20.12.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 335/10

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1516/2007,

annettu 19 päivänä joulukuuta 2007,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 842/2006 tarkoitettujen standardoitujen vaatimusten vahvistamisesta tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden tarkastuksille vuodon varalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaan jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden kirjanpidossa on oltava tietyt tiedot. Asetuksen (EY) N:o 842/2006 täytäntöönpanon varmistamiseksi on syytä säätää lisätietojen kirjaamisesta laitetta koskevaan kirjanpitoon.

(2)

Laitetta koskevaan kirjanpitoon olisi lisättävä tiedot fluorattujen kasvihuonekaasujen täyttömäärästä. Jos fluorattujen kasvihuonekaasujen täyttömäärää ei tunneta, on kyseisen laitteen haltijan varmistettava, että sertifioitu henkilöstö määrittää kyseisen täyttömäärän vuotojen tarkastamisen helpottamiseksi.

(3)	Ennen vuodon tarkastamista sertifioidun henkilöstön on käytävä läpi huolellisesti laitetta koskevassa kirjanpidossa olevat tiedot sekä tutkittava aiemmin esiintyneet ongelmat ja aiemmat kertomukset.

(4)	Jotta vuotojen tarkastaminen olisi tehokasta, olisi tarkastuksessa keskityttävä niihin laitteen osiin, joissa vuotoja todennäköisimmin esiintyy.

(5)

Laite tutkitaan vuodon varalta suorien tai epäsuorien mittausmenetelmien avulla. Suorilla mittausmenetelmillä osoitetaan vuoto käyttäen osoituslaitteita, joilla voidaan määrittää, poistuuko laitteistosta fluorattua kasvihuonekaasua. Epäsuorat määritysmenetelmät perustuvat poikkeavan toiminnan havaitsemiseen laitteistossa sekä siihen liittyvien muuttujien tarkasteluun.

(6)

Epäsuoria mittausmenetelmiä olisi käytettävä, kun vuoto kehittyy erittäin hitaasti ja laite sijaitsee hyvin tuuletetussa ympäristössä, jolloin on vaikea havaita ilmassa fluoratun kasvihuonekaasun poistumista laitteistosta. Suorat mittausmenetelmät ovat tarpeen, jotta vuodon tarkka sijainti voidaan määrittää. Päätös käytettävästä mittausmenetelmästä kuuluu sertifioidulle henkilöstölle, jolla on asianmukainen koulutus ja kokemus parhaimman määritysmenetelmän valitsemiseksi kussakin tapauksessa.

(7)	Jos vuotoa epäillään, olisi laite tarkastettava vuodon etsimiseksi ja korjaamiseksi.

(8)	Korjatun laitteiston turvallisuuden varmistamiseksi olisi asetuksessa (EY) N:o 842/2006 tarkoitetussa myöhemmässä tarkastuksessa keskityttävä niihin laitteiston osiin, joissa vuoto havaittiin, sekä viereisiin osiin.

(9)	Jos uudet laitteistot asennetaan puutteellisesti, on vuodon riski huomattava. Vasta asennetut laitteistot olisi siksi tarkastettava vuotojen varalta välittömästi käyttöönoton jälkeen.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (2) 18 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 842/2006 tarkoitetut standardoidut vaatimukset vähintään 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien, käytössä olevien tai tilapäisesti käytöstä poistettujen kiinteästi asennettujen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden tarkastuksille vuodon varalta

Tätä asetusta ei sovelleta ilmatiiviisti suljettuja laitteistoja sisältäviin laitteisiin, jotka on sellaisiksi merkittävä ja joissa on alle 6 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja.

2 artikla

Laitetta koskeva kirjanpito

1.   Laitteen haltijan on ilmoitettava nimensä, postiosoitteensa ja puhelinnumeronsa asetuksen (EY) N:o 842/2006 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa kirjanpidossa, jäljempänä ’laitetta koskeva kirjanpito’.

2.   Jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteeseen kuormatun fluoratun kasvihuonekaasun täyttömäärä on ilmoitettava laitetta koskevassa kirjanpidossa.

3.   Jos jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteeseen kuormatun fluoratun kasvihuonekaasun täyttömäärää ei ole ilmoitettu valmistajan teknisissä eritelmissä tai laitteen merkinnöissä, on laitteen haltijan varmistettava, että sertifioitu henkilöstö määrittää sen.

4.   Jos vuodon syy on löydetty, on se ilmoitettava laitetta koskevassa kirjanpidossa.

3 artikla

Laitetta koskevan kirjanpidon tarkastaminen

1.   Sertifioidun henkilöstön on tarkastettava laitetta koskeva kirjanpito ennen vuotojen tarkastamista.

2.   Erityistä huomiota on kiinnitettävä merkityksellisiin tietoihin, jotka koskevat toistuvia ilmiöitä ja ongelma-alueita.

4 artikla

Järjestelmälliset tarkastukset

Seuraavat jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteen osat on tarkastettava järjestelmällisesti:

1)	liitokset;

2)	venttiilit ja niiden ohjaimet;

3)	tiivisteet, myös korvattavien kuivainten ja suodattimien tiivisteet;

4)	tärinälle alttiit laitteiston osat;

5)	liitokset turva- tai käyttölaitteisiin.

5 artikla

Mittausmenetelmän valinta

1.   Sertifioidun henkilöstön on jäähdytys-, ilmastointi- tai lämpöpumppulaitetta vuodon varalta tarkastaessaan tehtävä 6 artiklassa tarkoitettu suora mittaus tai 7 artiklassa tarkoitettu epäsuora mittaus.

