EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007H0657

Komission suositus, annettu 11 päivänä lokakuuta 2007 , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY tarkoitetusta virallisesti nimettyjen järjestelmien sähköisestä verkosta säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4607) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 267, 12.10.2007, p. 16–22 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2007/657/oj

12.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 267/16


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2007,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY tarkoitetusta virallisesti nimettyjen järjestelmien sähköisestä verkosta säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 4607)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/657/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY (1) vaaditaan, että sijoittajien on yhteisön tasolla saatava järjestelmällisemmin tietoja liikkeeseenlaskijoista, jotta Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä edistettäisiin aktiivisesti.

(2)

Direktiivissä 2004/109/EY velvoitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset laatimaan asianmukaiset suuntaviivat, joilla helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (2), arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (3) ja direktiivin 2004/109/EY mukaisesti julkistettuihin tietoihin, ja luomaan jäsenvaltiot kattavan yhteisen sähköisen verkon, jäljempänä ’sähköinen verkko’, tai sähköisten verkkojen alustan, joka yhdistää tällaisten tietojen säilyttämiseen kansallisella tasolla nimetyt eri järjestelmät, jäljempänä ’säilytysjärjestelmät’.

(3)

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyivät päätöksellä 2001/527/EY (4) perustetussa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa 30 päivänä kesäkuuta 2006 komissiolle esitetyn lausunnon, jossa viranomaiset ilmoittivat pitävänsä parempana yksinkertaista sähköistä verkkoa, joka yhdistää säilytysjärjestelmät. Tällaiseen verkkoon pääsyn pitäisi tapahtua sellaisen yhteisen rajapinnan kautta, jossa luetellaan kaikki pörssilistalla olevat yhtiöt yhteisössä ja joka ohjaa käyttäjän oikean säilytysjärjestelmän sivustolle. Asiaa koskevat tiedot säilytettäisiin siis edelleen kansallisella tasolla, eikä tarvita mitään yhteistä infrastruktuuria, joka sisältäisi kaikki kansallisella tasolla jo olevat tiedot ja josta aiheutuisi liiallisia lisäkuluja.

(4)

Tässä vaiheessa on aiheellista säätää vapaaehtoisista vaatimuksista, jotka antavat säilytysjärjestelmille tarvittavasti joustoa, jotta ne voivat mukautua sähköisen verkon toimintaan.

(5)

On toivottavaa, että säilytysjärjestelmät voidaan liittää yhteen sähköisesti, jotta sijoittajat ja asianomaiset voivat helposti saada rahoitustietoja pörssilistalla olevista yhtiöistä yhteisössä. Jotta tällainen sähköinen verkko saadaan nopeasti perustettua, sen olisi perustuttava yksinkertaisiin ehtoihin, jollaisia jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ehdottivat. Yksinkertaisen verkon avulla lienee myös mahdollista tarjota sijoittajille lisäarvopalveluja.

(6)

Jotta sijoittajien pääsyä pörssilistalla olevien yhtiöiden rahoitustietoihin helpotettaisiin, säilytysjärjestelmiä olisi kehotettava mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan asiaan liittyviä liikkeeseenlaskijoiden julkaisemia rahoitustietoja muiden yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti.

(7)

Sähköisen verkon tosiasiallisen käyttöönoton mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisia olisi kehotettava Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa ja tiiviissä yhteistyössä säilytysjärjestelmien kanssa laatimaan verkon hallinnointisopimus, joka sisältää keskeiset edellytykset sähköisen verkon perustamista, toimintaa ja rahoitusta varten ja erityisesti verkon jokapäiväisestä hallinnoinnista vastaavan elimen nimeämisen.

(8)

On tärkeää, että säilytysjärjestelmät voivat niiden taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi vapaasti päättää omasta hinnoittelupolitiikastaan. Ne eivät saisi kuitenkaan syrjiä hintapolitiikallaan sähköisen verkon käyttäjiä niihin käyttäjiin nähden, joilla on pääsy säilytysjärjestelmään kansallisella tasolla.

