoikeutta koskeva lauseke ohjelmien käynnistämisestä tai jatkamisesta annettaviin säädöksiin (päätöksiin tai asetuksiin).

Yhteisymmärryspöytäkirjat

SAP-maihin sovelletaan samaa menettelyä kuin ehdokasmaihin: jokaisen ohjelman osalta komissio tekee niiden maiden kanssa, jotka haluavat siihen osallistua, yhteis ymmärryspöytäkirjan, jossa määritellään osallistumista koskevat erityissäännöt kuten vaadittavat hallinnolliset valmiudet, arvioitu rahoitusosuus, ohjelman hallinnointiin osallistumista koskevat menettelyt ja varainhoidon valvontaa koskevat säännöt.

Tavoitteena on, että ensimmäiset yhteisymmärryspöytäkirjat tehdään viimeistään vuoden 2005 ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jotta SAP-maat voisivat osallistua kyseisiin ohjelmiin vuodesta 2005 alkaen (ks. vuonna 2005 esitettävät ehdotuspyynnöt).

2.3. Yhteisön ohjelmiin osallistumisen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset

Yleinen lähestymistapa

Komission yksiköiden toimia koordinoidaan, jotta voidaan hyödyntää ehdokasmaiden osallistumisesta saatuja kokemuksia.

Länsi-Balkanin maiden on valittava ohjelmat, joihin ne haluavat osallistua, ja määriteltävä, miten paljon hallinnollisia ja taloudellisia resursseja ne ovat valmiita käyttämään, jotta niiden kansalaiset voivat niihin osallistua.

Yhteisön nykyisistä 28 ohjelmasta kaikki eivät välttämättä sovellu SAP-maille. Jos ohjelmilla halutaan tukea EU:n tiettyjä sisäisiä politiikkoja, ohjelmien tavoitteet ja Länsi-Balkanin maiden omat prioriteetit eivät välttämättä käy yksiin. Vertauskohteena mainittakoon, että käynnissä olevista ohjelmista 16:een osallistuu valtaosa ehdokasmaista ja yhteentoista on tullut hakemuksia kaikista ehdokasmaista.

Joihinkin ohjelmiin osallistuminen edellyttää tiettyjen, esimerkiksi seuraavankaltaisten ehtojen täyttymistä:

- riittävät hallinnolliset valmiudet (esim. Socrates-, Leonardo da Vinci- ja Nuoriso-ohjelmien hallinnointi on kuhunkin osallistuvaan maahan erikseen perustettavien yksiköiden vastuulla; ennen yksiköiden perustamista on tehtävä tiettyjä valmisteluja, ja ohjelmiin osallistuminen edellyttää ennakkotarkastusta, jossa varmistetaan, että yksiköissä on valmiudet soveltaa ohjelmien sääntöjä ja vastata moitteetonta varainhoitoa koskeviin vaatimuksiin);

- kansallinen lainsäädäntö on yhdenmukaistettu yhteisön säännöstön kanssa tai yhteisön säännöstöä on alettu käytännössä soveltaa ennen ohjelmiin osallistumista (esim. Media-ohjelman sekä joidenkin työllisyys- ja sosiaalialan ohjelmien yhteydessä);

Länsi-Balkanin maiden on siis syytä valikoida tarkoin ohjelmat, joihin ne haluavat osallistua, ja osallistuminen on sallittava vaiheittain sitä mukaa kuin maiden hallinnolliset valmiudet ja tuen käyttövalmiudet lisääntyvät. Valinnassa kehotetaan suosimaan seuraavanlaisia ohjelmia:

- yleiseurooppalaiset yleisohjelmat,

- vakautus- ja assosiaatioprosessin tavoitteita tukevat ohjelmat,

- ohjelmat, jotka vastaavat SAP-maiden tilannetta ja omia tarpeita.

Osa ohjelmista ei todennäköisesti tuota SAP-maille ensi alkuun mitään hyötyä ja saattaa edellyttää ennakkotoimenpiteitä, jos ohjelmat koskevat EU:n sisäisten politiikkojen tai yhteisön säännöstön erityiskysymyksiä tai jos niiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden välistä tietyn alan poliittista yhteistyötä [9].

[9] Huomattakoon myös, että jotkin piakkoin päättyvät ohjelmat eivät tässä vaiheessa enää todennäköisesti hyödyttäisi Länsi-Balkanin maita, joten osallistumista olisi syytä lykätä siihen, kunnes ohjelma uusitaan.

