1.

Belgian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui tuntuvasti, 1,3 prosenttiin, vuonna 2008. Tähän olivat syynä heikkenevä ulkoinen kysyntä ja vaimea kotimainen kysyntä, jotka ovat paljolti kytköksissä korkeaan inflaatioon ja finanssikriisin vaikutuksiin. Taloudellisen tilanteen odotetaan heikkenevän huomattavasti myös vuonna 2009. Inflaation arvioidaan olleen vuonna 2008 noin 4,5 prosenttia eli lähes kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2007 lähinnä kotimaisten energianhintojen nousun vuoksi. Energian maailmanmarkkinahintojen alenemisen odotetaan hillitsevän inflaatiota vuonna 2009. Komissio odottaa julkisen talouden alijäämän asettuvan noin 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Bruttovelka vuonna 2008 arvioidaan noin 88 prosentiksi suhteessa BKT:hen. Tavanomainen vaihtotaseen ylijäämä muuttui vuonna 2008 alijäämäksi, jonka odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2009.

2.

Työllisyyden kasvu oli positiivista vuonna 2008 ja työttömyysaste aleni 6,9 prosenttiin. Vuoden 2009 työllisyysnäkymät ovat kuitenkin huomattavasti synkemmät, sillä työttömyys tulee kasvamaan. Kriisin vaikutukset kohdistuvat erityisesti auto- ja terästeollisuuteen sekä rahoitusalaan.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Belgia on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Belgia ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa pk-yrityksille suunnatusta taloudellisesta tuesta.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Belgia on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto arvioivat tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Belgia on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on ilmoittanut toimenpiteistä työhön kohdistuvan verotuksen keventämiseksi entisestään korottamalla määrää, johon asti pieni- ja keskituloisten työntekijöiden tulot ovat verottomia. Lisätoimia saatetaan kuitenkin vielä tarvita. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttää jatkotoimia erityisesti iäkkäiden työntekijöiden ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta. Myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen, kilpailun lisäämiseen kaasu- ja sähkömarkkinoilla sekä T&K-toiminnan tehostamiseen on panostettava nykyistä enemmän.

6.

Belgian talous on suuntautunut vientiin. Kilpailukyvyn ylläpito on sen vuoksi erityisen tärkeää. Yksikkötyökustannusten kehittyminen samansuuntaisesti kuin tärkeimpien kauppakumppaneiden yksikkötyökustannukset on keskeisessä asemassa. Kustannuskilpailukyky heikkeni kuitenkin vuonna 2008. Kilpailun lisääntymisellä kaasu- ja sähkömarkkinoilla olisi tässä suhteessa myönteinen vaikutus. Kestävät investoinnit T&K-työhön ja osaamiseen ovat tärkeitä tekijöitä tuottavuuden kasvun kiihdyttämisen ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Suhteellisen vähäinen osallistuminen työmarkkinoille, väestön ikääntymiseen liittyvien menojen kasvu ja suuri julkinen velka vaarantavat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden. Tämä korostaa perusylijäämien kasvattamisen sekä kasvua ja työllisyyttä tukevan politiikan tarpeellisuutta. Yhdennetty lähestymistapa rakenneuudistusten toteutukseen voisi antaa Belgialle valmiudet päästä tuloksiin nopeammassa aikataulussa. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Belgia jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Belgia

1.

Vahva kotimainen kysyntä vauhditti Bulgarian bruttokansantuotteen (BKT) kasvun 7 prosenttiin vuoden 2008 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän kehityksen myötä maan BKT asukasta kohden kasvoi noin 40 prosenttiin suhteessa EU:n keskiarvoon. Kasvun odotetaan hidastuvan tuntuvasti vuonna 2009 ulkoisen toimintaympäristön nopean heikkenemisen ja luotonantoehtojen tiukentumisen vuoksi. Keskimääräinen vuosi-inflaatio ylsi 12 prosentin ennätyslukemaan vuonna 2008. Kehityksen pani alulle ulkoisista syistä aiheutunut perushyödykkeiden hinnannousu, sille antoi vauhtia kotimainen kysyntä, ja tuottavuuden kasvuun nähden selkeästi ylimitoitetut palkankorotukset kiihdyttivät sitä entisestään. Inflaatio on hidastumaan päin mutta pysynee EU:n keskiarvon yläpuolella. Rahoitusasema pysyy vahvana, sillä julkisen talouden ylijäämä oli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 kasvun ja tehokkaamman veronkannon suotuisan yhdistelmän ansiosta. Vahva kotimainen kysyntä, etenkin investointihyödykkeiden mittavaa tuontia aiheuttaneet investoinnit, on kuitenkin osaltaan kasvattanut tämänhetkistä vaihtotaseen alijäämää. Tämänhetkinen vaihtotaseen alijäämä on korkealla tasolla eli lähes 25 prosenttia suhteessa BKT:hen.

2.

Työllisyys kasvoi yli 3 prosenttia vuonna 2008, mutta kasvuvauhti tulee hidastumaan kahden seuraavan vuoden aikana. Työttömyys väheni 6 prosenttiin vuonna 2008, mutta sen odotetaan kasvavan jonkin verran vuonna 2009. Liiketoimintaympäristön viimeaikainen huononeminen ja kysynnän supistuminen monilla aloilla, muun muassa tehdasteollisuudessa ja rakennusalalla, heikentävät todennäköisesti työllisyystilannetta näillä aloilla sekä näihin aloihin liittyvillä elinkeinoelämän aloilla.

3.

Bulgaria harjoitti vakauteen tähtäävää makrotalous- ja finanssipolitiikkaa ja ilmoitti äskettäin toimenpiteistä, joilla pyritään muun muassa lisäämään kilpailua energia-alalla ja vähittäiskaupan alalla.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Bulgaria on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Bulgarian olisi tätä taustaa vasten pidettävä kiinni tiukasta finanssipolitiikan virityksestä ja ryhdyttävä kiireellisesti toimiin makrotalouden epätasapainon helpottamiseksi. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Bulgaria on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa toteuttamista. Edistyminen on ollut vaatimatonta, vaikka toimenpiteitä on vuoden jälkipuoliskolla vauhditettu hallituksen harkittujen päätösten perusteella. Bulgaria on jatkanut varovaisen finanssipolitiikan noudattamista, vaikkakin julkisten menojen tehokkuutta on edelleen varaa parantaa. Myös koulutuksen organisoinnin ja laadun parantamista on tuettu kannustavin toimenpitein. Koulutusjärjestelmän nykyaikaistaminen edellyttää kuitenkin jatkotoimia, jotta hallintotapaa ja koulutustuloksia voidaan edelleen parantaa. Tarvitaan lisäpanostusta, jotta julkisen hallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa, ja Bulgarian ilmoittama toimintaa koskeva riippumaton tarkastelu (Functional Review) on toimitettava pikaisesti, jotta uudistusten täytäntöönpanoa voidaan oleellisesti parantaa. Myös byrokratian vähentämisessä, osaamiseen tehtävien investointien lisäämisessä ja julkisen T&K-järjestelmän uudistamisessa on vielä runsaasti tehtävää.

6.

Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vuoksi Bulgarialta voidaan entistäkin suuremmalla syyllä odottaa pikaisia toimia makrotaloutensa heikkojen kohtien (korkea inflaatio ja suuri vaihtotaseen alijäämä) vahvistamiseksi. Sen on jatkettava tiukan finanssipolitiikan noudattamista ja nopeutettava kilpailukykyään vahvistavia rakenneuudistuksia. Bulgarian on aikaistettava uudistusaikataulua, jotta se voi siirtyä lähinnä kustannusetuihin perustuvasta taloudesta tuottavampaan ja osaamiskeskeisempään talouteen. Nykyisessä talous- ja rahapoliittisessa tilanteessa nämä uudistukset ovat keskeisessä asemassa myös Bulgarian talouden kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta. Tarpeellisten uudistusten tehokas toteutus riippuu ratkaisevasti Bulgarian kyvystä parantaa kiireellisesti julkishallintonsa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Bulgaria jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Bulgaria

1.

Tšekin bruttokansantuotteen (BKT) kasvun odotetaan hidastuneen noin 4 prosenttiin vuonna 2008, ja komissio odottaa sen hidastuvan edelleen vuonna 2009. Keski-inflaatio oli koko vuonna 6,3 prosenttia, ja sen odotetaan nyt hidastuvan, kun aiempien veronkorotusten vaikutukset heikentyvät ja energianhinnat alenevat. Tšekki on supistanut julkisen talouden alijäämää useiden vuosien ajan. Vuonna 2008 se oli 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaihtotaseen alijäämä oli noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja kauppataseen ylijäämä oli huomattava.

2.

Työllisyysaste on noussut 1,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 aina 66,6 prosenttiin vuonna 2008. Työttömyysaste aleni vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 4,3 prosenttiin eli alimmilleen 12 vuoteen. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan työllisyyden kasvu hidastuu hieman ja työttömyys lisääntyy. Vientikysynnän vähenemisen vuoksi työttömyyden odotetaan vaikuttavan työntekijöihin erityisesti autoteollisuudessa ja muilla vientiin suuntautuneilla teollisuudenaloilla.

3.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Tšekki on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 6 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

4.

Tšekki on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut uudistuksia parantaakseen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, keventääkseen hallinnollista taakkaa, lisätäkseen T&K-investointeja, uudistaakseen koulutusjärjestelmää, varmistaakseen aktiivisena ikääntymisen ja kehittääkseen joustoturvaan perustuvan mallin työmarkkinoiden uudistamiselle. Jatkossa sen on panostettava rahoituksensaannin parantamiseen, T&K-investointien lisäämiseen entisestään, teollis- ja tekijänoikeuksien vahvistamiseen ja heikommassa asemassa olevien ryhmien integroimiseen työmarkkinoille.

5.

Tšekin väestö kuuluu EU:n nopeasti ikääntyviin. Tällä seikalla tulee olemaan merkittävä vaikutus eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Tärkeimpiä rakenteellisia haasteita ovat sen vuoksi julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen ja tuki osaamistalouteen siirtymiselle. Jos maa kykenee vastaamaan näihin rakenteellisiin haasteisiin, sen kasvupotentiaali paranee, se kykenee luomaan uusia työpaikkoja ja sen talous kykenee kestämään paremmin ulkoisia häiriöitä. Tämä edellyttää kuitenkin lisäuudistuksia T&K:n, innovoinnin ja koulutuksen aloilla, yhdennetympää joustoturvamallin käyttöä työmarkkinoiden uudistamisessa ja yrittäjien toimintaedellytysten parantamista. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

6.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Tšekki jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Tšekki

1.

Tanskan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on hidastunut tuntuvasti vuonna 2008. Asuntojen hintojen korjaantuminen alaspäin on vaimentanut kotimaista kysyntää, ja tämä puolestaan on heikentänyt yksityistä kulutusta ja vähentänyt rakennustoimintaa. Rahoitusehtojen tiukentuminen nopeuttaa todennäköisesti asuntojen hintojen laskua, mikä kärjistää maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vaikutuksia Tanskan talouteen. Energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vauhdittama inflaatio oli keskimäärin 3,6 prosenttia vuonna 2008 mutta on alkanut hidastua. Julkisen talouden ylijäämä saattoi nousta yli 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, mutta vuonna 2009 sen odotetaan heikkenevän huomattavasti ja asettuvan lähelle tasapainoa. Tanskan vaihtotase on todennäköisesti hieman ylijäämäinen vuosina 2008 ja 2009.

2.

Työllisyys on kasvanut vuoden 2008 aikana, mutta sen odotetaan supistuvan vuonna 2009. Vastaavasti työttömyysaste on noussut vuoden 2008 viimeisten kuukausien aikana, ja sen odotetaan nousevan yhä vuonna 2009. Vaikka tämä helpottanee työmarkkinoihin kohdistuvaa painetta lyhyellä aikavälillä, on edelleen tärkeää lievittää jäljellä olevaa työvoimapulaa ja helpottaa työmarkkinoiden siirtymiä. Keskipitkän aikavälin työllisyyshaasteena on edelleen kasvattaa työvoiman kokoa ja parantaa työvoiman osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensopivuutta. Lyhyemmällä aikavälillä näitä pyrkimyksiä olisi tuettava verouudistuksella.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Tanska on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi koko julkisen talouden osuus suhteessa BKT:hen on kasvanut noin prosentilla, mukaan lukien vuoden 2009 alusta tapahtuneet verohelpotukset ja menolisäykset.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Tanska on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta.

