EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007D1350

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007 , toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti )

OJ L 301, 20.11.2007, p. 3–13 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 014 P. 66 - 76

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2013; Kumoaja 32014R0282

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2007/1350/oj

20.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 301/3


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1350/2007/EY,

tehty 23 päivänä lokakuuta 2007,

toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisö voi myötävaikuttaa kansalaisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen toteuttamalla toimia kansanterveyden alalla. Terveyden korkeatasoinen suojelu olisi varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa. Perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla yhteisöltä edellytetään aktiivista roolia siten, että se toteuttaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen toimenpiteitä, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa. Yhteisö ottaa täysin huomioon jäsenvaltioiden terveyspalveluiden ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

(2)

Terveysalalle on leimaa-antavaa toisaalta sen huomattava kasvupotentiaali, innovatiivisuus ja dynaamisuus sekä toisaalta sen muun muassa väestön ikääntymisen ja lääketieteen kehityksen vuoksi kohtaamat haasteet taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä terveysjärjestelmien tehokkuuden osalta.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY (4) hyväksytty yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelma (2003–2008) oli ensimmäinen kattava yhteisön tämän alan ohjelma, ja sen myötä on jo saavutettu tärkeitä tuloksia ja parannuksia.

(4)

Tarvitaan jatkuvia ponnisteluja yhteisön kansanterveyden alalla jo asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi on asianmukaista tehdä päätös toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013), jäljempänä ’ohjelma’.

(5)

On olemassa joukko vakavia rajatylittäviä ja mahdollisesti maailmanlaajuisia terveysuhkia, ja esiin nousee uusia uhkia, jotka edellyttävät yhteisön lisätoimia. Yhteisön olisi käsiteltävä vakavia rajatylittäviä terveysuhkia ensisijaisina kysymyksinä. Ohjelmassa olisi korostettava yhteisön yleisten valmiuksien vahvistamista kehittämällä edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Seuranta, varhainen varoittaminen ja vakavien terveysuhkien torjunta ovat tärkeitä aloja, joilla olisi yhteisön tasolla edistettävä terveysuhkien yhteensovitettua ja tehokasta torjuntaa. Toimet, joilla varmistetaan korkealaatuista diagnostiikkaa koskeva yhteistyö laboratorioiden välillä, ovat keskeisen tärkeitä terveysuhkien torjunnassa. Ohjelmassa olisi edistettävä yhteisön vertailulaboratoriojärjestelmän perustamista. Tällaisella järjestelmällä on kuitenkin oltava asianmukainen oikeusperusta.

(6)

Maailman terveysjärjestön (WHO) vuotta 2005 koskevan Euroopan terveysraportin mukaan merkittävimmät syyt sairauksien aiheuttamalle kuormitukselle WHO:n Euroopan alueella sairastavuusvakioituina elinvuosina ilmaistuina ovat ei-tarttuvat taudit (77 prosenttia kokonaismäärästä), ulkoiset vammojen ja myrkytysten aiheuttajat (14 prosenttia) sekä tarttuvat taudit (9 prosenttia). Seitsemän tärkeintä syytä – iskeeminen sydäntauti, unipolaarinen masennus, aivo- ja verisuonitauti, alkoholin aiheuttamat terveyshaitat, krooninen hengitystiesairaus, keuhkosyöpä ja tieliikenneonnettomuudet – vastaavat 34 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista Euroopan alueella. Seitsemän tärkeintä vaaratekijää – tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino, vähäinen hedelmien ja vihannesten nauttiminen ja vähäinen liikunta – vastaavat 60 prosentista sairastavuusvakioiduista elinvuosista. Lisäksi tarttuvista taudeista, kuten HIV/AIDS:sta, influenssasta, tuberkuloosista ja malariasta on tulossa uhka kaikkien eurooppalaisten terveydelle. Eräänä ohjelman tärkeänä tehtävänä, joka toteutetaan tarvittaessa yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa, olisi oltava yhteisön merkittävimpien terveysongelmien tunnistaminen aiempaa paremmin.

(7)

Kahdeksan tärkeintä ei-tarttuvista taudeista johtuvaa kuolleisuuden ja sairastavuuden syytä WHO:n Euroopan alueella ovat sydän- ja verisuonitaudit, neuropsykiatriset häiriöt, syöpä, ruoansulatussairaudet, hengitystiesairaudet, aistinelinten häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes. Ohjelmalla olisi yhdessä komission muiden aloitteiden ja rahoitustapojen kanssa edistettävä tärkeimpiä sairauksia koskevan tietämyksen parantamista sekä näiden sairauksien ehkäisemistä, määritystä ja valvontaa koskevien tietojen lisäämistä. Komissio voi tämän mukaisesti tehdä ohjelman aikana ehdotuksia asianmukaisiksi neuvoston suosituksiksi. Ohjelmalla olisi myös edistettävä yhteensovittamista ja synergiaa tärkeimpiä tauteja, kuten syöpää, koskevien vertailukelpoisten tietojen keräämistä käsittelevien yhteisön aloitteiden kanssa.

