Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 32009H0703(01)

Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2009 , potilasturvallisuudesta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisestä ja valvonnasta

OJ C 151, 3.7.2009, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

3.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 151/1

NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 9 päivänä kesäkuuta 2009,

potilasturvallisuudesta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisestä ja valvonnasta

2009/C 151/01

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perustamissopimuksen 152 artiklassa määrätään, että kansallista politiikkaa täydentävä yhteisön toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan.

(2)

Arviolta 8–12 prosenttia sairaalapotilaista jäsenvaltioissa kärsii hoidon aikana haittatapahtumista (4).

(3)

Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus on arvioinut, että hoitoon liittyviä infektioita esiintyy EU:ssa keskimäärin yhdellä sairaalapotilaalla kahdestakymmenestä, eli vuosittain 4,1 miljoonalla potilaalla, ja että joka vuosi 37 000 kuolemantapausta johtuu näistä infektioista.

(4)

Heikko potilasturvallisuus on paitsi vakava kansanterveysongelma myös merkittävä taloudellinen rasite rajallisille terveydenhuoltoresursseille. Suuri osa haittatapahtumista sekä sairaalasektorilla että perusterveydenhuollossa on ehkäistävissä ja niistä useimmat vaikuttavat johtuvan järjestelmiin liittyvistä tekijöistä.

(5)

Tämä suositus perustuu Maailman terveysjärjestön (WHO) potilasturvallisuusallianssin (World Alliance on Patient Safety), Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tekemään potilasturvallisuutta koskevaan työhön ja täydentää sitä.

(6)

Yhteisö tukee seitsemännessä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmassa (5) terveydenhuoltojärjestelmien tutkimusta, erityisesti terveyttä käsittelevään aihealueeseen kuuluvaa terveydenhuoltopalvelujen laatua koskevaa tutkimusta, jonka yksi painopiste on potilasturvallisuus. Potilasturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota myös tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevässä aihealueessa.

(7)

Lokakuun 23 päivänä 2007 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013” komissio määrittelee potilasturvallisuuden keskeiseksi toiminta-alaksi.

(8)

Tutkimusten mukaan tehokkaiden ja kattavien potilasturvallisuusstrategioiden laatiminen ja täytäntöönpano on jäsenvaltioissa eritasoista (6). Sen vuoksi tällä suosituksella pyritään luomaan puitteet, joilla edistetään toimintatapojen kehittämistä ja tulevia toimia jäsenvaltioissa ja niiden välillä EU:n tärkeimpien potilasturvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi.

(9)

Potilaille olisi annettava tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia ottamalla heidät mukaan potilasturvallisuusprosessiin. Heille olisi tiedotettava potilasturvallisuusstandardeista, parhaista käytännöistä ja/tai käytössä olevista turvallisuustoimenpiteistä ja siitä, miten he saavat helposti ymmärrettävää tietoa valitus- ja oikeussuojajärjestelmistä.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön, ylläpidettävä tai parannettava kattavia ilmoitus- ja oppimisjärjestelmiä, joiden avulla haittatapahtumien laajuus ja syyt voidaan selvittää tehokkaiden ratkaisujen ja toimenpiteiden kehittämiseksi. Potilasturvallisuus olisi sisällytettävä terveydenhuollon työntekijöiden koulutukseen hoidon tarjoajina.

(11)

Yhteisön tasolla olisi kerättävä vertailukelpoisia yhdistelmätietoja tehokkaiden ja läpinäkyvien potilasturvallisuusohjelmien, -rakenteiden ja -toimintatapojen käyttöön ottamiseksi, ja tietoa parhaista käytännöistä olisi jaeltava jäsenvaltioiden keskuudessa. Keskinäisen oppimisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan komission olisi yhdessä kehitettävä yhteinen potilasturvallisuusterminologia ja yhteiset indikaattorit ottaen huomioon asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen tällä alalla jo tekemän työn.

(12)

Tieto- ja viestintätekniikan välineillä, kuten sähköisillä terveyskertomuksilla tai sähköisillä lääkemääräyksillä, voidaan parantaa potilasturvallisuutta esimerkiksi seulomalla järjestelmällisesti lääkkeiden yhteisvaikutuksia tai allergioita. Tieto- ja viestintätekniikan välineillä olisi myös pyrittävä lisäämään lääkkeiden käyttäjien tietoisuutta.

