5.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/1

(1)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (3) säädetään tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (Scientific, Technical and Economic Committee for Fisheries), jäljempänä ’STECF’, suorittamista säännöllisistä elollisten vesiluonnonvarojen hoitoa koskevista arvioinneista, joihin sisältyvät biologiset, taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja tekniset tekijät.

(2)

Sekä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vastuuntuntoista kalastusta koskevissa menettelyohjeissa että hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta tehdyssä sopimuksessa korostetaan tarvetta kehittää tieteellistä tutkimusta ja tietojen keruuta alan tieteellisen tietämyksen parantamiseksi.

(3)

Yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämistä, hoitoa ja hyödyntämistä yhteisön ulkopuolisilla vesialueilla koskevien tavoitteiden mukaisesti yhteisön on osallistuttava kalavarojen säilyttämiseksi toteutettaviin pyrkimyksiin, erityisesti kalastuskumppanuussopimuksissa vahvistettujen tai alueellisten kalastusjärjestöjen hyväksymien määräysten mukaisesti.

(4)

Neuvosto hyväksyi 23 päivänä tammikuuta 2003 päätelmät, jotka koskivat komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaa tiedonantoa yhteisön toimintasuunnitelmasta ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten sisällyttämiseksi yhteiseen kalastuspolitiikkaan; tiedonannossa esitetään pääperiaatteet, hoitotoimenpiteet ja työohjelma ekosysteemiperustaiseen lähestymistapaan siirtymiseksi kalastuksenhoidossa.

(5)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä lokakuuta 2003 päätelmät, jotka koskevat komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamaa tiedonantoa yhteisön kalastuksenhoidon tieteellisten ja teknisten lausuntojen parantamisesta; tiedonannossa kuvataan yhteisön tieteellisiä lausuntoja koskevia tarpeita, esitetään menettelyjä lausuntojen antamiseksi, nostetaan esiin alueita, joilla järjestelmää on parannettava, ja ehdotetaan mahdollisia ratkaisumalleja lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(6)

Yhteisön puitteista yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista varten tarvittavien tietojen keruulle ja hallinnalle 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1543/2000 (4) on tarpeen tarkistaa, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon laivastoperustainen lähestymistapa kalastuksenhoidossa, tarve kehittää ekosysteemiperustaista lähestymistapaa ja parantaa kalataloutta koskevien tietojen laatua, täydellisyyttä ja laajempaa saatavuutta, varmistaa tehokkaampi tuki tieteellisten lausuntojen toimittamiselle sekä edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

(7)

Nykyisiin kalataloustietojen keruuta ja hallintaa koskeviin asetuksiin sisältyy säännöksiä, jotka koskevat kalastusaluksiin, niiden toimintaan ja saaliisiin liittyvien tietojen keruuta ja hallintaa sekä hintojen seurantaa ja jotka olisi otettava huomioon tässä asetuksessa, jotta voitaisiin rationalisoida näiden tietojen keruuta ja käyttöä YKP:n puitteissa ja välttää päällekkäistä tietojen keruuta. Nämä voimassa olevat asetukset ovat: yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 (5), jäsenvaltioiden vesiviljelytuotantoa koskevien tilastojen toimittamisesta 22 päivänä huhtikuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 788/96 (6), yhteisön kalastuslaivaston jakamisesta osiin ja pyyntiponnistuksesta monivuotisten ohjausohjelmien yhteydessä 30 päivänä syyskuuta 1998 annettu komission asetus (EY) N:o 2091/98 (7), kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000 (8), syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2347/2002 (9), tiettyjä yhteisön kalastusalueita ja kalavaroja koskevan pyyntiponnistuksen hallinnoinnista 4 päivänä marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1954/2003 (10), alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003 (11), yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 26/2004 (12), kalastuksen tahattomia valassaaliita koskevista toimenpiteistä 26 päivänä huhtikuuta 2004 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 812/2004 (13), jäsenvaltioissa tapahtuvaa kalastustuotteiden maihintuontia koskevien tilastotietojen toimittamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1921/2006 (14), kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista 21 päivänä joulukuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1966/2006 (15) ja Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 18 päivänä syyskuuta 2007 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007 (16).

