12.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 267/16

(1)

Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY (1) vaaditaan, että sijoittajien on yhteisön tasolla saatava järjestelmällisemmin tietoja liikkeeseenlaskijoista, jotta Euroopan pääomamarkkinoiden yhdentymistä edistettäisiin aktiivisesti.

(2)

Direktiivissä 2004/109/EY velvoitetaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset laatimaan asianmukaiset suuntaviivat, joilla helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (2), arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (3) ja direktiivin 2004/109/EY mukaisesti julkistettuihin tietoihin, ja luomaan jäsenvaltiot kattavan yhteisen sähköisen verkon, jäljempänä ’sähköinen verkko’, tai sähköisten verkkojen alustan, joka yhdistää tällaisten tietojen säilyttämiseen kansallisella tasolla nimetyt eri järjestelmät, jäljempänä ’säilytysjärjestelmät’.

(3)

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hyväksyivät päätöksellä 2001/527/EY (4) perustetussa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa 30 päivänä kesäkuuta 2006 komissiolle esitetyn lausunnon, jossa viranomaiset ilmoittivat pitävänsä parempana yksinkertaista sähköistä verkkoa, joka yhdistää säilytysjärjestelmät. Tällaiseen verkkoon pääsyn pitäisi tapahtua sellaisen yhteisen rajapinnan kautta, jossa luetellaan kaikki pörssilistalla olevat yhtiöt yhteisössä ja joka ohjaa käyttäjän oikean säilytysjärjestelmän sivustolle. Asiaa koskevat tiedot säilytettäisiin siis edelleen kansallisella tasolla, eikä tarvita mitään yhteistä infrastruktuuria, joka sisältäisi kaikki kansallisella tasolla jo olevat tiedot ja josta aiheutuisi liiallisia lisäkuluja.

(4)

Tässä vaiheessa on aiheellista säätää vapaaehtoisista vaatimuksista, jotka antavat säilytysjärjestelmille tarvittavasti joustoa, jotta ne voivat mukautua sähköisen verkon toimintaan.

(5)

On toivottavaa, että säilytysjärjestelmät voidaan liittää yhteen sähköisesti, jotta sijoittajat ja asianomaiset voivat helposti saada rahoitustietoja pörssilistalla olevista yhtiöistä yhteisössä. Jotta tällainen sähköinen verkko saadaan nopeasti perustettua, sen olisi perustuttava yksinkertaisiin ehtoihin, jollaisia jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ehdottivat. Yksinkertaisen verkon avulla lienee myös mahdollista tarjota sijoittajille lisäarvopalveluja.

(6)

Jotta sijoittajien pääsyä pörssilistalla olevien yhtiöiden rahoitustietoihin helpotettaisiin, säilytysjärjestelmiä olisi kehotettava mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan asiaan liittyviä liikkeeseenlaskijoiden julkaisemia rahoitustietoja muiden yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti.

(7)

Sähköisen verkon tosiasiallisen käyttöönoton mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisia olisi kehotettava Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa ja tiiviissä yhteistyössä säilytysjärjestelmien kanssa laatimaan verkon hallinnointisopimus, joka sisältää keskeiset edellytykset sähköisen verkon perustamista, toimintaa ja rahoitusta varten ja erityisesti verkon jokapäiväisestä hallinnoinnista vastaavan elimen nimeämisen.

(8)

On tärkeää, että säilytysjärjestelmät voivat niiden taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi vapaasti päättää omasta hinnoittelupolitiikastaan. Ne eivät saisi kuitenkaan syrjiä hintapolitiikallaan sähköisen verkon käyttäjiä niihin käyttäjiin nähden, joilla on pääsy säilytysjärjestelmään kansallisella tasolla.

