24.1.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 18/6

1.

Neuvosto hyväksyi 12. marraskuuta 2002 päätöslauselman ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön edistämisestä (1). Päätöslauselman pohjalta laadittiin myöhemmin julistus, jonka ammatillisesta koulutuksesta vastaavat EU:n jäsenvaltioiden, EFTA/ETA-maiden ja ehdokasmaiden ministerit, komissio ja Euroopan työmarkkinaosapuolet hyväksyivät Kööpenhaminassa 29. ja 30. marraskuuta 2002 strategiaksi ammatillisen koulutuksen tulosten, laadun ja houkuttelevuuden parantamiseksi (niin kutsuttu ”Kööpenhaminan prosessi”).

2.

Maastrichtissa 14. joulukuuta 2004 toteutetussa prosessin ensimmäisessä tarkistuksessa (2) todettiin erityisesti, että joidenkin yhteisten välineiden ja periaatteiden osalta on edistytty, ja prosessi kytkettiin tiiviisti Lissabonin strategiaan sekä Koulutus-työohjelmaan. Helsingissä 5. joulukuuta 2006 toteutetussa toisessa tarkistuksessa (3) korostettiin tarvetta säilyttää prosessin dynaamisuus ja varmistaa hyväksyttyjen periaatteiden ja välineiden täytäntöönpanon jatkuvuus.

3.

Elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (4) kehotetaan, että jäsenvaltiot sisällyttäisivät avaintaidot elinikäistä koulutusta ja ammatillista koulutusta koskeviin strategioihinsa, jotta kaikille nuorille voitaisiin tarjota keinot kehittää tällaisia taitoja tasolle, joka tarjoaa riittävän pohjan tulevalle oppimiselle ja työelämälle.

4.

Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta 25. toukokuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä (5) todetaan uudelleen, että Euroopan tilastojärjestelmän tuottamien tietojen laadun parantamista on jatkettava.

5.

Uusista taidoista uusia työpaikkoja varten 15. marraskuuta 2007 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (6) korostetaan tarvetta ennakoida tulevat tarvittavat taidot työntekijöiden valmistamiseksi tietoyhteiskunnan uusiin työpaikkoihin toteuttamalla toimenpiteitä, joilla pyritään sovittamaan tiedot, taidot ja osaaminen talouselämän tarpeisiin ja poistamaan mahdolliset puutteet.

6.

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevassa, vuotta 2008 koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa (7) korostetaan, että ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta on edelleen parannettava ja olisi käynnistettävä työ koulutusalan eurooppalaisen yhteistyön strategisen viitekehyksen saattamiseksi ajan tasalle.

7.

Eurooppa-neuvoston 13. ja 14. maaliskuuta 2008 pidetyssä kokouksessa (8) hahmoteltiin vuosien 2008–2010 päätavoitteet ja korostettiin, että ”ratkaisevana edellytyksenä Euroopan menestymiselle globaalistuneessa maailmassa on yhä tehokkaampi panostaminen henkiseen pääomaan ja luovuuteen kaikissa elämänvaiheissa”. Eräiden alojen kasvavia osaamisvajeita silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään Euroopan tulevista osaamisvaatimuksista vuoteen 2020 ulottuvan kattavan arvion, jossa otetaan huomioon teknologiassa tapahtuvien muutosten ja väestön ikääntymisen vaikutukset.

8.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (9) suositellaan liikkuvuuden ja elinikäisen koulutuksen edistämistä helpottamalla oppimistulosten tunnustamista koulutusjärjestelmien ja maiden kesken.

9.

Luovuuden ja innovoinnin edistämisestä koulutuksessa 22. toukokuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä (10) kehotetaan suosimaan tietojen ja taitojen sekä luovuuden ja innovointikyvyn välistä synergiaa kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuotta 2009 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen (11) tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla edistetään elinikäisen oppimisen avulla luovuutta, joka on innovoinnin liikkeellepaneva voima ja keskeinen tekijä henkilökohtaisten, ammatillisten, yrittäjyyteen liittyvien ja yhteiskunnallisten taitojen kehittymisen kannalta.