(8)

Tieteellistä arviointia varten kerättäviin tietoihin olisi sisällyttävä tietoja laivastoista ja niiden toiminnasta, biologisia saalistietoja, poisheitetyt saaliit mukaan luettuina, kalakantojen tilaa koskevia tutkimustietoja sekä tietoja kalatalouden meriekosysteemille mahdollisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Lisäksi niihin olisi sisällyttävä hinnanmuodostusta selittäviä tietoja sekä kalastusyritysten, vesiviljelyalan ja jalostusteollisuuden taloudellisen tilanteen ja näiden alojen työllisyyskehityksen arviointia helpottavia muita tietoja.

(9)

Elollisten vesiluonnonvarojen suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi kestävällä tavalla kalastuksenhoidossa olisi otettava asteittain käyttöön ekosysteemiperustainen lähestymistapa. Tätä silmällä pitäen on välttämätöntä kerätä tietoja, jotta voidaan arvioida kalatalouden vaikutuksia meriekosysteemiin.

(10)

Kalataloustietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevien yhteisön ohjelmien toteuttamisen olisi oltava suoraan jäsenvaltioiden vastuulla. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset ohjelmansa yhteisön ohjelman mukaisesti.

(11)

On välttämätöntä, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä keskenään ja kolmansien maiden kanssa sekä sovittavat yhteen samaa merialuetta koskevat ja kyseeseen tulevat sisävesialueet kattavat kansalliset tietojenkeruuohjelmansa.

(12)

Painopisteet sekä yhteisössä sovellettavat tietojen keruu- ja käsittelymenettelyt olisi koko järjestelmän johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja kustannustehokkuuden optimoimiseksi määritettävä yhteisön tasolla ottamalla käyttöön pysyvät monivuotiset alueelliset puitteet.

(13)

Tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot olisi tallennettava kansallisiin atk-pohjaisiin tietokantoihin, jotta ne ovat komission käytettävissä ja jotta ne voidaan toimittaa loppukäyttäjille. On tiedeyhteisön edun mukaista, että tiedot, jotka eivät mahdollista henkilökohtaista tunnistamista, ovat kaikkien niiden analysoinnista kiinnostuneiden osapuolten käytettävissä.

(14)

Kalavarojen hoito edellyttää yksilöimättömien tietojen käsittelyä, jotta voidaan käsitellä yksittäisiä kysymyksiä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava tieteellisessä analyysissa tarvittavat tiedot ja varmistettava, että niillä on tähän tekniset valmiudet. Yksilöimättömät tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää ennen niiden toimittamista sen yhdistämistason mukaisesti, jota edellytetään loppukäyttäjien määrittelemässä pyynnössä.

(15)

Tämän asetuksen kattamien tietojen saatavuutta koskevat velvoitteet eivät rajoita jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka perustuvat ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/4/EY (17) ja tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6 päivänä syyskuuta 2006 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1367/2006 (18).

(16)

Yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä säädellään tätä asetusta sovellettaessa yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (19) sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 (20).

(17)

Kalastusta koskevien kansallisten keruu- ja hallintaohjelmien täytäntöönpanosta aiheutuu huomattavia menoja. Ohjelmien tuottamat hyödyt voivat toteutua täysimittaisina vain yhteisön tasolla. Sen vuoksi tarvitaan yhteisön rahoitusosuutta jäsenvaltioiden menoihin koskeva säännös yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 (21) mukaisesti.

(18)

Jos komissio toteaa, että näihin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuuksia, olisi tehtävä rahoitusoikaisuja asetuksen (EY) N:o 861/2006 28 artiklan mukaisesti.

(19)

Kansallisten ohjelmien asianmukainen täytäntöönpano ja erityisesti määräaikojen noudattaminen, laadunvalvonta, kerättyjen tietojen validointi ja niiden toimittaminen ovat erittäin tärkeitä. Tästä syystä asianomaisten määräaikojen noudattaminen, laadunvalvonta, sovittujen laatuvaatimusten noudattaminen ja tietojen toimittaminen olisi asetettava yhteisön rahoitusosuuden edellytykseksi. Tämän johdosta olisi otettava käyttöön taloudellisten seuraamusten järjestelmä, joka liittyy näiden edellytysten noudattamatta jättämiseen.