(8)

Antibioottiresistenssistä ja sairaalainfektioista on tulossa uhka terveydelle Euroopassa. Keskeisiä huolenaiheita ovat uusien tehokkaiden antibioottien puute ja se, miten varmistetaan nykyisten antibioottien asianmukainen käyttö. Siksi on tärkeää kerätä ja analysoida tätä koskevia tietoja.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (5) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen aseman vahvistaminen on tärkeää, jotta voidaan torjua tarttuvia tauteja.

(10)

Ohjelman olisi perustuttava kansanterveysalaa koskevan yhteisön aiemman toimintaohjelman (2003–2008) saavutuksiin. Ohjelmalla olisi myötävaikutettava fyysisen terveyden ja mielenterveyden korkean tason sekä entistä paremman terveyttä koskevan tasa-arvon saavuttamiseen koko yhteisössä kohentamalla kansanterveyttä, ehkäisemällä ihmisten sairauksia ja häiriötiloja sekä väestöön kohdistuvalla sairauksien ja terveysongelmien ehkäisyllä sekä poistamalla terveyttä vaarantavien tekijöiden syitä sairastavuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentämiseksi. Sen olisi lisäksi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa ja siten lisättävä heidän kykyään tehdä päätöksiä, jotka parhaiten vastaavat heidän etujaan.

(11)

Ohjelmassa olisi painotettava lasten ja nuorten terveydentilan kohentamista sekä terveellisten elintapojen ja ennaltaehkäisyä korostavien asenteiden edistämistä tämän ryhmän keskuudessa.

(12)

Ohjelmalla olisi tuettava terveystavoitteiden ottamista huomioon kaikissa yhteisön politiikoissa ja toimissa aiheuttamatta kuitenkaan päällekkäisyyttä muiden yhteisön politiikkojen perusteella tehtävän työn kanssa. Sen sovittaminen yhteen yhteisön muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa on keskeinen osa tavoitetta, joka koskee terveyden ottamista huomioon muissa politiikoissa. Synergian lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi voidaan toteuttaa asiaan liittyvien yhteisön ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa yhteisiä toimia, ja ohjelmassa olisi kunkin ohjelman mukaisten toimien puitteissa hyödynnettävä asianmukaisella tavalla yhteisön muita rahastoja ja ohjelmia, myös yhteisön nykyisiä ja tulevia tutkimuksen puiteohjelmia ja niiden tuloksia, rakennerahastoja, Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, yhteisön työturvallisuus- ja työterveysstrategiaa, kuluttajapolitiikkaa koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa (2007–2013) (6), huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevaa ohjelmaa, väkivallan torjumista koskevaa Daphne-ohjelmaa sekä yhteisön tilasto-ohjelmaa.

(13)

Olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan tämän ohjelman sekä yhteisön ulkoisten toimien välinen johdonmukaisuus ja synergia etenkin lintuinfluenssan, HIV/AIDS:n, tuberkuloosin sekä muiden rajatylittävien terveysuhkien osalta. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää yleistä terveysalan uudistamista ja yleisten terveyteen liittyvien rakenteellisten kysymysten käsittelyä kolmansissa maissa.

(14)

Terveiden elinvuosien lisääminen torjumalla sairauksia ja edistämällä terveempiin elintapoihin johtavia politiikkoja on tärkeää Euroopan unionin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja se auttaa vastaamaan Lissabonin prosessin haasteisiin tietoyhteiskunnan ja kestävän julkistalouden osalta, mihin kohdistuu paineita nousevien terveydenhuolto- ja sosiaaliturvakustannusten johdosta.

(15)

Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt huolta unionin sisäisistä terveyseroista, ja tämä tulee entisestään korostumaan tulevissa laajentumisissa. Sen vuoksi tämän kysymyksen olisi oltava eräs ohjelman painopistealue.

(16)

Ohjelman avulla olisi yksilöitävä terveyserojen syitä ja rohkaistava muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtoa näiden erojen poistamiseksi.

(17)

Vertailukelpoisten tietojen järjestelmällinen kerääminen, käsittely ja analysointi kansalliset rajoitukset huomioiden on välttämätöntä, jotta Euroopan unionin terveystilannetta voidaan seurata tehokkaasti. Näin komissio ja jäsenvaltiot voisivat parantaa yleisölle suunnattua tiedotusta ja suunnitella tarkoituksenmukaisia strategioita, politiikkoja ja toimia ihmisten terveyden suojelun korkean tason saavuttamiseksi. Toimilla ja tukitoimenpiteillä olisi pyrittävä kansanterveystyön kehittämiseen käytettävien tietojen ja tietoaineistojen vaihtamisjärjestelmien ja -verkostojen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen. Sukupuoli, sosioekonominen asema ja ikä ovat tärkeitä terveyteen liittyviä seikkoja. Tietojen keräämisen olisi perustuttava, aina kun se on mahdollista, olemassa oleviin tietoihin, ja uusien tietojen keräämistä koskeville ehdotuksille olisi esitettävä kustannusarvio ja niiden olisi perustuttava selkeään tarpeeseen. Tiedot olisi kerättävä henkilötietojen suojasta annettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(18)

Parhaat käytännöt ovat tärkeitä, sillä terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä olisi arvioitava tehokkuuden ja vaikutusten pohjalta eikä ainoastaan taloudellisin perustein. Olisi edistettävä parhaita käytäntöjä sekä sairauksien ja vammojen uusimpia hoitomenetelmiä väestön terveydentilan heikkenemisen estämiseksi ja olisi kehitettävä eurooppalaisia osaamisverkostoja erityisten terveysongelmien hoitoon.