(9)

Sähköisen verkon moitteetonta toimintaa varten ja sen varmistamiseksi, että verkon käyttäjille tarjotaan yhteisössä vastaavia palveluja, säänneltyjen tietojen säilyttämiselle on tarpeen asettaa vähimmäislaatuvaatimukset kansallisella tasolla. On tärkeää, että säilytysjärjestelmät takaavat riittävän turvan tietojen välityksen, säilytyksen ja saannin osalta. Yhtä tärkeää on ottaa käyttöön järjestelmät, joilla varmennetaan säilytysjärjestelmissä tallennettujen tietojen lähde ja sisältö. Tietojen automaattisen sähköisen kirjaamisen, päivän ja ajan merkinnän sekä tallennettujen tietojen jatkokäsittelyn helpottamiseksi säilytysjärjestelmissä olisi mahdollisesti edellytettävä asianmukaisten esitystapojen ja mallien käyttöä. Loppukäyttäjien tallentamiin tietoihin pääsyn helpottamiseksi olisi lisäksi tarjottava asianmukaiset haku- ja tukipalvelut. Järjestelmän johdonmukaisuutta varten vaatimusten olisi sikäli kun mahdollista oltava samat verkkoon osallistuvissa säilytysjärjestelmissä ja verkon alustan jokapäiväisestä hallinnoinnista vastaavassa elimessä.

(10)

Asteittainen käyttöönotto vaikuttaa tarpeelliselta, jotta voidaan varmistaa, että säilytysjärjestelmien sähköinen verkko pystyy vastaamaan liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien odotuksiin pitkällä aikavälillä, erityisesti mahdollisuuteen saada virtuaalinen keskitetty palvelupiste pörssilistalla olevien yhtiöiden rahoitustietojen saamiseksi. Tästä syystä on aiheellista säätää mahdollisten ratkaisujen etsimisestä verkon kehittämiseksi tulevaisuudessa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi verkon alkuperäisen perustan kanssa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tämä tarkastelu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa. Tarkastelussa olisi tutkittava ainakin mahdollisuus yhdistää tämä sähköinen verkko sen verkon kanssa, jota kehitetään arvopaperialan kansallisten sääntelyviranomaisten, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (5) mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välille.

(11)

Jotta komissio voi seurata tilannetta tarkasti ja arvioida lisätoimenpiteiden tarvetta, myös mahdollisuutta toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä direktiivin 2004/109/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioita olisi pyydettävä antamaan komissiolle tarvittavat tiedot,

SUOSITTAA:

I   LUKU

KOHDE

1.

Tämän suosituksen tarkoituksena on rohkaista jäsenvaltioita varmistamaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, jotta direktiivin 2004/109/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut virallisesti nimetyt järjestelmät säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten, jäljempänä ’säilytysjärjestelmät’, yhdistetään tosiasiallisesti yhteiseen sähköiseen verkkoon yhteisössä kyseisen direktiivin 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jäljempänä ’sähköinen verkko’.

II   LUKU

SÄHKÖINEN VERKKO

2.   Sopimus sähköisen verkon hallinnoinnista

2.1

Jäsenvaltioiden olisi helpotettava sähköisen verkon perustamista ja kehittämistä sen alkuvaiheissa antamalla direktiivin 2004/109/EY 24 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille valtuudet laatia päätöksellä 2001/527/EY perustetussa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa sopimus sähköisen verkon hallinnoinnista, jäljempänä ’hallinnointisopimus’. Säilytysjärjestelmien olisi osallistuttava tiiviisti sopimuksen laatimiseen.

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä elin, jolla on toimivalta tehdä tämä sopimus. Tällöin niiden olisi otettava huomioon säilytysjärjestelmille, toimivaltaisille viranomaisille tai muille asianomaisille yhteisöille kuuluvat toimivaltuudet.