5.

Tanska on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Aiempien uudistussuunnitelmien toteutuksessa ja erityisesti työvoiman tarjonnan lisäämisessä ja marginaaliverojen alentamisessa vuodesta 2009 lähtien on menty jälleen eteenpäin. Parhaillaan laaditaan vero- ja työmarkkinauudistusta koskevia jatkosuunnitelmia, joissa otetaan huomioon väestön ikääntyminen.

6.

Tanskan kasvupotentiaali riippuu ratkaisevasti työvoiman tarjonnan ja työn tuottavuuden parantamisesta sekä henkiseen pääomaan ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tehtävistä investoinneista saatavan tuoton kasvusta. Väestön ikääntyminen on jo alkanut vaikuttaa työvoiman tarjontaan, mikä lisää työmarkkinoille osallistumiseen ja tehtyjen työtuntien määrän lisäämiseen liittyvien uudistusten tarpeellisuutta. Kilpailun lisääminen Tanskan suhteellisen korkean kuluttajahintatason alentamiseksi muodostaa myös lisähaasteen. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

1.

Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui Saksassa 1,3 prosenttiin vuonna 2008, kun se vuonna 2007 oli 2,5 prosenttia. Tämä johtui siitä, että viennin kasvu heikkeni jyrkästi maailmanlaajuisen laskusuhdanteen vaikutuksesta. Lisäksi rahoitusehtojen tiukentuminen ja heikentyneet talousnäkymät vähentävät todennäköisesti investointeja. Taloudellisen toiminnan odotetaan sen vuoksi hidastuvan olennaisesti vuonna 2009. Perushyödykkeiden hintojen nousu vuoden 2008 alkupuoliskolla kiihdytti inflaation korkeimmillaan 3,2 prosenttiin. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan vuonna 2009. Julkinen talous oli lähellä tasapainoa vuonna 2008, ja komissio odottaa lähes 3 prosentin alijäämää vuonna 2009. Hintakilpailukyvyn huomattava parantuminen viime vuosien aikana on luonut edellytykset vaihtotaseen ylijäämän kasvamiselle yli 7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008.

2.

Työllisyys kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2008. Talouden laskusuhdanteen odotetaan kuitenkin vaikuttavan työmarkkinatilanteeseen ja lisäävän työttömyyttä vuonna 2009. Koska työvoiman määrä on supistumassa ja väestörakenne muuttumassa, yritykset saattavat pyrkiä pitämään kiinni ammattitaitoisesta henkilöstöstään ja irtisanomiset voivatkin kohdistua pääasiassa vähän koulutettuihin työntekijöihin ja vuokratyövoimaan.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Saksa on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi Saksa on äskettäin toteuttanut talouden laskusuhdanteen vuoksi useita vastatoimenpiteitä, investoinnit koulutus- ja muuhun infrastruktuuriin mukaan lukien, joilla varmistetaan luottojen tarjonta yrityksille ja alennetaan veroja ja sosiaaliturvamaksuja, sekä irtisanomisten välttämiseen ja osaamisen päivittämiseen tähtääviä toimenpiteitä.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Saksa on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Saksa on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut toimenpiteitä, joilla edistetään osaamisyhteiskunnan luomista, ekoinnovointia ja työmarkkinoiden uudistamista. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen ja julkisen talouden laadun osalta kehitys on ollut hyvää. Lisätoimenpiteet ovat tarpeen palvelualojen kilpailun lisäämiseksi, liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi.

6.

Tuottavuuden kasvun parantaminen ja vähän koulutettujen työntekijöiden työttömyysasteen alentaminen erityisesti Saksan itäisissä osissa helpottanee jatkossa Saksan talouden vahvan suorituskyvyn ylläpitoa. Tilanteen parantumisesta T&K-työn ja innovoinnin alalla on hyötyä tässä suhteessa. Myös palvelumarkkinoiden – erityisesti asiantuntijapalveluiden sekä energia-alan ja rautatiepalvelujen – toimivuuden parantamisella ja liiketoimintaympäristön kehittämisellä voitaisiin parantaa Saksan talouden kasvupotentiaalia. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Saksa jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Saksa

1.

Viron bruttokansantuotteen (BKT) kasvu oli 6,3 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2008 kasvu kuitenkin supistui, ja supistumisen odotetaan jatkuvan vuonna 2009. Tämä kehitys johtuu siitä, että yksityinen kulutus ja investoinnit ovat vähentyneet aiemman korkean inflaation ja luotonantoehtojen tiukentumisen vuoksi. Inflaatio hidastuu maltillisempien palkankorotusten ja kansainvälisten perushyödykehintojen alenemisen myötä. Julkisen talouden tila on heikentynyt tuntuvasti, ja huolimatta huomattavista menoleikkauksista, julkinen talous oli alijäämäinen vuonna 2008, kun vuonna 2007 ylijäämä oli 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaihtotaseen alijäämä supistui tuntuvasti, 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja komissio arvioi sen supistuvan edelleen.

2.

Talouden laskusuhdanne vaikuttaa kielteisesti työmarkkinoihin, sillä työttömyys kasvaa nopeasti. Komission tämänhetkisten ennusteiden mukaan työttömyysaste nousee vuonna 2009 verrattuna vuoden 2008 noin 5 prosentin tasoon. Työttömyys koettelee todennäköisimmin pahiten rakennus-, asunto- ja vähittäiskaupan aloja. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on odotettavissa palkkojen nousun huomattavaa hidastumista ja mahdollista palkkojen alenemista. Työmarkkinaolosuhteet ovat erityisen vaikeat iäkkäiden työntekijöiden ja nuorison kannalta.

3.

Viro ilmoitti äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa infrastruktuuri-investoinneista ja osaamisen lisäämiseen tähtäävistä toimista.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Viro on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Viron olisi tältä osin jatkettava julkisen talouden vakauttamista. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Viro on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut toimenpiteitä parantaakseen T&K- ja innovointituloksia, vahvistaakseen kilpailua ja edistääkseen elinikäistä oppimista. Finanssipolitiikan ja rakenneuudistusten osalta poliittiset ratkaisut olivat monitahoisempia. Rakenneuudistuksilla on pyritty helpottamaan työmarkkinoiden sopeuttamista (erityisesti aktiivista työmarkkinapolitiikkaa), joka helpottaisi inflaation ja palkkainflaation pitämistä kurissa. Koska rakennerahastoilla on keskeinen asema kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden rahoituksessa, ohjelmien täytäntöönpanon edellyttämien hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen on tärkeää.

6.

Tavaroiden ja palvelujen vienti on maan yleisen taloudellisen suoriutumisen keskeinen osatekijä. Tarvitaan kiireellisiä rakenneuudistuksia, joilla tuetaan välttämätöntä resurssien uudelleenkohdentamista ulkoiseen kysyntään perustuviin ja korkeamman lisäarvon aloihin. Viron on jatkettava investoimista T&K-toimintaan, innovointiin ja koulutukseen tasatakseen työvoimavaltaisten alojen kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä sekä turvatakseen tuottavuuden ja tuotoksen kasvun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Heikkenevä työmarkkinatilanne edellyttää aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja elinikäisen oppimisen vahvempaa painotusta, jotta maa kykenee vastaamaan uusiin työmarkkinatarpeisiin. Kilpailukyvyn palauttamisen kannalta on lisäksi tärkeää varmistaa, että palkkakehitys kytketään nykyistä tiukemmin tuottavuuden kehittymiseen. Työmarkkinauudistuspaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti työmarkkinoiden jäykkyyden vähentämiseksi. Makrotalouden vakauden parantaminen edellyttää määrätietoista ja vakauteen tähtäävää finanssipolitiikkaa, hyvin toteutettua kilpailupolitiikkaa ja energiatehokkuuden parantamista. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Viro jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Viro

1.

Irlannin bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan supistuneen 2 prosenttia vuonna 2008, kun vuonna 2007 BKT kasvoi 6 prosenttia. Tämä johtui asuntomarkkinoiden heikentymisestä, jota finanssikriisi vauhditti entisestään. Lisäksi Irlanti on erityisen altis tärkeimpien kauppakumppaniensa heikentyneiden kasvuennusteiden vaikutuksille, ja sen vuoksi sen reaalisen BKT:n odotetaan supistuvan edelleen vuonna 2009. Inflaatio, joka oli korkeimmillaan lähes 4 prosenttia vuoden 2008 puolivälissä, hidastui voimakkaasti vuoden 2008 loppua kohti, ja komissio odottaa sen alenevan edelleen vuonna 2009. Julkinen talous on heikentynyt, koska verokertymä on vähentynyt merkittävästi. Tämä johtuu korjausliikkeestä kiinteistömarkkinoilla ja voimistuneesta suhdannetaantumasta. Julkisen talouden alijäämä oli 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Aiempina vuosina talous on ollut lievästi ylijäämäinen. Alijäämän odotetaan kasvavan jatkossa edelleen huomattavasti. Ulkoinen tasapaino on heikentynyt viime vuosina kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen vuoksi. Komissio arvioi vallitsevan vaihtotaseen alijäämän (noin 6 prosenttia suhteessa BKT:hen) jatkuvan vuonna 2008 ja pysyvän alijäämäisenä myös vuonna 2009, jolloin alijäämän odotetaan kuitenkin supistuvan hieman.

2.

Tämänhetkisten työmarkkina-arvioiden mukaan työllisyysluvut heikkenivät vuonna 2008 ja heikkenevät edelleen vuonna 2009. Työttömyysasteen arvioidaan nousseen 6,5 prosenttiin vuonna 2008, ja sen odotetaan jatkavan nousuaan vuonna 2009. Työttömyysetuuksia hakeneiden määrä kasvoi keskimäärin yli 40 prosenttia vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. Paheneva työttömyys vaikuttaa eniten rakennusalan työntekijöihin, erityisesti nuoriin miehiin.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Irlanti on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Irlanti toteutti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevia vastatoimenpiteitä, kuten asuntosektorille suunnattu tuki ja toimeentulotuki heikoimmassa asemassa oleville.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Irlanti on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Irlanti on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut toimenpiteitä parantaakseen päiväkotipaikkojen saatavuutta ja työntekijöiden ammattitaitoa. Lisäpanostusta tarvitaan, ja järjestelmää pidemmän aikavälin eläkepolitiikkaa varten ollaan jo valmistelemassa. Asuntomarkkinoilla ilmenneillä ongelmilla on ollut odotettua haitallisempi vaikutus julkiseen talouteen ja BKT:n kasvuun.

6.

Irlannin pääasialliset haasteet liittyvät tällä hetkellä asuntomarkkinoiden voimakkaan kasvun jälkivaikutuksiin ja finanssikriisiin. Irlannin talous on kuitenkin myös muuttunut haavoittuvammaksi maan kilpailuaseman asteittaisen heikkenemisen myötä. Nyt tarvitaan kiireellisiä toimia kasvun tasapainottamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi tuottavuuden kasvua edistävillä toimenpiteillä ja asianmukaisella palkkapolitiikalla. Eläkeuudistusta on jatkettava keskipitkällä aikavälillä kestävyyden turvaamiseksi. Koska myös julkisen talouden tila on heikentynyt olennaisesti, julkisen talouden kestävyyden palauttaminen olisi otettava ensisijaiseksi tavoitteeksi. Nämä toimet sekä julkisten menojen huolellinen priorisointi ja sellaisten uudistusten ajaminen, jotka vahvistavat tuottavuuden nopeampaa kasvua fyysisen ja henkisen pääoman laajentamisen ja parantamisen kautta, lisäävät Irlannin talouden sopeutumiskykyä ja valmiutta palata vähitellen keskipitkän aikavälin kestävän kasvun tielle. Tämä edellyttää myös kilpailun vahvistamista muun muassa vähittäiskaupan alalla. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Irlanti jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Irlanti

1.

Kreikan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui jonkin verran vuonna 2008, hieman alle 3 prosenttiin, pääasiassa heikkenevän ulkoisen kysynnän vuoksi. Komissio odottaa BKT:n kasvun hidastuvan edelleen vuonna 2009 asuntomarkkinoiden supistumisen ja investointitoiminnan hiipumisen myötä. Inflaatio kiihtyi energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutuksesta yli 4 prosenttiin vuonna 2008. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan vuonna 2009. Julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 tulonmenetysten ja vähäisemmässä määrin myös menojen ylitysten vuoksi. Bruttovelan odotetaan olevan noin 94 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2008 13,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio odottaa alijäämän supistuvan vuonna 2009.