10.

Aikuiskoulutuksesta 22. toukokuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä (12) tunnustetaan se keskeinen asema, joka tällaisella koulutuksella voi olla Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja erityisesti työntekijöiden mukautumisessa uuteen teknologiaan ja vastattaessa iäkkäiden työntekijöiden ja maahanmuuttajien erityistarpeisiin.

1.

Ammatillinen koulutus on elinikäisen oppimisen keskeinen osa, joka kattaa kaikki asiaan liittyvät pätevyystasot ja joka olisi kytkettävä tiiviisti yleissivistävään koulutukseen ja korkeakouluopetukseen. Ammatillisella koulutuksella, joka on keskeisessä asemassa sekä työllisyys- että sosiaalipolitiikassa, edistetään paitsi kilpailukykyä, yritysten suorituskykyä ja innovointia globalisoituneessa taloudessa, myös oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta, henkilökohtaista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta.

2.

Joustavien ja kansalaisten tarpeisiin mukautettujen elinikäisten koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi olisi pyrittävä luomaan läheisempiä yhteyksiä kaikkien oppimismuotojen ja -yhteyksien välillä.

3.

Luovuuden ja innovoinnin kehittäminen on erityisen tärkeää ammatillisessa koulutuksessa. Sitä varten olisi edistettävä aktiivisesti elinikäisen oppimisen avaintaitojen hankkimista.

4.

Jotta voitaisiin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, olisi kannustettava vaihtoehtoisiin malleihin, joissa yhdistetään oppiminen oppilaitoksissa ja työpaikalla, ja olisi kehitettävä aikuiskoulutusta yrityksissä ja korkeakouluissa.

5.

Ammattitaidon tarpeiden ja puutteiden ennakointi sekä uusien ja esille nousevien työssä tarvittavien taitojen kartoittaminen Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla ovat välttämättömiä edellytyksiä sellaisten ammatillista koulutusta koskevien politiikkojen täytäntöönpanolle, jotka vastaavat yksilöiden, yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin.

6.

Tiedotus-, opastus- ja neuvontapalveluista olisi tehtävä johdonmukainen järjestelmä, jonka avulla Euroopan kansalaiset voivat hallita elinikäisiä oppimis- ja koulutusmahdollisuuksiaan ja selviytyä jatkuvista muutoksista.

7.

Jotta voidaan vastata korkeaa pätevyyttä koskeviin tarpeisiin, olisi vahvistettava korkeakouluopetuksen asemaa ammatillisessa koulutuksessa ja työhön sijoittumisen edistämisessä.

8.

Jotta edistettäisiin työntekijöiden, harjoittelijoiden ja kouluttajien siirtymistä järjestelmästä toiseen ja maasta toiseen, on otettava käyttöön yhteiset eurooppalaiset, avoimuuteen ja pätevyyden tunnustamiseen liittyvät välineet, kuten Europassi, eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF, eurooppalaisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä ECTS sekä tuleva ammatilliseen koulutukseen kuuluvien opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET.

9.

Yhteisten eurooppalaisten välineiden käyttöönotto edellyttää laadunvarmistusmekanismien käyttöä ja tulevan eurooppalaisen laadunvarmistuskehyksen toteuttamista ammatillista koulutusta varten. Nämä välineet ovat olennaisen tärkeitä keskinäisen luottamuksen varmistamisessa samalla, kun ne edistävät koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista.

1.

On omaksuttava lähestymistapa, joka mahdollistaa erilaisten työvälineiden käytön johdonmukaisesti ja toisiaan täydentävästi.

2.

Kansalaisille ja muille toimijoille on tiedotettava yksityiskohtaisesti yhteisistä työvälineistä niiden käytön helpottamiseksi.

3.

Näissä päätelmissä esitetyt toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, ja niitä olisi kehitettävä alhaalta ylöspäin toteutettavan yhteistyön avulla. Välineiden onnistunut kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät kaikkien alan toimijoiden sitoutumista.

