9.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 310/15

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi, että Euroopan unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous. Eurooppa-neuvosto korosti, että on tärkeää luoda suotuisa ympäristö pk-yrityksille, levittää hyviä toimintatapoja ja varmistaa mahdollisimman suuri lähentyminen jäsenvaltioiden välillä. Göteborgissa 15 ja 16 päivänä kesäkuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritteli kestävää kehitystä koskevan unionin strategian, jolla varmistetaan, että taloudellista kasvua, sosiaalista osallisuutta ja ympäristönsuojelua ei eroteta toisistaan. Yritysten tuotantotavat ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta.

(2)

Jotta voidaan edistää yhteisön kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia, kehittää osaamisyhteiskuntaa ja varmistaa tasapainoiseen talouskasvuun perustuva kestävä kehitys, olisi perustettava kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, jäljempänä ’puiteohjelma’.

(3)

Tämä on komission kevään Eurooppa-neuvostolle 2 päivänä helmikuuta 2005 antaman tiedonannon ”Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi — Uusi alku Lissabonin strategialle” mukaista; tiedonannossa vaaditaan toimia, joilla varmistetaan kasvu ja kilpailukyky ja saadaan Eurooppa houkuttelevammaksi investoijille ja työntekijöille, ja korostetaan, että yrittäjyyttä koskevia aloitteita on kannustettava, yritysten perustamiseen on houkuteltava riittävästi riskipääomaa ja vahva eurooppalainen teollisuuspohja on säilytettävä, ja että innovointia, erityisesti ekoinnovointia, tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ja resurssien kestävää käyttöä olisi edistettävä. Vaikka kilpailukyky perustuu suureksi osaksi avoimilla ja kilpailukykyisillä markkinoilla toimivaan elinvoimaiseen liike-elämään ja sitä tuetaan sopivilla puitteilla, erityisesti innovaatioita tukevalla sääntelykehyksellä, yhteisö voi vaikuttaa markkinoiden puutteiden poistamiseen myöntämällä tukea ja lisärahoitusta.

(4)

Eurooppa-neuvoston Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000 hyväksymässä pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa, jäljempänä ’peruskirja’, pienyrityksiä kuvataan ”Euroopan talouden perustaksi”. Pienten yritysten ja käsiteollisuusyritysten erityisluonne, vaatimukset ja odotukset olisi otettava tehokkaammin huomioon kansallisissa ja eurooppalaisissa politiikoissa. Pk-yritysten hyväksi toteutettavissa yhteisön toimissa, kuten komission 10 päivänä marraskuuta 2005 antamassa tiedonannossa ”Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano — kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka”, olisi otettava huomioon kyseisessä peruskirjassa vahvistetut tavoitteet, ja puiteohjelman avulla olisi pyrittävä etenemään kohti kyseisiä tavoitteita.

(5)

Puiteohjelma olisi kohdistettava erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (4) olevan määritelmän mukaisiin pk-yrityksiin. Siinä olisi kiinnitettävä huomiota varsinkin erittäin nopean kasvun yritysten (niin sanottujen gaselliyritysten) sekä mikro- ja käsiteollisuusyritysten erityispiirteisiin ja -vaatimuksiin ja erityisiin kohderyhmiin, muun muassa naisyrittäjiin.

(6)

Puiteohjelman tarkoituksena on koota yhteen yrittäjyyttä, pk-yrityksiä, teollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tieto- ja viestintätekniikkaa, ympäristöteknologioita ja älykästä energiahuoltoa koskevat yhteisön toimet, joista on tähän saakka säädetty seuraavissa säädöksissä: Euroopan teollisuuden kilpailukykyä edistävän yhteisön toimintaohjelman täytäntöönpanosta 25 päivänä kesäkuuta 1996 tehty neuvoston päätös 96/413/EY (5), Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1336/97/EY (6), ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000 (7), monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/819/EY (8), yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalaisen digitaalisen sisällön kehittämisen ja käytön sekä tietoyhteiskunnan kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi 22 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2001/48/EY (9), energia-alan toimien monivuotisesta ohjelmasta ”Älykäs energiahuolto Euroopassa” (2003–2006) 26 päivänä kesäkuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1230/2003/EY (10) kestävän kehityksen tukemiseksi energia-alalla ja eEurope 2005 -toimintasuunnitelman seurantaa, hyvien toimintatapojen levittämistä sekä verkko- ja tietoturvan parantamista koskevan monivuotisen ohjelman (2003–2005) hyväksymisestä (MODINIS) 17 päivänä marraskuuta 2003 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2256/2003/EY (11).

(7)

Puiteohjelmassa olisi vahvistettava joukko yhteisiä tavoitteita ja rahoituspuitteet niiden toteuttamiseksi, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskevat järjestelyt.

(8)

Komission 11 päivänä maaliskuuta 2003 antaman tiedonannon ”Innovaatiopolitiikka: unionin Lissabonin strategiaa koskevan lähestymistavan päivittäminen” mukaisesti ja OECD:ssä laadittuun Oslon käsikirjaan viitaten innovointi ymmärretään siten, että siihen kuuluvat tuotteiden ja palvelujen valikoiman ja niihin liittyvien markkinoiden uudistaminen ja laajentaminen, suunnittelu-, tuotanto-, toimitus- ja jakelumenetelmien uudistaminen, muutosten aikaansaaminen hallinnossa, työn järjestämisessä sekä työoloissa ja työntekijöiden pätevyydessä. Se kattaa teknologiset, muut kuin teknologiset ja organisatoriset innovaatiot.