(19)

Olisi toteutettava toimia vammautumisten estämiseksi keräämällä tietoja, selvittämällä vammojen taustatekijöitä ja levittämällä asiaa koskevaa tietoa.

(20)

Terveyspalvelut ovat pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, mutta yhteisön tason yhteistyöstä voi olla hyötyä sekä potilaille että terveysjärjestelmille. Ohjelmalla rahoitettavissa toimissa sekä näiden pohjalta laadituissa uusissa ehdotuksissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista kesäkuussa 2006 annetut neuvoston päätelmät (7), jotka sisältävät lausuman Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista ja joissa Euroopan unionin toimielimiä kehotetaan kunnioittamaan näitä arvoja ja periaatteita toiminnassaan. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon terveyspalveluja koskevan yhteisön toiminnan tulevat kehityssuuntaukset sekä terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevän korkean tason ryhmän työ. Tämä ryhmä on tärkeä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien välisen yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon foorumi.

(21)

Ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava tietojen keräämiseen, menetelmien ja välineiden edistämiseen ja kehittämiseen, verkostojen ja erilaisten yhteistyömuotojen aikaansaamiseen sekä asianmukaisten potilaiden ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuutta koskevien politiikkojen edistämiseen. Sen olisi helpotettava eurooppalaisen sähköisen terveydenhuollon alueen edelleen kehittämistä Euroopan unionin muiden politiikkojen, myös aluepolitiikan, kanssa yhteisin eurooppalaisin aloittein ja myötävaikutettava samalla terveyttä koskevien verkkosivustojen laatukriteerien kehittämiseen sekä pyrkimyksiin, jotka koskevat eurooppalaisen sairausvakuutuskortin kehittämistä. Etähoito olisi otettava huomioon, koska etähoitosovelluksin voidaan edistää rajatylittävää hoitoa samalla kun taataan kotona annettava sairaanhoito.

(22)

Ympäristön pilaantuminen on vakava terveysriski ja huomattava unionin kansalaisten huolenaihe. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja muihin ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiita vaarallisille ympäristötekijöille. Ohjelmalla olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan osana vuosia 2004–2010 koskevaa Euroopan ympäristö- ja terveystoimintasuunnitelmaa.

(23)

Ohjelmassa olisi puututtava myös sukupuoleen ja ikääntymiseen liittyviin terveyskysymyksiin.

(24)

Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

(25)

Varovaisuusperiaate ja riskinarviointi ovat ihmisten terveyden suojelun kannalta ratkaisevan tärkeitä tekijöitä, minkä vuoksi ne olisi sisällytettävä entistä tiiviimmin muihin yhteisön politiikkoihin ja toimiin.

(26)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(27)

On edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja parannettava kansanterveysalan nykyisten ja tulevien verkostojen tehokkuutta sen varmistamiseksi, että yhteisön ja jäsenvaltioiden tämän ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteuttamat toimet ja aloitteet sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. Ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten osallistuminen asianmukaisella tasolla ja kansallisten järjestelmien mukaisesti.

(28)

On tarpeen lisätä Euroopan unionin investointeja terveyteen ja terveyteen liittyviin hankkeisiin. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä. On parannettava tietoisuutta Euroopan unionin rahoituksen mahdollisuuksista terveysalalla. Olisi edistettävä jäsenvaltioiden välistä, rakennerahastojen kautta tapahtuvaa terveysalan rahoitusta koskevien kokemusten vaihtoa.

(29)

Valtioista riippumattomilla yhteisöillä ja erikoistuneilla verkostoilla voi myös olla tärkeä tehtävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteen tai useampaan ohjelman tavoitteeseen pyrkiessään ne saattavat tarvita yhteisön tukea, jotta ne voivat toimia. Näin ollen yhteisön tukeen oikeutettujen valtioista riippumattomien yhteisöjen ja erityisverkostojen tukikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista kelpoisuusehdoista sekä rahoituksen avoimuutta ja yhteisön avun kestoa koskevista säännöksistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti. Tällaisiin ehtoihin olisi sisällytettävä näiden yhteisöjen ja verkostojen velvollisuus saada aikaan selkeät tavoitteet, toimintasuunnitelmat ja mitattavissa olevat tulokset, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus ja jotka tuovat todellista lisäarvoa ohjelman tavoitteille. Ottaen huomioon kyseeseen tulevien organisaatioiden erityisluonne, tällaisten yhteisöjen ja erityisverkostojen toimintaan annettavan yhteisön tuen uusimisessa olisi, jos kyseinen toiminta on poikkeuksellisen hyödyllistä, voitava poiketa yhteisön tuen asteittaisen vähentämisen periaatteesta.