(20)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi sovitettava yhteen toimintansa ja tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä tieteellisissä elimissä, jotta YKP:n toteuttamiseksi tarvittavien tieteellisten lausuntojen luotettavuutta voitaisiin parantaa.

(21)

Ensisijaisesti olisi varmistettava, että asianomaiset tieteelliset asiantuntijat osallistuvat YKP:n toteuttamiseksi tarvittavaa tieteellistä arviointia suorittaviin asiantuntijaryhmiin.

(22)

Tiedeyhteisöä olisi kuultava, ja kalatalousalalla työskenteleville ja muille eturyhmille olisi annettava tietoja tietojenkeruuta koskevien säännösten täytäntöönpanosta. Tarvittavien lausuntojen keräämiseen soveltuvia elimiä ovat komission päätöksellä 2005/629/EY (22) perustettu STECF, komission päätöksellä 1999/478/EY (23) perustettu neuvoa-antava kalatalous- ja vesiviljelykomitea sekä neuvoston päätöksellä 2004/585/EY (24) perustetut alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat.

(23)

Hallintokomitean olisi huolehdittava tiiviistä yhteistyöstä jäsenvaltioiden ja komission välillä tämän asetuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (25) mukaisesti.

(24)

Aiemman kokemuksen ja uusien tarpeiden perusteella on aiheellista kumota asetus (EY) N:o 1543/2000 ja korvata se tällä asetuksella,

a)

kalatalousalaa koskevien biologisten, teknisten, ympäristöä koskevien ja sosioekonomisten tietojen keruuta ja hallintaa monivuotisten ohjelmien puitteissa;

b)

kalatalousalaa koskevien tietojen käyttöä yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, puitteissa tieteellistä analysointia varten.

a)

’kalatalousala’ tarkoittaa kaupalliseen kalastukseen, virkistyskalastukseen, vesiviljelyyn ja kalastustuotteiden jalostusteollisuuteen liittyviä toimia;

b)

’vesiviljely’ tarkoittaa vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnollista kapasiteettia suuremmaksi; eliöt pysyvät koko kasvatus- tai viljelyvaiheen ja myös niiden korjuuvaiheen ajan luonnollisen tai oikeushenkilön omaisuutena;

c)

’virkistyskalastus’ tarkoittaa ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa elollisia vesiluonnonvaroja käytetään virkistys- tai urheilutarkoituksiin;

d)

’merialueet’ tarkoittaa neuvoston päätöksen 2004/585/EY liitteessä I vahvistettuja maantieteellisiä alueita ja alueellisten kalastusjärjestöjen perustamia alueita;

e)

’perustiedot’ tarkoittaa yksittäisiin aluksiin, luonnollisiin tai oikeushenkilöihin tai yksittäisiin näytteisiin liittyviä tietoja;

f)

’metatiedot’ tarkoittaa tietoja, jotka tarjoavat laadullista ja määrällistä tietoa kerätyistä perustiedoista;

g)

’yksilöimättömät tiedot’ tarkoittaa perustietoihin perustuvia tietoja sellaisessa muodossa, ettei luonnollisia tai oikeushenkilöitä voida niistä tunnistaa suoraan tai välillisesti;

h)

’yhdistetyt tiedot’ tarkoittaa perustiedoista ja yksilöimättömistä tiedoista erityisiä analyysitarkoituksia varten laadittua koostetta;

i)

’loppukäyttäjät’ tarkoittaa elimiä, jotka ovat tutkimuksen tai kalastuksenhoidon vuoksi kiinnostuneita kalatalousalaa koskevien tietojen tieteellisestä analysoinnista;

j)

’laivasto-kalastus-perustainen näytteenotto’ tarkoittaa biologisten, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruuta, joka perustuu hyväksyttyihin alueellisiin kalastustyyppeihin ja laivaston osiin;

k)

’yhteisön kalastusalus’ tarkoittaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklan d alakohdan määritelmän mukaista alusta.