(9)

Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla perustamissopimuksen 166 artiklan mukaisesti toteutettu toiminta ei kuulu puiteohjelmaan. Sillä pitäisi täydentää yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemättä puiteohjelmaa (2007–2013) (12) (jäljempänä ’seitsemäs TTK-puiteohjelma’) käsittelemällä innovointia, johon kuuluu sekä teknologinen että muu kuin teknologinen innovointi, joka on jo käynyt läpi lopullisen demonstroinnin vaiheen ja on valmis saatettavaksi markkinoille (innovaatioiden sovellustestaus markkinoilla). On varmistettava rahoituksen jatkuminen tutkimuksen, kehittämisen ja soveltamisen välillä (tekniikan siirtämistoimet, alkuvaihe mukaan lukien). Näin ollen rahoitus, joka koskee tutkimustulosten siirtämistä kaupallisiin sovellutuksiin, on koordinoitava tiiviisti seitsemännen TTK-puiteohjelman ja muiden asiaa koskevien tutkimusohjelmien kanssa.

(10)

Puiteohjelman olisi katettava myös uudella innovatiivisella tavalla käytettävien, olemassa olevien teknologioiden markkinoille saattaminen. Molemmat ohjelmat, toisin sanoen puiteohjelma ja seitsemäs TTK-puiteohjelma, kattavat tietyissä olosuhteissa teknologian demonstrointiin tarkoitetut kokeiluhankkeet. Näin on ainoastaan silloin, kun tietyt teknologiset ratkaisut (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset standardit) on validoitava muilta osin jo demonstroidun teknologian markkinoillesaattamisvaiheessa.

(11)

Puiteohjelmalla olisi täydennettävä rakennerahastoja ja muita asiaa koskevia yhteisön ohjelmia ottaen huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoja tukikelpoisia kustannuksia ei tulisi rahoittaa useammalla kuin yhdellä välineellä.

(12)

Puiteohjelman yhteisiä tavoitteita olisi toteutettava erityisohjelmilla, joita ovat ”Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma”, ”Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma” ja ”Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma”.

(13)

Avoimuuden sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa puiteohjelmaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa.

(14)

Tässä päätöksessä vahvistetaan puiteohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(15)

Kullekin erityisohjelmalle olisi laadittava erillinen alustava talousarvio.

(16)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitus kohdistetaan markkinoiden toimintahäiriöiden poistamiseen ja vältetään markkinavääristymiä, puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava yhteisön valtiontukisääntöjen ja asiaan liittyvien säädösten sekä voimassa olevan pk-yrityksiä koskevan yhteisön määritelmän mukaisia.

(17)

Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(18)

Puiteohjelmaa ja erityisohjelmia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta niitä voidaan tarvittaessa mukauttaa. Arviointiraporteissa olisi mahdollisuuksien mukaan tarkasteltava sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista ohjelmaan liittyvissä toimissa.

(19)

Olisi myös toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärinkäytettyjen varojen takaisinperimiseksi seuraavien asetusten mukaisesti: Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annettu neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999 (16).

(20)

Teollisuuden ja palvelualojen yritysten kasvu ja kilpailukyky riippuu niiden kyvystä sopeutua muutoksiin nopeasti, hyödyntää innovatiivista potentiaaliaan ja kehittää laatutuotteita. Tämä haaste koskee kaikenkokoisia yrityksiä, mutta on erityisen tärkeä pienemmille yrityksille. Sen vuoksi on asianmukaista perustaa erityinen yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma.

(21)

Yhteisö voi edistää ja koordinoida jäsenvaltioiden toimia. Se voi myötävaikuttaa jäsenvaltioiden saavutuksiin ja täydentää niitä erityisesti edistämällä kansallisten ja alueellisten kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa, määrittämällä ja levittämällä hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia ideoita ja parantamalla Euroopan laajuisten yrityksiä ja innovointia tukevien palvelujen saatavuutta erityisesti pk-yrityksille.

(22)

Komission 28 päivänä tammikuuta 2004 esittämässä tiedonannossa ”Kestävän kehityksen teknologioiden edistäminen: Ympäristöteknologioita koskeva Euroopan unionin toimintasuunnitelma” korostetaan, että ympäristöteknologioiden kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi tarvitaan yhteisön ohjelmia ja että on otettava käyttöön erilaisia rahoitusvälineitä ympäristöteknologiainvestointeihin liittyvien riskien jakamiseksi.

(23)

Innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden eurooppalaisten markkinoiden toteuttamisen tukemiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kannalta houkuttelevat edellytykset muun muassa asennoitumalla muutosta ennakoivasti sellaisiin julkisiin hankintoihin, joilla tuetaan edelläkävijämarkkinoiden luomista, parantaen samalla pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankkeisiin ja julkisten palvelujen laatua sekä parantamalla sääntelyä ja standardeja tarpeiden varhaisen ennakoinnin pohjalta. Komission olisi annettava innovointia edistäviä julkisia hankintoja koskevaa opastusta.

(24)

Teknologisen innovoinnin osalta pk-yrityksiä olisi kannustettava osallistumaan avaruus- ja turvallisuusteknologian kaltaisille huipputeknologian aloille ja kehittämään sovelluksia, joita Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä tarjoaa.

(25)

Ekoinnovointi tarkoittaa kaikkea innovointia, jolla pyritään merkittävään ja osoitettavissa olevaan edistymiseen kohti tavoitteeksi asetettua kestävää kehitystä vähentämällä ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia tai saamalla aikaan sen, että luonnonvaroja, myös energiaa, käytetään tehokkaammin ja vastuullisemmin. Ekoinnovointi on kehittyvä konsepti, ja puiteohjelman on siksi edelleen vastattava muutoksiin. Puiteohjelman avulla tapahtuvalla ekoinnovoinnin edistämisellä pyritään osallistumaan ympäristöteknologioita koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.