Kansainvälisten ohjelmien ja sellaisten yhteisön ohjelmien kansainvälisten osioiden osalta, joihin Länsi-Balkanin maat saavat jo osallistua (Tempus, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen kuudes puiteohjelma, Life-ohjelman unionin ulkopuolisille maille suunnattu osio [10], Nuoriso-ohjelma), on selvitettävä, milloin osallistuminen vastaavaan yhteisön ohjelmaan olisi mahdollista ja miten siirtyminen ohjelmasta toiseen kannattaisi toteuttaa.

[10] Osallistumisoikeus Life-ohjelman unionin ulkopuolisille maille suunnattuun osioon on annettava kaikille Adrianmeren maille.

On otettava huomioon myös Cards-ohjelman ensisijaiset aihealueet kuten tulliyhteistyö sekä oikeus- ja sisäasioita koskevat kysymykset. SAP-maiden olisi arvioitava osallistumista näiden alojen ohjelmiin suhteessa siihen, missä määrin ne täydentävät Cards-toimia ja mitä lisäarvoa ne tuovat.

Komissio keskustelee SAP-maiden kanssa eri ohjelmien erityispiirteistä ja auttaa niitä valitsemaan tarpeisiinsa sopivat ohjelmat.

SAP-maiden rahoitusosuus, valmiudet vastaanottaa tukea ja hallinnolliset resurssit

SAP-maiden viranomaisille on korostettava, että yhteisön ohjelmiin osallistumisesta saatavat hyödyt riippuvat ennen muuta maiden halukkuudesta sijoittaa niihin riittävästi varoja ja maiden hallinnollisista valmiuksista.

Kunkin maan on maksettava yhteisön talousarvioon vuotuinen rahoitusosuus sen mukaan, missä määrin sen kansalaisten arvioidaan osallistuvan tiettyyn ohjelmaan. Rahoitusosuuden määrä sovitaan komission kanssa käytävissä neuvotteluissa ja kirjataan kohdassa 2.3 mainittuun yhteisymmärryspöytäkirjaan. Rahoitusosuuden käyttö suunnitellaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Rahoitusosuus voidaan osarahoittaa Cards-ohjelmasta (ks. alla).

Yhteisön on hyödynnettävä ehdokasmaiden osallistumisesta saatuja kokemuksia arvioitaessa kunkin SAP-maan valmiuksia käyttää varoja ja määriteltäessä sopivia maksusääntöjä. On tärkeää varmistaa, että ohjelmiin myönnetty kansallinen rahoitusosuus käytetään täysimääräisesti eikä sitä käytetä muihin tarkoituksiin, sillä käyttämättä jääneitä varoja ei palauteta maksajavaltioille.

Ennen osallistumista on varmistettava myös se, että SAP-maat ovat varanneet ohjelmia varten riittävästi toimivia hallinnollisia resursseja.

Cards-ohjelmasta myönnettävää rahoitusta koskevat säännöt

Cards-ohjelmaa koskeviin ohjeisiin lisätään periaatteet ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti Cards-ohjelmasta voidaan osarahoittaa SAP-maiden rahoitusosuuksia niiden osallistuessa yhteisön ohjelmiin. Pääperiaatteet ovat seuraavat:

- Osarahoitus maksetaan kansallisten Cards-ohjelmien nykyisistä talousarvioista.

- Yhteisön ohjelmien rahoitusosuuksien osarahoitukseen käytettävä määrä ei saa ylittää 5 %:tä kansallisen Cards-ohjelman vuotuisesta talousarviosta. Jotta yhteisön ohjelmiin osallistuttaisiin vähitellen ja valikoivasti, Cards-osarahoitusta voi käyttää kullakin ohjelmakaudella 3-5 uuteen ohjelmaan. Osarahoitus ei saa ylittää 75 %:tä prosenttia minkään ohjelman kansallisesta rahoitusosuudesta, ja sen osuutta on supistettava vähitellen kolmen vuoden ohjelmakauden aikana.

- Yhteisön ohjelmaan osallistumiseen tarkoitettu osarahoitus maksetaan edunsaajamaalle kolmivuotisen rahoitustuen muodossa kolmivuotiskauden alussa. SAP-maat voivat tämän jälkeen käyttää näitä maksettuja määriä maksaessaan vuosittain ohjelmien rahoitusosuuksia yhteisön talousarvioon.

Monivuotisia ohjelmia (vuodet 2005-2006) ja vuonna 2005 alkavia vuotuisia kansallisia ohjelmia muutetaan vastaavasti.

2.4. Alustava täytäntöönpanoaikataulu

Tavoitteena on toteuttaa ohjelmien ensimmäinen valintakierros vuonna 2005, jolloin järjestelmä saataisiin toimimaan poliittisen tavoitteen mukaisesti kahden vuoden kuluessa Thessalonikin asialistan julkaisemisesta. Komission on pohdittava myös sitä, miten tämä toimi vaikuttaa nykyisiin rahoitusnäkymiin, ja varauduttava osallistujien määrän lisääntymiseen tulevaisuudessa sekä varmistettava, että ohjelmista vastaavissa pääosastoissa hallinnon siirtyminen käsittelemään kymmenen liittymässä olevan maan jälkeen viittä SAP-maata tapahtuu ongelmitta.