2.2

Hallinnointisopimukseen olisi sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:

a)

verkon alustan luominen;

b)

edellytykset sähköiseen verkkoon liittymiselle;

c)

seuraamukset siinä tapauksessa, etteivät osallistumisedellytykset täyty, ja tavat, joilla edellytysten täyttämistä valvotaan;

d)

verkon alustan jokapäiväistä hallinnointia hoitavan elimen nimeäminen ja hallinnointia koskevat pääedellytykset;

e)

sellainen järjestelmä sähköisen verkon parannuksista päättämiseksi, jossa otetaan tarvittaessa huomioon sidosryhmien mielipiteet, loppukäyttäjät mukaan luettuina;

f)

rahoitusehdot;

g)

riitojenratkaisujärjestelmä;

h)

järjestelmä itse sopimuksen muuttamiseksi.

2.3

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säilytysjärjestelmät ovat hallinnointisopimuksen mukaisia.

3.   Sähköisen verkon tekniseen yhteentoimivuuteen liittyvät edellytykset

Hallinnointisopimuksen mukaisesti perustettuun sähköiseen verkkoon olisi kuuluttava ainakin seuraavat toiminnot:

a)

keskitetty sovelluspalvelin ja keskustietokanta, joka sisältää luettelon kaikista liikkeeseenlaskijoista, joilla on yhteinen rajapinta, ja jonka avulla kukin liikkeeseenlaskija pystyy ohjaamaan loppukäyttäjän siihen säilytysjärjestelmään, joka sisältää kyseiseen liikkeeseenlaskijaan liittyvää säänneltyä tietoa;

b)

loppukäyttäjille yksi palvelupiste, johon päästään joko keskitetysti tai kustakin säilytysjärjestelmästä erikseen;

c)

yhdessä palvelupisteessä loppukäyttäjien saatavilla oleva kielihakemisto, joka sisältää sähköiseen verkkoon osallistuvissa säilytysjärjestelmissä kansallisesti hyväksytyt viestintäkielet;

d)

pääsy kaikkiin sähköiseen verkkoon osallistuvista säilytysjärjestelmistä kansallisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, joihin kuuluvat liikkeeseenlaskijoiden direktiivin 2003/06/EY, direktiivin 2003/71/EY ja muiden yhteisön säännösten tai kansallisen lainsäädännön nojalla julkaisemat tiedot, jos ne ovat saatavilla;

e)

mahdollisuus sähköisestä verkosta saatavien tietojen myöhempään käyttöön, jos mahdollista.

4.   Sähköisessä verkossa oleviin tietoihin pääsyn hinnoittelu

4.1

Säilytysjärjestelmien olisi voitava vapaasti määritellä oma hinnoittelupolitiikkansa. Ne eivät saisi kuitenkaan hintapolitiikassaan asettaa eriarvoiseen asemaan niitä loppukäyttäjiä, jotka saavat tiedot suoraan kansallisesta palvelupisteestä, ja niitä, jotka saavat ne välillisesti sähköisessä verkossa olevan yhden palvelupisteen kautta.

4.2

Säilytysjärjestelmien olisi harkittava ilmaisen pääsyn myöntämistä säänneltyihin tietoihin sijoittajille tai asianomaisille ainakin jonkin aikaa siitä, kun liikkeeseenlaskija on kirjannut ne.

4.3

Edellä 4.1 ja 4.2 kohta eivät koske säilytysjärjestelmien tai minkä tahansa kolmannen osapuolen sähköisestä verkosta saamien tietojen avulla tarjoamia lisäarvopalveluja.

III   LUKU

VÄHIMMÄISLAATUVAATIMUKSET

1   jakso

Yleistä

5.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sähköiseen verkkoon osallistuvat säilytysjärjestelmät täyttävät tässä luvussa vahvistettuja mallivaatimuksia vastaavat vaatimukset.

Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että 2.2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu elin, joka nimetään hallinnointisopimuksen mukaisesti, täyttää 2 ja 3 jaksossa vahvistetut vaatimukset.