(26)

Life+-ympäristöohjelman toimet asianmukaisella tavalla huomioon ottaen puiteohjelmassa olisi rohkaistava ympäristöteknologioiden käyttöönottoa koe- ja markkinoillesaattamishankkeiden avulla lähentämällä innovatiivisten teknologioiden onnistunutta demonstrointia ja markkinoille ottamista ja poistamalla markkinoille pääsyn esteet sekä edistäen vapaaehtoisia lähestymistapoja, esimerkiksi ympäristöhallinnon alalla, ja asiaankuuluvien toimijoiden verkottumista. Siinä olisi tuettava yritysten ekoinnovointia hankkeiden ja riskipääomarahastoihin tehtävien yhteissijoitusten avulla, muttei kuitenkaan rahoitettava Life+-ohjelmasta rahoitusta saavia kustannuksia.

(27)

Markkinaperusteiset pk-yrityksille suunnatut yhteisön rahoitusvälineet täydentävät kansallisen tason rahoitusjärjestelyjä ja lisäävät niiden kerrannaisvaikutuksia. Niillä voidaan erityisesti edistää yksityisiä investointeja uusien innovatiivisten yritysten luomiseksi ja tukea suuren kasvupotentiaalin omaavia yrityksiä kasvuvaiheessa ja siten vähentää havaittua pääoman puutetta. Niillä voidaan parantaa olemassa olevien pk-yritysten mahdollisuuksia saada lainaa kilpailukykyä ja kasvua tukevien toimien toteuttamiseen.

(28)

Euroopan investointirahasto (EIR) on yhteisön elin, joka tarjoaa riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. Se tukee erityisesti mikrorahoitusta sekä alkuvaiheen rahoitusta markkinoiden kysynnän ja parhaiden toimintatapojen mukaisesti. Se edistää osaamisyhteiskuntaan, innovointiin, kasvuun, työllisyyteen ja yrittäjähengen edistämiseen liittyvien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. EIR varmistaa tarpeellisen jatkuvuuden yhteisön ohjelmien hallinnoinnissa ja on kerännyt siinä laajasti kokemusta. Riippumattomissa arvioinneissa onkin pidetty hyvänä käytäntönä, että EIR hallinnoi komission puolesta pk-yrityksille suunnattuja yhteisön rahoitusvälineitä. EIR:llä on lisäksi asiantuntemusta tukea jäsenvaltioiden käynnistämiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvia uusia toimia, joiden tarkoituksena on houkutella pääomamarkkinoilta riskihakuisia sijoitusvirtoja innovatiivisten pienten yritysten käyttöön.

(29)

Rahoitusympäristöä uhkaavat muutokset ja uudet kirjanpitonormit saavat rahoituslaitokset entistä tietoisemmiksi riskeistä, johtavat luokittelukulttuuriin ja saattavat supistaa luottojen tarjontaa pk-yrityksille ainakin siirtymävaiheen ajan. Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmalla olisi sen vuoksi vastattava pk-yritysten muuttuviin rahoitustarpeisiin, myös lähirahoituksen tarpeeseen, ja autettava niitä sopeutumaan uuteen rahoitusympäristöön sekä samalla estettävä markkinavääristymien syntymistä. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla parannetaan rahoituslaitosten kykyä arvioida innovointiin liittyviä riskejä ja joiden tarkoituksena on kehittää teknologialuokituksia ja parantaa pk-yritysten valmiuksia käyttää paremmin hyväkseen markkinoilla olevia rahoitusvälineitä.

(30)

Yrityksiä ja innovointia tukevilla korkealaatuisilla palveluilla on tärkeä tehtävä sen varmistamiseksi, että pk-yritykset saavat tietoa tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden toiminnasta ja mahdollisuuksista sekä innovoinnin, tiedon ja teknologian kansainvälisestä siirrosta. Lisäksi pk-yritykset saavat palvelujen välityksellä tietoa niitä koskevasta voimassa olevasta yhteisön lainsäädännöstä sekä valmisteilla olevasta lainsäädännöstä, johon ne voivat valmistautua ja jonka asettamiin vaatimuksiin ne voivat sopeutua kustannustehokkaasti. Yrityksille tarkoitettujen nykyisten eurooppalaisten tukiverkostojen, kuten euroneuvontakeskusten (EIC) ja innovaatioiden välityskeskusten (IRC), kautta on kerätty huomattava määrä kokemusta ja taitoja. Ulkoisissa arvioinneissa on korostettu, että Euroopan yrityksiä tukevien palvelujen monialaisuutta olisi lisättävä, mihin kuuluu nykyisten palvelujen ja tukiyksikköjen välisen yhteistyön optimoiminen keskitetyn palvelupisteen järjestelmän luomiseksi poistaen yritysneuvonnasta ”väärät ovet”. Tällä tarkoitetaan, että olisi levitettävä yhteisön ohjelmia koskevaa tietoa ja edistettävä pk-yritysten osallistumista näihin ohjelmiin, erityisesti seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan. Arvioinneissa on myös korostettu komission ja pk-yritysten välisen vuorovaikutuksen helpottamisen tärkeyttä.

(31)

Yhteisön olisi luotava vankka analyyttinen perusta pk-yrityksiä, yrittäjyyttä, teollisuuden innovointia ja kilpailukykyä koskevan päätöksenteon tueksi. Tällaisen perustan olisi annettava lisäarvoa näitä aloja koskevaan kansallisen tason tietoon. Yhteisön olisi vastattava teollisuuden ja palvelualojen kilpailukykystrategioiden yhteisestä kehittämisestä ja yrittäjyysympäristöön ja kulttuuriin, mukaan luettuina taidot, yritysten sosiaalinen vastuu ja tasa-arvoasiat, liittyvien hyvien toimintatapojen edistämisestä sekä helpotettava, muun muassa koulutuksen ja jatkokoulutuksen avulla peruskoulutuksesta korkea-asteen koulutukseen, nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.

