15.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 77/1

(1)

Tämä asetus on yksi niistä välineistä, joilla annetaan suoraa tukea unionin ulkoisille politiikoille, ja se on jatkoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukselle (EY) N:o 1717/2006 (2), jonka voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013.

(2)

Muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti unionin ulkoisen toiminnan päätavoitteita ovat rauhan säilyttäminen, konfliktien estäminen, kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen sekä kansojen, maiden ja alueiden auttaminen selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista. Maita ja alueita koettelevat kriisit ja konfliktit sekä muut tekijät, kuten terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, sukupuoleen perustuva väkivalta, ilmastonmuutos, tietoverkon turvallisuushaasteet ja luonnononnettomuuksien aiheuttamat turvallisuusuhat uhkaavat vakautta ja turvallisuutta. Jotta niihin voitaisiin puuttua tehokkaasti ja riittävän ajoissa, tarvitaan erityisiä rahoitusvaroja ja -välineitä, joilla voidaan täydentää humanitaarista apua ja pitkäkestoisen yhteistyön välineitä.

(3)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 annetuissa päätelmissään unionin ohjelman väkivaltaisten konfliktien estämiseksi, jossa korostetaan unionin poliittista sitoutumista konfliktinestoon yhtenä unionin ulkosuhteiden päätavoitteista ja tunnustetaan, että kehitysyhteistyövälineillä voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista. Neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2011 konfliktinestosta antamissa päätelmissä todettiin toistamiseen, että kyseinen ohjelma tarjoaa hyvän toimintapoliittisen perustan unionin tuleville toimille konfliktineston alalla. Neuvosto hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä EU:n välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan toimintaperiaatteen.

(4)

EU:n toimista epävakaissa tilanteissa 19 päivänä marraskuuta 2007 annetuissa neuvoston päätelmissä sekä turvallisuudesta ja kehityksestä samoin 19 päivänä marraskuuta 2007 annetuissa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmissä korostettiin sitä, kuinka unionin strategioissa ja politiikoissa olisi otettava huomioon kehityksen ja turvallisuuden välinen yhteys, jotta voidaan edistää kehityspolitiikan johdonmukaisuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan mukaisesti ja unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuutta yleensä. Neuvosto päätteli erityisesti, että tulevassa toiminnassa turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi olisi otettava huomioon se, miten ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen hallinta sekä muuttoliike vaikuttavat turvallisuuteen ja kehitykseen.

(5)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian ja 11 päivänä joulukuuta 2008 sen täytäntöönpanokertomuksen yhteisen arvioinnin. Komissio totesi tiedonannossaan ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” samoin kolmansien maiden ja alueellisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen erityisesti ihmis- ja huumekaupan ja terrorismin kaltaisten uhkien torjumisessa.

(6)

Komissio totesi tiedonannossaan ”EU:n toimet epävakaissa tilanteissa — kestävää kehitystä, vakautta ja rauhaa edistävät toimet vaikeissa olosuhteissa”, että unionin panoksella on olennainen vaikutus rauhan ja vakauden edistämiseen, kun sillä puututaan väkivallan ilmauksiin ja turvattomuuden ja väkivaltaisten konfliktien perimmäisiin syihin. Tällä asetuksella olisi edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamista.

(7)

Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2008 naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 (2000) ja 1820 (2008) täytäntöönpanoa unionissa koskevan kattavan lähestymistavan tunnustaen, että rauhaa, turvallisuutta, kehitystä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset liittyvät läheisesti toisiinsa. Unioni on jatkuvasti kehottanut panemaan kaikilta osin täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat toimet, sellaisena kuin ne esitetään asiaankuuluvissa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa, erityisesti torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa konfliktitilanteissa ja edistämään naisten osallistumista rauhanrakentamiseen.

(8)

Neuvoston 25 päivänä kesäkuuta 2012 hyväksymässä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategisessa kehyksessä ja toimintasuunnitelmassa kehotetaan kehittämään operatiivista ohjausta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeudet otetaan huomioon terrorismin vastaisten tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, ja korostetaan, että kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun poistaminen ja asianmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten noudattaminen (mukaan lukien syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen) ovat unionin painopisteitä ihmisoikeuksien toteuttamisessa.

(9)

Demokratia ja ihmisoikeudet on asetettu unionin ja kolmansien maiden suhteissa etusijalle, ja näin ollen niitä olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisina periaatteina.