6.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että liikkeeseenlaskijoita koskevia vaatimuksia, jotka määritellään direktiivin 2004/109/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, sovelletaan myös henkilöihin, jotka ovat hakeneet kaupankäynnin kohteeksi ottamista säännellyillä markkinoilla ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, kuten kyseisen direktiivin 21 artiklan 1 kohdassa todetaan.

2   jakso

Turvallisuus

7.   Tietoturva

7.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava hyvä turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan liikkeeseenlaskijan järjestelmään yhdistävän viestintätavan turvallisuus ja antamaan takeet kirjattujen tietojen lähteestä.

7.2

Turvallisuussyistä säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa rajata käytettävien viestintätapojen määrää, mutta sen olisi ainakin voitava ottaa vastaan sähköisiä kirjauksia liikkeeseenlaskijan saatavilla olevasta järjestelmästä.

Joka tapauksessa käytettävien viestintätapojen olisi oltava helppopääsyisiä, yleisesti käytettyjä ja laajasti ja edulliseen hintaan saatavilla olevia.

8.   Tallennetun säännellyn tiedon eheys

8.1

Säilytysjärjestelmän olisi säilytettävä tiedot turvallisessa sähköisessä muodossa, ja sillä olisi oltava asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt, jotka on suunniteltu minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman pääsyn riskit.

8.2

Säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että säännelty tieto, joka on saatu liikkeeseenlaskijalta, on täydellistä ja ettei säännellyn tiedon sisältöä päästä editoimaan säilytyksessä.

Siinä tapauksessa, että säilytysjärjestelmä sallii tiedon tallentamisen muilla kuin sähköisillä välineillä, sen olisi varmistettava, että tieto on asiakirjojen sähköiseen muotoon siirtämisen jälkeen sisällöltään täydellistä ja editoimatonta siihen nähden, millaisena liikkeeseenlaskija sen alun perin lähetti.

8.3

Tietoa, joka on lähetetty säilytysjärjestelmään ja julkaistu siellä, ei pitäisi ottaa pois säilytysjärjestelmästä. Jos tietoon on tehtävä lisäyksiä tai oikaisuja, oikaisussa tai lisäyksessä olisi mainittava tieto, jota se muuttaa, ja oikaisut tai lisäykset olisi oltava tunnistettavissa sellaisiksi.

9.   Validointi

9.1

Säilytysjärjestelmän olisi voitava validoida tallennettu tieto eli sen olisi mahdollistettava tallennettujen asiakirjojen automaattinen tarkastus, joka koskee vaadittujen vaatimusten teknistä noudattamista sekä asiakirjojen täydellisyyttä ja paikkansapitävyyttä.

9.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä järjestelmät, jotka havaitsevat sähköisen syötön häiriöt ja pyytävät sellaisten tietojen uudelleensyöttöä, joita se ei ole onnistunut saamaan lähettäjältä.

10.   Luotettava pääsy palveluihin

10.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä turvajärjestelyt, joilla varmistetaan se, että liikkeeseenlaskijat ja loppukäyttäjät pääsevät sen palveluihin keskeytyksettä 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa.

Kunkin säilytysjärjestelmän olisi määriteltävä omat vaatimuksensa, jotka perustuvat sen järjestelmän ominaisuuksiin ja sen erityisiin toimintaolosuhteisiin.

Järjestelmien kapasiteetin, eli sen palvelimien kapasiteetin ja käytettävissä olevan kaistanleveyden, olisi oltava riittävä vastaamaan liikkeeseenlaskijoiden oletettuja pyyntöjä tiedon tallentamisesta ja loppukäyttäjien pyyntöjä säilytettyihin tietoihin pääsystä.

10.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa estää pääsy järjestelmiinsä lyhyen ajan, kun tämä on tarpeen tärkeiden huoltotoimenpiteiden tai palvelujen parantamisen vuoksi. Tällaisista keskeytyksistä olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava etukäteen.