(9)

Sähköisen verkon moitteetonta toimintaa varten ja sen varmistamiseksi, että verkon käyttäjille tarjotaan yhteisössä vastaavia palveluja, säänneltyjen tietojen säilyttämiselle on tarpeen asettaa vähimmäislaatuvaatimukset kansallisella tasolla. On tärkeää, että säilytysjärjestelmät takaavat riittävän turvan tietojen välityksen, säilytyksen ja saannin osalta. Yhtä tärkeää on ottaa käyttöön järjestelmät, joilla varmennetaan säilytysjärjestelmissä tallennettujen tietojen lähde ja sisältö. Tietojen automaattisen sähköisen kirjaamisen, päivän ja ajan merkinnän sekä tallennettujen tietojen jatkokäsittelyn helpottamiseksi säilytysjärjestelmissä olisi mahdollisesti edellytettävä asianmukaisten esitystapojen ja mallien käyttöä. Loppukäyttäjien tallentamiin tietoihin pääsyn helpottamiseksi olisi lisäksi tarjottava asianmukaiset haku- ja tukipalvelut. Järjestelmän johdonmukaisuutta varten vaatimusten olisi sikäli kun mahdollista oltava samat verkkoon osallistuvissa säilytysjärjestelmissä ja verkon alustan jokapäiväisestä hallinnoinnista vastaavassa elimessä.

(10)

Asteittainen käyttöönotto vaikuttaa tarpeelliselta, jotta voidaan varmistaa, että säilytysjärjestelmien sähköinen verkko pystyy vastaamaan liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien odotuksiin pitkällä aikavälillä, erityisesti mahdollisuuteen saada virtuaalinen keskitetty palvelupiste pörssilistalla olevien yhtiöiden rahoitustietojen saamiseksi. Tästä syystä on aiheellista säätää mahdollisten ratkaisujen etsimisestä verkon kehittämiseksi tulevaisuudessa. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi verkon alkuperäisen perustan kanssa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä tämä tarkastelu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa. Tarkastelussa olisi tutkittava ainakin mahdollisuus yhdistää tämä sähköinen verkko sen verkon kanssa, jota kehitetään arvopaperialan kansallisten sääntelyviranomaisten, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (5) mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välille.

(11)

Jotta komissio voi seurata tilannetta tarkasti ja arvioida lisätoimenpiteiden tarvetta, myös mahdollisuutta toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä direktiivin 2004/109/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioita olisi pyydettävä antamaan komissiolle tarvittavat tiedot,

1.

Tämän suosituksen tarkoituksena on rohkaista jäsenvaltioita varmistamaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, jotta direktiivin 2004/109/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut virallisesti nimetyt järjestelmät säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten, jäljempänä ’säilytysjärjestelmät’, yhdistetään tosiasiallisesti yhteiseen sähköiseen verkkoon yhteisössä kyseisen direktiivin 22 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jäljempänä ’sähköinen verkko’.

2.1

Jäsenvaltioiden olisi helpotettava sähköisen verkon perustamista ja kehittämistä sen alkuvaiheissa antamalla direktiivin 2004/109/EY 24 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille valtuudet laatia päätöksellä 2001/527/EY perustetussa Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa sopimus sähköisen verkon hallinnoinnista, jäljempänä ’hallinnointisopimus’. Säilytysjärjestelmien olisi osallistuttava tiiviisti sopimuksen laatimiseen.

Jäsenvaltioiden olisi nimettävä elin, jolla on toimivalta tehdä tämä sopimus. Tällöin niiden olisi otettava huomioon säilytysjärjestelmille, toimivaltaisille viranomaisille tai muille asianomaisille yhteisöille kuuluvat toimivaltuudet.

2.2

Hallinnointisopimukseen olisi sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:

2.3

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että säilytysjärjestelmät ovat hallinnointisopimuksen mukaisia.

a)

keskitetty sovelluspalvelin ja keskustietokanta, joka sisältää luettelon kaikista liikkeeseenlaskijoista, joilla on yhteinen rajapinta, ja jonka avulla kukin liikkeeseenlaskija pystyy ohjaamaan loppukäyttäjän siihen säilytysjärjestelmään, joka sisältää kyseiseen liikkeeseenlaskijaan liittyvää säänneltyä tietoa;

b)

loppukäyttäjille yksi palvelupiste, johon päästään joko keskitetysti tai kustakin säilytysjärjestelmästä erikseen;

c)

yhdessä palvelupisteessä loppukäyttäjien saatavilla oleva kielihakemisto, joka sisältää sähköiseen verkkoon osallistuvissa säilytysjärjestelmissä kansallisesti hyväksytyt viestintäkielet;

d)

pääsy kaikkiin sähköiseen verkkoon osallistuvista säilytysjärjestelmistä kansallisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, joihin kuuluvat liikkeeseenlaskijoiden direktiivin 2003/06/EY, direktiivin 2003/71/EY ja muiden yhteisön säännösten tai kansallisen lainsäädännön nojalla julkaisemat tiedot, jos ne ovat saatavilla;

e)

mahdollisuus sähköisestä verkosta saatavien tietojen myöhempään käyttöön, jos mahdollista.