(10)

Terrorismin torjumisesta 25 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Eurooppa-neuvoston julkilausumassa kehotettiin sisällyttämään terrorismin torjuntaa koskevia tavoitteita ulkoisen avun ohjelmiin. Neuvoston 30 päivänä marraskuuta 2005 hyväksymässä Euroopan unionin terrorisminvastaisessa strategiassa kehotettiin lisäämään kolmansien maiden ja Yhdistyneiden kansakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä terrorismin torjumiseksi. Terrorismintorjunnan sisäisten ja ulkoisten näkökohtien välisten yhteyksien parantamisesta 23 päivänä toukokuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotettiin parantamaan terrorismin torjuntaan kolmansissa maissa osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia asetuksella (EY) N:o 1717/2006 perustetun vakautusvälineen strategisessa ohjelmasuunnittelussa.

(11)

Asetuksella (EY) N:o 1717/2006 oli tarkoitus mahdollistaa se, että unioni voi toimia johdonmukaisesti ja integroidusti vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, torjua maailmanlaajuisia ja alueiden rajat ylittäviä erityisiä turvallisuusuhkia ja parantaa kriisivalmiutta. Tällä asetuksella halutaan ottaa käyttöön asetuksesta (EY) N:o 1717/2006 saatujen kokemusten perusteella tarkistettu väline, jotta voitaisiin lisätä unionin toiminnan tuloksellisuutta ja johdonmukaisuutta kriisitoiminnan, konfliktineston ja kriisivalmiuden sekä turvallisuusuhkien ja haasteiden torjumisen aloilla.

(12)

Tämän asetuksen nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä olisi toteutettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 ja 212 artiklan tavoitteita. Niillä voidaan täydentää toimenpiteitä, joita unioni toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston puitteissa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen viidennen osan puitteissa ja joiden kanssa niiden on oltava johdonmukaisia. Neuvoston ja komission olisi tehtävä toimivaltuuksiensa puitteissa yhteistyötä johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(13)

Tämän asetuksen olisi oltava yhteensopiva neuvoston päätöksellä 2010/427/EU (3) perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiota ja toimintaa koskevien säännösten kanssa. Poliittisesta vastuusta annetussa korkean edustajan lausumassa vuodelta 2010 vahvistettiin vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa, Euroopan parlamentin kuulemista sekä tietojen antamista ja raportointia Euroopan parlamentille koskevat periaatteet.

(14)

Komission tai Euroopan ulkosuhdehallinnon, tapauksen mukaan, olisi säännöllisesti ja usein vaihdettava näkemyksiä ja tietoja Euroopan parlamentin kanssa. Lisäksi asiaa koskevien toimielinten välisten sopimusten mukaisesti Euroopan parlamentin on saatava tutustua asiakirjoihin, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaista tarkistamisoikeutta voidaan käyttää tietoihin perustuen.

(15)

Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 231/2014 (5).

(16)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevaa täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(17)

Täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi kustannuksiltaan vähäisiä toimenpiteitä lukuun ottamatta käytettävä lähtökohtaisesti tarkastelumenettelyä, ottaen huomioon tällaisten säädösten luonne, erityisesti niiden toimintapoliittinen luonne ja talousarviovaikutukset.

(18)

Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa unionin on pakottavien syiden vuoksi voitava toimia nopeasti, komission olisi kuitenkin annettava asiassa välittömästi sovellettavat täytäntöönpanosäädökset.

(19)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä ulkoisen toiminnan välineiden välisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla yhteisvaikutuksia tämän välineen, muiden unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden ja unionin muiden politiikkojen välillä. Tällä tavoin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineisiin perustuvat ohjelmat vahvistaisivat toisiaan.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)

Tässä asetuksessa vahvistetaan sen soveltamisajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyötä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(22)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (7) soveltamisaika. Näin ollen tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 ja 31 päivään joulukuuta 2020,

a)

edistää nopeasti vakautta vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa tehokkain toimin, joilla on tarkoitus auttaa säilyttämään, luomaan tai palauttamaan olosuhteet, jotka ovat välttämättömiä unionin ulkoisten politiikkojen ja toimien asianmukaiselle täytäntöönpanolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti;

b)

edistää konfliktien torjumista sekä varmistaa kyky ja valmius puuttua ja valmistautua kriisiä edeltäviin ja kriisinjälkeisiin tilanteisiin ja rakentaa rauhaa; ja

c)

vastata maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin rauhaan, kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen kohdistuviin erityisuhkiin.

a)

demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen;

b)

ihmisoikeudet ja humanitaarinen oikeus, mukaan lukien lapsen oikeudet ja alkuperäiskansojen oikeudet;

c)

syrjimättömyys;

d)

sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan vahvistaminen;

e)

konfliktinesto; ja

f)

ilmastonmuutos.