Aikataulu on suhteellisen tiukka:

- neuvosto antaa ja vahvistaa puitesopimusten neuvotteluohjeiden luonnokset vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin sopimukset voidaan tehdä ennen vuoden 2004 loppua;

- kauden 2005-2006 monivuotiset ohjelmasuunnitelmat hyväksytään ja Cards-ohjelmaa koskevat ohjeet ajantasaistetaan ennen vuoden 2004 loppua;

- neuvottelut pitäisi saattaa päätökseen ja ensimmäiset yhteisymmärryspöytäkirjat allekirjoittaa viimeistään keväällä 2005.

3. Länsi-Balkanin maiden osallistuminen yhteisön virastojen toimintaan

3.1. Yleiset menettelytavat

Yhteisön virastot [11] ovat neuvoston asetuksilla perustettuja itsenäisesti toimivia laitoksia, joiden tehtävänä on tuottaa tietyn alan asiantuntemusta ja standardisoitua teknistä tietoa sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden tarpeisiin tai toimia tyyppihyväksyjänä määrätyllä alalla.

[11] Luettelo yhteisön virastoista, joiden toimintaan ehdokasmaat voivat mahdollisesti osallistua, löytyy Internet-osoitteesta: http://europa.eu.int/comm/enlargement/pas/ ocp/agencies/ Tässä yhteydessä on mainittava myös Europol ja Eurojust, vaikka ne eivät olekaan varsinaisesti yhteisön virastoja vaan EU:n virastoja, jotka on perustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti. Neuvosto on antanut Europolille valtuudet neuvotella sopimuksia Länsi-Balkanin maiden kanssa.

Thessalonikin asialistassa todetaan seuraavaa: "SAP-maille voitaisiin antaa mahdollisuus osallistua yhteisön virastojen toimintaan samanlaisin tavoin kuin ehdokasvaltiot". Ehdokasmaiden osallistuminen tapahtui ensi alkuun monissa eri muodoissa, joita olivat esimerkiksi "valmentava ja valistava" osallistuminen seminaareihin, hallintoneuvoston kokousten johdosta järjestettyihin erityisistuntoihin ja yhteisiin työryhmiin, kansallisten asiantuntijoiden tilapäiset siirrot kuten myös täysi osallistuminen ilman äänioikeutta viraston ja sen hallintoneuvoston toimintaan. Tähän mennessä ehdokasmaat ovat voineet varsinaisesti osallistua vain Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan [12], mutta useimmat näistä maista ovat aloittaneet neuvottelut osallistumisesta Euroopan lentoturvallisuusviraston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa.

[12] Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan ovat 1.1.2002 alkaen osallistuneet kaikki muut ehdokasmaat paitsi Turkki, joka on ollut mukana 26.3.2003 alkaen.

SAP-maat voivat osallistua yhteisön virastojen toimintaan lähes vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin yhteisön ohjelmiin:

- Osallistuminen on toteutettava valikoiden, sillä vain viisi virastoa voi suoralta kädeltä tehdä yhteistyötä SAP-maiden kanssa [13], koska niiden toimenkuvaan ja toimintatapoihin kuuluu olennaisena osana yleiseurooppalaisuus ja niiden tavoitteet vastaavat SAP-maiden omia tavoitteita. Nämä virastot ovat Euroopan ympäristökeskus, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, Euroopan meriturvallisuusvirasto ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto.

[13] SAP-maat eivät voi osallistua muiden virastojen toimintaan joko siksi, että virastoilla on käynnissä avustusohjelmia, jotka on suunnattu koko Länsi-Balkanin alueelle tai sen osiin (Euroopan jälleenrakennusvirasto, Euroopan koulutussäätiö), tai siksi, että virastoilla on tekninen rooli, joka liittyy yksinomaan EU:n sisäisiin politiikkoihin ja sisämarkkinoihin (esim. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, Euroopan lääkearviointivirasto, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, Sisämarkkinoilla toimiva yhdenmukaistamisvirasto (tavaramerkit ja mallit), Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto, yhteisön kasvilajikevirasto ja Euroopan unionin elinten käännöskeskus).

