31.12.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 354/82

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1339/2008,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2008,

Euroopan koulutussäätiön perustamisesta

(uudelleenlaadittu toisinto)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 150 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto on kokouksessaan Strasbourgissa 8 ja 9 päivänä joulukuuta 1989 pyytänyt neuvostoa tekemään vuoden 1990 alussa tarvittavat päätökset Euroopan koulutussäätiön perustamiseksi Keski- ja Itä-Euroopan maille komission aloitteesta. Tämän johdosta neuvosto antoi 7 päivänä toukokuuta 1990 asetuksen (ETY) N:o 1360/90.

(2)	Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 7 päivänä toukokuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1360/90 (3) on muutettu huomattavasti useita kertoja. Koska uusia muutoksia tehdään mainittuun direktiiviin, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(3)

Neuvosto antoi 18 päivänä joulukuuta 1989 Unkarin tasavallalle ja Puolan kansantasavallalle annettavasta taloudellisesta tuesta asetuksen (ETY) N:o 3906/89 (4), jossa säädetään tuesta etenkin koulutuksen alalla Unkarissa ja Puolassa meneillään olevan taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistusliikkeen tukemiseksi.

(4)	Neuvosto on myöhemmin ulottanut tämän avun asiaa koskevilla säädöksillä muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

(5)

Neuvosto antoi 27 päivänä heinäkuuta 1994 asetuksen (EY) N:o 2063/94 (5) asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta, tarkoituksena ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan ne valtiot, jotka ovat teknisen avun toimittamisesta itsenäisille entisen Neuvostoliiton valtioille ja Mongolialle niiden talouden tervehdyttämiseksi ja vakiinnuttamiseksi 19 päivänä heinäkuuta 1993 annetun asetuksen (Euratom, EY) N:o 2053/93 (6) mukaisia edunsaajavaltioita (Tacis-ohjelma).

(6)

Neuvosto antoi 17 päivänä heinäkuuta 1998 asetuksen (EY) N:o 1572/98 asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta (7), tarkoituksin ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan ne Välimeren alueen kolmannet maat ja alueet, jotka ovat taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen rakenneuudistukseensa liittyvien rahoituksellisten ja teknisten toimenpiteiden edunsaajina rahoituksellisista ja teknisistä toimenpiteistä (MEDA) taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenneuudistuksen tukemiseksi Euro-Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 1488/96 (8) mukaisesti.

(7)

Neuvosto antoi 5 päivänä joulukuuta 2000 asetuksen (EY) N:o 2666/2000 Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta (9), jolla muutetaan asetusta (ETY) N:o 1360/90, tarkoituksin ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan asetuksen (EY) N:o 2666/2000 soveltamisalaan kuuluvat Länsi-Balkanin maat.

(8)

Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluvia maita koskevat ulkoiset avustusohjelmat on määrä korvata uusilla ulkosuhdepolitiikan välineillä, joista tärkeimmät ovat liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetulla asetuksella (EY) N:o 1085/2006 (10) sekä eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006 (11) vahvistetut välineet.

(9)

Tukemalla henkisen pääoman kehittämistä ulkosuhdepolitiikkansa yhteydessä Euroopan unioni edistää toiminnan piiriin kuuluvien maiden taloudellista kehitystä tarjoamalla sellaisia taitoja, joita tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseksi, ja tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistämällä kansalaisvaikuttamista.

(10)	Näiden maiden pyrkiessä uudistamaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan henkisen pääoman kehittäminen on olennaisen tärkeää vakauden ja vaurauden ja erityisesti sosioekonomisen tasapainon saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä.

(11)	Euroopan koulutussäätiö voisi Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan yhteydessä osaltaan edistää merkittävästi henkisen pääoman kehittämistä, varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta.

(12)	Tätä edistämistä varten Euroopan koulutussäätiön on käytettävä hyväksi Euroopan unionissa elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen osalta saatuja kokemuksia ja tällä alalla toimivia laitoksiaan.

(13)

Yhteisössä ja kolmansissa maissa, myös Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluvissa maissa, on alueellisia ja/tai kansallisia, julkisia ja/tai yksityisiä organisaatioita, joita voidaan pyytää osallistumaan tehokkaan avun antamiseen henkisen pääoman kehittämisen ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen alalla.