2.

Työllisyys kasvoi vuonna 2008. Tosin kasvuvauhti hidastui verrattuna vuoteen 2007. Työllisyyden odotetaan vähenevän vuonna 2009. Työttömyyden ennustetaan kasvavan 9 prosenttiin vuonna 2009. Finanssikriisin odotetaan vaikuttavan erityisesti pk-yrityksiin luottoehtojen tiukentumisen johdosta. Kriisin vaikutukset tuntuvat jo rakennusalalla ja meriliikenteessä.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Kreikka on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Kreikka ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista kohdennetuista vastatoimenpiteistä, muun muassa pk-yrityksille ja heikossa taloudellisessa asemassa oleville sosiaaliryhmille suunnatusta tuesta.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Kreikka on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Kreikka on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut toimenpiteitä eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Julkisen talouden tavoitteet jäivät täyttymättä vuonna 2007, mikä korosti tarvetta jatkaa vuonna 2004 aloitettua julkisen talouden vakauttamista. On myönteistä, että Kreikka on painottanut politiikassaan julkishallintonsa uudistamista, jonka onnistuminen on nyt kiinni tehokkaasta toteutuksesta. Tarvitaan lisäpanostusta erityisesti aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan ja toimenpiteisiin, joilla puututaan pimeään työhön, jotta Kreikka kykenee vastaamaan työmarkkinoidensa haasteisiin. Koulutusuudistusten toteutusta olisi nopeutettava.

6.

Epäsuotuisan kansainvälisen tilanteen vuoksi Kreikan on ehdottomasti lisättävä panostustaan makrotalouden epätasapainon ja taloutensa rakenteellisten heikkouksien poistamiseen. Rakenneuudistuksen jatkaminen on keskeisessä asemassa kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin parantamisen kannalta. Kreikan on keskityttävä politiikassaan muun muassa henkiseen pääomaan, T&K-työhön ja innovointiin tehtäviin investointeihin, liiketoimintaympäristön parantamiseen (muun muassa perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä), julkishallinnon tehostamiseen ja kestävän makrotalousympäristön luomiseen. Kilpailukyvyn palauttamisen kannalta on lisäksi tärkeää varmistaa, että palkkakehitys kytketään nykyistä tiukemmin tuottavuuden kehittymiseen. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Kreikka jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Kreikka

1.

Espanjan bruttokansantuotteen (BKT) reaalikasvu hidastui merkittävästi, 1,2 prosenttiin, vuonna 2008. Hidastuminen jatkunee vuonna 2009. Tämä kehitys johtuu käynnissä olevasta asuntorakentamisen hiipumisesta, ja maailmanlaajuinen finanssikriisi ja luottoehtojen tiukentuminen ovat voimistaneet sitä entisestään. Tämä on johtanut kotimaisen kysynnän jyrkkään laskuun. Inflaatio kiihtyi 4,1 prosenttiin vuonna 2008, mutta sen odotetaan hidastuvan tuntuvasti. Julkisen talouden alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Julkisen talouden tila on siis heikentynyt yli 5 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2007. Vaihtotaseen alijäämä oli lähes 9,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, vaikkakin komissio odottaa sen vähenevän vuonna 2009.

2.

Työllisyys väheni vuonna 2008 ja vähenee edelleen vuonna 2009, vaikkakin erityisesti naisten osallistuminen työmarkkinoille oli edelleen mittavaa. Työttömyysaste nousi yli 11 prosenttiin vuonna 2008, ja sen odotetaan nousevan huomattavasti, yli 16 prosenttiin vuonna 2009. Työttömyyden kasvun vaikutukset kohdistuvat erityisesti maahanmuuttajiin, nuoriin ja matalan taitotason työntekijöihin, ja varsinkin 25–54-vuotiaisiin miehiin. Asuntorakennusala ja autoteollisuus ovat erityisen riskialttiita tässä suhteessa.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Espanja on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Espanja ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa julkisiin rakennusurakoihin tehtävistä investoinneista, pk-yritysten rahoituksensaannin helpottamisesta sekä työttömille suunnatusta tuesta.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Espanja on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Espanja on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Edistystä on tapahtunut sääntelyn parantamista koskevan ohjelman toteutuksessa, lastenhoitopalvelujen saatavuuden parantamisessa ja energiamarkkinoiden toimivuuden parantamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa, erityisesti naapurimaiden ja Espanjan verkkojen yhteenkytkennän osalta.

6.

Keskipitkän aikavälin merkittävin haaste on rakenneuudistusten jatkaminen. Uudistuksilla voidaan pitää yllä potentiaalista kasvua, poistaa suuri vaihtotaseen alijäämä ja helpottaa asuntorakentamisen rakenneuudistusta. Tältä osin on erityisen tärkeää pyrkiä parantamaan kilpailukykyä. Ensisijaisen tärkeää on edistää innovointia, vahvistaa kilpailua erityisesti palvelujen osalta, parantaa vuokramarkkinoiden sääntelyä sekä henkisen pääoman laatua elinikäisen oppimisen ja koulutusuudistuksen toteuttamisen avulla. Kilpailukyvyn parantamisen kannalta on lisäksi tärkeää varmistaa, että palkkakehitys kytketään nykyistä tiiviimmin yritystason tuottavuuden kehitykseen osana työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua. Julkisen talouden menojen uudelleenkohdentaminen edelleen tuottavuutta parantaviin tekijöihin, kuten T&K-työhön ja innovointiin, helpottaisi työllisyyden ja taloudellisen toiminnan ylläpitoa. Kilpailun lisääminen palvelualoilla tukisi inflaation hillitsemistä ja viennin kustannuskilpailukyvyn parantamista. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Espanja jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Espanja

1.

Ranskan bruttokansantuotteen kasvu hidastui vuonna 2008 tuntuvasti, noin 0,7 prosenttiin, pääasiassa heikon kotimaisen kysynnän vuoksi. Pääoma- ja kiinteistöinvestointien kasvu hidastuu heikkenevien talousnäkymien ja luottoehtojen tiukentumisen vuoksi. Heikon talouskasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2009. Inflaatio kiihtyi 3,2 prosenttiin vuonna 2008 mutta hidastuu vuonna 2009. Julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Maailmanlaajuinen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa vientiin, minkä seurauksena vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan noin 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja komissio odottaa sen kasvavan edelleen.

2.

Työllisyyden kasvu lähes pysähtyi vuonna 2008, ja sen odotetaan muuttuvan negatiiviseksi vuonna 2009. Työttömyys pysyi noin 8 prosentissa vuonna 2008 mutta pahentunee vuonna 2009. Tämänhetkisen talouden laskusuhdanteen vaikutukset ovat alkaneet vaikuttaa voimakkaasti teollisuuden työmarkkinoihin; erityisesti autoteollisuudessa menetetään työpaikkoja.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Ranska on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Ranska ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa investoinneista infrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja tuotantoon sekä pk-yrityksille ja rakennusalalla suunnatusta tuesta.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Ranska on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Ranska on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Osana tätä kattavaa ohjelmaa on toteutettu useita toimenpiteitä, jotka liittyvät erityisesti pk-yrityksille suunnattuun tukeen, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, T&K-toiminnan tehostamiseen, ympäristöpolitiikkaan, vähittäiskauppaan ja työmarkkinauudistuksiin, työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun kehittämiseen ja keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan suunnitteluun. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin vakauttaminen, kilpailun parantaminen energian ja rautatierahdin sekä säänneltyjen ammattien aloilla, työmarkkinalainsäädännön uudistamisen jatkaminen ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden parantaminen edellyttää lisätyötä.

6.

Ranskan tärkeimpänä keskipitkän aikavälin haasteena on jatkaa työmarkkinoiden nykyaikaistamista niiden toimivuuden parantamiseksi ja segmentoitumisen estämiseksi sekä jatkaa palvelualojen yleisten kilpailuedellytysten parantamista ja vähittäiskauppa-alan kehityksen seurantaa. Nämä haasteet on pyrittävä ratkaisemaan pitäytyen samalla tiukasti valtion julkistamassa menotavoitteessa eli valtion menojen nollakasvun tavoitteessa. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Ranska jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Ranska

1.

Italian talous supistui arviolta 0,6 prosenttia vuonna 2008. Korkea inflaatio, kielteiset varallisuusvaikutukset ja epävarmuuden kasvu ovat jarruttaneet yksityistä kulutusta, samalla kun kysynnän heikkeneminen ja rahoitusehtojen tiukentuminen ovat hillinneet investointeja. Kustannuskilpailukyvyn ja maailmanlaajuisen kysynnän heikkeneminen vaikutti myös vientiin. Komissio odottaa bruttokansantuotteen (BKT) supistuvan edelleen 2 prosenttia vuonna 2009. Inflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Sen odotetaan kuitenkin hidastuvan. Julkisen talouden alijäämä supistui 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007, mutta se on kääntynyt jälleen kasvuun. Bruttovelan odotetaan kasvaneen yli 105 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja jatkavan kasvuaan vuosina 2009 ja 2010. Komissio odottaa vaihtotaseen alijäämän olleen yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, mutta sen kasvun odotetaan taittuvan vuosina 2009 ja 2010.

2.

Työllisyyden kasvun arvioidaan pysyneen hienokseltaan positiivisena vuonna 2008. Sen odotetaan kuitenkin muuttuvan negatiiviseksi vuonna 2009. Koska työvoiman kasvu oli nopeampaa kuin työllisyyden kasvu, työttömyysaste nousi vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen ja tämän kielteisen suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2009. Kriisi vaikuttaa todennäköisimmin vähän koulutettuihin ja epätyypillisessä työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Italia on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Italia toteutti lisäksi talouden laskusuhdannetta koskevia vastatoimenpiteitä, joilla pyritään elvyttämään yksityistä kulutusta erityisesti pienituloisille kotitalouksille suunnattavan tuen avulla sekä investointeja.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Italia on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Italia on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Edistyminen on näkyvintä julkisen talouden sopeuttamisen alalla. Joitakin toimenpiteitä on otettu käyttöön liiketoimintaympäristön parantamiseksi erityisesti kumoamalla muutamia tarpeettomia lakeja ja tehostamalla julkishallintoa. Tavoitteeksi on asetettu yritysten hallinnollisen taakan keventäminen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä, ja taakan mittaamiseksi suunniteltu hanke on valmistumassa. Se pani alkuun joustoturvamallin käyttöönottoa koskevan prosessin, ja nähtäväksi jää, millaisia vaikutuksia koulutusta ja tutkimustoimintaa koskevilla uusilla toimenpiteillä on. Kilpailun lisäämiseen tarvitaan lisäpanostusta.

6.

Tuottavuuden heikko kasvu on jarruttanut useita vuosia Italian talouskehitystä ja pitänyt julkisen velan määrän jatkuvasti BKT:tä suurempana, vaikka yritysten ja kotitalouksien velka on suhteellisen alhainen. Julkinen velka heikentää julkisen talouden kestävyyttä. Tuottavuusongelman ratkaisemisen kannalta välttämättömiä toimia ovat muun muassa mittavat rakenneuudistukset, joihin kuuluvat kilpailuedellytysten parantaminen, liiketoimintaympäristön kehittäminen vähentämällä byrokratiaa kaikilla hallintotasoilla, työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja T&K-työn tukeminen. Henkisen pääoman kehittämiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja käyttämätöntä työvoimareserviä olisi hyödynnettävä paremmin erityisesti maan eteläosissa. Kilpailukyvyn palauttamisen kannalta tärkeisiin näkökohtiin kuuluu myös sen varmistaminen, että palkkakehitys on linjassa tuottavuuden kehityksen kanssa. Tämä edellyttää keskitetyn palkkaneuvottelujärjestelmän laajempaa käyttöä. Heinäkuussa 2008 toteutettujen julkisen talouden uudistusten hyödyntämiseksi on keskipitkällä aikavälillä tärkeää pitää julkinen talous pysyvästi kestävällä kehitysuralla, jotta investoinneille luotaisiin suotuisat olosuhteet ja Italia kykenisi lisäämään investointeja henkiseen pääomaan ja infrastruktuuriin. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Italia jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. On erityisesti suositeltavaa, että Italia

1.