11.   Poikkeusluvat ja elvytys

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava arviointimenetelmä, jota käytetään säilytysjärjestelmään liittyvistä teknisistä syistä myöhään tehtyjen ja vaatimukset täyttämättömien tallennusten hyväksymispyyntöjen tarkasteluun ja niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Järjestelmään olisi kuuluttava myös varamenetelmiä, joiden avulla liikkeeseenlaskija voi pääjärjestelmän vikatilanteessa suorittaa tallentamisen muulla kuin kuvatulla tavalla. Liikkeeseenlaskija olisi kuitenkin velvoitettava tallentamaan tiedot uudestaan pääjärjestelmää käyttäen, kun se on saatu elvytettyä.

12.   Varmuusjärjestelmät

12.1

Säilytysjärjestelmän olisi oltava teknologisesti riippumaton, ja sillä olisi oltava käytössä riittävät varmuusjärjestelyt palvelujensa ylläpitämiseksi ja elvyttämiseksi kohtuullisessa ajassa.

12.2

Kunkin säilytysjärjestelmän on tarpeen arvioida varmuusjärjestelmien luonnetta ottaen huomioon käytössä olevien järjestelmien erityisominaisuudet.

3   jakso

Varmuus tiedon lähteestä

13.   Varmuus tiedon lähteestä ja alkuperän oikeellisuudesta

13.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä hyvät järjestelmät, jotka on suunniteltu antamaan varmuus tallennettavan tiedon lähteestä. Säilytysjärjestelmällä olisi oltava varmuus siitä, että sen saamat tiedot tulevat oikeasta lähteestä. Säilytysjärjestelmän olisi tarkistettava, että kaikki sen saamat säännellyt rahoitustiedot tulevat henkilöltä tai yhteisöltä, joka on velvoitettu tallentamaan ne taikka tällaisen henkilön tai yhteisön valtuuttamalta henkilöltä tai yhteisöltä.

13.2

Säilytysjärjestelmän olisi voitava antaa sähköinen ilmoitus asiakirjojen vastaanottamisesta. Säilytysjärjestelmän olisi joko vahvistettava tallennuksen validointi tai hylättävä se perustellusti ja tämän toiminnan olisi oltava kiistatonta.

14.   Käyttäjän todentaminen

Säilytysjärjestelmän turvatoimenpiteet olisi suunniteltava siten, että lähettäjän aitous varmistetaan tai että on olemassa keino, jolla varmistetaan yksilön oikeus lähettää tiettyjä tietoja. Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa velvoittaa sähköisten allekirjoitusten, salasanojen tai muiden asianmukaisten keinojen käyttämiseen riittävän varmuuden saamiseksi.

15.   Tarve varmistaa säännellyn tiedon sisällön eheys

Säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, ettei ole suurta vaaraa alkuperäisen tiedon turmeltumisesta tai muuttamisesta joko vahingossa tai tarkoituksella, ja kaikki muutokset olisi varmennettava.

4   jakso

Ajan merkitseminen

16.   Sähköinen kirjaus sekä päivän ja ajan merkitseminen

16.1

Säilytysjärjestelmän olisi pystyttävä automaattisesti kirjaamaan sähköiset tallennukset ja lisäämään niihin päiväys ja aika.

16.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa velvoittaa, että tieto tallennetaan sellaisia ennalta määriteltyjä muotoja ja malleja noudattaen, jotka mahdollistavat täysin automaattisen käsittelyn.

Siitä huolimatta, että velvoitettaisiin käyttämään tiettyjä muotoja, säilytysjärjestelmän olisi kuitenkin käytettävä avoimien järjestelmien arkkitehtuuria ja hyväksyttävä vähintään seuraavat:

a)

tiedostomuodot ja yhteyskäytännöt, jotka ovat rinnakkaisia ja joilla vältetään yhden myyjän ohjelmistosovellukset;

b)

laajasti käytetyt ja yleisesti hyväksytyt esitysmuodot.