(13)

Mikrobilääkkeiden maltilliseen käyttöön tähtäävien strategioiden (7) täydentämiseksi olisi laadittava kansallinen strategia, jolla hoitoon liittyvien infektioiden ehkäiseminen ja valvonta sisällytettäisiin kansallisiin kansanterveystavoitteisiin ja jolla pyrittäisiin vähentämään hoitoon liittyvien infektioiden riskiä terveydenhuollon laitoksissa. On tärkeää, että kansallisen strategian eri osa-alueiden täytäntöönpanemiseen tarvittavat resurssit ovat osa terveyspalvelujen tuottamisen perusrahoitusta.

(14)

Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisen ja valvonnan olisi oltava terveydenhuollon laitosten ensisijainen strateginen tavoite pitkällä aikavälillä. Yhteistyötä olisi tehtävä kaikilla hierarkkisilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa toimintamallien ja organisaation muuttamiseksi tulosperusteisiksi, määrittelemällä vastuut kaikilla tasoilla, huolehtimalla tukitoimintojen ja paikallisten teknisten resurssien järjestämisestä sekä ottamalla käyttöön arviointimenettelyt.

(15)

Hoitoon liittyvistä infektioista ei ole aina saatavilla riittävästi tietoja, jotta seurantaverkostot voisivat tehdä tarkoituksenmukaisia vertailuja laitosten välillä ja jotta voitaisiin seurata hoitoon liittyvien patogeenien epidemiologiaa ja arvioida ja ohjeistaa hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemistä ja valvontaa koskevia toimintatapoja. Sen vuoksi seurantajärjestelmiä olisi otettava käyttöön tai tehostettava sekä terveydenhuollon laitosten tasolla että paikallisella ja kansallisella tasolla.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vähentämään hoitoon liittyviä infektioita saaneiden henkilöiden määrää. Hoitoon liittyvien infektioiden vähentämiseksi olisi edistettävä infektioiden valvontaan erikoistuneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden palvelukseen ottamista. Lisäksi jäsenvaltioiden ja niiden terveydenhuollon laitosten olisi harkittava infektioiden valvonnan yhteyshenkilöiden käyttöä erikoistuneen infektioita valvovan henkilöstön tukemiseksi kliinisellä tasolla.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä terveydenhuoltoteknologian alan kanssa potilasturvallisuuden kannalta parempien tuotteiden suunnittelun edistämiseksi, jotta terveydenhuollon haittatapahtumien esiintymistä voitaisiin vähentää.

(18)

Edellä mainittujen potilasturvallisuutta ja hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemistä ja valvontaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne noudattavat kaikilta osiltaan kattavaa lähestymistapaa ja ottavat huomioon tärkeimmät tekijät, joilla on todellista vaikutusta haittatapahtumien esiintymiseen ja niistä aiheutuvaan rasitteeseen.

(19)

Yhteisön toiminnassa kansanterveyden alalla otetaan täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet,

SUOSITTAA,

soveltaen tässä suosituksessa seuraavia määritelmiä:

 

’haittatapahtumalla’ tarkoitetaan tapahtumaa, joka aiheuttaa potilaalle haittaa,

 

’haitalla’ tarkoitetaan elimistön rakenteen tai toiminnan heikkenemistä ja/tai mitä tahansa siitä johtuvaa vahingollista vaikutusta,

 

’hoitoon liittyvällä infektiolla’ tarkoitetaan tauteja tai patologioita, joihin liittyy infektion aiheuttava mikro-organismi tai sen tuotteita ja jotka saavat alkunsa terveydenhuollon toimintayksikössä tai liittyvät hoitotoimenpiteeseen tai hoitoon,

 

’potilasturvallisuudella’ tarkoitetaan potilaan oikeutta siihen, että hoidosta ei aiheudu tarpeetonta eikä mahdollista haittaa,

 

’prosessi-indikaattorilla’ tarkoitetaan indikaattoria, jolla viitataan sovittujen toimintojen noudattamiseen; tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi käsihygienia, seuranta ja standardisoidut operatiiviset menettelyt,

 

’rakenneindikaattorilla’ tarkoitetaan indikaattoria, jolla viitataan mihin tahansa resurssiin, kuten työntekijöihin, infrastruktuuriin tai komiteaan,

ETTÄ JÄSENVALTIOT:

I   YLEISIÄ POTILASTURVALLISUUSKYSYMYKSIÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

1.