Kyproksen bruttokansantuotteen (BKT) reaalikasvu hidastui vuonna 2008 vain hieman, 3,6 prosenttiin, koska kotimainen kysyntä ja erityisesti yksityinen kulutus lisääntyivät edelleen voimakkaasti. Komissio arvioi kasvun kuitenkin edelleen hidastuvan 1 prosenttiin vuonna 2009 lähinnä siksi, että Kyproksen kauppakumppanien taloudellisen toiminnan hidastuminen vähentää matkailua ja asuntojen ulkomaista kysyntää. Myös kotitalouksien kasvava velkataakka ja epävarma toimintaympäristö luultavasti vähentävät yksityistä kulutusta. Vuonna 2008 inflaatio oli 4,4 prosenttia eli kaksinkertainen vuoteen 2007 verrattuna, mikä johtui pääasiassa tuontiöljyn ja -elintarvikkeiden hintojen noususta. Komissio odottaa alijäämän supistuvan 2 prosenttiin vuonna 2009. Valtion talousarvion odotetaan vuonna 2008 olevan 1 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen. Ulkoisen kysynnän heikkeneminen, matkailutulojen supistuminen, öljyn ja perushyödykkeiden huomattava hinnannousu ja palkkojen nimelliskorotukset ovat vaikuttaneet Kyproksen talouden kilpailukykyyn ja kasvattaneet vallitsevaa vaihtotaseen alijäämää yli 13 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vuonna 2009 sen odotetaan supistuvan 12 prosenttiin. Kilpailukyky on palautettava tuottavuuden kasvua edistävillä toimenpiteillä ja yksikkötyökustannusten asianmukaisella kehittämisellä.

2.

Tämänhetkisten työmarkkina-arvioiden perusteella työllisyyden kasvu oli vuonna 2008 noin 2 prosenttia. Työttömyys puolestaan pysyi noin 4 prosentissa. Työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2009 kuluessa, jolloin työttömyys nousee noin 5 prosenttiin. Työmarkkinoiden kehitys viittaa siihen, että kriisi vaikuttaa eniten matkailu- ja rakennusalaan sekä niiden palveluksessa olevaan, suurelta osin vähemmän koulutettuun ulkomaiseen työvoimaan.

3.

Kypros ilmoitti äskettäin talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin sisältyvät muun muassa tuki pienituloisille kotitalouksille sekä edulliset asuntolainat. Kypros ilmoitti myös toimenpiteistä, joilla tuetaan rakennus- ja matkailualaa sekä nopeutetaan menettelyjä infrastruktuurihankkeiden toteuttamisen edistämiseksi.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Kypros on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Kypros on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Kyproksen hyvään suoriutumiseen vuonna 2008 vaikuttivat mikrotalouspolitiikat, joiden avulla on pyritty kehittämään tietoyhteiskuntaa ja luomaan edellytykset kestävälle kasvulle, sekä kattava sosiaalista osallisuutta edistävä politiikka. Edustajainhuoneen hyväksyttäväksi on toimitettu toimenpiteitä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden tukemiseksi erityisesti eläkkeiden alalla. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi ja T&K-toiminnan kehittämiseksi. Kyproksessa kohdistetaan lisätoimenpiteitä enemmän innovoinnin kuin T&K-toiminnan parantamiseen, koska talous on palvelusuuntautunutta ja yritykset pääsääntöisesti mikroyrityksiä. Elinikäisen oppimisen strategiaa ollaan toteuttamassa, ja toisen asteen teknisen ja ammattikoulutuksen sekä oppisopimusjärjestelmän uudistamista olisi vielä jatkettava. Eräät mikrotalouden puolella toteutetut uudet toimenpiteet ovat osaltaan edistäneet kilpailun kehittymistä asiantuntijapalveluiden alalla.

6.

Kyproksen taloudelle on ominaista kaupan korkea erikoistumisaste, mikä yhdessä maan avoimuuden kanssa lisää sen alttiutta ulkoisille häiriöille. Meneillään oleva siirtyminen kohti monipuolisempaa ja innovaatiovetoisempaa taloutta voi parantaa talouden kestokykyä suhteessa alemman kustannustason talouksien kilpailuun. Työn tuottavuutta on lisättävä investoimalla osaamiseen, uusiin teknologioihin, taitoihin, liiketoimintaympäristöön ja innovointiin. Tärkeänä haasteena tulee olemaan maan kilpailukyvyn parantaminen. Koska talouden ulkoinen epätasapaino on varsin suuri, olisi tärkeää tehostaa tuottavuuden kasvua lisääviä rakenneuudistuksia ja mukauttaa palkat tuottavuuteen. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Kypros jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Kypros

1.

Komission mukaan Latvian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu heikkeni vuonna 2008 jyrkästi; vuonna 2007 se oli yli 10 prosenttia, mutta nyt sen odotetaan supistuvan noin 2 prosenttiin. Heikko taloudellinen tilanne ja finanssikriisi ovat kiristäneet luotonsaantimahdollisuuksia ja supistaneet yksityistä kulutusta ja asuntomarkkinoita. Tämä on vaikuttanut erityisesti investointeihin, joiden odotetaan vähenevän vuonna 2008 noin 9 prosentilla. BKT todennäköisesti edelleen jonkin aikaa supistuu huomattavasti. Inflaatio kiihtyi vuonna 2008 15,3 prosenttiin, mutta hidastuu vuonna 2009. Syvä taantuma heikentää julkisen talouden rahoitusasemaa, ja komissio odottaa alijäämän kasvavan vuonna 2008 lähes 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Kotimaisen kysynnän heikkeneminen on osaltaan vähentänyt mittavaa ulkoista epätasapainoa. Tuonti supistui vuonna 2008 huomattavasti, mikä osaltaan auttoi supistamaan vaihtotaseen alijäämää noin 15 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

2.

Työllisyys vähenee vuonna 2009 huomattavasti. Työttömyys on nyt kasvussa, ja sen odotetaan lisääntyvän huomattavasti, kun se vuonna 2008 oli noin 6,5 prosenttia. Toistaiseksi työpaikkojen menetykset ovat kohdistuneet enimmäkseen vähemmän koulutettuihin rakennus- ja vähittäiskaupan alan työntekijöihin, mutta siitä joutuvat kärsimään enenevässä määrin myös muut ryhmät. Todennäköisesti työttömyys koettelee jatkossa muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja nuoria, ja näiden ryhmien työllisyystilanteen viimeaikainen myönteinen kehitys muuttuu kielteiseksi.

3.

Joulukuussa 2008 myönnetyn kansainvälisen rahoitusavun ohella Latvia on finanssikriisiä helpottaakseen toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotalouden vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä, joiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Vuoden 2008 kuluessa kävi ilmi, että Latvian talouden laskusuhdanteesta tulee syvä ja pitkällinen. Latvian pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin ja maan pankkijärjestelmään kohdistuvat paineet alkoivat kasautua niin, että viranomaisten oli todettava maan tarvitsevan kiireesti kansainvälistä rahoitusapua. Tätä taustaa vasten Latvian parlamentti hyväksyi 12. joulukuuta 2008 talouden vakauttamiseen ja kasvun elvyttämiseen tähtäävän ohjelman. Sen keskeisiä tavoitteita on säilyttää kotimainen ja kansainvälinen luottamus rahoitusjärjestelmään, myötävaikuttaa suoraan ja välillisesti siihen, että kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen ja inflaation kiihtyminen saataisiin pysäytettyä ja käännettyä positiiviseksi alentamalla julkisen sektorin palkkakustannuksia, mikä olisi keskeinen osa aiempaa huomattavasti tiukempaa finanssipolitiikan viritystä. Tavoitteisiin kuuluu myös talouden kasvupotentiaalin lisääminen erilaisten rakenneuudistusten avulla.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Latvia on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Tätä varten Latvian olisi noudatettava talouden vakauttamisohjelmassa asetettuja julkisen talouden tavoitteita, pyrittävä kiireellisesti poistamaan makrotalouden epätasapaino ja pantava maksutasetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja täysimääräisesti täytäntöön. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Latvia on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Hallitus on tiukentanut menosuunnitelmia ja ehdottanut toimenpiteitä, joilla pyritään hillitsemään julkisen sektorin palkkamenojen kasvua. T&K-toiminnan kehittämiseksi on toteutettu toimenpiteitä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi keskipitkällä aikavälillä on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä, mutta elinikäistä oppimista koskevan strategian kehittäminen vaatii vielä lisätoimia. Sääntely-ympäristö on kehittynyt edelleen. Myös lastenhoitopalvelujen saatavuus on jonkin verran parantunut.

6.

Latvian kannalta tärkein talouspoliittinen haaste on makrotalouden vakauden turvaaminen, koska laskusuhdanteesta on vaarassa tulla syvä ja pitkällinen. Keskipitkällä aikavälillä on helpotettava siirtymistä kotimaisen kysynnän vauhdittamista aloista kohti avointa sektoria lisäämällä tuottavuutta parantavia T&K-investointeja, innovointia ja koulutusta. Rakenneuudistuksia tarvitaan kiireesti, jotta voidaan edistää työmarkkinoiden joustavuutta ja tukea muutosta ensisijaisesti tehostamalla aktivointia ja koulutusta. Julkisen sektorin palkkapolitiikan olisi oltava esikuvana yksityisen sektorin maltilliselle palkkakehitykselle, jotta inflaatiota voidaan hillitä ja pitää yllä viennin kustannuskilpailukykyä. Rakennerahastosta rahoitettavien ohjelmien oikea-aikainen ja määrätietoinen toteuttaminen edistää talouden pitkän aikavälin tarjontapotentiaalia, tukee työllisyyttä ja turvaa yritysten rahoituksen saannin. Ohjelmien täytäntöönpanon varmistamiseksi on olennaisen tärkeää pitää yllä hallinnollisia valmiuksia. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Latvia jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Latvia

1.

Komissio odottaa Liettuan bruttokansantuotteen (BKT) kasvaneen 3,4 prosenttia vuonna 2008 eli paljon vähemmän kuin vuonna 2007 (8,9 prosenttia). Asuntomarkkinoiden korjausliikkeen myötä investoinnit vähenivät. Luotonsaannin vaikeutuminen, reaalitulojen supistuminen ja yritysten ja kuluttajien luottamuksen heikkeneminen vähentävät varmasti kotimaista kysyntää vuonna 2009. Inflaatio vuonna 2008 oli korkeimmillaan 11,1 prosenttia, mikä johtui korkeista perushyödykkeiden hinnoista ja kotimaan palkkapaineista. Taloudellisen kokonaistilanteen heikkenemisen ja menojen lisääntymisen vuoksi julkisen talouden alijäämä on kasvanut. Komissio odottaa sen olleen lähellä 3:a prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja olevan saman verran myös vuonna 2009, sillä useita säästötoimia on hyväksytty. Huomattavat palkankorotukset ovat saattaneet viedä pohjaa ulkoiselta kilpailukyvyltä, mikä yhdessä heikon ulkoisen kysynnän kanssa supistanee viennin kasvua vuonna 2009. Nimellispalkkojen kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan lähivuosina. Lisäksi vaimentunut kotimainen kysyntä todennäköisesti heikentää tuonnin kasvua, mikä kaventaa vaihtotaseen alijäämää, jonka vuonna 2008 ennakoitiin olevan 12,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jatkossa on varauduttava siihen, miten Ingalinan ydinvoimalan sovittu sulkeminen vuonna 2010 vaikuttaa potentiaaliseen BKT:hen ja kotimaisiin energian hintoihin.

2.

Tämänhetkisten työmarkkinalukujen perusteella työllisyyden kasvu kääntyi vuonna 2008 negatiiviseksi ja työttömyyden odotetaan kasvavan yli 5 prosenttiin. Laaja-alainen työntekijöiden irtisanominen on jo lisääntynyt, mikä vaikuttaa erityisesti vähäisen ammattitaidon ja koulutuksen omaaviin nuoriin, maaseudulla eläviin ja iäkkäisiin työntekijöihin. Alueelliset työttömyyserot saattavat niin ikään lisääntyä.

3.

Vasta valittu hallitus hyväksyi 9. joulukuuta 2008 kriisintorjuntaohjelman. Se sisältää useita julkisen talouden toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjata maan makrotalouden epätasapainoa ja vähentää julkisen talouden alijäämää vuodesta 2009 alkaen.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Liettua on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Tätä varten Liettuan olisi pyrittävä toteuttamaan kriisintorjuntaohjelmassa asetetut julkisen talouden tavoitteet. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Liettua on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Useita toimenpiteitä on toteutettu nuorten työllistymisen parantamiseksi ja yrittäjäkoulutuksen kehittämiseksi. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan keskeisillä politiikan aloilla, jotta makrotalouden vakautta voidaan parantaa ja inflaatiota hillitä. Lisätukea tarvitaan myös suorien ulkomaisten investointien edistämiseen, T&K- ja innovaatiotoiminnan ja sääntelykehyksen parantamiseen sekä lasten päivähoitopalvelujen lisäämiseen ja työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen.