a)

hätätilanteessa, vallitsevassa tai puhkeamaisillaan olevassa kriisitilanteessa;

b)

demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua tai ihmisten turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka altistuvat sukupuoleen perustuvalle väkivallalle epävakaissa tilanteissa; tai

c)

tilanteessa, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai horjuttaa vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta.

a)

teknisenä tai logistiikkaan liittyvänä apuna annettava tuki kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden pyrkimyksille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovintoa;

b)

tuki naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanolle erityisesti epävakaissa, kriisitilanteessa olevissa tai kriisin jälkeisessä tilanteessa olevissa maissa;

c)

tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutettujen väliaikaishallintojen perustamista ja toimintaa varten;

d)

tuki, jolla kehitetään demokraattisia ja moniarvoisia valtioelimiä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa kyseisissä elimissä, tehokasta siviilihallintoa ja turvajärjestelmän siviilivalvontaa, sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaikkien muotojen torjumiseen osallistuvien lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia;

e)

tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille, kansallisille erityistuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille sekä mekanismeille, jotka on perustettu ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ihmisoikeusrikkomusten tuomioistuinkäsittelyä sekä omistusoikeuksien vaatimista ja vahvistamista varten;

f)

tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten, taloudellisten varojen ja keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen ja jälleenrakentamisen aloittamiseksi, sekä muille toimenpiteille taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;

g)

tuki siviilitoimenpiteille, jotka liittyvät entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä kotiutukseen, kansalaisyhteiskuntaan sopeuttamiseen ja tarvittaessa kotimaahan palauttamiseen, sekä toimenpiteille lapsi- ja naissotilaiden tilanteen ratkaisemiseksi;

h)

tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;

i)

tuki toimenpiteille, joilla puututaan unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa jalkaväkimiinoista, räjähtämättömistä räjähteistä tai sodan räjähtämättömistä jäänteistä siviiliväestölle aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavia toimia voivat olla muun muassa vaaroja koskeva valistus, miinojen havaitseminen ja raivaus, sekä näihin liittyvä varastojen tuhoaminen;

j)

tuki toimenpiteille, joilla unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa torjutaan ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta käyttöä ja saatavuutta;

k)

tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna heidän altistumisensa sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;

l)

tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja yhteiskuntaan sopeuttamiselle, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan naisten ja lasten erityistarpeisiin;

m)

tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä niitä koskevien kansainvälisten asiakirjojen kunnioittamista;

n)

tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä luonnonvarojen avointa hallintaa vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

o)

tuki toimenpiteille, joilla lievitetään äkillisten väestöliikkeiden mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät poliittiseen tai turvallisuustilanteeseen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan vastaanottavien yhteisöjen tarpeisiin vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

p)

tuki toimenpiteille, joilla edistetään kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa näissä prosesseissa ja edistetään riippumatonta, moniarvoista ja ammattimaista mediaa;

q)

tuki toimenpiteille, joilla reagoidaan luonnon tai ihmisen aiheuttamiin suuronnettomuuksiin, jotka uhkaavat vakautta, ja kansanterveyteen kohdistuviin uhkiin, jotka liittyvät pandemioihin, tilanteissa, joissa unionin humanitaarista apua ja pelastuspalvelua ei ole saatavilla tai niitä on täydennettävä.

a)

ne sekä kuuluvat tämän asetuksen yleiseen soveltamisalaan että ovat 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden mukaisia;

b)

niiden kesto on rajattu 7 artiklan 2 kohdassa säädettyyn ajanjaksoon;

c)

niille voitaisiin tavallisesti myöntää rahoitusta unionin muista ulkoisen avun välineistä tai muista tämän asetuksen osista, mutta koska tilanne edellyttää nopeaa toimintaa, apu olisi pantava täytäntöön vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa toteutettavina toimenpiteinä.

a)

ennakkovaroittamisen edistäminen ja konfliktiriskianalyysit politiikanteossa ja politiikan täytäntöönpanossa;

b)

luottamusta rakentavien toimien, välitystoimien, vuoropuhelun ja sovinnon edistäminen ja niitä koskevien valmiuksien parantaminen tilanteissa, joissa kansanryhmien välille on syntymässä jännitteitä;

c)

siviilialan vakauttamisoperaatioihin osallistumista ja niiden toimintaa koskevien valmiuksien lisääminen;

d)

konfliktien jälkeisen toipumisen sekä katastrofien jälkeisen toipumisen edistäminen, kun on kyse poliittisesta ja turvallisuustilanteesta;

e)

luonnonvarojen käytön rajoittaminen konfliktien rahoittamisessa ja sidosryhmien tukeminen Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kaltaisten aloitteiden noudattamisessa erityisesti luonnonvarojen hyödyntämistä ja niillä käytävää kauppaa koskevien tehokkaiden kansallisten tarkastusten täytäntöönpanon osalta.