(32)

Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti innovoinnin ja yrittäjyyden etusijalle ja korosti, että Euroopan on pyrittävä nykyistä paremmin muuttamaan ideat todelliseksi lisäarvoksi. Se kehotti toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan luoda otolliset olosuhteet yritysten innovoinnille. Lineaarinen innovaatiomalli, jossa oletetaan että tutkimus johtaa suoraan innovaatioon, on osoittautunut riittämättömäksi selittämään innovaatiotuloksia ja luomaan asianmukaisia innovaatiopoliittisia linjauksia. Koska on tiedostettu, että yritykset ovat innovaatioprosessin ydin, yritysten innovointitoimien edistämiseen ja innovaatioiden markkinoille saattamisen valmisteluun myönnettävän rahoituksen sekä innovoinnin hallinnoinnin ja kulttuurin olisi sen vuoksi oltava osa yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa. Tällä voitaisiin varmistaa, että innovointi edistää kilpailukykyä ja että sen tuloksia sovelletaan käytännön liiketoiminnassa. Brysselissä 25 ja 26 päivänä maaliskuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi lisäksi, että puhtaat teknologiat ovat elintärkeitä yritysten ja ympäristön välisten synergioiden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Puhtaiden teknologioiden potentiaalia voidaan hyödyntää edistämällä ekoinnovointia, jonka piiriin innovatiiviset puhtaat teknologiat kuuluvat.

(33)

Tiedon siirron ja hyödyntämisen markkinat ovat usein vaikeaselkoiset ja markkinaesteitä syntyy sekä tiedon että yhteyksien puutteesta. Yrityksillä on usein vaikeuksia ottaa käyttöön teknologioita, jotka eivät kuulu niiden perinteiseen toimialaan, ja hyödyntää uudentyyppistä osaamista. Innovointiin liittyvät taloudelliset riskit saattavat olla suuria, voiton saanti saattaa lykkääntyä kehityksen takerrellessa ja onnistumisen ja epäonnistumisen veroseuraamukset eivät välttämättä ole tasapuolisia. Mahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvittavasta osaamisesta saattaa olla puutetta. Institutionaaliset ja oikeudelliset esteet voivat viivästyttää tai heikentää uusien markkinoiden avautumista ja niille pääsyä. Konkurssilainsäädäntö voi olla vakavana esteenä yrittäjäriskin ottamiselle, koska pelätään epäonnistumista. Lisäksi taloudelliset olosuhteet voivat määrätä, mitkä innovaatiot toteutetaan ja mitkä jäävät toteuttamatta. Yrittäjyyttä, kilpailukykyä ja innovointia edistävien toimintaolosuhteiden luomiseen yrityksille tulisi sisältyä yrityksiin ja innovointiin liittyvien taloudellisten ja hallinnollisten uudistusten tehostaminen, jolla pyritään erityisesti lisäämään kilpailukykyä, vähentämään pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja luomaan parempi sääntely-ympäristö yrittäjyydelle, yritysten perustamiselle ja luovutuksille sekä kasvulle ja innovoinnille.

(34)

Innovatiivisten teknologioiden markkinoille saattamista haittaavat esteet ovat erityisen huomattavia ympäristöteknologioissa. Liian usein markkinahinnat eivät täysin vastaa tuotteiden ja palvelujen ympäristökustannuksia. Markkinahintojen ulkopuolelle jäävät kustannukset lankeavat koko yhteiskunnan eivätkä saastuttajan maksettavaksi. Tämä markkinoiden toimintahäiriö sekä yhteisön tavoite säästää luonnonvaroja, estää saastumista ja suojella luontoa aiempaa kustannustehokkaammin antavat oikeutuksen ekoinnovoinnin voimakkaalle tukemiselle.

(35)

Yhteisön innovointitoimilla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden ja niiden alueiden innovaatiopolitiikan kehittämistä ja edistämään kansallisten, alueellisten ja EU:n innovaatiopolitiikoiden synergiavaikutusten ja tukitoimien hyödyntämistä. Yhteisö pystyy edistämään rajatylittävää vaihtoa, keskinäistä oppimista ja verkostoitumista sekä innovaatiopolitiikan alalla tehtävää yhteistyötä. Sidosryhmien välinen verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää innovoinnille välttämättömän osaamisen ja ideoiden leviämisen helpottamiseksi.

(36)

Televiestintäneuvostossa 9 päivänä joulukuuta 2004 Brysselissä hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa vahvistetaan perusteet uutta tietoyhteiskunta-aloitetta koskevalle ehdotukselle, jotta tietoyhteiskunta voisi voimakkaammin vaikuttaa Euroopan menestykseen. Edellä mainitussa, 2 päivänä helmikuuta 2005 esittämässään tiedonannossa komissio ehdottaa, että keskitytään ”varmistamaan vahvempi ja kestävä kasvu sekä luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja”. Siinä korostetaan, että tieto- ja viestintätekniikkojen käyttöönotolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on tärkeä merkitys parannettaessa innovaatioiden tuottamista ja kilpailukykyä Euroopassa. Sen vuoksi olisi perustettava erityinen tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma.

(37)

Tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman toimilla olisi edistettävä myös i2010-strategian tavoitteita ottaen kuitenkin huomioon muut yhteisön tieto- ja viestintätekniikan alan ohjelmat, jotta vältetään päällekkäisyydet.

(38)

Tieto- ja viestintätekniikat ovat osaamistalouden kulmakivi. Niiden osuus tuottavuuden kasvusta on nykyaikaisissa talouksissa noin puolet, ja ne tarjoavat ainutlaatuisia ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Julkisia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja on parannettava läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien yhteisön politiikoiden kanssa, esimerkiksi kansanterveyden, koulutuksen, ympäristön ja liikenteen sekä sisämarkkinoiden kehittämisen ja kilpailun alalla.