a)

yhteisön kalastusalusten harjoittama kaupallinen kalastus

b)

virkistyskalastus yhteisön vesialueilla, mukaan lukien ankeriaan ja lohen virkistyskalastus sisävesillä;

c)

jäsenvaltioissa ja yhteisön vesialueilla harjoitettava merien eliölajien vesiviljelytoiminta, ankerias ja lohi mukaan lukien;

d)

kalastustuotteiden jalostusteollisuus.

a)

monivuotiset näytteenotto-ohjelmat;

b)

tarvittaessa merellä tapahtuvaa kaupallisen ja virkistyskalastuksen tarkkailua koskeva järjestelmä;

c)

merellä tehtäviä tieteellisiä tutkimuksia koskeva järjestelmä;

d)

järjestelmä tietojen hallinnoimiseksi ja käyttämiseksi tieteellisiä analyyseja varten.

a)

kansallisten ohjelmien ja niihin tehtyjen muutosten yhteensopivuuden 4 ja 5 artiklan kanssa; ja

b)

kansallisiin ohjelmiin sisältyvien tietojen tieteellisen merkityksen 1 artiklan 1 kohdan soveltamisen kannalta sekä ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen laadun.

a)

niiden kansallisten ohjelmien toteutuksen, jotka komissio on hyväksynyt 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti; ja

b)

jäsenvaltioiden kokoamien tietojen laadun.

a)

STECF:n arviointi;

b)

asianomaisten alueellisten kalastusjärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija yhteisö on, ja asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten kuuleminen; ja

c)

komission yksikköjen tekemä kustannusarvio.

a)

edellä 7 artiklassa tarkoitettu arviointi osoittaa, ettei kansallisen ohjelman toteutus ole tämän asetuksen mukainen; tai

b)

edellä 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kuuleminen osoittaa, etteivät jäsenvaltiot ole antaneet tietoja 16 artiklan 3 kohdan ja 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti; tai

c)

tietojen laadunvalvontaa tai tietojen käsittelyä ei ole suoritettu 14 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan mukaisesti.

a)

kansallista ohjelmaa ei ole toimitettu komissiolle 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistetussa määräajassa;

b)

kertomusta ei ole toimitettu komissiolle 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetussa määräajassa;

c)

loppukäyttäjä on esittänyt virallisen tietopyynnön, eikä tietoja ole toimitettu 20 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti kyseiselle loppukäyttäjälle, tai laadunvalvontaa ja tietojen käsittelyä ei ole suoritettu 14 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan mukaisesti.

a)

otanta-asetelma biologisten tietojen keräämiseksi laivasto-kalastus-perustaisen näytteenoton pohjalta, virkistyskalastus tarvittaessa mukaan luettuna;

b)

sellainen otanta-asetelma ekosysteemiä koskevien tietojen keräämiseksi, jonka avulla voidaan arvioida kalatalousalan vaikutuksia meriekosysteemiin ja joka auttaa seuraamaan meriekosysteemin tilaa;

c)

sellainen otanta-asetelma sosioekonomisten tietojen keräämiseksi, jonka avulla voidaan arvioida kalatalousalan taloudellista tilannetta ja analysoida sen suorituskykyä pitkällä aikavälillä sekä suorittaa toteutettujen tai ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointia.

a)

ajallisesti pysyviä;

b)

vakiomuotoisia alueiden sisällä;

c)

asianomaisten alueellisten kalastusjärjestöjen, joiden sopimuspuoli tai tarkkailija yhteisö on, ja asiaankuuluvien kansainvälisten tieteellisten elinten vahvistamien laatuvaatimusten mukaisia.

a)

seuraamaan kaikkia saaliiden purkamisia, tarvittaessa jälleenlaivaaminen ja vesiviljelyyn siirtäminen mukaan luettuina;

b)

julkisten elinten hoitamiin alus- ja yritysrekistereihin, joilla on merkitystä taloudellisten tietojen keräämisen kannalta;

c)

kalastusalaan liittyvien yritysten taloudellisiin tietoihin.