2.   Suoria mittausmenetelmiä voi käyttää aina.

3.   Epäsuoria mittausmenetelmiä voi käyttää vain, jos 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut laitetta koskevat muuttujat antavat luotettavaa tietoa laitetta koskevassa kirjanpidossa ilmoitetusta fluoratun kasvihuonekaasun täyttömäärästä sekä vuodon todennäköisyydestä.

6 artikla

Suorat mittausmenetelmät

1.   Sertifioidun henkilöstön on käytettävä vuodon paikantamiseen yhtä tai useampia seuraavista suorista mittausmenetelmistä:

a)	vuotoalttiiden piirien ja komponenttien tarkastus laitteistossa olevaan jäähdytysnesteeseen sopivilla kaasunosoituslaitteilla;

b)	ultraviolettialueella havaittavan osoitusnesteen tai sopivan väriaineen lisääminen kiertoon;

c)	yrityksen omat kuplaliuokset/saippualiuokset.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kaasunosoituslaitteet on tarkastettava 12 kuukauden välein moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Kannettavien kaasunosoituslaitteiden herkkyyden on oltava vähintään 5 grammaa vuodessa.

3.   Jäähdytyskiertoon saa lisätä ultraviolettialueella havaittavaa osoitusnestettä tai sopivaa väriainetta vain, jos mainitut osoitusmenetelmät ovat laitteen valmistajan mukaan teknisesti mahdollisia. Menetelmää saa käyttää ainoastaan henkilöstö, joka on sertifioitu suorittamaan tehtäviä, joiden yhteydessä murtaudutaan fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävään jäähdytysnestekiertoon.

4.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla menetelmillä ei pystytä osoittamaan vuotoa eivätkä 4 artiklassa tarkoitetut osat osoita merkkiä vuodosta, mutta sertifioitu henkilöstö kuitenkin epäilee vuotoa, on sen tarkastettava laitteen muut osat.

5.   Ennen painetestausta hapettomalla typellä tai muulla sopivalla painetestauskaasulla vuodon varalta on fluoratut kasvihuonekaasut otettava talteen koko laitteistosta. Tämän saa tehdä vain henkilöstö, joka on sertifioitu ottamaan kasvihuonekaasut talteen kyseisen tyyppisestä laitteesta.

7 artikla

Epäsuorat mittausmenetelmät

1.   Sertifioidun henkilöstön on vuodon havaitsemiseksi tarkastettava laite silmämääräisesti ja käsin ja tarkasteltava yhtä tai useampia seuraavista muuttujista:

a)

paine;

b)	lämpötila;

c)	kompressorivirta;

d)	nestetasot;

e)	uudelleentäyttötilavuus.

2.   Aina, kun epäillään fluoratun kasvihuonekaasun vuotoa, on tehtävä tarkastus vuodon varalta käyttäen jotain 6 artiklassa mainittua suoraa menetelmää.

3.   Vuotoa epäillään, jos esiintyy yksi tai useampia seuraavista ilmiöistä:

a)	kiinteä vuodonosoitusjärjestelmä viittaa vuotoon;

b)	laite pitää epätavallista ääntä, tärisee, huurtuu tai ei jäähdytä riittävästi;

c)	mahdollisissa vuotokohdissa on merkkejä korroosiosta, öljyvuodosta ja komponenttien tai materiaalien vahingoittumisesta;

d)	tarkastusikkunoista tai pinnankorkeudenosoittimesta tai muusta näköhavaintovälineestä voidaan havaita merkkejä vuodosta;

e)	turvakytkimissä, painekytkimissä, mittareissa ja anturiliitoksissa on merkkejä vauriosta;

f)	tarkastellut muuttujat osoittavat – myös tosiaikaisten elektronisten järjestelmien lukemien avulla osoitettuja – poikkeamia tavanomaisista käyttöolosuhteista;

g)	voidaan havaita muita merkkejä jäähdytysnesteen menetyksestä.

8 artikla

Vuodon korjaus

1.   Laitteen haltijan on varmistettava, että korjauksen suorittaa kyseistä toimintaa varten sertifioitu henkilöstö.

Ennen korjausta laite on tarvittaessa pumpattava tyhjäksi tai kaasut on otettava talteen.

2.   Laitteen haltijan on varmistettava, että tarvittaessa tehdään vuototesti hapettomalla typellä tai muulla sopivalla painetestaus- ja kuivauskaasulla, minkä jälkeen laite on tyhjennettävä, täytettävä uudelleen ja testattava vuodon varalta.

Ennen testausta hapettomalla typellä tai muulla sopivalla painetestauskaasulla on fluoratut kasvihuonekaasut otettava tarvittaessa talteen koko sovelluksesta.

3.   Vuodon syy on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä, jotta sen toistuminen voidaan välttää.

9 artikla

Seurantatarkastus

Suorittaessaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 3 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua seurantatarkastusta sertifioidun henkilöstön on keskityttävä alueisiin, joissa vuotoja on havaittu ja korjattu sekä viereisiin alueisiin, jos niihin on korjauksen aikana kohdistunut rasitusta.

10 artikla

Uusia laitteistoja koskevat vaatimukset

Vasta asennetut laitteistot on tarkastettava vuotojen varalta välittömästi käyttöönoton jälkeen.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1.

(2)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2007/540/EY (EUVL L 198, 31.7.2007, s. 35).

---