(39)

Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla olisi kannustettava erityisesti yleistä etua palvelevilla aloilla, mukaan lukien heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten tai vanhusten, elämänlaadun parantaminen. Lisäksi yhteisön tuella olisi helpotettava tietoyhteiskunnan kehittämiseen tähtäävien toimien koordinointia ja toteuttamista kaikissa jäsenvaltioissa.

(40)

eTEN-ohjelman (Euroopan laajuiset televerkot) väliarvioinnissa suositellaan, että yhteisön tukitoimissa otetaan huomioon kysynnän lähtökohdat hankkeissa, joilla tuetaan Euroopan laajuisia palveluja yleistä etua palvelevilla aloilla.

(41)

Sähköistä hallintoa ja sähköistä terveydenhuoltoa koskevissa komission tiedonannoissa ja asiaankuuluvissa neuvoston päätelmissä korostetaan, että ponnistuksia innovoinnissa, hyvien toimintatapojen vaihtamisessa ja yhteentoimivuudessa on lisättävä, ja todetaan, että asiaa koskevien yhteisön ohjelmien välisiä synergioita on edistettävä. Yhteentoimivuus on erittäin tärkeää tietoyhteiskunnan kehittämisen kannalta.

(42)

Lainsäädännölliset puitteet digitaalisen sisällön tuomien haasteiden ratkaisemiseksi tietoyhteiskunnassa on määritelty tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/9/EY (17), tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY (18) ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/98/EY (19).

(43)

Jäsenvaltioiden erilaiset käytännöt muodostavat edelleen teknisiä esteitä, jotka haittaavat julkisen sektorin tiedon laajaa saavutettavuutta ja uudelleenkäyttöä unionissa.

(44)

Digitaaliseen sisältöön liittyvissä yhteisön toimissa olisi otettava huomioon yhteisön monikielisyyden ja monikulttuurisuuden erityispiirteet.

(45)

Luonnonvaroihin, joiden harkittu ja järkevä käyttö asetetaan tavoitteeksi perustamissopimuksen 174 artiklassa, kuuluvat uusiutuvien energialähteiden lisäksi öljy, maakaasu ja kiinteät polttoaineet, jotka ovat keskeisiä energialähteitä mutta myös pääasiallisia hiilidioksidipäästöjen lähteitä.

(46)

Komission vihreässä kirjassa ”Energiahuoltostrategia Euroopalle” todettiin, että unioni on tulossa yhä riippuvaisemmaksi ulkoisista energialähteistä ja että riippuvuus saattaa kasvaa 70 prosenttiin 20–30 vuoden kuluessa. Sen vuoksi siinä korostettiin tarvetta tasapainottaa tarjontaan liittyvää politiikkaa selkeillä kysyntään liittyvää politiikkaa edistävillä toimilla ja kehotettiin hallinnoimaan kulutusta paremmin ja ohjaamaan sitä ympäristöystävällisempään suuntaan erityisesti liikenne- ja rakennusalalla. Lisäksi siinä korostettiin, että energian tarjonnan suhteen etusijalle asetetaan uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen, jotta voitaisiin vastata ilmaston lämpenemisen asettamaan haasteeseen ja saavuttaa aikaisemmissa toimintasuunnitelmissa ja päätöslauselmissa jo asetettu tavoite kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 12 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

(47)

Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY (20) säädetään, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ohjeelliset kansalliset tavoitteet ovat johdonmukaisia ohjeellisen yhteisön kokonaistavoitteen kanssa, joka on 12 prosenttia kotimaisesta energian bruttokulutuksesta vuoteen 2010 mennessä sekä erityisesti ohjeellisen osuuden kanssa, jonka mukaan 22,1 prosenttia yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta on vuoteen 2010 mennessä oltava uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Komission 26 päivänä toukokuuta 2004 annetussa tiedonannossa ”Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa” varoitettiin, että tarvitaan merkittäviä lisätoimia, jotta tavoite uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisesta 12 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta voitaisiin saavuttaa vuoteen 2010 mennessä.

(48)

Rakennusten energiatehokkuudesta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY (21) säädetään, että jäsenvaltioissa on sovellettava uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, suoritettava rakennusten energiasertifiointi ja tarkastettava rakennusten lämmityskattilat ja ilmastointijärjestelmät säännöllisesti.

(49)

Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/30/EY (22) säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden markkinoille saatetaan biopolttoaineita ja muita uusiutuvia polttoaineita vähimmäisosuus.

(50)

Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta 11 päivänä helmikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/8/EY (23) säädetään, että jäsenvaltioiden on analysoitava mahdollisuutensa tehokkaaseen yhteistuotantoon ja perustettava tukijärjestelmiä kansallisten mahdollisuuksien mukaisesti.

(51)

Jotta voitaisiin helpottaa näiden yhteisön toimien täytäntöönpanoa, lisätä uusiutuvien energialähteiden markkinaosuutta ja parantaa energiatehokkuutta, yhteisön tasolla on toteutettava erityisiä edistämisohjelmia, joilla voitaisiin luoda edellytykset kehitykselle kohti kestävien energiajärjestelmien käyttöä, erityisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian tuottamiseen ja kuluttamiseen tarkoitettujen laitteiden standardoinnin tukemiseksi, teknologian käyttöönoton lisäämiseksi ja kysyntäpuolen hallinnointia koskevien hyvien toimintatapojen levittämiseksi. Sama koskee yhteisön toimia, jotka liittyvät sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä toimisto- ja viestintälaitteiden sähköenergiatehokkuutta koskeviin merkintöihin ja valaistus-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden standardointiin. Sen vuoksi olisi perustettava Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma.