(30)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien organisaatioiden ja virastojen, etenkin tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kanssa.

(31)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti ottaen huomioon avoimuuden tarve sekä kohtuullinen tasapaino ohjelman eri tavoitteiden välillä.

(32)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’ETA-sopimus’, määrätään terveysalan yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton valtioiden, jäljempänä ’EFTA-/ETA-maat’, välillä. Olisi myös säädettävä muiden maiden, etenkin yhteisön naapurimaiden sekä Euroopan unionin jäsenyyttä hakevien maiden, ehdokasmaiden ja liittymässä olevien maiden osallistumisesta ohjelmaan ottaen erityisesti huomioon muissa maissa mahdollisesti esiin tulevat terveysuhkat, joilla on vaikutusta yhteisössä.

(33)

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi olisi edistettävä asianmukaisia suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat kyseisten maiden ja yhteisön välillä tehdyt sopimukset. Tämä voi tarkoittaa sitä, että kolmannet maat toteuttavat ohjelman kautta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta sen ei olisi merkittävä ohjelman nojalla suoritettavaa rahoitusta.

(34)

Olisi kehitettävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti WHO:n, samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa, jotta ohjelma voidaan panna täytäntöön saattamalla yhteisön ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat terveyttä koskevat toimet mahdollisimman tehokkaiksi ja vaikuttaviksi ottaen huomioon eri organisaatioiden erityiset valmiudet ja aseman.

(35)

Ohjelman tavoitteiden menestyksellisen toteuttamisen olisi perustuttava muun ohessa vuosittaisiin työsuunnitelmiin sisältyviä kysymyksiä koskevaan asianmukaiseen kattavuuteen, tarkoituksenmukaisten toimien valintaan ja sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joissa on kaikissa käytössä asianmukaiset seuranta- ja arviointimenettelyt, säännöllisin väliajoin tehtävään seurantaan ja arviointiin, mukaan lukien ulkopuoliset riippumattomat arvioinnit, millä mitataan toimien vaikutuksia ja osoitetaan, miten ne edistävät ohjelman yleisiä tavoitteita. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa kestää kauemmin kuin itse ohjelma.

(36)

Vuosittaisiin työsuunnitelmiin olisi sisällytettävä tärkeimmät ennakoitavissa olevat toimet, jotka on tarkoitus rahoittaa ohjelmasta eri rahoitusmekanismien avulla, tarjouspyynnöt mukaan luettuina.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita kyseeseen tulevien asioiden kansainvälisen luonteen vuoksi, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, koska yhteisön toiminta antaa mahdollisuuden suojella kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin pelkällä kansallisella toiminnalla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(38)

Kaikilla ohjelman tavoitteilla ja toimilla edistetään miesten ja naisten tarpeiden ja terveyttä koskevien lähestymistapojen parempaa ymmärtämistä ja tunnustamista, siten kuin määrätään perustamissopimuksen 2 artiklassa, jonka mukaan miesten ja naisten tasa-arvo on yhteisön periaate, ja perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa yhteisön kaikessa toiminnassa, mukaan lukien terveyden suojelun korkean tason saavuttaminen.

(39)

On tarpeen varmistaa asianmukainen siirtyminen tämän ohjelman ja aiemman ohjelman, jonka se korvaa, välillä etenkin monivuotisten, ohjelman hallintoa koskevien järjestelyiden, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuvuuden osalta. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahojen olisi tarvittaessa 1 päivästä tammikuuta 2014 katettava niiden toimien hallintoon liittyvät kulut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(40)

Tällä päätöksellä korvataan päätös N:o 1786/2002/EY. Mainittu päätös olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Perustetaan toinen terveysalan yhteisön toimintaohjelma (2008–2013), jäljempänä ’ohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2008 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Päämäärä ja tavoitteet

1.   Ohjelmalla täydennetään ja tuetaan jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa sekä edistetään yhteisvastuuta ja hyvinvointia Euroopan unionissa suojelemalla ja edistämällä ihmisten terveyttä ja turvallisuutta sekä kohentamalla kansanterveyttä.

2.   Tavoitteet, joihin pyritään tämän päätöksen liitteessä säädettyjen toimien avulla, ovat:

kansalaisten terveysturvan parantaminen,

terveyden edistäminen, terveyserojen vähentäminen mukaan lukien,

terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimilla tuetaan, kun se on tarkoituksenmukaista, tärkeimpien tautien ehkäisyä ja autetaan vähentämään niiden ilmaantuvuutta sekä niihin sairastuneisuutta ja niiden aiheuttamaa kuolleisuutta.