(14)	Euroopan koulutussäätiön aseman ja rakenteen olisi oltava sellaisia, että ne helpottavat joustavaa vastaamista avustettavien maiden erityisiin ja erilaisiin tarpeisiin sekä tekevät mahdolliseksi säätiön onnistumisen tehtävissään yhteistyössä nykyisten kansallisten ja kansainvälisten elinten kanssa.

(15)	Euroopan koulutussäätiön olisi oltava oikeushenkilö, joka kuitenkin säilyttää läheiset yhteistyösuhteet komissioon ja noudattaa yhteisön ja sen toimielinten yleistä poliittista ja operatiivista vastuullisuutta.

(16)

Euroopan koulutussäätiön on luotava läheiset suhteet Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskukseen (Cedefop), Euroopan laajuiseen liikkuvuutta koskevaan ohjelmaan korkeakouluopintoja varten (Tempus) ja kaikkiin muihin neuvoston perustamiin ohjelmiin avun antamiseksi säätiön toiminnan piiriin kuuluville maille koulutuksen alalla.

(17)

Euroopan koulutussäätiöön olisi voitava osallistua sellaisten maiden, jotka eivät ole yhteisön jäsenmaita, mutta jotka ovat sitoutuneet yhteisön ja jäsenmaiden kanssa koulutusavun antamiseen Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluville maille henkisen pääoman kehittämisen ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen alalla sellaisten järjestelyiden perusteella, joista määrätään yhteisön ja niiden itsensä välisissä sopimuksissa.

(18)	Kaikkien jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission olisi oltava edustettuina säätiön hallituksessa, jotta säätiön toimintojen valvonta olisi tehokasta.

(19)

Säätiön täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille pitäisi myöntää oma talousarvio, jonka varat muodostuvat ensisijaisesti yhteisön rahoitusosuudesta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat yhteisön rahoitusosuus tai Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavat muut tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava säätiön tilintarkastus.

(20)

Säätiö on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (12), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi tämän mukaisesti vahvistettava varainhoitosäännöksensä.

(21)	Säätiöön olisi sovellettava neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (13) 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002, jäljempänä ”varainhoidon puiteasetus”, säännöksiä.

(22)	Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi säätiöön olisi sovellettava rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (14) säännöksiä.

(23)	Säätiöön olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (15).

(24)

Säätiön suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (16) säännöksiä.

(25)

Jäsenvaltioiden hallitusten valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla kokoontuneiden edustajien yhteisellä sopimuksella 29 päivänä lokakuuta 1993 Euroopan yhteisöjen tiettyjen elinten ja yksikköjen sekä Europolin kotipaikan vahvistamisesta tehdyn päätöksen (17) mukaan säätiön kotipaikka on Torino Italiassa.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on kolmansien maiden avustaminen henkisen pääoman kehittämisessä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutuksen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(27)	Tässä asetuksessa kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti sen 43 artiklassa tunnustettuja perusoikeuksia,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1.   Perustetaan Euroopan koulutussäätiö, jäljempänä ”säätiö”. Säätiön tavoitteena on, Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan yhteydessä, edistää henkisen pääoman kehittämistä seuraavissa maissa:

a)	maissa, jotka voivat saada tukea asetuksen (EY) N:o 1085/2006 ja myöhempien asiaan liittyvien säädösten nojalla;

b)	maissa, jotka voivat saada tukea asetuksen (EY) N:o 1638/2006 ja myöhempien asiaan liittyvien säädösten nojalla;

c)

muissa maissa, jotka säätiön hallitus nimeää jäsentensä kahden kolmasosan enemmistön kannattaman ehdotuksen ja komission lausunnon perusteella ja jotka kuuluvat sellaisen yhteisön säädöksen tai kansainvälisen sopimuksen piiriin, jonka soveltamisalaan sisältyy henkisen pääoman kehittäminen, ja käytettävissä olevien varojen puitteissa.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja maita kutsutaan ”kumppanimaiksi”.

2.   Tässä asetuksessa ”henkisen pääoman kehittämisellä” tarkoitetaan työtä, jolla edistetään yksilön taitojen ja osaamisen elinikäistä kehittämistä parantamalla ammatillisen koulutuksen järjestelmiä.