Tukevat kansallisten toimintatapojen ja ohjelmien käyttöönottoa ja kehittämistä

a)

nimeämällä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen tai muu toimivaltainen elin, joka on vastuussa potilasturvallisuudesta sen alueella,

b)

vahvistamalla potilasturvallisuus ensisijaiseksi terveyspolitiikan ja -ohjelmien tavoitteeksi sekä kansallisella että alueellisella ja paikallisella tasolla,

c)

tukemalla turvallisempien helppokäyttöisten järjestelmien, prosessien ja välineiden kehittämistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen,

d)

tarkistamalla ja päivittämällä säännöllisesti turvallisuusstandardit ja/tai parhaat käytännöt, joita niiden alueella sovelletaan terveydenhuoltoon,

e)

varmistamalla, että terveysalan ammatilliset järjestöt osallistuvat aktiivisesti potilasturvallisuustyöhön,

f)

omaksumalla turvallisten käytäntöjen edistämiseksi erityinen lähestymistapa tavallisimmin esiintyvien haittatapahtumien kuten lääkkeistä aiheutuvien tapahtumien, hoitoon liittyvien infektioiden ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi kirurgisten toimenpiteiden aikana tai niiden jälkeen.

2.

Antavat kansalaisille ja potilaille vaikutusmahdollisuuksia ja tietoa

a)

ottamalla potilasjärjestöt ja niiden edustajat mukaan potilasturvallisuutta koskevien toimintatapojen ja ohjelmien kehittämiseen kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla,

b)

antamalla potilaille tietoa

i)

käytössä olevista potilasturvallisuusstandardeista,

ii)

riskeistä, käytössä olevista turvallisuustoimenpiteistä virheiden ja haittojen vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi, mukaan lukien parhaat käytännöt, sekä oikeudesta antaa suostumuksensa hoitoon kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena, potilaiden valintojen ja päätöksenteon helpottamiseksi,

iii)

valitusmenettelyistä ja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä sovellettavista ehdoista ja edellytyksistä,

c)

ottamalla huomioon potilasturvallisuutta koskevan ydinosaamisen kehittämismahdollisuudet (eli turvallisen hoidon varmistamiseen tarvittavat keskeiset tiedot, taidot ja asenteet).

3.

Tukevat sellaisten haittatapahtumia koskevien moitteettomien ilmoitus- ja oppimisjärjestelmien laatimista tai vahvistavat sellaisia järjestelmiä,

a)

joista saadaan tietoja virheiden, haittatapahtumien ja läheltä piti -tapahtumien laajuudesta, tyypeistä ja syistä,

b)

jotka luomalla avoimen, oikeudenmukaisen ja ei-rankaisevan toimintaympäristön kannustavat terveydenhuollon henkilöstöä ilmoittamaan tapauksista aktiivisesti. Tällainen ilmoittaminen olisi eriytettävä terveydenhuollon henkilöstöä koskevista jäsenvaltioiden kurinpitojärjestelmistä ja -menettelyistä. Lisäksi tarvittaessa terveydenhuollon työntekijöiden vastuuta koskevat oikeudelliset kysymykset olisi selkeytettävä,

c)

joiden puitteissa potilaille, heidän läheisilleen ja muille omaishoitajille annetaan tarvittaessa mahdollisuus ilmoittaa kokemuksistaan,

d)

jotka täydentävät muita turvallisuutta koskevia ilmoitusjärjestelmiä, kuten lääketurvatoiminnan ja lääkinnällisten laitteiden turvallisuudesta ilmoittamista koskevia järjestelmiä, välttäen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan päällekkäisiä ilmoitusmenettelyitä.