4.1

Säilytysjärjestelmien olisi voitava vapaasti määritellä oma hinnoittelupolitiikkansa. Ne eivät saisi kuitenkaan hintapolitiikassaan asettaa eriarvoiseen asemaan niitä loppukäyttäjiä, jotka saavat tiedot suoraan kansallisesta palvelupisteestä, ja niitä, jotka saavat ne välillisesti sähköisessä verkossa olevan yhden palvelupisteen kautta.

4.2

Säilytysjärjestelmien olisi harkittava ilmaisen pääsyn myöntämistä säänneltyihin tietoihin sijoittajille tai asianomaisille ainakin jonkin aikaa siitä, kun liikkeeseenlaskija on kirjannut ne.

4.3

Edellä 4.1 ja 4.2 kohta eivät koske säilytysjärjestelmien tai minkä tahansa kolmannen osapuolen sähköisestä verkosta saamien tietojen avulla tarjoamia lisäarvopalveluja.

5.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sähköiseen verkkoon osallistuvat säilytysjärjestelmät täyttävät tässä luvussa vahvistettuja mallivaatimuksia vastaavat vaatimukset.

Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että 2.2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu elin, joka nimetään hallinnointisopimuksen mukaisesti, täyttää 2 ja 3 jaksossa vahvistetut vaatimukset.

6.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että liikkeeseenlaskijoita koskevia vaatimuksia, jotka määritellään direktiivin 2004/109/EY 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, sovelletaan myös henkilöihin, jotka ovat hakeneet kaupankäynnin kohteeksi ottamista säännellyillä markkinoilla ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, kuten kyseisen direktiivin 21 artiklan 1 kohdassa todetaan.

7.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava hyvä turvajärjestelmä, joka on suunniteltu varmistamaan liikkeeseenlaskijan järjestelmään yhdistävän viestintätavan turvallisuus ja antamaan takeet kirjattujen tietojen lähteestä.

7.2

Turvallisuussyistä säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa rajata käytettävien viestintätapojen määrää, mutta sen olisi ainakin voitava ottaa vastaan sähköisiä kirjauksia liikkeeseenlaskijan saatavilla olevasta järjestelmästä.

Joka tapauksessa käytettävien viestintätapojen olisi oltava helppopääsyisiä, yleisesti käytettyjä ja laajasti ja edulliseen hintaan saatavilla olevia.

8.1

Säilytysjärjestelmän olisi säilytettävä tiedot turvallisessa sähköisessä muodossa, ja sillä olisi oltava asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt, jotka on suunniteltu minimoimaan tiedon turmeltumisen ja luvattoman pääsyn riskit.

8.2

Säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että säännelty tieto, joka on saatu liikkeeseenlaskijalta, on täydellistä ja ettei säännellyn tiedon sisältöä päästä editoimaan säilytyksessä.

Siinä tapauksessa, että säilytysjärjestelmä sallii tiedon tallentamisen muilla kuin sähköisillä välineillä, sen olisi varmistettava, että tieto on asiakirjojen sähköiseen muotoon siirtämisen jälkeen sisällöltään täydellistä ja editoimatonta siihen nähden, millaisena liikkeeseenlaskija sen alun perin lähetti.

8.3

Tietoa, joka on lähetetty säilytysjärjestelmään ja julkaistu siellä, ei pitäisi ottaa pois säilytysjärjestelmästä. Jos tietoon on tehtävä lisäyksiä tai oikaisuja, oikaisussa tai lisäyksessä olisi mainittava tieto, jota se muuttaa, ja oikaisut tai lisäykset olisi oltava tunnistettavissa sellaisiksi.