3.   Säätiö voi tavoitteidensa saavuttamiseksi avustaa kumppanimaita näiden pyrkiessä:

a)	helpottamaan teollisiin muutoksiin mukautumista erityisesti ammatillisella koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella;

b)	parantamaan valmentavaa ammatillista koulutusta ja jatkokoulutusta ammattiin pääsyn ja palaamisen helpottamiseksi työmarkkinoilla;

c)	helpottamaan pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja edistämään ammattiin kouluttavien ja ammattia opiskelevien, erityisesti nuorison, liikkuvuutta;

d)	kannustamaan koulutuslaitosten tai ammatillisten koulutuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä ammatillista koulutusta koskevissa asioissa;

e)	kehittämään tietojen ja kokemusten vaihtoa jäsenvaltioiden ammatillisten koulutusjärjestelmien yhteisissä kysymyksissä;

f)	lisäämään työntekijöiden sopeutumista erityisesti lisäämällä osallistumista koulutukseen osana elinikäistä oppimista;

g)	suunnittelemaan, ottamaan käyttöön ja toteuttamaan uudistuksia koulutusjärjestelmissä työllistettävyyden ja työmarkkinoiden tarpeisiin soveltuvuuden lisäämiseksi.

2 artikla

Tehtävät

Saavuttaakseen 1 artiklan 1 kohdassa asetetun tavoitteen sekä hallitukselle annettuja toimivaltuuksia noudattaen ja yhteisön tasolla määritettyjen yleisten suuntaviivojen mukaisesti säätiö:

a)	tarjoaa tietoa, politiikka-analyysejä ja neuvoja, jotka koskevat henkisen pääoman kehittämiseen liittyviä kysymyksiä kumppanimaissa;

b)	edistää kansallisilla ja paikallisilla työmarkkinoilla tarvittavien taitojen tuntemusta ja analyysiä;

c)	tukee kumppanimaissa toimivien sidosryhmien pyrkimyksiä lisätä henkisen pääoman kehittämiseen liittyviä valmiuksiaan;

d)	edesauttaa tiedon- ja kokemustenvaihtoa niiden avunantajien kesken, jotka toimivat henkisen pääoman kehittämistoimien uudistamisen parissa kumppanimaissa;

e)	tukee niiden toimien toteuttamista, jolla yhteisö avustaa kumppanimaita henkisen pääoman kehittämisessä;

f)	levittää henkisen pääoman kehittämiseen liittyviä tietoja ja edistää siihen liittyvää verkottumista ja kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa Euroopan unionin ja kumppanimaiden kesken ja toisaalta kumppanimaiden keskuudessa;

g)	osallistuu komission pyynnöstä kumppanimaille annettavan koulutusavun yleisen vaikuttavuuden analysointiin;

h)	hoitaa hallituksen ja komission sopimia tehtäviä tämän asetuksen yleisissä rajoissa.

3 artikla

Yleiset säännökset

1.   Säätiö on oikeushenkilö ja sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin mahdollinen kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilön oikeus- ja oikeustoimikelpoisuus. Säätiö voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä. Säätiö ei ole voittoa tavoitteleva.

2.   Säätiön kotipaikka on Torino, Italia.

3.   Säätiö huolehtii komission tukemana yhteistyöstä muiden yhteisön elinten kanssa. Säätiö tekee yhteistyötä varsinkin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefopin) kanssa molempien elinten vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan liitetyn yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman puitteissa kummankin elimen toimintojen välisen synergian ja täydentävyyden hyödyntämiseksi.

4.   Euroopan tasolla yhteisön toimielinten toimintaan jo osallistuvien työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten, koulutuksen alalla työskentelevien järjestöjen edustajat voidaan tarvittaessa kutsua osallistumaan säätiön työhön.

5.   Säätiö kuuluu Euroopan oikeusasiamiehen hallinnollisen valvonnan piiriin perustamissopimuksen 195 artiklassa määrätyin edellytyksin.

6.   Säätiö voi tehdä yhteistyösopimuksia muiden sellaisten elinten kanssa, jotka toimivat henkisen pääoman kehittämisen alalla Euroopan unionissa ja kansainvälisesti. Hallitus hyväksyy tällaiset sopimukset johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa. Sopimuksiin sisältyvien työjärjestelyjen on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia.