3 artikla

Rahoitus

1.   Rahoituspuitteet ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona ovat 321 500 000 euroa.

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

4 artikla

Rahoitusosuudet

1.   Yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään:

a)

60 prosenttia sellaisen toimen kustannuksista, jolla pyritään edistämään tavoitetta, joka on osa ohjelmaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, ja joissa yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia; ja

b)

60 prosenttia sellaisen valtioista riippumattoman yhteisön tai erikoistuneen verkoston toimintamenoista, joka on voittoa tavoittelematon sekä teollisuudesta, kaupasta ja yrityksistä tai muista eturistiriidoista riippumaton ja jolla on jäseniä vähintään puolessa jäsenvaltioista, jonka maantieteellinen jakautuma on tasapainoinen, ja jonka ensisijaisena päämääränä on yksi tai useampi ohjelman tavoite, jos tuki on tarpeen näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tapauksissa, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä, yhteisön osuus saa olla enintään 80 prosenttia.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädetyn, valtioista riippumattomille yhteisöille ja erityisverkostoille annettavan rahoituksen uusimisen yhteydessä voidaan poiketa tuen asteittaisen vähentämisen periaatteesta.

3.   Yhteisön rahoitustukeen voi, milloin se on saavutettavan tavoitteen luonne huomioon ottaen asianmukaista, sisältyä yhteisön ja yhden tai useamman jäsenvaltion taikka yhteisön ja muiden osallistuvien maiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisrahoitusta. Tällöin yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 50 prosenttia lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse poikkeuksellisesta hyödystä ja joissa yhteisön rahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia. Tällainen yhteisön rahoitustuki voidaan myöntää julkisyhteisölle tai hallituksista riippumattomalle yhteisölle, joka ei tavoittele voittoa ja on riippumaton itse alasta, kaupasta ja liike-elämästä ja jolla ei ole muita eturistiriitoja ja jonka päätarkoituksena on yksi tai useampi ohjelman tavoitteista ja jonka kyseinen jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen on avointa menettelyä noudattaen nimennyt ja jonka komissio on hyväksynyt.

4.   Yhteisön rahoitusosuus voidaan antaa myös kiinteämääräisenä rahoituksena ja kiinteänä rahoitusosuutena silloin, kun tämä soveltuu kyseisten toimien luonteeseen. Tällaisiin rahoitustukiin ei sovelleta 1 ja 3 kohdassa säädettyjä prosentuaalisia rajoja, vaikka edelleen edellytetään yhteisrahoitusta.

5 artikla

Hallinnollinen ja tekninen apu

1.   Ohjelman mukaisella rahoituksella voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen välittömästi edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, auditointi- ja arviointitoimintaan, ja jota ovat erityisesti tutkimukset, kokoukset, tiedotus- ja julkaisutoiminta, tiedonvaihtoon keskittyviin tietoverkkoihin liittyvät sekä kaikki muut sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, johon komissio voi turvautua ohjelman hallintoa varten.

2.   Rahoitusosuudella voidaan myös kattaa teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja päätöksen N:o 1786/2002/EY mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2013 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

6 artikla

Täytäntöönpanomenetelmät

Edellä 2 artiklassa säädettyyn päämäärään ja tavoitteisiin pyrittäessä on hyödynnettävä täysimääräisesti asianmukaisia käytettävissä olevia täytäntöönpanomenetelmiä, etenkin seuraavia:

a)

komission suoraan tai välillisesti toteuttama keskitetty täytäntöönpano; ja

b)

kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteinen hallinnointi, kun se on tarkoituksenmukaista.

7 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1.   Komissio huolehtii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmassa määritettyjen toimien ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta 3 ja 8 artiklan mukaisesti.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat toimivaltansa mukaisesti tarkoituksenmukaisia toimia varmistaakseen, että ohjelman toteuttaminen on tehokasta, ja kehittääkseen yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla mekanismeja, joilla pyritään ohjelman tavoitteisiin. Ne varmistavat, että ohjelmasta tuetuista toimista tiedotetaan asiaankuuluvasti ja että toimiin saadaan asianmukainen osanotto.

3.   Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa komissio

a)

pyrkii siihen, että tietoaineistot ja tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia sekä että terveystietoaineistojen ja -tietojen vaihtojärjestelmät ja -verkostot ovat yhteensopivia ja yhteentoimivia; ja

b)

varmistaa tarvittavan yhteistyön ja tiedonvaihdon Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja muiden asianomaisten Euroopan unionin virastojen kanssa yhteisön varojen käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

4.   Ohjelmaa toteuttaessaan komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että kaikkia asiaankuuluvia henkilötietojen suojasta annettuja säännöksiä noudatetaan ja että tarvittaessa käytetään mekanismeja, joilla taataan tällaisten tietojen luottamuksellisuus ja suoja.