(52)

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman pitäisi auttaa saavuttamaan energiansaannin monipuolistamisen ja toimitusvarmuuden parantamista koskevat yleistavoitteet ja lisäämään unionin yritysten — erityisesti pk-yritysten — kilpailukykyä samalla kun sillä suojeltaisiin ympäristöä ja täytettäisiin tämän alan kansainväliset sitoumukset. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien ohjelman toimenpiteiden kohteena olisi oltava myös tuotantoprosessien tekniset parannukset ja tehokkuuden lisääminen parantamalla kuljetuslogistiikkaa.

(53)

Jotta kestävän energiahuollon strategiaa voidaan täysin hyödyntää, yhteisön on määrätietoisesti edelleen tuettava politiikoiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä poistettava olemassa olevia ei-teknisiä esteitä edistämiskampanjoilla mutta erityisesti tuettava investointien nopeuttamista ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönoton edistämistä koko yhteisön alueella.

(54)

Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus ovat paitsi ympäristöystävällisiä myös yhteisön nopeimmin kasvavia teollisuuden aloja, jotka luovat uusia ja innovatiivisia työpaikkoja. Euroopan uusiutuviin energialähteisiin perustuva teollisuus on maailmanlaajuisesti edelläkävijä uusiutuvista energialähteistä tuotettavaan sähköön liittyvien teknologioiden kehittämisessä. Nämä teknologiat tukevat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentävät luonnonvarojen tuhlausta.

(55)

Päätöksen N:o 1230/2003/EY voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

(56)

Päätöksellä N:o 1230/2003/EY perustetuista neljästä erityisalasta kolmea olisi jatkettava tällä puiteohjelmalla: i) energiatehokkuuden parantaminen ja energian järkevä käyttö (SAVE), ii) uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen (ALTENER) ja iii) energiatehokkuuden sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen liikenteen alalla (STEER).

(57)

Päätöksellä N:o 1230/2003/EY perustettua ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta (Coopener) olisi jatkettava yhteisön uusien ulkomaanavun välineiden puitteissa ympäristön ja luonnonvarojen — energia mukaan lukien — kestävän hallinnoinnin aihekohtaisen ohjelman osana. Aihekohtaisen ohjelman asiaa koskevien osien ja Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman välillä olisi kuitenkin oltava kiinteä yhteys, jotta pk-yritykset voisivat hyödyntää Euroopan ulkopuolella olevia älykkään energian markkinoita.

(58)

Hyvää hallintotapaa ja parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden mukaisesti komissio on pyytänyt puolueettomia asiantuntijoita tekemään ennakkoarvioinnin uudistetusta monivuotisesta yhteisön energia-alan ohjelmasta, jolla on tarkoitus jatkaa tällä hetkellä voimassa olevaa Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmaa 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Antamassaan kertomuksessa asiantuntijat totesivat, että on tarpeellista varmistaa Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman jatkuminen vuoden 2006 jälkeen, ja että sitä on kehitettävä kokonaisvaltaisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi. Kyseinen ohjelma olisi perustettava myös siksi, että Euroopan vahvuutta ja huippuosaamista kestävien energiateknologioiden ja niiden soveltamisen alalla voitaisiin parantaa edelleen.

(59)

Tämän puiteohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon helppokäyttöisyyden ja hallinnollisen yksinkertaistamisen tavoite. Komission olisi julkaistava ja saatettava laajaan levitykseen käyttäjän opas, jossa esitetään selkeät, yksinkertaiset ja avoimet yleisperiaatteet tuensaajien osallistumiselle puiteohjelmaan. Tämän tarkoituksena on erityisesti helpottaa pk-yritysten osallistumista. Käyttäjän oppaassa olisi esitettävä tuensaajien oikeudet ja velvollisuudet, rahoitussäännökset, kuten tukikelpoiset kustannukset ja tukiprosentit, hallinnollisia sääntöjä ja menettelyjä koskevat periaatteet, erityisesti helppokäyttöiset hakumenettelyt, tarvittaessa kaksivaiheisen hakumenettelyn soveltaminen sillä edellytyksellä, että kyseinen menettely kestää enintään sopimuksen arvioinnin ja allekirjoittamisen välisen ajan, hankkeiden tulosten käyttöä ja levittämistä koskevat säännöt sekä ehdotusten arviointia ja valintaa sekä tuen myöntämistä koskevat periaatteet.

(60)

Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella käyttää uutta tai olemassa olevaa toimeenpanovirastoa puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (24) mukaisesti.

(61)

Puiteohjelmalla olisi myös tuettava pohdintaa Euroopan innovointipolitiikan tulevista rakenteista ja tarpeista.

(62)

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa yhteisön kilpailukyvyn ja innovoinnin tehostamista koskevia tämän päätöksen tavoitteita sen edellyttämien monenvälisten kumppanuuksien, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteisön laajuisen tiedonvaihdon vuoksi ja koska nämä tavoitteet voidaan toimien ja toimenpiteiden luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (25) mukaisesti.

(64)

Kun otetaan huomioon erityisohjelmien yhteydessä käsiteltävien asioiden luonne, komissiota avustaa kunkin erityisohjelman täytäntöönpanossa eri komitea. Nämä komiteat tapaavat säännöllisin väliajoin samanaikaisesti, jotta näissä yhteisissä istunnoissa voitaisiin keskustella horisontaalisista tai yhteisesti merkittävistä kysymyksistä, jotka yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman hallintokomitea kartoittaa yhteistyössä komission kanssa.

(65)

Puiteohjelman eri osien välisen johdonmukaisuuden ja ohjelman tehokkuuden lisäämiseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin strategisen neuvoa-antavan komitean olisi neuvottava komissiota.