Velvoitettaessa käyttämään malleja säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että ne ovat helposti saatavilla ja mallit olisi, silloin kun ne ovat käytettävissä, mukautettava niihin malleihin, joita käytetään samojen säänneltyjen tietojen tallentamiseen toimivaltaisessa viranomaisessa.

16.3

Tietoihin olisi merkittävä päiväys ja aika niiden saapuessa säilytysjärjestelmiin, riippumatta siitä, tarkastaako toimivaltainen viranomainen ne ennen niiden saapumista säilytysjärjestelmään (ennakkotarkastus) vai sen jälkeen (jälkitarkastus).

5   jakso

Helppo pääsy loppukäyttäjille

17.   Tiedon esittäminen

Esitellessään palvelunsa loppukäyttäjille säilytysjärjestelmän olisi tehtävä ero oikeudellisen velvoitteen vuoksi tallennettujen säänneltyjen rahoitustietojen ja säilytysjärjestelmän sen lisäksi tarjoamien lisäarvopalvelujen välillä.

18.   Kielijärjestelyt

18.1

Säilytysjärjestelmän olisi tallennettava kaikkia liikkeeseenlaskijan antamia kielitoisintoja ja helpotettava pääsyä niihin. Pääsy kaikkiin kielitoisintoihin ei kuitenkaan tarkoita sitä, että säilytysjärjestelmän olisi käännätettävä tiedot muille kielille kuin sille, jolla liikkeeseenlaskija ne antaa.

18.2

Hakupalvelujen olisi säilytysjärjestelmässä oltava saatavilla kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä ja vähintään kansainvälisissä rahoituspiireissä yleisesti käytetyllä kielellä.

19.   Tekninen saatavuus

19.1

Säilytysjärjestelmän olisi käytettävä avoimien järjestelmien arkkitehtuuria tietojen saamiseksi. Järjestelmiä suunniteltaessa säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että sen järjestelmät mahdollistavat tai pystyvät mahdollistamaan teknisen yhteensopivuuden muiden säilytysjärjestelmien kanssa samassa tai toisessa jäsenvaltiossa.

19.2

Loppukäyttäjien olisi saatava tiedot säilytysjärjestelmästä niin pian sen tallentamisesta kuin se teknisesti on mahdollista ottaen huomioon säilytysjärjestelmän rakenteet ja toimintamenettelyt. Säilytysjärjestelmä ei saisi tarkoituksella viivyttää prosessia.

19.3

Säilytysjärjestelmän olisi tarjottava loppukäyttäjille jatkuva pääsy kaikkeen tallennettuun säänneltyyn tietoon 10 kohdassa kuvatuin edellytyksin.

19.4

Säilytysjärjestelmän olisi tarjottava käyttäjilleen tukipalveluja. Kunkin säilytysjärjestelmän tarjoaman tuen taso on tarpeen päättää kansallisella tasolla.

20.   Loppukäyttäjien saatavilla olevan tiedon muoto

20.1

Säilytysjärjestelmän hallussa olevan säännellyn tiedon olisi oltava sellaisessa muodossa, että käyttäjät voivat helposti katsella, ladata ja tulostaa säännellyn tiedon kokonaisuudessaan missä tahansa käyttäjä sijaitseekin. Pääsy säänneltyyn tietoon ei kuitenkaan tarkoita sitä, että säilytysjärjestelmän olisi painatettava tiedot.

20.2

Säilytysjärjestelmän olisi annettava loppukäyttäjälle mahdollisuus etsitä, tilata ja tiedustella säilytettyä säänneltyä tietoa.

20.3

Säilytysjärjestelmän olisi pidettävä kirjaa sen saamien säänneltyjen tietojen riittävistä viitetiedoista. Tällaisiin tietoihin olisi kuuluttava vähintään seuraavat:

a)

tiedon tunnistaminen säännellyksi tiedoksi;

b)

säännellyn tiedon lähettäneen liikkeeseenlaskijan nimi;

c)

asiakirjan otsake;

d)

päivä ja kellonaika, jolloin säännelty tieto pantiin levitykseen;

e)

asiakirjan kieli;

f)

säännellyn tiedon tyyppi.