a)

toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat taitotiedon siirtäminen, tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtaminen, riskien tai uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät, koulutus ja palvelujen tarjoaminen;

b)

toteutettavilla toimenpiteillä edistetään rauhanrakentamiskysymyksissä käytävän rakenteellisen vuoropuhelun edelleen kehittämistä;

c)

toteutettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä tekninen apu ja rahoitusapu rauhan rakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskevien tukitoimien täytäntöönpanolle.

a)

yleiseen järjestykseen, yksilöiden turvallisuuteen, elintärkeään infrastruktuuriin ja kansanterveyteen kohdistuvat uhat;

b)

kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinaineisiin ja -tekijöihin liittyvien riskien lieventäminen ja niihin valmistautuminen riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia, tahattomia vai luonnon aiheuttamia.

a)

vahvistaa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien tietoverkkorikollisuuden, ja kaikenlaisen laittoman kaupan torjuntaan sekä laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan osallistuvien lainvalvonta-, oikeus- ja siviiliviranomaisten valmiuksia;

b)

torjua elintärkeään infrastruktuuriin, johon voi kuulua kansainvälinen henkilö- ja rahtiliikenne, energiansiirto ja -jakelu sekä sähköiset tieto- ja viestintäverkot, kohdistuvia uhkia. Tällaisissa toimenpiteissä on painotettava erityisesti alueiden rajat ylittävää yhteistyötä ja kansainvälisten normien täytäntöönpanoa riskeihin liittyvän tietoisuuden, haavoittuvuusanalyysin, hätätilanteisiin valmistautumisen, hälytysten ja seurausten hallinnan aloilla;

c)

varmistaa riittävä toiminta tilanteissa, joissa kansanterveyteen kohdistuu vakava uhka, esimerkiksi äkillinen epidemia, jolla voi olla maiden rajat ylittäviä vaikutuksia;

d)

torjua ilmastonmuutoksen sellaisia maailmanlaajuisia ja alueiden rajat ylittäviä vaikutuksia, jotka saattavat horjuttaa rauhaa ja turvallisuutta.

a)

etusijalle asetetaan alueiden rajat ylittävä yhteistyö, johon osallistuu vähintään kaksi sellaista kolmatta maata, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa ilmaantuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyötä terrorismin torjumiseksi voidaan tehdä myös yksittäisten maiden ja alueiden sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa;

b)

on painotettava erityisesti hyvää hallintotapaa ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia;

c)

terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan sellaisten toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisen lainsäädännön laatimista ja vahvistamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista, tiukimpien kansainvälisten normien ja kansainvälisen oikeuden mukaisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä, demokraattisten ja institutionaalisten valvontamekanismien vahvistamista ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä;

d)

huumeiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja haittojen vähentämiseen liittyviä parhaita toimintatapoja.

a)

edistää siviilitutkimusta vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle;

b)

parantaa turvallisuuskäytäntöjä siviilikäytössä olevissa tiloissa, joissa säilytetään tai käsitellään arkaluonteisia kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä osana siviilitutkimusohjelmia;

c)

tukea unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa sellaisen siviili-infrastruktuurin luomista ja siihen liittyvän siviilitutkimuksen käynnistämistä, joita tarvitaan aseisiin liittyvien laitosten ja kohteiden purkamiseksi, saneeraamiseksi tai muuntamiseksi silloin, kun ilmoitetaan, että ne eivät enää ole osa jotakin puolustusalan ohjelmaa;

d)

vahvistaa niiden toimivaltaisten siviiliviranomaisten valmiuksia, jotka osallistuvat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaineiden ja -tekijöiden laittoman kaupan tehokkaan valvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen käytettävä laitteisto);

e)

kehittää kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan käyttöönoton ja täytäntöönpanon edellyttämiä oikeudellisia puitteita ja institutionaalisia valmiuksia, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimet;

f)

kehittää tehokasta siviilipuolen katastrofivalmiutta, valmiussuunnittelua, kriisitoimintaa ja puhdistusvalmiuksia.

a)

jäljempänä 7 artiklassa tarkoitettujen poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden ja siirtymävaiheen ohjelmien avulla;

b)

jäljempänä 8 artiklassa tarkoitettujen temaattisten strategia-asiakirjojen sekä suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien avulla;

c)

vuotuisten toimintaohjelmien, yksittäisten toimenpiteiden ja erityistoimenpiteiden avulla;

d)

tukitoimenpiteiden avulla.

a)

vähintään 70 prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 3 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin; ja

b)

yhdeksän prosenttiyksikköä rahoituspuitteista osoitetaan 4 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.