(66)

Digitaalisen sisällön saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamista Euroopassa koskevasta monivuotisesta yhteisön ohjelmasta 9 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 456/2005/EY (26) perustetaan monivuotinen ohjelma ”eContentplus”. Kyseisen päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008. Sen jälkeen toimenpiteitä digitaalisen sisällön saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseksi Euroopassa olisi jatkettava tällä päätöksellä perustettavalla tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelmalla.

(67)

Päätöksen 96/413/EY mukaiset toimenpiteet olisi integroitava yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan. Päätös 96/413/EY olisi sen vuoksi kumottava,

a)

parantaa yritysten, varsinkin pk-yritysten, kilpailukykyä;

b)

edistää kaikkia innovoinnin muotoja, ekoinnovointi mukaan luettuna;

c)

vauhdittaa kestävän, kilpailukykyisen, innovatiivisen ja osallisuutta edistävän tietoyhteiskunnan kehittymistä;

d)

edistää energiatehokkuutta sekä uusia ja uusiutuvia energialähteitä kaikilla aloilla, liikenne mukaan luettuna.

a)

yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma;

b)

tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelma;

c)

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma.

a)

Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

b)

liittymässä olevat maat ja ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat niiden sääntöjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa tehtävien, niiden osallistumista yhteisöohjelmiin koskevien puitesopimusten johdosta;

d)

muut kolmannet maat tehtyjen sopimusten ja menettelyjen rajoissa.

a)

rahoituksen saantia pk-yritysten käynnistämistä ja kasvua varten sekä innovointitoimiin suuntautuvia sijoituksia;

b)

suotuisan ympäristön luomista pk-yritysten yhteistyölle, erityisesti rajatylittävän yhteistyön alalla;

c)

kaikkia yrityksissä tapahtuvan innovoinnin muotoja;

d)

ekoinnovointia;

e)

yrittäjyyttä ja innovaatiokulttuuria;

f)

yrityksiin ja innovointiin liittyviä taloudellisia ja hallinnollisia uudistuksia.

a)

lisätään sellaisten riskipääomarahastojen ja sijoitusvälineiden sijoitusvolyymejä, joihin yksityiset pääomasijoittajat (bisnesenkelit) osallistuvat;

b)

saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia pk-yrityksille tarkoitettujen velkarahoitusvälineiden kannalta;

c)

parannetaan pk-yritysten rahoitusympäristöä ja investointivalmiuksia.

a)

kehitetään pk-yrityksiä tukevia palveluja;

b)

osallistutaan toimenpiteisiin, joiden avulla pk-yrityksiä autetaan ja kannustetaan tekemään rajatylittävää yhteistyötä muiden yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa, pk-yritysten toiminta eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardoinnissa mukaan luettuna;

c)

edistetään ja helpotetaan yritysten kansainvälistä yhteistyötä, myös alueellisella tasolla, hyödyntäen pk-yritysten verkostoja, jotka edistävät niiden taloudellisten ja teollisten toimintojen koordinointia ja kehittämistä.

a)

tuetaan alakohtaista innovointia, klustereita, innovointiverkostoja, julkisen ja yksityisen sektorin välisiä innovointikumppanuuksia, yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä innovaatiojohtamista;

b)

tuetaan yritysten innovoinnin alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia ohjelmia;

c)

tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja konseptien käyttöönottoa sekä nykyisten teknologioiden ja konseptien innovatiivista soveltamista;

d)

tuetaan palveluja, joita käytetään tiedon ja teknologian kansainvälisessä siirrossa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa ja hallinnoinnissa;

e)

kehitetään ja tutkitaan uusia innovaatiopalvelutyyppejä;

f)

edistetään teknologiaa ja tietämystä tietojen arkistoinnin ja siirron avulla.

a)

tuetaan ympäristöteknologioiden käyttöönottoa ja ekoinnovaatioiden toteuttamista;

b)

yhteissijoitetaan riskipääomarahastoihin, jotka tuottavat omaa pääomaa myös ekoinnovointiin investoiville yrityksille, liitteessä II esitetyn menettelyn mukaisesti;

c)

edistetään ekoinnovointiverkostoja ja klustereita sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ekoinnovoinnin alalla ja kehitetään innovatiivisia yrityspalveluja sekä helpotetaan tai edistetään ekoinnovointia;

d)

edistetään ekoinnovointia koskevia uusia ja integroituja lähestymistapoja sellaisilla aloilla kuin ympäristöjohtaminen ja tuotteiden, prosessien ja palvelujen ympäristöä säästävä suunnittelu, ottaen huomioon niiden koko elinkaari.

a)

edistetään yrittäjähenkisyyttä ja -valmiuksia sekä yrittäjyyskulttuuria ja tasapainotetaan yrittäjyyden riskejä ja palkkioita varsinkin naisten ja nuorten rohkaisemiseksi;

b)

luodaan yrityksille toimintaolosuhteet, jotka kannustavat innovointiin, yritystoiminnan kehittämiseen ja kasvuun;

c)

tuetaan toimintalinjojen kehittämistä ja yhteistyötä toimijoiden välillä kansallisten ja alueellisten ohjelmien hallinnoijien rajatylittävä yhteistyö mukaan luettuna, erityisesti ohjelmien ja toimenpiteiden pk-yritysmyönteisyyden edistämiseksi;

d)

kannustetaan yritysten perustamista ja yritysten omistuksen siirtämistä.

a)

kerätään tietoja, analysoidaan ja seurataan tuloksia sekä kehitetään ja koordinoidaan toimintalinjoja;

b)

tuetaan teollisuus- ja palvelualoihin liittyvien kilpailukykystrategioiden määrittämistä ja edistämistä;

c)

tuetaan huippuosaamiseen tähtäävää keskinäistä oppimista valtionhallinnossa sekä alue- ja paikallishallinnossa.

a)

kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (High Growth and Innovative SME Facility, GIF);

b)

pk-yritysten takausjärjestelmä (SME Guarantee Facility, SMEG);

c)

valmiuksien kehittämisen järjestelmä (Capacity Building Scheme, CBS).

a)

tukea pk-yritysten perustamista ja rahoitusta sekä pienentää osaltaan oman pääoman ja riskipääoman markkinapuutetta, joka estää pk-yrityksiä hyödyntämästä kasvumahdollisuuksiaan. Tarkoituksena on kehittää Euroopan riskipääomamarkkinoita;

b)

tukea innovatiivisia, suuren kasvupotentiaalin pk-yrityksiä, varsinkin sellaisia, jotka toteuttavat tutkimus-, kehitys- ja muita innovointitoimia.