a)

varmistettava, että kansallisten ohjelmien mukaisesti kerätyt perustiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa, ja toteutettava kaikki toimenpiteet varmistaakseen, että niitä käsitellään luottamuksellisina;

b)

varmistettava, että kansallisissa ohjelmissa kerättyihin sosioekonomisiin perustietoihin liittyvät metatiedot säilytetään turvallisesti sähköisissä tietokannoissa;

c)

toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta tai luvattomalta käytöltä.

a)

kansallisten ohjelmien mukaisesti kerättyjen perustietojen virheettömyys tarkistetaan asianmukaisesti aiheellisia laadunvalvontamenettelyjä noudattaen;

b)

kansallisten ohjelmien mukaisesti kerätyistä perustiedoista johdetut yksilöimättömät ja yhdistetyt tiedot validoidaan ennen niiden toimittamista loppukäyttäjille;

c)

edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut perustietoihin, yksilöimättömiin tietoihin ja yhdistettyihin tietoihin sovellettavat laadunvarmistusmenettelyt kehitetään kansainvälisten tieteellisten elinten, alueellisten kalastusjärjestöjen ja STECF:n hyväksymien menettelyjen mukaisesti.

a)

asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) 788/96, (EY) N:o 2091/98, (EY) N:o 104/2000, (EY) N:o 2347/2002, (EY) N:o 1954/2003, (EY) N:o 2244/2003, (EY) N:o 26/2004, (EY) N:o 812/2004, (EY) N:o 1921/2006, (EY) 1966/2006 ja (EY) N:o 1100/2007 nojalla;

b)

tämän asetuksen nojalla:

a)

olemassa olevia asiaankuuluvia kansainvälisiä vaatimuksia;

b)

olemassa olevia kansainvälisellä tai aluetasolla sovittuja protokollia.

a)

kalastuksenhoitoa koskevien lausuntojen perusteeksi, alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat mukaan lukien;

b)

julkisen keskustelun ja sidosryhmien kalastuspolitiikan kehittämiseen osallistumisen lisäämiseksi;

c)

tieteellistä julkaisemista varten.

a)

edellä 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista tarkoitusta varten kuukauden kuluessa näitä tietoja koskevan pyynnön vastaanottamisesta;

b)

edellä 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista tarkoitusta varten kahden kuukauden kuluessa näitä tietoja koskevan pyynnön vastaanottamisesta.

a)

voivat tietojen kerääjien ammattietujen suojelemiseksi pidättyä siirtämästä tietoja loppukäyttäjille kolmen vuoden ajan tietojen keräämisestä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava loppukäyttäjille ja komissiolle tällaisista päätöksistä. Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidentää tätä aikaa;

b)

varmistavat, että tiedot toimitetaan loppukäyttäjille kahden kuukauden kuluessa näitä tietoja koskevan pyynnön vastaanottamisesta, jos edellä mainittu kolmen vuoden määräaika on jo päättynyt.

a)

jos on vaara, että luonnolliset ja/tai oikeushenkilöt voidaan tunnistaa, jolloin jäsenvaltio voi ehdottaa loppukäyttäjän tarpeiden tyydyttämiseksi vaihtoehtoisia tapoja, jotka turvaavat nimettömyyden;

b)

jäljempänä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

c)

jos samat tiedot ovat jo saatavilla muussa muodossa tai formaatissa, joka on helposti loppukäyttäjien saatavilla.

a)

on käytettävä tietoja ainoastaan pyynnössä mainittuun tarkoitukseen 18 artiklan mukaisesti;

b)

on ilmoitettava asianmukaisesti tietolähde;

c)

on vastattava tieteen etiikan mukaisesti moitteettomasta ja asianmukaisesta tietojen käytöstä;

d)

on ilmoitettava komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille kaikista tietoihin mahdollisesti liittyvistä ongelmista;

e)

on toimitettava asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle tietojen käytöstä saatuja tuloksia koskevat viitetiedot.

Tietojen loppukäyttäjä

f)

ei saa toimittaa pyydettyjä tietoja edelleen kolmansille osapuolille ilman kyseisen jäsenvaltion suostumusta;

g)

ei saa myydä tietoja kolmannelle osapuolelle.