6.

Nopea talouskasvu ja maastamuutto ovat kiristäneet työmarkkinatilannetta ja korottaneet työvoimakustannuksia, mikä on vaikuttanut kielteisesti Liettuan kilpailukykyyn. Nykyinen talouden laskusuhdanne kuitenkin lisää työttömyyttä, minkä vuoksi aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta tulee erittäin tärkeää. Kiireellisin haaste on silti edelleen makrotalouden huomattavan epätasapainon vähentäminen. Palkkakehitys on sidottava tiukemmin tuottavuuteen, jotta inflaatiota voidaan hillitä ja kilpailukyvyn heikkeneminen pysäyttää. Eräitä toimenpiteitä palkkakehityksen hillitsemiseksi julkisella sektorilla on jo toteutettu menopuolella laaja-alaisen säästöpolitiikan mukaisesti. Liiketoimintaympäristöä olisi parannettava ja hallinnollisia valmiuksia lujitettava. Olisi myös vahvistettava tuottavuuden kasvua kehittämällä osaamista ja parantamalla innovaatiotuloksia muun muassa houkuttelemalla suoria ulkomaisia sijoituksia. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Liettua jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Liettua

1.

Luxemburgin bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui vuonna 2008 kansainvälisen talouden laskusuhdanteen seurauksena noin 1 prosenttiin, mikä on huomattavasti alle vuoden 2007 kasvun (5,2 prosenttia). Hidastuminen todennäköisesti jatkuu vuonna 2009. Tämän suuntauksen taustalla ovat ulkoisen kysynnän ja yksityisten investointien vähäisyys. Vuonna 2008 inflaatio kiihtyi yli 4 prosenttiin energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun seurauksena, mutta vuonna 2009 sen odotetaan hidastuvan. Talouden laskusuhdanne on todennäköisesti supistanut julkisen talouden ylijäämän 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Komission mukaan Luxemburgin vaihtotaseen ylijäämä on vuonna 2008 todennäköisesti yli 8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta vuonna 2009 se luultavasti supistuu jonkin verran.

2.

Työllisyyden kasvu jatkui vuonna 2008, ja työttömyysaste oli edelleen 4,1 prosenttia. Vuonna 2009 tilanteen odotetaan heikkenevän, kun työllisyyden kasvu hidastuu ja työttömyys lisääntyy. Luxemburg joutuu kohtaamaan nykyisen kriisin aiheuttamia haasteita, jotka todennäköisesti vaikuttavat sen finanssi-, kuljetus- ja terästeollisuussektoreihin sekä autoteollisuuteen yhteydessä oleviin yrityksiin.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Luxemburg on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana koordinoitua EU:n lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi Luxemburg ilmoitti hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin sisältyy muun muassa yritysverotuksen lieventäminen ja tuki pienituloisille kotitalouksille.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Luxemburg on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta.

5.

Luxemburg on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Luxemburg on jossain määrin onnistunut lisäämään ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta, vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja poistamaan koulutusjärjestelmään sisältyviä keinotekoisia esteitä sekä tekemään taloudellisesta toimintaympäristöstä houkuttelevamman. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan näiden taustalla olevien haasteiden ratkaisemiseksi.

6.

Koska rahoitusala muodostaa yli neljäsosan Luxemburgin BKT:stä, vallitseva finanssikriisi saattaa vaikuttaa maan talouteen vakavasti. Lisäksi yksikkötyökustannusten verrattain nopea kasvu todennäköisesti heikentää kilpailukykyä. Heikkeneminen jatkuu todennäköisesti lähivuosina, koska tuottavuuden odotetaan vähenevän vuosina 2008 ja 2009. Pidemmällä tähtäimellä olisi uudistettava eläkejärjestelmää, jotta voidaan varmistaa sen pitkän aikavälin kestävyys. Maassa asuvan väestön työllisyysaste jää alle eurooppalaisen keskiarvon, ja erityisen alhainen se on ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa. Luxemburgin on myös pyrittävä edelleen lisäämään liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

1.

Vuonna 2007 Unkarin bruttokansantuotteen (BKT) kasvu supistui voimakkaasti, 1,1 prosenttiin (lähinnä vuoden 2006 puolivälissä aloitetun julkisen talouden sopeuttamisohjelman vuoksi), ja vuonna 2008 se hidastui edelleen 0,9 prosenttiin maataloustuotannon erinomaisesta tuloksesta huolimatta. Ulkoisen toimintaympäristön nopean heikkenemisen vuoksi odotettavissa on jyrkkä talouden laskusuhdanne. Erityisen voimakkaasti finanssikriisi on vaikuttanut Unkarin rahoitus- ja valuuttamarkkinoihin, minkä vuoksi valtion joukkovelkakirjamarkkinat väliaikaisesti hiljenivät, osakemarkkinat taantuivat voimakkaasti ja valuuttakurssi heikkeni jyrkästi. Inflaatio oli vuonna 2008 yli 6 prosenttia, mutta suuntaus on ollut laskeva jo vuoden 2007 puolivälistä ja jatkunee sellaisena edelleen. Laskusuhdanteesta huolimatta komissio odottaa valtion talouden alijäämän supistuneen vuonna 2008 3,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja viranomaiset suunnittelevat uusia sopeuttamistoimia. Vuonna 2008 vaihtotaseen alijäämä kasvoi hieman, noin 7 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

2.

Työllisyys väheni vuonna 2008 noin 1 prosentilla, ja suuntaus jatkuu vuonna 2009. Työttömyysasteen odotetaan kasvavan vuoden 2008 noin 7,7 prosentista. Talouden laskusuhdanteen voimakkuudesta riippuen työttömyys ei välttämättä rajoitu pelkästään vähän koulutettuihin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin eikä maantieteellisiin alueisiin.

3.

Unkaria pyritään auttamaan rahoitusmarkkinoiden häiriöistä selviytymisessä yhteisön maksutaselainalla. Tätä varten maan viranomaiset allekirjoittivat 19. marraskuuta 2008 yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan lainan maksamiseen liittyvät talouspoliittiset ehdot. Ne koskevat muun muassa julkisen talouden vakauttamista ja julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistamista.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Unkari on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Tätä varten Unkarin olisi pantava maksutasetta koskeva yhteisymmärryspöytäkirja täysimääräisesti täytäntöön. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Unkari on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Finanssipolitiikan tuloksena talouden vakauttaminen vuonna 2008 todennäköisesti jälleen onnistuu tavoitteita paremmin. Panostusta rakenne- ja työmarkkinauudistuksiin on kuitenkin lisättävä. Rakennerahastoilla on keskeinen tehtävä kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanossa, ja sen toteuttaminen onkin edistynyt enimmäkseen hyvin. Rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vuoksi Unkarin viranomaiset ovat hyväksyneet joukon toimenpiteitä markkinoiden luottamuksen vahvistamiseksi. Toimenpiteet liittyvät muun muassa alijäämän supistamiseen, julkisen talouden ohjausjärjestelmän parantamiseen ja rahoitusalan sääntelyn ja valvonnan lujittamiseen.

6.

Unkarin haasteena on lieventää finanssikriisin haittavaikutuksia ja säilyttää samalla julkisen talouden vakaus ja talouspolitiikan uskottavuus. Tätä varten ulkoisen kilpailukyvyn heikkeneminen olisi voitava pysäyttää huolehtimalla siitä, että palkankorotukset ovat linjassa tuottavuuden kanssa. Keskipitkällä aikavälillä on välttämätöntä pyrkiä parantamaan makrotaloudellista ja finanssipoliittista vakautta. Tämä edellyttää julkisen ja terveydenhuoltosektorin tehokkuuden lisäämistä ja työmarkkinoiden toiminnan parantamista, erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmää koskevan uudistuksen jatkamista, jotta työnteosta tehtäisiin kannattavaa. Edistymistä on tapahtunut vuoden 2006 puolivälin jälkeen, mutta julkisen sektorin kustannustehokkuutta voidaan vielä parantaa. Unkarin kokonaistyöllisyysaste (57,3 %) oli vuonna 2007 EU:n kolmanneksi alhaisin. Erityisen alhaista työmarkkinoille osallistuminen oli nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden sekä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutusjärjestelmän edellytyksiä vastata työmarkkinoiden tarpeisiin on edelleen kehitettävä, jotta taitojen ja kysynnän kohtaamista voidaan tehokkaasti parantaa. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Unkari jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Unkari

1.

Komissio odottaa Maltan bruttokansantuotteen (BKT) kasvun olleen 2,1 prosenttia vuonna 2008, eli hitaampaa kuin vuonna 2007 (3,9 prosenttia). Vuonna 2009 BKT:n kasvun odotetaan edelleen heikkenevän. Inflaatio kiihtyi vuoden 2008 lokakuussa 5,7 prosenttiin elintarvikkeiden ja öljyn kansainvälisten hintojen nousun vuoksi. Sitä saattoivat kiihdyttää myös heikko kotimainen kilpailu ja suuri riippuvuus tuontienergiasta. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni vuonna 2008, ja julkisen talouden alijäämä kasvoi 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Maailmanlaajuisen kysynnän heikkeneminen kasvatti vaihtotaseen alijäämää.

2.

Työllisyyden kasvu hidastui vuonna 2008, ja suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2009, kun taloudellinen toiminta hidastuu. Naisten työllisyys lisääntyi vuonna 2007 hieman, mutta se on edelleen vain 36,9 prosenttia, mikä on EU:n alhaisin lukema. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste aleni vuonna 2007 (28,3 prosenttiin). Vuonna 2008 työttömyys todennäköisesti kasvaa 6,5 prosenttiin. Tämä vaikuttaa ensisijaisesti vähän koulutettuihin työntekijöihin teollisuudessa ja matkailualalla, mutta myös muut sektorit saattavat olla yhä pahemmin uhattuina.

3.

Malta ilmoitti hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, muun muassa infrastruktuuri-, ympäristö- ja matkailualalla tehtävistä lisäinvestoinneista ja kotitalouksien verotuksen keventämisestä.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Malta on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Malta on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Kilpailun lisäämisessä ja työmarkkinoiden uudistamisessa on tapahtunut edistymistä. Vuoden 2008 myönteisiä aloitteita ovat telakoiden yksityistämiseen tähtäävät merkittävät toimet, yhdennetyn joustoturvamallin käyttöönotto ja hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettaminen. Lisätoimenpiteitä tarvitaan terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden, liiketoimintaympäristön ja energialähteiden monipuolistamisen parantamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on hidastunut vuonna 2008.

6.

Malta on erittäin riippuvainen ulkomailta tuodusta energiasta, luonnonvaroista, tuotantopanoksista ja kulutushyödykkeistä. Maltan talouskehitys perustuukin maan inhimillisiin voimavaroihin, ja sillä saralla tarvitaan mittavia parannuksia vähäisen ammattitaidon omaavien elinikäisen oppimisen osalta sekä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi edelleen. Koska kyseessä on pieni talous, kilpailukysymykset ovat erityisen merkittäviä ja edellyttävät liiketoimintaympäristön kehittämistä. Julkisten varojen tehokkaampi käyttö edellyttää myös terveydenhuoltojärjestelmän uudistusten jatkamista. Vaikka Malta on jo monipuolistanut taloutensa perustaa, sen on edelleen vähennettävä suurta riippuvuutta matkailusta ja elektroniikkateollisuudesta. Kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää lisää tuottavuutta parantavia rakenneuudistuksia ja palkankorotusten sitomista tuottavuuden lisääntymiseen. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Malta jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Malta

1.

Alankomaiden bruttokansantuotteen (BKT) reaalikasvu on vuonna 2008 hidastunut 1,9 prosenttiin, kun se vuonna 2007 oli 3,5 prosenttia. Vuonna 2009 kasvu supistuu edelleen maailmanlaajuisen laskusuhdanteen, investointien vähenemisen ja yksityisen kulutuksen merkittävän vähenemisen seurauksena. Elintarvikkeiden ja energian hintojen taannoinen nousu on kiihdyttänyt inflaatiota 2,2 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen talouden ylijäämä on vuonna 2008 kasvanut 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Komissio odottaa ylijäämän kuitenkin muuttuvan julkisen talouden alijäämäksi eli 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 2,7 prosenttia vuonna 2010. Maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta huolimatta Alankomaiden vaihtotaseen ylijäämän odotetaan vuonna 2008 olevan yli 8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja supistuvan 6,5 prosenttiin vuonna 2009.