4 artikla

Avoimuus

1.   Säätiö toimii avoimesti ja erityisesti 2–4 kohdan mukaisesti.

2.   Säätiö julkaisee viipymättä kuuden kuukauden kuluessa hallituksen perustamisesta:

a)	säätiön ja sen hallituksen työjärjestyksen,

b)	säätiön vuosittaisen toimintakertomuksen.

3.   Säätiön hallitus voi tarvittaessa valtuuttaa sidosryhmien edustajia osallistumaan säätiön toimielinten kokouksiin tarkkailijoina.

4.   Säätiön hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

Hallitus vahvistaa kyseisen asetuksen soveltamista koskevat käytännön järjestelyt.

5 artikla

Tietojen salassapito

1.   Säätiö ei saa ilmaista kolmansille osapuolille saamaansa salassa pidettävää tietoa, joka on perustellusta syystä pyydetty käsittelemään luottamuksellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 4 kohdan soveltamista.

2.   Hallituksen jäseniä ja johtajaa koskee perustamissopimuksen 287 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus.

3.   Säätiön perustamissäädöksensä mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

6 artikla

Oikeussuojakeinot

Päätöksistä, jotka säätiö on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

7 artikla

Hallitus

1.   Säätiöllä on hallitus, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja kolme komission edustajaa, sekä kolme Euroopan parlamentin nimeämää asiantuntijaa, jotka eivät osallistu äänestyksiin.

Lisäksi kolme kumppanimaiden edustajaa voi osallistua hallituksen kokouksiin tarkkailijoina.

Jäseniä voivat edustaa varajäsenet, jotka nimetään samanaikaisesti.

2.   Kukin jäsenvaltio ja komissio nimittävät omat edustajansa ja heidän varamiehensä hallitukseen.

Komissio nimittää kumppanuusmaiden edustajat niiden ehdottamasta ehdokasluettelosta ehdokkaiden säätiön toiminta-alalta hankkiman kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella.

Jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja komissio pyrkivät naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallituksessa.

3.   Edustajien toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita uudelleen yhden kerran.

4.   Hallituksen puheenjohtajana on yksi komission edustajista. Puheenjohtajan toimikausi päättyy, kun hänen jäsenyytensä hallituksessa päättyy.

5.   Hallitus vahvistaa työjärjestyksensä.

8 artikla

Äänestyssäännöt ja puheenjohtajan tehtävät

1.   Kullakin jäsenvaltiota edustavalla hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Komission edustajilla on yhteisesti yksi ääni.

Hallitus tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, lukuun ottamatta 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

2.   Hallitus vahvistaa äänioikeutettujen jäsentensä yksimielisellä päätöksellä säätiön kieliä koskevat järjestelyt ottaen huomioon, että on tarpeen taata kaikkien halukkaiden osapuolten osallistuminen säätiön työskentelyyn.

3.   Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle vähintään kerran vuodessa. Sen lisäksi kokouksia voidaan kutsua koolle hallituksen äänioikeutettujen jäsenten yksinkertaisen enemmistön pyynnöstä.

Puheenjohtajan on annettava hallitukselle selvitys muista yhteisön toimista, jotka ovat sen työn kannalta oleellisia, ja siitä, mitä komissio odottaa säätiön toiminnalta seuraavana vuonna.

9 artikla

Hallituksen toimivalta

Hallituksen tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:

a)	nimittää ja tarvittaessa erottaa säätiön johtaja 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

b)	käyttää kurinpitovaltaa johtajaan nähden;

c)	hyväksyä 12 artiklan mukaisesti säätiön vuosittainen toimintasuunnitelma luonnoksen pohjalta, jonka johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa;

d)	laatia vuosittain ennakkoarvio säätiön tuloista ja menoista ja toimittaa se komissiolle;

e)	hyväksyä ehdotus säätiön henkilöstötaulukoksi ja lopullinen talousarvio, kun 16 artiklan mukainen vuosittainen talousarviomenettely on saatettu päätökseen;

f)	hyväksyä säätiön vuosittainen toimintakertomus 13 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ja toimittaa se yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioille;

g)	hyväksyä säätiön työjärjestys luonnoksen pohjalta, jonka johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa;

h)	hyväksyä 19 artiklassa tarkoitetut säätiöön sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset luonnoksen pohjalta, jonka säätiön johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa;

i)	hyväksyä menettelyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Johtaja