—

pilottihankkeita, sopivia menetelmiä ja tukivälineitä,

—

keinoja ja välineitä virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen tulosten tunnustamiseksi tutkintojen kansallisten viitekehysten, tutkintojen eurooppalaisen viitekehyksen ja EVCET -järjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä,

—

laadunvarmistusvälineitä,

—

erilaisten välineiden yhdenmukaisuutta.

—

Ammatillisen koulutuksen edistäminen opiskelijoiden, vanhempien ja aikuisten parissa, olivatpa he työssäkäyviä, vailla työtä tai työvoimaan kuulumattomia, ja yrityksissä esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti ammattitaitokilpailuja, joista esimerkkinä mainittakoon EuroSkills.

—

Syrjimättömyyden varmistaminen ammatilliseen koulutukseen pääsyssä ja siihen osallistumisessa ja sellaisten henkilöiden tai ryhmien tarpeiden huomioiminen, jotka ovat vaarassa jäädä ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Näihin kuuluvat erityisesti koulunkäynnin ennenaikaisesti lopettaneet nuoret sekä henkilöt, joilla on heikot perustaidot ja jotka ovat muita huonommassa asemassa.

—

Tietojen, elinikäisen ohjauksen ja neuvontapalvelujen saannin helpottaminen panemalla onnistuneesti täytäntöön neuvoston 21 päivänä marraskuuta 2008 antama päätöslauselma elinikäisen ohjauksen paremmasta sisällyttämisestä elinikäisen oppimisen strategioihin (13).

—

Sellaisten koulutusväylien helpottaminen, jotka antavat mahdollisuuden siirtyä pätevyystasolta toiselle, vahvistamalla yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakouluopetuksen ja aikuiskoulutuksen välisiä yhteyksiä.

—

Kehitetään laadunvarmistusjärjestelmiä panemalla täytäntöön tuleva laadunvarmistuksen eurooppalaista viitekehystä koskeva suositus. Osallistutaan aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen laadunvarmistamisverkostoon yhteisten välineiden kehittämiseksi, sekä tuetaan eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanon keskinäistä luottamusta edistämällä.

—

Lisätään panostusta ammatillisen koulutuksen toimijoiden, kuten opettajien, kouluttajien, ohjaajien ja oppisopimuskouluttajien, perus- ja jatkokoulutukseen.

—

Määritellään ammatillista koulutusta koskevat politiikat tarkkojen tutkimusten ja tietojen tukemien luotettavien tosiseikkojen pohjalta, parannetaan ammatillista koulutusta koskevia tilastointijärjestelmiä ja tilastotietoja.

—

Kehitetään oppimistuloksiin perustuvat kansalliset tutkintojärjestelmät ja tutkintojen viitekehykset. Näiden järjestelmien ja kehysten on oltava helppotajuisia ja korkealaatuisia samalla, kun varmistetaan, että ne ovat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisia.

—

Kehitetään innovointia ja luovuutta ammatillisessa koulutuksessa ja pannaan täytäntöön luovuuden ja innovoinnin edistämisestä koulutuksen avulla 22. toukokuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät.

—

Kehitetään kielten oppimista ja mukautetaan se ammatillisen koulutuksen erityispiirteisiin.

—

Helpotetaan siirtymistä ja etenemistä ammatillisen koulutuksen, yleissivistävän koulutuksen ja korkeakoulutuksen välillä.

—

Kehitetään edelleen mekanismeja, joilla pyritään kartoittamaan työllisyyden ja pätevyysvaatimusten tulevaisuudennäkymiä sekä kansallisella tasolla että Euroopassa määrittämällä mahdolliset ammattitaidon puutteet ja vastaamalla talouden ja yritysten, varsinkin pk-yritysten, tuleviin taitoja ja pätevyyttä koskeviin (sekä määrällisiin että laadullisiin) tarpeisiin 13. ja 14. maaliskuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien sekä uusien työpaikkojen edellyttämistä uusista taidoista 15. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman mukaisesti.