8 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.   Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, jotka koskevat seuraavia seikkoja, päätetään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työsuunnitelma, jossa esitetään:

i)

ensisijaiset alat ja toteutettavat toimet, myös rahoitusvarojen jako;

ii)

perusteet yhteisön prosenttimääräiselle rahoitusosuudelle, mukaan lukien perusteet sen arvioimiseksi, onko kyse poikkeuksellisesta hyödystä;

iii)

järjestelyt 9 artiklassa tarkoitettujen yhteisten strategioiden ja toimien täytäntöönpanemiseksi;

b)

tähän ohjelmaan kuuluvien 4 artiklan mukaisten toimien toteuttamiseen tarkoitettujen rahoitusosuuksien valinta-, ratkaisu- ja muut perusteet.

2.   Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista muista toimenpiteistä päätetään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Yhteiset strategiat ja toimet

1.   Jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja täytäntöönpanossa sekä edistää terveyskysymysten valtavirtaistamista, ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa yhteisinä strategioina ja yhteisinä toimina luomalla yhteyksiä asianomaisiin yhteisön ohjelmiin, toimiin ja rahastoihin.

2.   Komissio huolehtii ohjelman mahdollisimman hyvästä synergiasta yhteisön muiden ohjelmien, toimien ja rahastojen kanssa.

10 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

11 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua:

a)

EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti; ja

b)

kolmannet maat, etenkin ne, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, Euroopan unionin jäsenyyttä hakevat maat, ehdokasmaat ja liittymässä olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat niiden ehtojen mukaisesti, jotka on määrätty maiden kanssa tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa, jotka sisältävät määräykset yleisistä periaatteista, jotka koskevat näiden maiden osallistumista yhteisön ohjelmiin.

12 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on edistettävä suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, sekä asiaankuuluviin kansainvälisiin organisaatioihin, erityisesti WHO:hon, ja yhteistyöhön niiden kanssa.

13 artikla

Seuranta, arviointi ja tulosten tunnetuksi tekeminen

1.   Komissio seuraa läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman mukaisten toimien toteuttamista sen tavoitteet huomioiden. Se raportoi komitealle vuosittain kaikista ohjelman kautta rahoitetuista toimista ja tiedottaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava komission, jonka on vältettävä jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan suhteetonta lisäämistä, pyynnöstä saatavilla olevat tiedot tämän ohjelman täytäntöönpanosta ja vaikutuksista.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle:

a)

ulkoisen ja riippumattoman väliarviointikertomuksen saaduista tuloksista ohjelman tavoitteisiin nähden, sen täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista sekä sen johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä muiden asiaa koskevien yhteisön ohjelmien, toimien ja rahastojen suhteen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Kertomuksen avulla on erityisesti voitava arvioida toimenpiteiden vaikutusta kaikissa maissa. Kertomuksen on sisällettävä tiivistelmä tärkeimmistä päätelmistä ja siihen on liitettävä komission huomiot;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkikäteen tehtävän ulkoisen ja riippumattoman arviointikertomuksen, joka kattaa ohjelman täytäntöönpanon ja tulokset.

4.   Komissio saattaa tämän päätöksen nojalla toteutettujen toimien tulokset yleisön saataville ja varmistaa niiden tunnetuksi tekemisen.

14 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1786/2002/EY 1 päivästä tammikuuta 2008 lähtien.

Komissio hyväksyy tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen päätöksellä N:o 1786/2002/EY hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelman mukaisesti toteutettaviin toimenpiteisiin.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 23 päivänä lokakuuta 2007.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

H.-G. PÖTTERING

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. LOBO ANTUNES


(1)  EUVL C 88, 11.4.2006, s. 1.

(2)  EUVL C 192, 16.8.2006, s. 8.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 16. maaliskuuta 2006 (EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 372), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 22. maaliskuuta 2007 (EUVL C 103 E, 8.5.2007, s. 11), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. heinäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 9. lokakuuta 2007.

(4)  EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(5)  EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1926/2006/EY (EUVL L 404, 30.12.2006, s. 39).

(7)  EUVL C 146, 22.6.2006, s. 1.

(8)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).


LIITE

2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimet

1.   Kansalaisten terveysturvan parantaminen.

1.1   Kansalaisten suojelu terveysuhkilta

1.1.1   Kehitetään strategioita ja keinoja tarttuvista ja ei-tarttuvista taudeista aiheutuvien terveysuhkien sekä fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamien, myös niiden tarkoituksellisesta levittämisestä johtuvien terveysuhkien ehkäisemiseksi, niitä koskevien tietojen vaihtamiseksi ja niihin vastaamiseksi; toteutetaan toimia, joilla varmistetaan korkealaatuista diagnostiikkaa koskeva yhteistyö jäsenvaltioiden laboratorioiden välillä; tuetaan sellaisten olemassa olevien laboratorioiden toimintaa, jotka tekevät yhteisön kannalta merkityksellistä työtä, ja työskennellään yhteisön vertailulaboratorioiden verkoston perustamiseksi.