1.   Hallitus nimittää säätiön johtajan vähintään kolme ehdokasta sisältävältä ehdokaslistalta viisi vuotta kestäväksi kaudeksi. Hallituksen valitsema ehdokas kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin yhdelle tai useammalle asiaa käsittelevälle valiokunnalle ja vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Tämän viiden vuoden kauden yhdeksän viimeisen kuukauden aikana komissio suorittaa ulkopuolisten asiantuntijoiden esiarvioinnin perusteella arvioinnin, jossa tarkastellaan erityisesti

—	johtajan tehtävienhoitoa,

—	säätiön tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina.

Hallitus voi komission ehdotuksesta, ottaen huomioon arviointikertomuksen ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa toimikauden jatkaminen on säätiön tehtävien ja velvoitteiden vuoksi perusteltua, jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella.

Hallitus ilmoittaa Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden päättymistä edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin yhdelle tai useammalle asiaa käsittelevälle valiokunnalle ja vastaamaan valiokuntien jäsenten esittämiin kysymyksiin.

Jos toimikautta ei jatketa, johtaja pysyy tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti.

2.   Johtajan nimittämisperusteet ovat ansiot ja valmiudet hallinnon ja johtamisen alalla sekä asiantuntemus ja kokemus säätiön toiminta-alalla.

3.   Johtaja on säätiön laillinen edustaja.

4.   Johtajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:

a)

laatia komission vahvistamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti ehdotus vuosittaiseksi toimintasuunnitelmaksi, ennakkoarvio säätiön tuloista ja menoista, ehdotukset säätiön ja sen hallituksen työjärjestykseksi ja ehdotus säätiön varainhoitoa koskevat säännöksiksi, sekä valmistella hallituksen ja mahdollisten hallituksen koolle kutsumien tilapäisten työryhmien työskentely;

b)	osallistua ilman äänioikeutta hallituksen kokouksiin;

c)	panna täytäntöön hallituksen päätökset;

d)	panna täytäntöön säätiön vuosittainen toimintasuunnitelma ja vastata komission avustuspyyntöihin;

e)	vastata tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä varainhoidon puiteasetuksen 33–42 artiklan mukaisesti;

f)	toteuttaa säätiön talousarviota;

g)	ottaa käyttöön tehokas seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan suorittaa 24 artiklassa tarkoitetut säännölliset arvioinnit, ja valmistella niiden pohjalta luonnos vuosittaiseksi toimintakertomukseksi;

h)	esittää vuosittainen toimintakertomus Euroopan parlamentille;

i)	hoitaa kaikki henkilöstöasiat ja erityisesti käyttää 21 artiklassa säädettyä toimivaltaa;

j)	määritellä säätiön organisaatiorakenne ja toimittaa se hallituksen hyväksyttäväksi;

k)	edustaa säätiötä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa 18 artiklan mukaisesti.

5.   Johtaja antaa toiminnastaan selvityksen hallitukselle, joka voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan tehtävästään ennen toimikauden päättymistä.

11 artikla

Yleinen etu ja riippumattomuus

Hallituksen jäsenet ja johtaja toimivat yleisen edun mukaisesti ja kaikista ulkopuolisista vaikutteista riippumattomasti. Tätä varten he antavat joka vuosi kirjallisen ilmoituksen sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan.

12 artikla

Vuosittainen toimintasuunnitelma

1.   Vuosittaisen toimintasuunnitelman on vastattava 1 ja 2 artiklassa määriteltyä säätiön tavoitetta, toiminta-alaa ja tehtäviä.

2.   Vuosittainen toimintasuunnitelma on laadittava monivuotisen työohjelman nelivuotissuunnitelman puitteissa yhteistyössä komission yksiköiden kanssa ja niin, että otetaan huomioon ulkosuhteisiin liittyvät painopisteet kyseisten maiden ja alueiden osalta ja yhteisössä koulutuksen alalla saadut kokemukset.

3.   Vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyviin hankkeisiin ja toimiin liitetään arvio välttämättömistä kuluista ja henkilökuntaa ja budjettivaroja koskevista määrärahoista.

4.   Johtaja antaa luonnoksen vuosittaiseksi toimintasuunnitelmaksi hallitukselle sen jälkeen, kun komissio on antanut siitä lausuntonsa.