- SAP-maita kehotetaan etenemään ehdokasmaiden tavoin vaiheittain: vuosina 2005 ja 2006 kannattaa ensin käynnistää yhteistyöohjelmia osana alueellista Cards-ohjelmaa, jotta SAP-maat voivat perehtyä virastojen työhön. Näin ne voisivat toteuttaa valmistavia toimenpiteitä, jos viraston toimintaan osallistuminen edellyttää yhteisön säännöstön käyttöönottoa ja/tai hallinnollisten valmiuksien parantamista. Vasta yhteistyöohjelmasta saatujen kokemusten perusteella olisi tarkoituksen mukaista harkita sopimusta yksittäisen viraston toimintaan osallistumisesta.

- Yhteisön ohjelmien tavoin yhteisön virastojen menot rahoitetaan yhteisön sisäiseen toimintaan liittyvistä budjettikohdista. Näin ollen yhteisön ulkopuolinen maa voi osallistua täysin viraston toimintaan vain, jos se suorittaa maksun yhteisön talousarvioon [14].

[14] Kyseisten maiden on maksettava vuosittain rahoitusosuus, joka kasvaa vähitellen kolmen ensimmäisen vuoden aikana sitä mukaa, mitä enemmän maa osallistuu viraston toimintaan. Osarahoitus kansallisista Cards-ohjelmista on mahdollista vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin osallistuttaessa yhteisön ohjelmiin.

- Menettelyjen osalta todettakoon, että koska virastot ovat hyvin erilaisia ja myös eri maiden tarpeet eroavat toisistaan, yhteisön on syytä arvioida kunkin maan kanssa ajankohta, jolloin maan olisi mahdollista ja toivottavaa osallistua tietyn viraston toimintaan, ja aloittaa kahdenvälistä sopimusta koskevat neuvottelut vasta silloin.

3.2. Euroopan ympäristökeskus

Cards-ohjelmasta on myönnetty tukea Euroopan ympäristökeskuksen ja Länsi-Balkanin maiden väliseen yhteistyöhankkeeseen vuodesta 2002 alkaen alueellisen ympäristön jälleenrakennusohjelman osana.

Kesäkuun 6. päivänä 2003 joukko Länsi-Balkanin maiden hallitusten ministereitä ilmoitti ympäristöasioista vastaavalle komissaarille Margot Wallströmille kirjeitse maidensa halukkuuden osallistua ympäristökeskuksen toimintaan. Heinäkuun 23. päivänä 2003 päivätyssä vastauksessaan komissaari Wallström totesi olevan liian aikaista käsitellä maiden osallistumispyyntöä. Hän mainitsi myös, että Thessalonikin asialistan perusteella maiden on mahdollista päästä mukaan yhä suurempaan osaan viraston toimintaa sitä mukaa kuin maiden valmiudet täyttää velvoitteet ja vastata osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista kehittyvät.

Sitä, missä tahdissa ja miten Länsi-Balkanin maat voivat osallistua Euroopan ympäristökeskuksen toimintaan, voidaan käsitellä jatkossa alueellisen ympäristön jälleenrakennusohjelman erityisryhmän kokouksissa. Lyhyellä aikavälillä on syytä pyrkiä jatkamaan ja mahdollisuuksien mukaan lisäämään nykyistä Länsi-Balkanin maiden ja ympäristökeskuksen välistä yhteistyötä.

3.3. Alustava aikataulu

Tässä vaiheessa ei ole mahdollista laatia yleisaikataulua, jonka mukaisesti SAP-maat voisivat osallistua yhteisön virastojen toimintaan, sillä sitä ennen komission on käytävä kunkin maan kanssa neuvottelut, joissa käsitellään kutakin virastoa erikseen ja otetaan huomioon aiemmista yhteistyöohjelmista saadut kokemukset.

Cards-ohjelmasta todettakoon seuraavaa:

- ohjeet voidaan muuttaa samalla kun muutetaan yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevia ohjeita vuonna 2004,

- yhteistyöohjelmia ja valmistelevia toimenpiteitä voidaan ottaa mukaan alueelliseen Cards-ohjelmaan vuodesta 2005 alkaen.

Luettelo käytetyistä lyhenteistä

Cards // Yhteisön jälleenrakennus-, kehitys- ja vakautusapu (Community Assistance for Reconstruction, Development and Stabilisation)

ETA // Euroopan talousalue

Ispa // Liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline

Interreg // Yhteisön raja-alueita koskeva Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) yhteisöaloite

Life // Ympäristöalan rahoitusväline

Media // Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävä ohjelma

KIE-maat // Keski- ja Itä-Euroopan maat

SAP-maat // Vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat maat

Sapard // Maatalouden ja maaseudun kehittämisen erityinen liittymisohjelma

Sokrates // Yhteisön koulutusalan toimintaohjelma

Tempus // Euroopan laajuinen korkeakouluopetusta koskeva yhteistyöohjelma

EU // Euroopan unioni