14.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 183/1

1.

Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) annetussa neuvoston päätöslauselmassa (1) tunnustetaan kaikki nuoret yhteiskunnan voimavaraksi ja pidetään tärkeänä tukea nuorten oikeutta osallistua heihin vaikuttavien politiikkojen kehittämiseen nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun avulla.

2.

Neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat antoivat 27. marraskuuta 2012 päätöslauselman (2) katsauksesta nuorten kanssa käytävään, nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa koskevaan jäsenneltyyn vuoropuheluun, jossa todetaan, että nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön yleinen temaattinen painopiste kolmatta 18 kuukauden työskentelyjaksoa (1. tammikuuta 2013 – 30. kesäkuuta 2014) varten on sosiaalinen osallisuus.

3.

Jäsennelty vuoropuhelu on osallistava prosessi ja kolmannen 18 kuukauden työskentelyjakson tulokset perustuvat Irlannin, Liettuan ja Kreikan puheenjohtajakausien aikana toteutettujen kansallisten kuulemisten sekä Dublinissa maaliskuussa 2013, Vilnassa syyskuussa 2013 ja Thessalonikissa maaliskuussa 2014 pidettyjen EU:n nuorisokonferenssien tuloksiin.

4.

Dublinin nuorisokonferenssin yhteisissä päätelmissä keskityttiin seuraaviin painopisteisiin: työllisyys, osallistuminen, hyvinvointi, tukivälineet (sosiaali- ja nuorisopalvelut), nuorisojärjestöt ja laadukas nuorisotyö, jotka esiteltiin nuorisoasiain ministereille koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston istunnossa toukokuussa 2013 (3).

5.

Vilnan nuorisokonferenssin yhteisissä päätelmissä keskityttiin seuraaviin painopisteisiin: koulutus, neuvonta, siirtyminen koulutuksesta työelämään, työmarkkinaolosuhteet, itsenäisyys, nuorisojärjestöjen rooli ja monialainen yhteistyö, jotka esiteltiin nuorisoasiain ministereille koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston istunnossa marraskuussa 2013 (4).

6.

Thessalonikin nuorisokonferenssin yhteisissä suosituksissa keskityttiin seuraaviin painopisteisiin: laadukkaaseen koulutukseen, laadukkaaseen nivelvaiheeseen, laadukkaisiin työpaikkoihin, sukupolvien väliseen vuoropuheluun ja oppimiseen, aktiiviseen osallisuuteen, nuorten yrittäjyyteen ja sosiaaliseen yrittäjyyteen (5).

7.

Erasmus+-ohjelmassa annetaan käyttöön lisärahoitusmahdollisuuksia jäsennellyn vuoropuhelun tukemiseksi, kansallisille työryhmille suunnatut suorat vuotuiset avustukset mukaan luettuina.

8.

Yhteisessä EU:n nuorisoraportissa, joka julkistettiin 27. marraskuuta 2012 (6), esitettiin arvio jäsennellystä vuoropuhelusta ja ehdotettiin, että prosessia voitaisiin kehittää edelleen arvioimalla sitä ja jäsennellyn vuoropuhelun tuloksia, lisäämällä taustoiltaan erilaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua kansallisiin työryhmiin ja kannustamalla päättäjiä ottamaan paremmin huomioon nuorten esittämät suositukset.

9.

Jäsennellyn vuoropuhelun arvioinnin tulisi olla osa tulevaa toista EU:n nuoriso raporttia, ja siihen tulisi sisältyä yleiskatsaus kansallisella ja EU:n tasolla käydyn jäsennellyn vuoropuhelun tulostentarkasteluun.

10.

Jäsennellyssä vuoropuhelussa ja siihen liittyvissä kuulemisissa olisi keskityttävä yleiseen temaattiseen painopisteeseen, josta nuoret ja päätöksentekijät ovat yhdessä keskustelleet ja jonka neuvosto on asettanut, jotta prosessin kaikkien jaksojen johdonmukaisuus ja jatkuvuus voidaan varmistaa.

11.

Jäsenneltyä vuoropuhelua varten olisi luotava yksinkertaistettu ja selkeä rakenne, jotta varmistetaan yleisteeman jatkuva esilläolo ja parannetaan ajanhallintaa nuorten kuulemisten yhteydessä.

Kunkin jakson ensimmäisessä vaiheessa kaikkien sidosryhmien olisi saavutettava yhteisymmärrys ja omaksuttava alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa neuvoston asettamaan yleiseen temaattiseen painopisteeseen, ja sen olisi oltava myöhemmissä vaiheissa käytävää vuoropuhelua ohjaava kehys.

Toisessa vaiheessa olisi järjestettävä kuulemisia, joiden olisi johdettava mahdollisiin ratkaisuihin. Niistä olisi ilmoitettava neuvostolle ja lopuksi olisi annettava suosituksia yleisestä temaattisesta painopisteestä.

Kolmannessa vaiheessa olisi keskityttävä esittämään konkreettisia toimia, jotka toimitetaan neuvostolle pohdittavaksi.

12.

Jotta jäsennelty vuoropuhelu tavoittaisi laajempia piirejä, kansallisten työryhmien, joita nuorisotutkijat ja nuorisotyöntekijät avustavat, olisi tarvittaessa paikallisia ja alueellisia viranomaisia kuullen pyrittävä. varmistamaan nuorten aktiivinen osallistuminen, myös niiden nuorten, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet jäsenneltyyn vuoropuheluun. Nuorisotiedotus- ja nuorisotyöverkostoja voitaisiin pyytää avustamaan kansallisia työryhmiä, jotta mahdollisuuksien mukaan enemmän nuoria saataisiin osallistumaan toimintaan.

13.

EU:n puheenjohtajavaltioiden järjestämien nuorisokonferenssien tulosten parantamiseksi nuorisokonferenssien työskentelymenetelmiä ja päätöksentekoprosesseja olisi arvioitava ja tarkistettava. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot voisivat kansallisen toimivallan asianmukaisesti huomioon ottaen pohtia nuorille tarkoitetun palautemekanismin kehittämistä jäsennellyn vuoropuhelun perusteella annettujen suositusten toteutettavuudesta. Suositukset voitaisiin soveltuvin osin ottaa huomioon toimintapolitiikan laatimisessa ja parempaan lopputulokseen pääsemiseksi nuorten kannalta.

14.

Olisi käynnistettävä luova ja osallistava prosessi jäsennellyn vuoropuhelun näkyvyyden lisäämiseksi Euroopassa, minkä ansiosta prosessille voitaisiin luoda kansallinen ja eurooppalainen ”brändi”. Komission olisi jatkettava EU:n jäsennellylle vuoropuhelulle omistetun osion kehittämistä eurooppalaisen portaalin osalta.

15.

Nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun yleinen temaattinen painopiste seuraavalla työskentelyjaksolla (1. heinäkuuta 2014 – 31. joulukuuta 2015) on nuorten vaikutusmahdollisuudet (youth empowerment) liitteessä II esitetyn mukaisesti.

16.

Kukin puheenjohtajavaltio voi täydentää valittuja painopistealoja mahdollisten uusien suuntausten mukaan.

17.

Seuraavan puheenjohtajakolmikon työskentelyjakson (1. tammikuuta 2016 – 30. kesäkuuta 2017) painopisteet olisi määriteltävä ennen sen toimikauden alkua.