5.   Hallitus vahvistaa luonnoksen toimintasuunnitelmaksi viimeistään edellisen vuoden 30 päivänä marraskuuta. Toimintasuunnitelma hyväksytään lopullisesti kyseessä olevan varainhoitovuoden alussa.

6.   Vuosittaista toimintasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa vuoden aikana saman menettelyn mukaisesti yhteisöjen politiikkojen paremman tehokkuuden varmistamiseksi.

13 artikla

Vuosittainen toimintakertomus

1.   Johtaja raportoi hallitukselle tehtäviensä suorittamisesta antamalla vuosittaisen toimintakertomuksen.

2.   Vuosittainen toimintakertomus sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot ja siitä ilmenee, vastaavatko toiminnan tulokset vuotuista työohjelmaa ja asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä toimintaan liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä on toiminut.

3.   Hallitus laatii analyysin ja arvion edellisen varainhoitovuoden toimintakertomuksen luonnoksesta.

4.   Hallitus hyväksyy vuosittaisen toimintakertomuksen ja toimittaa sen ja oman analyysinsä ja arvionsa viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, tilintarkastustuomioistuimen sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean toimivaltaisille elimille. Tämä kertomus toimitetaan myös jäsenvaltioille ja tiedoksi kumppanimaille.

5.   Johtaja esittää säätiön vuosittaisen toimintakertomuksen Euroopan parlamentin asianomaisille valiokunnille ja neuvoston valmisteleville elimille.

14 artikla

Yhteydet muihin yhteisön toimiin

Komissio varmistaa toimimalla yhteistyössä hallituksen kanssa säätiön työskentelyn ja muiden yhteisössä ja kumppanimaille annettavan avun yhteydessä toteutettujen yhteisön tason toimien välisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden.

15 artikla

Talousarvio

1.   Kaikki säätiön tulot ja menot on arvioitava jokaisen varainhoitovuoden osalta ja ne kirjataan säätiön talousarvioon, johon sisältyy henkilöstön määrää kuvaava taulukko. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

2.   Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Säätiön tuloihin kuuluvat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon kirjattu avustus, tarjotuista palveluista saadut maksut sekä muista lähteistä tulleet varat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja.

4.   Talousarvioon sisältyvät myös erittelyt kumppanimaiden itsensä sitomista varoista hankkeisiin, joita säätiö rahoittaa.

16 artikla

Talousarviomenettely

1.   Hallitus laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion säätiön tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallitus toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

2.   Komissio tutkii ennakkoarvion ottaen huomioon ulkoisia toimia varten käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen ehdotetut rajat ja sisällyttää Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen varat, joiden se katsoo olevan välttämättömiä henkilöstötaulukon kannalta, sekä Euroopan unionin yleisestä talousarviosta otettavan tuen määrän.

3.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ”budjettivallan käyttäjä”.

4.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy säätiön avustusta koskevat määrärahat.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa säätiön henkilöstötaulukon.

5.   Hallitus hyväksyy säätiön talousarvion. Talousarviosta tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Talousarviota mukautetaan tarvittaessa tämän mukaisesti.

6.   Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta säätiön talousarvion rahoitukseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallitus ilmoittaa asiasta komissiolle.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallitukselle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

17 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.   Säätiön tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

2.   Komission tilinpitäjä toimittaa säätiön alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Johtaja toteuttaa säätiön talousarviota.

4.   Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja vahvistaa säätiön lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen säätiön hallitukselle lausuntoa varten.

5.   Hallitus antaa lausunnon säätiön lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallituksen lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään kutakin varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivänä. Johtaja toimittaa vastauksen myös hallitukselle.

9.   Johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

11.   Johtaja toimii tarvittaessa kaikin tavoin vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti.

18 artikla

Euroopan parlamentti ja neuvosto

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa pyytää johtajan kuultavakseen jostakin säätiön toimintaan liittyvästä aiheesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitettua valvontaa ja erityisesti talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyä.

19 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

1.   Hallitus hyväksyy säätiöön sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos säätiön toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

2.   Varainhoitoasetuksen 133 artiklan 1 kohdan mukaan säätiö soveltaa komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpitosääntöjä, jotta säätiön tilinpäätös voidaan yhdistää komission tilinpäätökseen.