2.

Työllisyys jatkaa kasvuaan (vuonna 2008 lähellä 2 prosenttia), mutta vuonna 2009 sen odotetaan kääntyvän negatiiviseksi. Tämän ansiosta työttömyys on vähentynyt vuonna 2008, mutta vuonna 2009 sen odotetaan jälleen lisääntyvän. Työnantajat ovat toistaiseksi olleet vastahakoisia turvautumaan irtisanomisiin, koska pelkäävät, etteivät saa ammattitaitoista työvoimaa sitten kun talous alkaa jälleen elpyä. Eniten joutuvat kärsimään todennäköisesti teollisuus ja rahoitusala.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Alankomaat on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi rahoitusalan toimenpiteitä osana koordinoitua EU:n lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi Alankomaat ilmoitti hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin sisältyy muun muassa pk-yritysten yritysverojen alentaminen ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen alentaminen ja työaikavähennykset; se on toteuttanut lisätoimia parantaakseen sekä pk-yritysten että suurempien yritysten rahoituksen saantia.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Alankomaat on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Alankomaat on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa toteuttamista. Se on toteuttanut toimenpiteitä työvoiman tarjonnan parantamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärän lisäämiseksi. T&K-kustannusten ennallaan pysymisestä huolimatta politiikkayhdistelmän johdonmukaisuuden lisäämisessä on edistytty ottamalla käyttöön uusia ohjausjärjestelmiä, edistystä on tapahtunut myös johdonmukaisen T&K- ja innovaatiostrategian käyttöönotossa sekä innovaatiopolitiikan eri toimien tehostamisessa.

6.

Lisäämällä tehtyjen työtuntien määrää ja parantamalla T&K- ja innovaatiotuloksia voidaan osaltaan vahvistaa talouden suorituskykyä tulevaisuudessa. Haasteena on muuntaa pitkän aikavälin T&K- ja innovaatiostrategia johdonmukaisiksi ja tehokkaiksi toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan lisätä erityisesti yksityisiä T&K-menoja. Väestön ikääntymistä ja siitä johtuvaa työvoiman tarjonnan vähenemistä silmällä pitäen on huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Alankomaat jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Alankomaat

1.

Itävallan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui vuonna 2008 1,7 prosenttiin, kun se vuonna 2007 oli 3,1 prosenttia. Kasvun odotetaan supistuvan yli 1 prosenttiyksiköllä viennin vähenemisen ja investointien vähenemisen seurauksena. Kuluttajahintainflaatio oli vuoden 2008 puolivälissä lähes 4 prosenttia, mutta on nyt laantumassa nopeasti. Komission mukaan Itävallan julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2008 vähäinen, 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta vuonna 2009 se todennäköisesti kasvaa merkittävästi. Koska vaihtotaseen ylijäämän odotetaan vuonna 2008 olevan yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja sen pitäisi ennusteiden mukaan pysytellä lähellä tätä tasoa myös vuosina 2009 ja 2010, ulkoinen tasapaino on hyvä.

2.

Työllisyys kasvoi noin 1,6 prosenttia vuonna 2008, mutta vuonna 2009 sen odotetaan vähenevän ja työttömyyden lisääntyvän jälleen melkein kolmen vuoden laskun jälkeen. Eniten kärsivät ne työntekijäryhmät, joiden työllistymisnäkymät ovat perinteisesti olleet vähäiset, eli etenkin ikääntyneet työntekijät ja vähäisen ammattitaidon omaavat. Ensimmäiseksi ovat vähentyneet teollisuuden ammattitaitoisten työntekijöiden tilapäistyöpaikat. Tällä hetkellä eniten kärsivä talouden ala on autoteollisuus.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Itävalta on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana koordinoitua EU:n lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi Itävalta ilmoitti hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutetuista toimenpiteistä, muun muassa verojen alentamisesta ja kotitalouksille suunnatusta lisätuesta, pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamisesta sekä infrastruktuuriin, energiatehokkuuteen ja T&K-toimiin suunnattujen investointien lisäämisestä.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Itävalta on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto arvioivat tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Itävalta on jatkanut kansallisen uudistusohjelman toteuttamista. Se on toteuttanut toimenpiteitä ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamiseksi, muita heikommassa asemassa olevien nuorten koulutustason parantamiseksi, sukupuoleen perustuvan työmarkkinoiden jakautumisen poistamiseksi ja yrittäjäkoulutuksen kehittämiseksi. Nyt tarvitaan lisätoimia julkisen talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä ja kilpailun lisäämiseksi.

6.

Itävallan keskeinen haaste keskipitkällä aikavälillä on kehittää talouttaan nykyistä osaamiskeskeisemmäksi. Itävalta on panostanut T&K-toimiin merkittävästi. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä tutkimukseen osoitettavien varojen lisäämisen ohella myös henkisen pääoman muodostamiseen. Jatkuva palkkamaltti on parantanut Itävallan kansainvälistä kilpailuasemaa ja edistänyt työpaikkojen luomista kasvavalle työvoimalle. Itävallan haasteena on varmistaa, että työvoimaresursseja, erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä, hyödynnetään tehokkaammin, ja parantaa muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista, koulutusta ja työpaikkakoulutusta. Sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden varmistaminen perustuu uudistuksiin ja julkisen talouden pysyvään vakauttamiseen. Tämä taas on sovitettava yhteen julkisten menojen lisäämisen kanssa aloilla, jotka ovat ratkaisevia keskipitkän aikavälin kasvun kannalta. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Itävalta jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Itävalta

1.

Komission mukaan Puolan bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 5 prosenttiin vuonna 2008, kun se vuonna 2007 oli 6,7 prosenttia. Voimakas kasvu johtui ennen muuta yksityisestä kulutuksesta ja runsaista investoinneista. Vuonna 2009 BKT:n kasvu hidastuu edelleen viennin ja investointi-ilmapiirin heikkenemisen vuoksi. Inflaatio oli vuonna 2008 korkeimmillaan noin 4,25 prosenttia, mutta vuonna 2009 sen odotetaan hidastuvan. Julkisen talouden alijäämän odotetaan vuonna 2008 kasvaneen hieman, 2,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2009 komissio ennakoi sen edelleen kasvavan noin 1 prosenttiyksiköllä. Vaihtotaseen alijäämä oli 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja sen odotetaan pysyttelevän samalla tasolla myös vuonna 2009.

2.

Työllisyys kasvoi vuonna 2008 3 prosentilla ja työttömyys puolestaan väheni edelleen 7,4 prosenttiin. Työllisyyden kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti vuonna 2009, ja työttömyyden odotetaan lisääntyvän 8,4 prosenttiin. Työmarkkinoiden tämänhetkinen kehitys osoittaa, että taloudellisen toiminnan hidastumisesta ovat kärsineet eniten vientiin suuntautuneet alat, teollisuus sekä rakennus- ja kuljetusala. Työelämään osallistumista pyritään kannustamaan voimakkaammin ja parantamaan työvoiman liikkuvuutta eri sektorien ja toimialojen välillä, sillä näin voidaan osaltaan edistää myös talouden kustannuskilpailukyvyn palautumista työllisyyden nopean kasvun ja palkkojen nousun jälkeen.

3.

Puola ilmoitti hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi toteutettavista toimenpiteistä, joihin sisältyy muun muassa tuki pk-yrityksille ja pienituloisille kotitalouksille, mutta keskittyy edelleen leikkaamaan menoja ja varmistamaan julkisen talouden kestävyyden.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Puola on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Puola on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Se on toteuttanut toimenpiteitä verkkotoimialojen kilpailukyvyn parantamiseksi, aktiivisen työmarkkinapolitiikan lujittamiseksi, yrittäjien oikeudellisen toimintaympäristön kehittämiseksi sekä työmarkkinoiden ja yleissivistävän ja ammattikoulutuksen välisten yhteyksien parantamiseksi. Lisätoimia tarvitaan menojen ohjauksen ja T&K-toiminnan tehostamiseksi, etuusjärjestelmien uudistamiseksi ja elinikäiseen oppimiseen osallistumisen lisäämiseksi.

6.

Puolan talouden suorituskykyä heikentävät eräät toisiinsa liittyvät rakenteelliset ongelmat sekä työvoiman alhainen tuottavuus ja sen alhainen käyttöaste. Keskittämällä toimet sosiaaliturvajärjestelmien uudistuksen loppuunsaattamiseen ja ikääntyneiden työntekijöiden lukumäärän lisäämiseen voitaisiin sekä lisätä työvoiman tarjontaa että parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Kasvua ja työllisyyttä voitaisiin tukea parantamalla edelleen liiketoimintaympäristöä, kehittämällä infrastruktuuria ja parantamalla henkisen pääoman laatua. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Puola jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Puola

1.

Komission mukaan Portugalin bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 0,2 prosenttiin vuonna 2008, kun se vuonna 2007 oli lähes 2 prosenttia. Hidastuminen johtui investointien vähenemisestä ja viennin heikkenemisestä, johon liittyi ulkoisen kysynnän hidastuminen. Vuonna 2009 kotimaisen kysynnän odotetaan heikkenevän edelleen, jolloin myös BKT:n kasvu hidastuu. Inflaatio kiihtyi vuonna 2008 2,7 prosenttiin, mutta pysytteli euroalueen keskiarvon alapuolella. Nyt se on hidastumaan päin maailmanmarkkinahintojen viimeaikaisen laskevan suuntauksen ja kysynnän heikkenemisen vuoksi. Portugalin julkisen talouden alijäämä supistui viime vuosien tapaan ja oli vuonna 2008 hieman yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi vuonna 2008 11,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen viennin kasvun hidastumisen ja perushyödykkeiden korkeiden hintojen takia. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kehittyvän parempaan suuntaan vuonna 2009.

2.

Työllisyys lisääntyi Portugalissa hieman vuonna 2007, ja työllisyysaste vakiintui noin 68 prosenttiin. Työttömyys oli vuonna 2007 pahimmillaan 8,1 prosenttia, mutta vuonna 2008 se on jonkin verran vähentynyt. Heikko ulkomainen kysyntä alkaa vaikuttaa työllisyyteen laajalla vientisektorilla. Sitä mukaa kuin taloudessa tapahtuu uusia siirtymiä, rakenteellinen työttömyys lisääntyy, mikä vaikuttaa erityisesti vähän koulutettujen ja muita heikommassa asemassa olevien työntekijäryhmien asemaan.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Portugali on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana koordinoitua EU:n lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta ja makrotalouden vakautta laajemmin. Lisäksi Portugali hyväksyi hiljattain talouden laskusuhdanteen vuoksi ja elvytyssuunnitelman puitteissa uuden talousarvio-ohjelman, josta rahoitetaan uusi kattava aloite (investointi- ja työllisyysaloite) joka on tarkoitettu kohdennettujen julkisten investointien lisäämiseen sekä yksityisten investointien ja työllisyyden tukemiseen. Tämä täydentää aiempia päätöksiä alentaa yritysverotusta ja lisätä taloudellista tukea pienituloisille kotitalouksille.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Portugali on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Portugali on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa toteuttamista. On toteutettu mittavia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään supistamaan julkisen talouden alijäämää kestävästi, uudistamaan julkishallintoa ja parantamaan julkisen talouden kestävyyttä. Toimia on toteutettu myös julkisten T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi ja yksityisten investointien lisäämiseksi sekä innovaatiojärjestelmän puutteiden korjaamiseksi. Koulutusjärjestelmää on tehostettu, ja työmarkkinaosapuolten kesken on päästy sopimukseen työvoimalainsäädännön tarkistuksesta, jonka parlamentti on jo hyväksynyt. Lisätoimia tarvitaan julkisten menojen kohdentamiseksi edelleen tarkoituksiin, joilla potentiaalista kasvua voidaan tukea paremmin, tulosten seuraamiseen ja todellisen kilpailun lisäämiseen energiamarkkinoilla.

6.