1.1.2   Tuetaan ehkäisevää työtä, rokotuksia ja immunisaatiota koskevien politiikkojen kehittämistä; parannetaan yhteistyökumppanuuksia, verkostoja, välineitä ja raportointijärjestelmiä immunisaatiotilanteen ja haittavaikutusten seuraamista varten.

1.1.3   Kehitetään riskinhallintavalmiuksia ja -menettelyjä; parannetaan valmiutta ja suunnittelua terveyttä uhkaavia hätätilanteita varten, mikä käsittää myös valmistautumisen yhteensovitettuun Euroopan unionin tasoiseen ja kansainväliseen reagointiin terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa; kehitetään riskiviestintää ja vastatoimenpiteitä koskevia kuulemismenettelyjä.

1.1.4   Edistetään yhteistyötä ja parannetaan nykyisiä reagointivalmiuksia ja -voimavaroja, myös suojavarusteita, eristystiloja ja siirrettäviä laboratorioita, jotka voidaan hätätilanteessa ottaa nopeasti käyttöön.

1.1.5   Kehitetään strategioita ja menettelyjä yleisten valmiussuunnitelmien ja terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa sovellettavien erityissuunnitelmien laatimista sekä niitä koskevaa nopean toimintavalmiuden parantamista, harjoitusten ja testien järjestämistä, arviointia ja tarkistamista varten sekä niiden yhteentoimivuuden varmistamiseksi eri jäsenvaltioiden välillä.

1.2   Kansalaisten turvallisuuden parantaminen.

1.2.1   Tuetaan ja tehostetaan tieteellistä neuvontaa ja riskinarviointia edistämällä riskien varhaista tunnistamista; analysoidaan niiden mahdollisia vaikutuksia; vaihdetaan tietoja vaaroista ja niille altistumisesta; tuetaan integroituja ja yhtenäisiä toimintatapoja.

1.2.2   Tuetaan ihmisestä peräisin olevien elinten ja aineiden sekä veren ja verivalmisteiden laadun ja turvallisuuden kohentamista; edistetään niiden saatavuutta, jäljitettävyyttä ja käyttökelpoisuutta lääketieteelliseen käyttöön samalla kun otetaan huomioon perustamissopimuksen 152 artiklan 5 kohdassa määrätyt jäsenvaltioiden velvollisuudet.

1.2.3   Edistetään toimenpiteitä, joilla parannetaan potilasturvallisuutta laadukkaalla ja turvallisella terveydenhuollolla, myös antibioottiresistenssin ja sairaalainfektioiden osalta.

2.   Terveyden edistäminen.

2.1   Edistetään terveempiä elämäntapoja ja tuetaan terveyserojen vähentämistä.

2.1.1   Edistetään aloitteita terveiden elinvuosien lisäämiseksi ja terveen ikääntymisen tukemiseksi; tuetaan toimenpiteitä, joilla edistetään ja tarkastellaan terveyden vaikutusta tuottavuuteen ja työelämään osallistumiseen osana pyrkimystä päästä Lissabonin tavoitteisiin; tuetaan toimenpiteitä muiden politiikkojen terveysvaikutuksen tutkimiseksi.

2.1.2   Tuetaan hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tukemiseksi aloitteita, joilla tunnistetaan jäsenvaltioiden sisäisten ja niiden välisten terveyserojen, sukupuolisidonnaiset erot mukaan lukien, syitä niihin puuttuen ja niitä vähentäen; edistetään investointeja terveyteen yhteistyössä yhteisön muiden politiikkojen ja rahastojen kanssa; parannetaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien välistä solidaarisuutta tukemalla yhteistyötä rajatylittävään hoitoon ja potilaiden ja terveysalan ammattilaisten liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

2.2   Edistetään terveempiä elintapoja ja vähennetään tärkeimpiä tauteja ja vammoja terveyden taustatekijöihin vaikuttamalla.

2.2.1   Käsitellään terveyden taustatekijöitä tavoitteena tukea ja parantaa fyysistä ja mielenterveyttä, luomalla myönteinen ympäristö terveille elintavoille ja sairauksia ehkäisemällä; toteutetaan keskeisiin tekijöihin, kuten ravitsemukseen, fyysiseen aktiivisuuteen ja seksuaaliterveyteen sekä riippuvuuden aiheuttajiin, kuten tupakkaan, alkoholiin ja laittomiin huumausaineisiin sekä epäasianmukaisesti käytettyihin lääkkeisiin, liittyviä toimia, jotka kohdennetaan tärkeimpiin toimintaympäristöihin, kuten oppilaitoksiin ja työpaikkoihin, ja läpi koko elämänkaaren.

2.2.2   Edistetään toimia, joilla torjutaan yhteisön kokonaissairauskuormituksen kannalta erityisen merkityksellisiä sairauksia ja harvinaisia sairauksia silloin, kun yhteisön toiminta niiden taustatekijöihin vaikuttamiseksi saattaa tuoda huomattavaa lisäarvoa kansallisille toimille.