9.1

Säilytysjärjestelmän olisi voitava validoida tallennettu tieto eli sen olisi mahdollistettava tallennettujen asiakirjojen automaattinen tarkastus, joka koskee vaadittujen vaatimusten teknistä noudattamista sekä asiakirjojen täydellisyyttä ja paikkansapitävyyttä.

9.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä järjestelmät, jotka havaitsevat sähköisen syötön häiriöt ja pyytävät sellaisten tietojen uudelleensyöttöä, joita se ei ole onnistunut saamaan lähettäjältä.

10.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä turvajärjestelyt, joilla varmistetaan se, että liikkeeseenlaskijat ja loppukäyttäjät pääsevät sen palveluihin keskeytyksettä 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa.

Kunkin säilytysjärjestelmän olisi määriteltävä omat vaatimuksensa, jotka perustuvat sen järjestelmän ominaisuuksiin ja sen erityisiin toimintaolosuhteisiin.

Järjestelmien kapasiteetin, eli sen palvelimien kapasiteetin ja käytettävissä olevan kaistanleveyden, olisi oltava riittävä vastaamaan liikkeeseenlaskijoiden oletettuja pyyntöjä tiedon tallentamisesta ja loppukäyttäjien pyyntöjä säilytettyihin tietoihin pääsystä.

10.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa estää pääsy järjestelmiinsä lyhyen ajan, kun tämä on tarpeen tärkeiden huoltotoimenpiteiden tai palvelujen parantamisen vuoksi. Tällaisista keskeytyksistä olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava etukäteen.

12.1

Säilytysjärjestelmän olisi oltava teknologisesti riippumaton, ja sillä olisi oltava käytössä riittävät varmuusjärjestelyt palvelujensa ylläpitämiseksi ja elvyttämiseksi kohtuullisessa ajassa.

12.2

Kunkin säilytysjärjestelmän on tarpeen arvioida varmuusjärjestelmien luonnetta ottaen huomioon käytössä olevien järjestelmien erityisominaisuudet.

13.1

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava käytössä hyvät järjestelmät, jotka on suunniteltu antamaan varmuus tallennettavan tiedon lähteestä. Säilytysjärjestelmällä olisi oltava varmuus siitä, että sen saamat tiedot tulevat oikeasta lähteestä. Säilytysjärjestelmän olisi tarkistettava, että kaikki sen saamat säännellyt rahoitustiedot tulevat henkilöltä tai yhteisöltä, joka on velvoitettu tallentamaan ne taikka tällaisen henkilön tai yhteisön valtuuttamalta henkilöltä tai yhteisöltä.

13.2

Säilytysjärjestelmän olisi voitava antaa sähköinen ilmoitus asiakirjojen vastaanottamisesta. Säilytysjärjestelmän olisi joko vahvistettava tallennuksen validointi tai hylättävä se perustellusti ja tämän toiminnan olisi oltava kiistatonta.

16.1

Säilytysjärjestelmän olisi pystyttävä automaattisesti kirjaamaan sähköiset tallennukset ja lisäämään niihin päiväys ja aika.

16.2

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa velvoittaa, että tieto tallennetaan sellaisia ennalta määriteltyjä muotoja ja malleja noudattaen, jotka mahdollistavat täysin automaattisen käsittelyn.

Siitä huolimatta, että velvoitettaisiin käyttämään tiettyjä muotoja, säilytysjärjestelmän olisi kuitenkin käytettävä avoimien järjestelmien arkkitehtuuria ja hyväksyttävä vähintään seuraavat:

Velvoitettaessa käyttämään malleja säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että ne ovat helposti saatavilla ja mallit olisi, silloin kun ne ovat käytettävissä, mukautettava niihin malleihin, joita käytetään samojen säänneltyjen tietojen tallentamiseen toimivaltaisessa viranomaisessa.

16.3

Tietoihin olisi merkittävä päiväys ja aika niiden saapuessa säilytysjärjestelmiin, riippumatta siitä, tarkastaako toimivaltainen viranomainen ne ennen niiden saapumista säilytysjärjestelmään (ennakkotarkastus) vai sen jälkeen (jälkitarkastus).

18.1

Säilytysjärjestelmän olisi tallennettava kaikkia liikkeeseenlaskijan antamia kielitoisintoja ja helpotettava pääsyä niihin. Pääsy kaikkiin kielitoisintoihin ei kuitenkaan tarkoita sitä, että säilytysjärjestelmän olisi käännätettävä tiedot muille kielille kuin sille, jolla liikkeeseenlaskija ne antaa.