Julkisen talouden alijäämän merkittävän vähentämisen, julkisen talouden vakauttamisen edistymisen ja julkishallinnon uudistuksen myötä julkinen talous on nyt terveemmällä pohjalla. Liiketoimintaympäristö on parantunut, samoin yleissivistävä ja ammatillinen koulutus. Portugalilla on silti edessään useita haasteita, jotta se saa tuottavuuden kasvun ja ulkoisen tasapainon paranemaan. Tätä taustaa vasten Portugalille olisi hyötyä siitä, että se edelleen panisi täytäntöön ja seuraisi politiikkojen välisiin synergioihin perustuvaa yhdennetympää toimintamallia, jonka avulla puututtaisiin julkisten menojen laatuun, parannettaisiin markkinoiden toimintaa, tehostettaisiin yleissivistäviä ja ammattikoulutusjärjestelmiä ja kehitettäisiin kilpailukykyä. Kilpailukyvyn palauttamisen kannalta on lisäksi tärkeää varmistaa, että palkkakehitys kytketään nykyistä tiukemmin tuottavuuden kehittymiseen. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti. Viime vuosina toteutetut uusiutuvaan energiaan liittyvät toimenpiteet sekä ne toimenpiteet, joista on jo päätetty investointi- ja työllisyysaloitteen puitteissa, ovat tärkeä edistysaskel.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Portugali jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Portugali

1.

Romanian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu vauhdittui arviolta 7,8 prosenttiin vuonna 2008 pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien ennätyksellisen kasvun ansiosta. Todennäköisesti kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti vuonna 2009, koska antolainauksen ehtoja on tiukennettu tuntuvasti, kuluttajien ja sijoittajien luottamus on heikentynyt ja ulkoinen kysyntä vähentynyt. Inflaatio kiihtyi lähes 8 prosenttiin vuonna 2008, mutta komissio ennustaa sen hidastuvan vuonna 2009. Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2008 arviolta 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja ilman politiikan suunnan muutosta se todennäköisesti kasvaa vuonna 2009. Vaikka kotimaisen kysynnän heikkeneminen on helpottanut tilannetta jonkin verran, komissio odottaa vaihtotaseen alijäämän pysyvän mittavana: vuonna 2008 se oli melkein 13 prosenttia suhteessa BKT:hen ja vuotta 2009 koskeva ennuste on sekin kaksinumeroinen.

2.

Työllisyysasteen odotetaan pysyvän alle 60 prosentissa vuonna 2009 ja työttömyyden ennustetaan lisääntyvän hieman. Nuorisotyöttömyysaste on yli 20 prosenttia, mikä on yksi korkeimmista EU:ssa. Maailmanlaajuisen laskusuhdanteen odotetaan johtavan korkeampaan työttömyyteen muun muassa niillä talouden sektoreilla, jotka ovat kärsineet työvoimapulasta (auto- ja tekstiiliteollisuus, petrokemian teollisuus ja rakennusala). Vaikutukset kohdistuvat erityisesti vähän koulutettuihin työntekijöihin ja nuoriin.

3.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Romania on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta julkisen talouden vakauttamiseksi Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto arvioivat tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Tässä yhteydessä Romanian olisi tehostettava julkisen talouden vakauttamistoimia ja pyrittävä kiireesti korjaamaan makrotalouden epätasapaino. Sen ohella, että 6 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

4.

Romania on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa, mutta edistyminen on ollut vaatimatonta. Maa on jatkanut löysän finanssipolitiikan toteuttamista, mikä on osaltaan johtanut epätasapainoon makrotaloudessa ja julkisessa taloudessa. Vaikka se on toteuttanut useita toimenpiteitä koulutuksen laadun parantamiseksi, enemmän on kuitenkin tehtävä. Romania on myös jatkanut T&K-strategiansa täytäntöönpanoa. Lisäpanostusta tarvitaan julkishallinnon tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Byrokratian vähentämisessä ja osaamistason parantamisessa on vielä paljon tehtävää.

5.

Vallitsevassa taloustilanteessa Romanian olisi ensisijaisesti puututtava makrotalouden ja julkisen talouden epätasapainoon, koska ne horjuttavat Romanian talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Nyt kun talouden kustannusedut ovat vähitellen häviämässä, maan olisi vauhditettava rakenneuudistuksia niin, että kustannusetujen sijaan talous perustuisi ennemminkin tuottavuudelle, innovoinnille, osaamiselle ja uusien kasvulähteiden hyödyntämiselle. Tarvittavien uudistusten tehokas täytäntöönpano on täysin sidoksissa Romanian kykyyn parantaa kiireesti julkishallintonsa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

6.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Romania jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Romania

1.

Komission mukaan Slovenian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008, kun se vuonna 2007 oli 6,8 prosenttia, ja kasvun ennustetaan hidastuvan entisestään vuonna 2009. Inflaatio kiihtyi huomattavasti vuonna 2007 energian ja elintarvikkeiden hintojen noustessa ja kysynnän kasvaessa voimakkaasti, mutta laski 6,5 prosentin huippulukemasta 1,8 prosenttiin vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2008 vaihtotaseen alijäämän odotetaan olleen 6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio odottaa alijäämän supistuvan hieman vuonna 2009. Julkinen talous oli vuonna 2007 ylijäämäinen, mutta sen ennustetaan kääntyneen alijäämäiseksi vuonna 2008.

2.

Työllisyyden kasvu alkoi tasaantua vuoden 2008 jälkipuoliskolla voimakkaan kasvun jälkeen, ja kasvun odotetaan heikkenevän vuonna 2009 samaa tahtia taloudellisen toiminnan kanssa. Työttömyyden oletetaan vähentyneen 4,5 prosenttiin vuonna 2008 mutta lisääntyvän vuonna 2009. Tämänhetkisten suuntausten perusteella työttömyys kasvaa vientivoittoisilla ja työvoimavaltaisilla palvelualoilla, jolloin vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea määräaikaisiin työntekijöihin (lähinnä nuoriin ja ulkomaalaisiin) sekä vähän koulutettuihin työntekijöihin.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Slovenia on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi hallitus toteutti talouden laskusuhdanteen vuoksi finanssipoliittisia elvytystoimenpiteitä joulukuussa 2008.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Slovenia on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto arvioivat tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Slovenia on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välisten yhteyksien lujittamiseksi on toteutettu tuntuvia toimenpiteitä. Lisäpanostusta tarvitaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi, joustoturvan kehittämiseksi, T&K-toiminnan tulosten parantamiseksi, kilpailun lisäämiseksi ja energiatehokkuutta lisäävien toimien toteuttamiseksi. Myös liiketoimintapotentiaalin vapauttamisessa on tapahtunut jonkinasteista edistystä.

6.

Slovenian on tartuttava eläkejärjestelmän uudistamisen ja aktiivisen ikääntymisen haasteisiin selviytyäkseen väestön ikääntymisestä johtuvista julkiseen talouteen kohdistuvista rasitteista. Poistamalla työ- ja tuotemarkkinoilla vallitsevat rakenteelliset jäykkyydet maa voisi selviytyä paremmin sitä koettelevista häiriöistä ja sen sopeutumiskyky euroalueella paranisi. Tuottavuuden kasvun ylittävän palkkakehityksen hillitseminen on olennaista pyrittäessä turvaamaan kestävä kasvu ja kilpailukyky. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Slovenia jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Slovenia

1.

Komission mukaan Slovakian bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 7,1 prosenttiin vuonna 2008, kun se vuonna 2007 oli 10,4 prosenttia. Tämä johtui pääasiassa ulkoisen kysynnän heikkenemisestä. Kasvua ovat tukeneet vahva kotimainen kysyntä, joka muodostuu voimakkaasta julkisesta ja yksityisestä kulutuksesta, sekä huomattavista investoinneista rakentamiseen. Vuonna 2009 Slovakian talous kasvaa hitaammin. Inflaatio kiihtyi 4 prosenttiin vuonna 2008, mutta hidastuu vuonna 2009. Komissio odottaa julkisen talouden alijäämän kasvaneen 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vaihtotaseen alijäämän arvioidaan olleen 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja sen odotetaan pysyvän tällä tasolla vuonna 2009.

2.

Työllisyys kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2008, mutta kasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2009. Työttömyys pysyy todennäköisesti korkeana, yli 10 prosentissa vuonna 2009. On todennäköistä, että talouden laskusuhdanne tulee koettelemaan ankarimmin vientiin suuntautuneita yrityksiä, erityisesti autoteollisuutta, sekä määräaikaisia työntekijöitä.

3.

Slovakia on toteuttanut äskettäin toimenpiteitä, joilla se pyrkii vastaamaan talouden laskusuhdanteeseen. Toimenpiteillä pyritään muun muassa tukemaan pk-yrityksiä.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Slovakia on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto arvioivat tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Slovakia on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Liiketoimintaympäristön parantamiseksi samoin kuin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi on toteutettu joitakin toimia. Lisäpanostusta tarvitaan yrittäjyyden kehittämiseksi, kilpailun lisäämiseksi energiahuollon alalla, aktiivisen ikääntymisen strategian kehittämiseksi ja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.

6.

Tärkeimpien keskipitkän aikavälin haasteiden osalta Slovakian on jatkettava työttömyyden ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, nostettava yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua, parannettava tiettyjen väestöryhmien työllistettävyyttä ja asteittain kavennettava alueellisia tulo- ja työllisyyseroja. T&K-toiminnassa ja innovoinnissa on tärkeää parantaa tulosten laatua ja lisätä yksityisen sektorin osallistumista. Koska Slovakia on hiljattain liittynyt euroalueeseen, sen on parannettava julkisen talouden kurinalaisuutta voidakseen taata vakaan makrotalouden ja parantaa talouden sopeutumiskykyä. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Slovakia jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Slovakia

1.

Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 1,5 prosenttiin vuonna 2008 ulkoisen kysynnän heikennyttyä ja investointien vähennyttyä. Taloudellisen toiminnan odotetaan laantuvan entisestään vuonna 2009. Inflaatio kiihtyi voimakkaasti eli 3,9 prosenttiin vuonna 2008 seurauksena elintarvikkeiden ja polttoaineiden maailmanlaajuisesta hinnannoususta ja suhteellisen suurista palkankorotuksista. Perushyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuitenkin laskussa, joten inflaation pitäisi hidastua huomattavasti vuonna 2009. Suomen julkisen talouden ylijäämän odotetaan kasvaneen 4,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vaihtotaseen ylijäämä on tällä hetkellä 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta sen odotetaan supistuvan jonkin verran.

2.

Työllisyys kasvoi vuonna 2008, tosin hitaammin kuin edellisenä vuonna. Tämän kasvun odotetaan muuttuvan negatiiviseksi vuonna 2009. Viimeaikaisten tiukkojen työmarkkinaolosuhteiden odotetaan lieventävän laskusuhdanteen välitöntä vaikutusta työttömyyteen, jonka odotetaan lisääntyvän vientiteollisuudessa samoin kuin iäkkäiden ja nuorten työntekijöiden keskuudessa.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Suomi on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Suomi ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa pk-yrityksille suunnatusta taloudellisesta tuesta ja rakennustoiminnan edistämisestä.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Suomi on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun vakausohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta.

5.

Suomi on jatkanut kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanoa. Aiemmin käyttöön otettujen uudistussuunnitelmien puitteissa on ryhdytty toimiin erityisesti kilpailunrajoituksista annetun lain ja palveludirektiivin täytäntöönpanon osalta. Kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa on kuitenkin parannettava. Työmarkkinoiden pullonkaulojen poistamiseksi on käynnissä uudistuksia, mutta toimenpiteiden täytäntöönpanoa on tehostettava, jotta työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä vallitseva jatkuva epätasapaino saadaan korjatuksi. Lisäksi on tekeillä sosiaalietuusjärjestelmän tarkistus, ja entistä kestävämmän talouskehityksen turvaamiseksi on laadittu uusi ilmasto- ja energiastrategia.

6.

Suomen vientivetoinen talous on kehittynyt erittäin vahvasti viime vuosina. Talouskasvua ja kilpailukykyä jarruttaa kuitenkin työvoimapula, joka tulee pahenemaan keskipitkällä aikavälillä väestön ikääntyessä nopeasti. Koska työllisyysaste on jo nyt korkea, suurimpina haasteina on lisätä työmarkkinoille osallistumista entisestään sekä vähentää rakenteellista työttömyyttä, joka johtuu siitä, että työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat alueellisesti, alakohtaisesti ja osaamisen kannalta epätasapainossa. Uudesta innovaatiostrategiasta voi siitäkin olla apua, kun pyritään varmistamaan kestävä kasvu pitkällä aikavälillä. Ottaen huomioon, että Suomen talous on erittäin energiavaltainen, sen kasvu- ja tuottavuuspotentiaali kasvaisi energiatehokkuutta parantamalla. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

1.