4.

Edistävät asiaankuuluvalla tasolla terveydenhuollon työntekijöiden potilasturvallisuuskoulutusta

a)

tukemalla kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja terveydenhuollon muiden työntekijöiden sekä terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevän johto- ja hallintohenkilöstön monialaista potilasturvallisuuskoulutusta,

b)

sisällyttämällä potilasturvallisuuden osaksi perustutkinto- ja jatkotutkinto-opintoja, työpaikkakoulutusta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista täydennyskoulutusta,

c)

ottamalla huomioon potilasturvallisuutta koskevan ydinosaamisen kehittämisen, eli turvallisen hoidon varmistamiseen tarvittavat keskeiset tiedot, taidot ja asenteet, jotta ydinosaamista voidaan jakaa kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden sekä asianomaisen johto- ja hallintohenkilöstön keskuudessa,

d)

tuottamalla tietoa potilasturvallisuusstandardeista, riskeistä ja käytössä olevista turvallisuustoimenpiteistä, mukaan lukien parhaat käytännöt, virheiden ja haittojen vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi ja jakamalla sitä kaikille terveydenhuollon työntekijöille sekä edistämällä työntekijöiden aktiivisuutta,

e)

tekemällä yhteistyötä terveysalan ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden kanssa sen varmistamiseksi, että potilasturvallisuuteen kiinnitetään asianmukaista huomiota korkeakoulutuksen opinto-ohjelmissa ja nykyisessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa, mukaan lukien tarvittavien taitojen kehittäminen sellaisten käyttäytymisen muutosten johtamiseksi ja aikaansaamiseksi, joita tarvitaan potilasturvallisuuden parantamiseksi järjestelmän muutoksen avulla.

5.

Luokittelevat ja mittaavat potilasturvallisuutta yhteisön tasolla tekemällä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa

a)

kehittääkseen yhteisiä määritelmiä ja terminologiaa, ottamalla huomioon kansainvälisen standardointitoiminnan, kuten potilasturvallisuuden kansainvälisen luokituksen, jota WHO on kehittämässä, ja Euroopan neuvoston tällä alalla tekemän työn,

b)

kehittääkseen luotettavat ja vertailukelpoiset indikaattorit turvallisuusongelmien tunnistamiseksi, turvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi ja jäsenvaltioiden välisen keskinäisen oppimisen helpottamiseksi. Kansallisella tasolla tehty työ ja kansainvälinen toiminta, kuten OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorihanke ja yhteisön terveysindikaattoreita koskeva hanke, olisi otettava huomioon,

c)

kerätäkseen ja jakaakseen vertailukelpoisia tietoja potilasturvallisuustuloksista ongelmatyyppien ja määrien suhteen keskinäisen oppimisen helpottamiseksi ja ensisijaisten tavoitteiden asettamiseksi, tavoitteenaan auttaa jäsenvaltioita antamaan yleisölle tulevaisuudessa tietoa asiaankuuluvista indikaattoreista.

6.

Jakavat tietoa, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä tekemällä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa sekä asiaan liittyvien eurooppalaisten ja kansainvälisten elinten kanssa

a)

ottaakseen käyttöön tehokkaita ja läpinäkyviä potilasturvallisuusohjelmia, -rakenteita ja -toimintatapoja sekä ilmoitus- ja oppimisjärjestelmiä terveydenhuollon haittatapahtumien välttämiseksi,

b)

varmistaakseen tehokkaat potilasturvallisuutta koskevien toimenpiteet ja ratkaisut terveydenhuollon toimintayksiköiden tasolla ja arvioidakseen niiden siirrettävyyttä,

c)

hälyttääkseen tärkeistä potilasturvallisuutta koskevista riskeistä kohtuullisessa ajassa.

7.

Kehittävät ja tukevat potilasturvallisuutta koskevaa tutkimusta.

II   HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISEMISTÄ JA VALVONTAA KOSKEVAT LISÄSUOSITUKSET

8.