2.2.3   Käsitellään ympäristöön liittyvien laajempien taustatekijöiden, joita ei käsitellä yhteisön muissa aloitteissa ja joihin kuuluvat sisäilman laatu ja myrkyllisille kemikaaleille altistuminen, sekä sosioekonomisten taustatekijöiden terveysvaikutuksia.

2.2.4   Edistetään toimia, joilla vähennetään onnettomuuksia ja vammautumisia.

3.   Terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen.

3.1   Tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihto.

3.1.1   Vaihdetaan ohjelman piiriin kuuluvia terveyskysymyksiä koskevaa tietämystä ja niihin liittyviä parhaita käytäntöjä.

3.1.2   Tuetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden parhaimpien käytäntöjen soveltamisen laajentamiseksi ja tuetaan tarvittaessa eurooppalaisia osaamisverkostoja.

3.2   Terveystiedon keruu, analysointi ja levittäminen

3.2.1   Jatketaan sellaisen kestävällä pohjalla olevan terveyden seurantajärjestelmän kehittämistä, johon kuuluu vertailukelpoisten tietojen ja tietoaineistojen keruujärjestelmiä asianmukaisine indikaattoreineen; varmistetaan syöpätapausten rekisteröintiä koskevien sellaisten yhteisön aloitteiden asianmukainen yhteensovittaminen ja seuranta, jotka perustuvat muun muassa syöpäseulonnasta 2 päivänä joulukuuta 2003 annetun neuvoston suosituksen (1) täytäntöönpanon yhteydessä kerättyihin tietoihin; kerätään tietoja terveystilanteesta ja terveyspolitiikoista; kehitetään yhteistyössä yhteisön tilasto-ohjelman kanssa tämän järjestelmän tilasto-osuus.

3.2.2   Kehitetään analyysi- ja levitysjärjestelmiä, joihin sisältyvät myös yhteisön terveysraportit, terveystietoportti ja konferensseja; tarjotaan tietoa kansalaisille, sidosryhmille ja poliittisille päättäjille, kehitetään kuulemismenettelyjä ja osallistavia prosesseja; tehdään säännöllisesti terveystilannetta Euroopan unionissa koskevia selvityksiä, jotka perustuvat tietoaineistoon ja indikaattoreihin ja sisältävät laadullisen ja määrällisen analyysin.

3.2.3   Tarjotaan analyyttistä ja teknistä apua, jolla tuetaan tämän ohjelman piiriin liittyvien politiikkojen tai lainsäädännön kehittämistä tai täytäntöönpanoa.


(1)  EUVL L 327, 16.12.2003, s. 34.


YHTEISÖN TOISTA KANSANTERVEYSALAN TOIMINTAOHJELMAA (2008–2013) KOSKEVA KOLMENVÄLINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio

ovat samaa mieltä siitä, että yhteisön toiselle kansanterveysalan toimintaohjelmalle (2008–2013) on tarjottava sellaiset rahoituskeinot, joiden avulla se voidaan panna täysin täytäntöön;

muistuttavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen (1) 37 artiklasta, jossa määrätään, että budjettivallan käyttäjä ja komissio sitoutuvat olemaan poikkeamatta talousarviosta enempää kuin viisi prosenttia, jollei ilmene uusia objektiivisia ja pitkäkestoisia seikkoja, joille annetaan erityiset perusteet. Sellaisesta poikkeamisesta seurauksena oleva lisäys ei saa ylittää asianomaisen otsakkeen kulloistakin enimmäismäärää;

vakuuttavat, että ne ovat halukkaita arvioimaan luotettavasti terveysohjelman erityistarpeita ja -olosuhteita vuotuisessa talousarviomenettelyssä.


(1)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.


KOMISSION LAUSUMA

1.

Komissio antoi 24 päivänä toukokuuta 2006 muutetun ehdotuksen yhteisön toisesta toimintaohjelmasta terveyden alalla (2007–2013) (1). Ehdotuksen 7 artiklassa ohjelman viitemääräksi ehdotettiin 365,6 miljoonaa euroa vuonna 2007 alkavaksi ja vuonna 2013 päättyväksi kaudeksi.

2.

Lainsäädäntömenettelyssä ilmenneiden viivytysten vuoksi komissio ilmoitti budjettivallan käyttäjälle 23 päivänä maaliskuuta 2007, että uuden kansanterveysalan ohjelman alkaminen lykkääntyy varainhoitovuodelle 2008 (2). Tämän seurauksena uuden kansanterveysalan ohjelman 2008–2013 määrärahoja on mukautettava 321,5 miljoonaan euroon.

3.

Varainhoitovuonna 2007 käytetään 44,1 miljoonaa euroa osana nykyistä kansanterveysalan ohjelmaa (3), jotta varmistetaan mahdollisuuksien mukaan kansanterveysalan toimien jatkuvuus. Näin ollen vuosien 2007–2013 ohjelmista rahoitettujen kansanterveysalan toimien kokonaisrahoitus on yhteensä 365,6 miljoonaa euroa.


(1)  KOM(2006) 234.

(2)  KOM(2007) 150.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1).


Top