3.   Asetusta (EY) N:o 1073/1999 sovelletaan säätiöön kokonaisuudessaan.

4.   Säätiö noudattaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemää toimielinten välistä sopimusta (18). Hallitus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan tällaisten petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten tekemistä.

20 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan säätiöön.

21 artikla

Henkilöstösäännöt

1.   Säätiön henkilöstöön kuuluvat ovat Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevien asetusten ja säännösten alaisia.

2.   Säätiö käyttää nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia henkilöstönsä osalta.

3.   Hallitus antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset yksityiskohtaiset soveltamissäännöt Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 127 artiklan säännösten mukaisesti.

4.   Hallitus voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista säätiön määräaikaiseen palvelukseen.

22 artikla

Vastuu

1.   Säätiön sopimusperusteinen vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella säätiö korvaa säätiön ja työntekijöidensä tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisen vahingon korvaamiseen liittyvät riidat.

3.   Säätiön työntekijöiden henkilökohtaisesta vastuusta säätiötä kohtaan säädetään asianomaisissa säätiön henkilöstöön sovellettavissa säännöksissä.

23 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Säätiön toimintaan voivat osallistua maat, jotka eivät ole yhteisön jäsenvaltioita, mutta jotka ovat sitoutuneet yhteisön ja jäsenmaiden kanssa avun antamiseen henkisen pääoman kehittämisen alalla 1 artiklan 1 kohdassa määritetyille kumppanimaille sellaisten järjestelyiden perusteella, jotka on kirjattava yhteisön ja niiden välisiin sopimuksiin perustamissopimuksen 300 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Sopimuksissa yksilöidään muun muassa näiden maiden säätiön työskentelyyn osallistumisen laatu ja laajuus ja osallistumisen yksityiskohtaiset säännöt sekä annetaan rahoitusosuuteen ja henkilöstöön liittyviä määräyksiä. Näissä sopimuksissa ei voida määrätä, että kolmansilla mailla olisi äänivaltainen edustus säätiön hallituksessa, eivätkä ne voi sisältää määräyksiä, jotka eivät ole tämän asetuksen 21 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisia.

2.   Kolmansien maiden osallistumisesta tilapäisiin työryhmiin voi tarvittaessa päättää hallitus ilman 1 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

24 artikla

Arviointi

1.   Varainhoidon puiteasetuksen 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti säätiö suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarviointeja toiminnoistaan, jotka edellyttävät merkittävää varainkäyttöä. Hallitukselle on ilmoitettava näiden arviointien tuloksista.

2.   Neuvoteltuaan hallituksen kanssa komissio arvioi joka neljäs vuosi tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä säätiön saavuttamia tuloksia ja sen työmenetelmiä käyttämällä vertailukohtina tässä asetuksessa määriteltyjä tavoitteita, toimeksiantoa ja tehtäviä. Ulkopuoliset asiantuntijat suorittavat tämän arvioinnin. Komissio antaa arvioinnin tulokset tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

3.   Säätiö toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet kaikkien arvioinnissa esille tulleiden ongelmien korjaamiseksi.

25 artikla

Uudelleentarkastelu

Arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen säännösten tarkistamiseksi. Jos komissio toteaa, että säätiön olemassaolo ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet, se voi ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.

26 artikla

Kumoaminen

Kumotaan tämän asetuksen liitteessä I luetellut asetukset (ETY) N:o 1360/90, (EY) N:o 2063/94, (EY) N:o 1572/98 ja (EY) N:o 1648/2003 sekä asetuksen (EY) N:o 2666/2000 16 artikla.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun asetus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

---

(1)  Lausunto annettu 22. lokakuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 22. toukokuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. marraskuuta 2008 (EUVL C 310 E, 5.12.2008, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. joulukuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1.

(4)  EYVL L 375, 23.12.1989, s. 11.

(5)  EYVL L 216, 20.8.1994, s. 9.

(6)  EYVL L 187, 29.7.1993, s. 1.

(7)  EYVL L 206, 23.7.1998, s. 1.

(8)  EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1638/2006.

(9)  EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1.

(10)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.

(11)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(12)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(13)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(15)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(16)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(17)  EYVL C 323, 30.11.1993, s. 1.

(18)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

---

---

---