Hyväksyvät ja panevat täytäntöön asiaankuuluvalla tasolla hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemistä ja valvontaa koskevan strategian tavoitteenaan

a)

ottaa käyttöön ehkäisemis- ja valvontatoimenpiteitä jäsenvaltioiden tai alueellisella tasolla hoitoon liittyvien infektioiden hillitsemisen tueksi, erityisesti

i)

toteuttaakseen tarvittaessa riskiin perustuvia standardisoituja infektioiden ehkäisemis- ja valvontatoimenpiteitä kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä,

ii)

edistääkseen infektioiden ehkäisemis- ja valvontatoimenpiteiden johdonmukaisuutta ja niistä tiedottamista tiettyä potilasta hoitavien tai hänestä huolehtivien terveydenhuollon tarjoajien välillä,

iii)

antaakseen suuntaviivoja ja suosituksia saataville kansallisella tasolla,

iv)

kannustaakseen noudattamaan ehkäisemis- ja valvontatoimenpiteitä hyödyntäen rakenne- ja prosessi-indikaattoreja ja käytössä olevien hyväksymis- tai sertifiointimenettelyjen tuloksia,

b)

parantaa infektioiden ehkäisemistä ja valvontaa terveydenhuollon laitoksissa, erityisesti kannustamalla terveydenhuollon laitoksia ottamaan käyttöön

i)

infektioiden ehkäisemis- ja valvontaohjelma, jossa käsitellään esimerkiksi organisatorisia ja rakenteellisia järjestelyjä, diagnoosimenetelmiä ja hoitotoimenpiteitä (esimerkiksi mikrobihoito), resurssitarpeita, seurantatavoitteita, koulutusta ja potilaille tiedottamista,

ii)

asianmukaiset organisatoriset hallintojärjestelyt infektioiden ehkäisemis- ja valvontaohjelman laadintaa ja seurantaa varten,

iii)

asianmukaiset organisatoriset järjestelyt ja pätevä henkilöstö infektioiden ehkäisemis- ja valvontaohjelman toteuttamista varten.

c)

laatia tai tehostaa aktiivisia seurantajärjestelmiä

i)

kansallisella tai alueellisella tasolla

—

tekemällä tarvittaessa säännöllisesti prevalenssitutkimuksia,

—

ottamalla huomioon tiettyjen infektiotyyppien seurannan merkitys kansallisten viitetietojen saamiseksi, sekä siihen liittyen prosessi- ja rakenneindikaattorit kansallisten strategioiden arvioimiseksi,

—

järjestämällä nopea tunnistus ja asianmukaiselle elimelle ilmoittaminen hälyttävistä hoitoon liittyvistä organismeista tai hoitoon liittyvistä infektioklustereista jäsenvaltion tason vaatimusten mukaisesti,

—

ilmoittamalla yhteisön kannalta tai kansainvälisesti merkityksellisten klusterien ja infektiotyyppien esiintymisestä voimassa olevan yhteisön lainsäädännön (8) tai voimassa olevien kansainvälisten määräysten,

ii)

terveydenhuollon laitosten tasolla

—

edistämällä mikrobiologisen dokumentoinnin ja potilasrekisterien korkeaa laatua,

—

seuraamalla tiettyjen infektiotyyppien esiintymistä käyttämällä prosessi- ja rakenneindikaattoreja infektioiden valvontatoimenpiteiden täytäntöönpanon arvioimiseen,

—

harkitsemalla tiettyjen infektiotyyppien ja/tai tiettyjen hoitoon liittyvien patogeenikantojen esiintymien seurantaa hälyttävien hoitoon liittyvien organismien tai hoitoon liittyvien infektioklusterien nopeaa tunnistamista varten,

iii)

käyttämällä tarvittaessa Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen suosittelemia seurantamenetelmiä ja -indikaattoreita ja yhteisön tasolla sovittuja tapausmääritelmiä päätöksen N:o 2119/98/EY säännösten mukaisesti.

d)

edistämällä terveydenhuollon työntekijöiden koulutusta

i)

kansallisella tai alueellisella tasolla määrittelemällä ja toteuttamalla erityisiä infektionvalvontahenkilöstön koulutusohjelmia, jotka liittyvät infektioiden valvontaan, ja tehostamalla muiden terveydenhuollon työntekijöiden koulutusta, joka koskee hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemistä ja valvontaa,

ii)

terveydenhuollon laitosten tasolla

—

antamalla kaikille terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluville, mukaan lukien johtajat, hygienian ja infektioiden ehkäisemisen ja valvonnan perusperiaatteita koskevaa säännöllistä koulutusta,