Ruotsissa bruttokansantuotteen (BKT) kasvu hidastui 2,5 prosentista vuonna 2007 noin 0,5 prosenttiin vuonna 2008, mikä oli seurausta ulkoisen kysynnän vähenemisestä, kuluttajien ja yritysten luottamuksen nopeasta heikkenemisestä, osakemarkkinoiden romahtamisesta ja asuntomarkkinoiden hiljenemisestä. Kasvun hidastumisen odotetaan jatkuvan vuonna 2009. Vuonna 2008 inflaatio oli 3,3 prosenttia, mutta sen pitäisi hidastua vuonna 2009. Ruotsin julkisen talouden ylijäämä oli 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Vaihtotase pysyi vuonna 2008 reilusti ylijäämäisenä (6,2 % suhteessa BKT:hen).

2.

Talouskasvun hidastuessa myös työllisyyden kasvu hidastuu. On todennäköistä, että työttömyys kasvaa tuntuvasti nykyisestä noin 6 prosentista. Kriisin vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin tehdasteollisuudessa, rakennusalalla, yksityisellä palvelusektorilla ja vähittäiskaupassa.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Ruotsi on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Ruotsi ilmoitti lisäksi äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, muun muassa autoteollisuudelle ja rakennusalalle suunnatusta tuesta ja yritysverotuksen lykkäämisestä sekä kotitalouspalvelujen tuista.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Ruotsi on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta.

5.

Ruotsi on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Ruotsin on syytä panostaa kilpailuun, ja hallitus onkin tilannut perusteellisen selvityksen kilpailun vähäisyyden syistä. Ruotsi on työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ilmoittanut toimenpiteistä, joilla se aikoo keventää verotusta ja työnantajamaksuja entisestään sekä parantaa työvoiman tuottavuutta ja työikäisten työllistettävyyttä.

6.

Vaikka Ruotsin talous onkin vakaa ja talousuudistusten toteutus etenee, maa voisi tehdä enemmän kilpailun tehostamiseksi ja tiettyjen väestöryhmien työllisyysasteen nostamiseksi. Kilpailua tehostamalla olisi mahdollista lisätä tuottavuutta ja kasvua sekä kaventaa Ruotsin ja muun EU:n välisiä hintaeroja. Kasvu voisi lisääntyä ja julkisen talouden kestävyys parantua entisestään, jos yhä useammat pitkäaikaistyöttömät, sairauslomalaiset, nuoret ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt saataisiin työllistettyä. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

1.

Yhdistyneen kuningaskunnan talouskasvu on hidastunut huomattavasti: vuonna 2007 bruttokansantuote (BKT) kasvoi 3 prosenttia, vuonna 2008 enää 0,7 prosenttia. Ennusteiden mukaan BKT:n kasvun hidastuminen jatkuu vuonna 2009. Laskusuhdanne on seurausta finanssikriisistä ja asuntomarkkinoiden jyrkästä alamäestä, jotka ovat johtaneet kotimaisen kysynnän tuntuvaan heikkenemiseen yksityisen kulutuksen ja investointien vähenemisen myötä. Inflaatio oli korkeimmillaan vuonna 2008 (lähes 4 %), mutta sen odotetaan laskevan hyvin alhaiselle tasolle vuonna 2009. Julkinen talous heikkenee nopeasti laskusuhdanteen ja harkitun finanssipolitiikan höllentämisen vaikutuksesta. Varainhoitovuonna 2008/2009 julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan 5,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja jatkavan kasvuaan seuraavana varainhoitovuonna. Vuoden 2007 puolivälin jälkeen valuuttakurssi on heikentynyt voimakkaasti. Vaihtotaseen alijäämä oli vuonna 2008 noin 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja komissio odottaa sen kasvavan huomattavasti vuonna 2009.

2.

Komission laskelmien mukaan työllisyys kasvoi jonkin verran vuonna 2008, mutta sen ennustetaan vähenevän talouden supistuessa vuonna 2009. Työttömyys lisääntyi noin 6 prosenttiin vuoden 2008 kuluessa, ja sen kasvu näyttäisi jatkuvan vuonna 2009. Työpaikkoja katosi aluksi eniten rahoituspalveluista ja rakennusalalta, mutta vaikutukset työllisyyteen ovat laajempia, kun työvoiman kysyntä heikkenee yleisesti. Työttömyys on toistaiseksi koskettanut erityisesti miehiä ja joitakin alueita samalla kun eri ikäryhmiin kohdistuva vaikutus on ollut melko tasainen.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut pankkisektorin vakauttamiseksi ja makrotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan myös rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti äskettäin talouden laskusuhdannetta koskevista vastatoimenpiteistä, joihin kuuluvat arvonlisäveron tilapäinen alentaminen, 3 miljardin punnan julkisten investointien tekeminen, henkilökohtaisten tulojen verovähennysten lisääminen, lapsilisän ja lapsivähennysten suunnitellun lisäyksen toteuttaminen, eläkkeensaajien tukeminen, pk-yrityksille suunnattu taloudellinen tuki, ajoneuvosektorille suunnatun luotonannon tukeminen sekä koulutusmahdollisuuksien lisääminen ja muunlainen tuki työttömille sekä investointien edistäminen.

4.

Komissio arvioi toimenpiteitä, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston vahvistamaan elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Julkisen talouden osalta komissio ja neuvosto ovat arvioineet tarkistetun lähentymisohjelman ja vakaus- ja kasvusopimuksen yhteensopivuutta. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

5.

Yhdistynyt kuningaskunta on jatkanut kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanoa. Ammattitaidon parantamiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi on toteutettu joitakin toimia. Maa on ilmoittanut lyhyen aikavälin toimenpiteistä, joilla työntekijöitä ja työnantajia tuetaan osaamisen kehittämisessä laskusuhdanteen aikana. Lisäksi T&K- ja innovaatiopolitiikan täytäntöönpano on edistynyt hyvin. Vaikka asuntotarjonnan lisäämiseksi keskipitkällä aikavälillä on toteutettu joitakin toimia, on vaikea sanoa, ovatko ne riittävän tehokkaita nykyisessä markkinatilanteessa.

6.

Yhdistynyt kuningaskunta on erityisen altis rahoitusalan maailmanmarkkinoiden voimakkaalle heikkenemiselle, kun otetaan huomioon maan kotitalouksien voimakas velkaantuneisuus, rahoitusalan merkitys taloudelle ja asuntomarkkinoilla käynnissä oleva mittava sopeutumisprosessi. Kasvupotentiaali on todennäköisesti heikentynyt rahoitusalan kriisin seurauksena. Rakenneuudistukset ovat osaltaan parantaneet tuottavuutta viime aikoina, mutta tuottavuus on edelleen yksi Yhdistyneen kuningaskunnan haasteista. Uudistuksia on jatkettava muun muassa harjoittamalla ammattitaidon, T&K-toiminnan ja innovoinnin parantamiseen tähtäävää politiikkaa ja parantamalla julkisen talouden rahoitusaseman kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Uudistukset ovat avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan kasvupotentiaalia ja parantamaan maan talouden kykyä selviytyä tulevista häiriöistä. Eurooppa-neuvoston hyväksymän energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanoa on seurattava tiiviisti.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että Yhdistynyt kuningaskunta

1.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutukset tuntuvat voimakkaina euroalueella, joka on luisumassa taantumaan. Tilanne rahoitusmarkkinoilla pysyy todennäköisesti kireänä odotettua pidempään. Kotitalouksien ja yritysten luottamus on heikentynyt huomattavasti, ja kriisin leviäminen vaikuttaa kielteisesti euroalueen maiden vientiin. Inflaatio hidastui vuoden 2008 jälkipuoliskolla voimakkaasti ja sen odotetaan hidastuvan edelleen noin 1 prosenttiin vuoden 2009 aikana. Julkisen talouden vakauttamisessa on edistytty viime vuosina hyvin. Julkisen talouden alijäämä ja velka ovat kuitenkin kasvussa talouden laskusuhdanteen, Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisten elvyttävien toimenpiteiden ja rahoitusalan tukitoimenpiteiden julkiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten seurauksena.

2.

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta tilanne työmarkkinoilla on pysynyt viime aikoihin asti suhteellisen hyvänä muun muassa aiemmin tehtyjen työmarkkinauudistusten ansiosta. Lähitulevaisuudessa tilanne tulee kuitenkin muuttumaan, kun työttömyyden on ennustettu lisääntyvän merkittävästi. Vaikka laskusuhdanne vaikuttaa osaan maista enemmän kuin toisiin, yhdenkään euroalueen jäsenvaltion ei odoteta selviävän siitä vahingoittumattomana.

3.

Helpottaakseen finanssikriisiä monet euroalueen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet pankkisektorin vakauttamiseksi ja ma krotaloudellisen vakauden tukemiseksi rahoitusalan tukitoimenpiteitä osana EU:n yhteistä ja koordinoitua lähestymistapaa. Toimenpiteiden odotetaan helpottavan rahoituksen saantia ja tukevan sitä kautta kansantaloutta laajemmin. Tällaisten kansallisten ohjelmien määrätietoisen täytäntöönpanon pitäisi edesauttaa turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakaus, palauttamaan luottomarkkinoiden toiminta normaaliksi ja tukemaan yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia samalla kun säilytetään sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset. Makrotalouspolitiikkaa on höllennetty ottaen huomioon häiriöiden vaikutus koko alueeseen, taloudellisen toiminnan voimakkaampaan vähenemiseen liittyvät huomattavat riskit ja nopeasti aleneva inflaatio. Elvytyssuunnitelman puitteissa useat euroalueen jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet toimenpiteistä tai toteuttaneet toimenpiteitä kysynnän tukemiseksi, luottamuksen rakentamiseksi ja kriisin vaikutusten lieventämiseksi.

4.

Komissio ja neuvosto arvioivat edelleen toimenpiteitä, jotka euroalueen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet talouden laskusuhdanteen johdosta Eurooppa-neuvoston hyväksymään elvytyssuunnitelmaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Sen ohella, että 7 kohdassa suositeltavat toimenpiteet toteutetaan nopeassa aikataulussa, olisi kannustettava siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen sekä rohkaistava pitkän aikavälin kasvupotentiaalia lisääviä toimenpiteitä.

5.

Euroalueen jäsenvaltiot ovat jatkaneet euroaluetta koskevien suositusten mukaisten uudistusten täytäntöönpanoa, ja euroalueen tuoma ulottuvuus on otettu huomioon niiden kansallisissa uudistusohjelmissa mainituissa yleisissä uudistusstrategioissa, tosin eriasteisesti. Hauraassa taloustilanteessa on entistä tärkeämpää puuttua jäljellä oleviin rakenteellisiin heikkouksiin myös tuote- ja työmarkkinoilla, jotka ovat sopeuttamisen kannalta keskeisessä asemassa rahaliitossa.

6.

Euroalueen jäsenvaltioiden kasvupotentiaali on tiukasti sidoksissa siihen, miten työmarkkinoiden mukautuksia helpottavia uudistuksia saadaan tehostettua ja palvelualojen kilpailua lisättyä. Lisäksi varsinkin niissä maissa, joiden talouden ulkoinen epätasapaino on merkittävä, olisi työvoimakustannusten kehityksen osalta otettava huomioon alueen sisäiset kilpailuasemat.

7.

Edistymistä koskevan komission arvion perusteella neuvosto suosittaa, että euroalueen jäsenvaltiot vauhdittavat rakenneuudistusten täytäntöönpanoa. Erityisesti suositellaan, että euroalueen jäsenvaltiot

8.

Jotta maksimoitaisiin politiikkojen yhteisvaikutukset, joita rahaliitto osaltaan vahvistaa, ja lisättäisiin poliittista sitoutumista uudistuksiin, euroalueen jäsenvaltioiden olisi edelleen vahvistettava politiikkojen koordinointia euroryhmän puitteissa. Tavoitteena on tehostaa julkisen talouden toimenpiteiden vaikutusta, seurata kilpailukyvyn kehittymistä sovitulla tavalla, ottaa käyttöön tarvittavat uudistukset ja esittää koordinoituja kantoja kansainvälisissä yhteyksissä nopeasti ja tehokkaasti. Tavoitteeseen pääsemiseksi olemassa olevat euroalueen ulkoista edustusta koskevat sopimukset olisi pantava kaikilta osin täytäntöön.