18.2

Hakupalvelujen olisi säilytysjärjestelmässä oltava saatavilla kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä ja vähintään kansainvälisissä rahoituspiireissä yleisesti käytetyllä kielellä.

19.1

Säilytysjärjestelmän olisi käytettävä avoimien järjestelmien arkkitehtuuria tietojen saamiseksi. Järjestelmiä suunniteltaessa säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että sen järjestelmät mahdollistavat tai pystyvät mahdollistamaan teknisen yhteensopivuuden muiden säilytysjärjestelmien kanssa samassa tai toisessa jäsenvaltiossa.

19.2

Loppukäyttäjien olisi saatava tiedot säilytysjärjestelmästä niin pian sen tallentamisesta kuin se teknisesti on mahdollista ottaen huomioon säilytysjärjestelmän rakenteet ja toimintamenettelyt. Säilytysjärjestelmä ei saisi tarkoituksella viivyttää prosessia.

19.3

Säilytysjärjestelmän olisi tarjottava loppukäyttäjille jatkuva pääsy kaikkeen tallennettuun säänneltyyn tietoon 10 kohdassa kuvatuin edellytyksin.

19.4

Säilytysjärjestelmän olisi tarjottava käyttäjilleen tukipalveluja. Kunkin säilytysjärjestelmän tarjoaman tuen taso on tarpeen päättää kansallisella tasolla.

20.1

Säilytysjärjestelmän hallussa olevan säännellyn tiedon olisi oltava sellaisessa muodossa, että käyttäjät voivat helposti katsella, ladata ja tulostaa säännellyn tiedon kokonaisuudessaan missä tahansa käyttäjä sijaitseekin. Pääsy säänneltyyn tietoon ei kuitenkaan tarkoita sitä, että säilytysjärjestelmän olisi painatettava tiedot.

20.2

Säilytysjärjestelmän olisi annettava loppukäyttäjälle mahdollisuus etsitä, tilata ja tiedustella säilytettyä säänneltyä tietoa.

20.3

Säilytysjärjestelmän olisi pidettävä kirjaa sen saamien säänneltyjen tietojen riittävistä viitetiedoista. Tällaisiin tietoihin olisi kuuluttava vähintään seuraavat:

Säilytysjärjestelmän olisi järjestettävä ja luokiteltava säännelty tieto vähintään ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen seikkojen perusteella.

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa vaatia liikkeeseenlaskijoilta säännellyn tiedon tallentamiseen tarvittavat viitetiedot.

Säilytysjärjestelmän olisi tämän suosituksen II luvussa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti mukautettava nämä luokat muiden säilytysjärjestelmien kanssa erityisesti säännellyn tiedon tyypin osalta.

20.4

Säilytysjärjestelmällä olisi oltava lupa vaatia liikkeeseenlaskijoita käyttämään ennalta määriteltyjä muotoja ja malleja. Joka tapauksessa säilytysjärjestelmän olisi hyväksyttävä ainakin

Velvoitettaessa käyttämään malleja säilytysjärjestelmän olisi varmistettava, että ne ovat helposti saatavilla ja ne olisi mukautettava niihin malleihin, joita käytetään samojen säänneltyjen tietojen tallentamiseen toimivaltaisessa viranomaisessa.

21.

Jäsenvaltioiden olisi rohkaistava toimivaltaisia viranomaisia laatimaan Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komiteassa 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä asianmukaiset ohjeet sähköisen verkon kehittämisestä tulevaisuudessa.

22.

Ohjeissa olisi erityisesti tarkasteltava seuraavien, kustannushyötyanalyysi mukaan luettuna, toteutettavuutta:

Edellä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen hakupalvelujen olisi mahdollistettava ainakin seuraavat:

Ohjeissa olisi myös laadittava yhteiset luettelot teollisuuden/kaupan alaa ja säännellyn tiedon tyypin alaluokittelua varten.

23.

Jäsenvaltioita kehotetaan tiedottamaan komissiolle tämän suosituksen perusteella toteutetuista toimista 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä.

24.

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.