—

antamalla säännöllistä jatkokoulutusta henkilökunnalle, jonka työhön kuuluu erityisiä hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemiseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä,

e)

parantamalla terveydenhuollon laitosten potilaille antaman tiedon laatua

i)

asettamalla potilaiden saataville objektiivista ja ymmärrettävää tietoa hoitoon liittyvien infektioiden riskistä, terveydenhuollon laitoksen toteuttamista toimenpiteistä näiden infektioiden ehkäisemiseksi ja siitä, miten potilaat voivat myötävaikuttaa niiden ehkäisemiseen,

ii)

antamalla yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi ehkäisemis- ja valvontatoimenpiteistä hoitoon liittyvien patogeenien kolonisoimille tai tartuttamille potilaille,

f)

tukemalla tutkimusta muun muassa epidemiologian, nanoteknologian ja nanomateriaalien sovellusten, uusien ennaltaehkäisy- ja hoitotekniikkojen ja -toimenpiteiden alalla sekä infektioiden ehkäisemisen ja valvonnan kustannustehokkuuden osalta.

9.

Harkitsevat 8 kohdassa tarkoitetun strategian täytäntöönpanon koordinoimiseksi ja komission, Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen, Euroopan lääkeviraston ja muiden jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja koordinointia varten perustavansa mahdollisuuksien mukaan 9 päivään kesäkuuta 2011 mennessä alojen välisen mekanismin tai samankaltaisia järjestelmiä, jotka vastaavat kunkin jäsenvaltion infrastruktuuria, ja jotka toimivat yhteistyössä mikrobiolääkkeiden maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä 15 päivänä marraskuuta 2001 annetun neuvoston suosituksen (9) N:o 2002/77/EY mukaisesti perustetun, olemassa olevan alojen välisen mekanismin kanssa tai jotka on sisällytetty kyseiseen mekanismiin.

III   LOPULLISET SUOSITUKSET

10.

Tiedon jakaminen tästä suosituksesta terveydenhuollon organisaatioille, ammatillisille järjestöille ja oppilaitoksille sekä niiden rohkaiseminen noudattamaan suositeltuja toimintatapoja, jotta tärkeimmät sen osa-alueet voidaan toteuttaa käytännössä.

11.

Tämän suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä raportoiminen komissiolle 9 päivään kesäkuuta 2011 mennessä ja myöhemmin komission pyynnöstä, jotta myötävaikutetaan suosituksen seurantaan yhteisön tasolla.

KEHOTTAA KOMISSIOTA

antamaan 9 päivään kesäkuuta 2012 mennessä neuvostolle täytäntöönpanokertomuksen, jossa arvioidaan suosituksen vaikutuksia jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta, tarkastelemaan, missä määrin ehdotetut toimenpiteet ovat olleet tehokkaita, ja harkitsemaan, tarvitaanko lisätoimia.

Tehty Luxemburgissa 8 päivänä kesäkuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Petr ŠIMERKA

(1)  Lausunto annettu 23. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 25. maaliskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Lausunto annettu 22. huhtikuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  ”Improving patient safety in the EU”, potilasturvallisuuden parantamista EU:ssa koskeva tekninen raportti, joka on laadittu Euroopan komissiolle ja jonka RAND Corporation julkaisi vuonna 2008.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(6)  Yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmasta 2003–2008 rahoitettu potilaiden turvallisuuden parantamista Euroopassa koskeva SIMPATIE-hanke (Safety improvement for Patients in Europe), (http://www.simpatie.org).

(7)  Esimerkiksi 10. kesäkuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät mikrobilääkeresistenssista (asiak. 9637/08).

(8)  Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, tehty 24 päivänä syyskuuta 1998, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön sekä kansainvälinen terveyssäännöstö (EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1).

(9)  EYVL L 34, 5.2.2002, s. 13.

Top