—

Varmistetaan työmarkkinaosapuolten ja taloudellisten toimijoiden asianmukainen osallistuminen ammatillista koulutusta koskevien politiikkojen määrittelyyn ja täytäntöönpanoon.

—

Parannetaan opastus- ja neuvontapalveluja koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottamiseksi ja edistetään näin politiikkojen, järjestelmien ja käytäntöjen tehostamisesta elinikäisen ohjauksen alalla Euroopassa 28. toukokuuta 2004 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (14) asetettuja tavoitteita; osallistutaan aktiivisesti elinikäistä ohjausta koskevien politiikkojen kehittämiseen tarkoitettuun eurooppalaiseen verkostoon.

—

Vahvistetaan mekanismeja, myös rahoitusmekanismeja (sekä julkisia että yksityisiä), joiden tarkoituksena on edistää aikuiskoulutusta erityisesti työpaikoilla, keskittyen erityisesti pk-yrityksiin, jotta parannettaisiin uramahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä. Tältä osin on aiheellista panna täytäntöön aikuiskoulutuksesta 22. toukokuuta 2008 annetuissa neuvoston päätelmissä määritellyt toimet.

—

Kehitetään ja pannaan täytäntöön epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta saatujen tulosten validointi ja tunnustaminen.

—

Lisätään vuorottelukoulutuksessa olevien liikkuvuutta tehostamalla yhteisön nykyisiä liikkuvuutta tukevia ohjelmia erityisesti oppisopimusoppilaiden osalta. Neuvoston ja neuvostossa 21. marraskuuta 2008 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien nuorten liikkuvuudesta antamien päätelmien (15) olisi edistettävä tätä prosessia.

—

Lisätään korkeakouluopetuksen osuutta ammatillisessa koulutuksessa ja työhön sijoittumisen edistämisessä.

—

Parannetaan ammatillista koulutusta koskevia eurooppalaisia yhteistyöjärjestelyjä lisäämällä erityisesti vertaisoppimiseen liittyvien toimien tehokkuutta ja hyödyntämällä niiden tuloksia kansallisten politiikkojen tasolla.

—

Varmistetaan ammatillisen koulutuksen sisällyttäminen koulutusalan eurooppalaisen yhteistyön tulevan strategisen viitekehyksen ensisijaisiin painopisteisiin ja sen näkyvyys niissä varmistaen samalla ammatillisen koulutuksen niveltäminen peruskoulutusta, korkeakoulutusta ja aikuiskoulutusta koskeviin politiikkoihin. Vahvistetaan yhteyksiä monikielisyyttä ja nuorisoa koskeviin eurooppalaisiin politiikkoihin.

—

Lujitetaan vaihto-ohjelmia ja yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen, erityisesti OECD:n, Euroopan neuvoston, Kansainvälisen työjärjestön ja UNESCOn, kanssa. Varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua tähän työhön.

—

Asianmukaiset julkiset ja yksityiset rahoituslähteet, käyttäen asiaan kuuluvia EU:n varoja, joita ovat esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto sekä Euroopan investointipankin lainat, uudistusten tukemiseksi kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti ja elinikäisen oppimisen ohjelma yhteisön välineiden tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi.

—

Jatketaan ammatillista koulutusta koskevien tilastojen laajuuden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden parantamiseen tähtääviä toimia tiiviissä yhteistyössä EUROSTATin, OECD:n, Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön (ETF) kanssa, ja kehitetään selkeämpi ammatillista koulutusta koskeva osio indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaiseen luetteloon. Varmistetaan kaikille jäsenvaltioille oikeus osallistua tähän työhön.

—

Kehitetään edelleen toimia tarvittavien taitojen sekä työntekijöiden ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välisen epäsuhdan ennakoimiseksi tiiviissä yhteistyössä Cedefopin, ETF:n ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin kanssa.

—

Vaihdetaan tietoja kolmansien maiden, erityisesti laajentuneen unionin naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden, kanssa.