Säilytysjärjestelmän olisi järjestettävä ja luokiteltava säännelty tieto vähintään ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen seikkojen perusteella.

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa vaatia liikkeeseenlaskijoilta säännellyn tiedon tallentamiseen tarvittavat viitetiedot.

Säilytysjärjestelmän olisi tämän suosituksen II luvussa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti mukautettava nämä luokat muiden säilytysjärjestelmien kanssa erityisesti säännellyn tiedon tyypin osalta.

20.4

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa vaatia liikkeeseenlaskijoita käyttämään ennalta määriteltyjä muotoja ja malleja. Joka tapauksessa säilytysjärjestelmän olisi hyväksyttävä ainakin

a)

tiedostomuodot ja yhteyskäytännöt, jotka ovat rinnakkaisia ja joilla vältetään yhden myyjän ohjelmistosovellukset;

b)

laajasti käytetyt ja yleisesti hyväksytyt esitysmuodot.

Velvoitettaessa käyttämään malleja säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että ne ovat helposti saatavilla ja ne olisi mukautettava niihin malleihin, joita käytetään samojen säänneltyjen tietojen tallentamiseen toimivaltaisessa viranomaisessa.

IV   LUKU

OHJEET SÄHKÖISEN VERKON KEHITTÄMISESTÄ TULEVAISUUDESSA

21.

Jäsenvaltioiden olisi rohkaistava toimivaltaisia viranomaisia laatimaan Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä asianmukaiset ohjeet sähköisen verkon kehittämisestä tulevaisuudessa.

22.

Ohjeissa olisi erityisesti tarkasteltava seuraavien, kustannushyötyanalyysi mukaan luettuna, toteutettavuutta:

a)

yhteisiin hakuavaimiin ja viitetietoalkioihin perustuvien yhdenmukaisten hakupalvelujen käyttö kaikissa sähköisen verkon palvelupisteissä säilytettävän tiedon luokitus- ja tunnistusmenetelmiä yhdenmukaistaen;

b)

yhteisten syöttömuotojen ja -vaatimusten käyttö lähetettäessä säänneltyä tietoa säilytysjärjestelmiin;

c)

säännellyn tiedon tyyppien yhteisen luettelon käyttö säilytysjärjestelmissä;

d)

tekninen yhteys direktiivin 68/151/ETY mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välillä kehitettävään sähköiseen verkkoon;

e)

sähköisen verkon yhteisten osien toimintaa ohjaavan minkä tahansa oikeussubjektin tarjoamien palvelujen valvonnan antaminen direktiivin 2004/109/EY 24 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten edustajista muodostetulle elimelle.

Edellä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen hakupalvelujen olisi mahdollistettava ainakin seuraavat:

a)

säänneltyyn tietoon säilytysjärjestelmään tallennettaessa liitettäviin yhteisiin luokituksiin perustuvat haut, esim. liikkeeseenlaskijan nimi, tallennuspäivä, liikkeeseenlaskijan maa, asiakirjan otsikko, teollisuuden/kaupan ala ja säännellyn tiedon tyyppi;

b)

dynaamiset tai ketjuhaut;

c)

monta maata kattavat haut yhdellä haulla.

Ohjeissa olisi myös laadittava yhteiset luettelot teollisuuden/kaupan alaa ja säännellyn tiedon tyypin alaluokittelua varten.

V   LUKU

JATKOTOIMET JA OSOITUS

23.

Jäsenvaltioita kehotetaan tiedottamaan komissiolle tämän suosituksen perusteella toteutetuista toimista 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä.

24.

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 2007.

Komission puolesta

Charlie McCREEVY

Komission jäsen


(1)  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.

(2)  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(3)  EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

(4)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 43.

(5)  EYVL L 65, 14.3.1968, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/99/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 137).


Top