—

Ensimmäinen osajärjestelmä eli GIF1 kattaa alkuvaiheen (siemen- ja käynnistysvaiheen) sijoitukset. Se sijoittaa varoja erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin, kuten alkuvaiheen rahastoihin, alueellisiin rahastoihin, rahastoihin, jotka ovat keskittyneet tiettyihin aloihin tai teknologioihin tai tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, sekä yrityshautomoihin liittyviin rahastoihin, jotka puolestaan tarjoavat pääomaa pk-yrityksille. Se voi myös tehdä yhteissijoituksia sellaisiin rahastoihin ja sijoitusvälineisiin, joihin yksityiset pääomasijoittajat (bisnesenkelit) osallistuvat.

—

Toinen osajärjestelmä eli GIF2 kattaa kasvuvaiheen sijoitukset, ja se sijoittaa varoja erikoistuneisiin riskipääomarahastoihin, jotka puolestaan tekevät pääomasijoituksia tai muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia innovatiivisiin, suuren kasvupotentiaalin pk-yrityksiin niiden kasvuvaiheessa. GIF2-sijoituksia ei tule tehdä yhtiöiden omaisuuden pilkkomiseen tarkoitettuja yritysostoja tai pääoman uudelleenrahoitusta varten.

a)

myöntää vastatakauksia tai tarvittaessa yhteistakauksia kelpoisuusehdot täyttävissä maissa toimiville takausjärjestelmille

b)

myöntää suoria takauksia muille soveltuville rahoituksen välittäjille.

—

Ensimmäinen osajärjestelmä, a) lainoihin tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus, pienentää pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat joko siitä, että erikoisosaamista edellyttäviin toimintoihin, kuten teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja teknologian siirtoon, tehtyihin investointeihin katsotaan kytkeytyvän suurempia riskejä, tai riittävien vakuuksien puuttumisesta.

—

Toinen osajärjestelmä, b) pienluottoihin perustuva rahoitus, on järjestelmä, jonka tavoitteena on rohkaista rahoituslaitoksia tarjoamaan aktiivisemmin määrältään pienempiä lainoja, joiden lainakohtaiset kustannukset ovat yleensä suhteessa korkeammat sellaisille lainanottajille, joiden vakuudet ovat riittämättömät. Rahoituksen välittäjille voidaan takausten ja vastatakausten lisäksi myöntää lisätukea pienluotoille ominaisten suurten hallintokulujen osittaiseksi kattamiseksi.

—

Kolmas osajärjestelmä, c) takaukset pk-yrityksiin tehdyille pääomasijoituksille tai muille oman pääoman ehtoisille sijoituksille, kattaa siemenpääomaa ja/tai käynnistysvaiheen pääomaa tuottavat sijoitukset samoin kuin välirahoituksen; tavoitteena on pienentää heikosta rahoitusrakenteesta ja liiketoiminnan luovutuksista johtuvia pk-yritysten ongelmia.

—

Neljäs osajärjestelmä, d) pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, on järjestelmä, jonka tavoitteena on saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Kyseisille transaktioille myönnettävän tuen ehtona on se, että alullepanijoina toimivat laitokset myöntävät merkittävän osan käyttöön saadun pääoman perusteella syntyvästä likviditeetistä uusina luottoina pk-yrityksille kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen suuruus lasketaan suhteessa takuunalaiseen riskien kokonaisuuteen, ja siitä ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

a)

parantaa sellaisten rahastojen ja muiden rahoituksen välittäjien sijoitus- ja teknologia-alan asiantuntemusta, jotka sijoittavat innovatiivisiin pk-yrityksiin tai pk-yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia;

b)

edistää luottojen tarjontaa pk-yrityksille parantamalla arviointimenettelyjä, joita sovelletaan pk-yrityksille suuntautuvassa lainanannossa.

a)

tiedotusta, palautetta, yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä koskevat palvelut;

b)

innovointiin ja sekä teknologian että tiedon siirtoon liittyvät palvelut;

c)

palvelut, joiden avulla pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan seitsemänteen TTK-puiteohjelmaan.

a)

selvitykset, tietojen keruu, kyselytutkimukset ja julkaisut, jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan virallisiin tilastotietoihin;

b)

kummitoiminta ja asiantuntijakokoukset, joissa on mukana myös julkisten elinten asiantuntijoita, pk-yritysten lähettämiä asiantuntijoita ja muita asianosaisia, konferenssit ja muut tapahtumat;

c)

tiedottaminen, verkostoituminen ja muut asiaankuuluvat toimet;

d)

kansallisten ja alueellisten tulosten vertailuanalyysi ja hyvien toimintatapojen käsittely, levittäminen ja täytäntöönpano.

a)

kilpailukykyä ja alakohtaisia kysymyksiä koskeva analysointi ja seuranta, Euroopan teollisuuden kilpailukyvystä annettava komission vuosikertomus mukaan luettuna;

b)

vaikutustenarvioinnit sellaisista yhteisön toimenpiteistä, jotka ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeitä, ja näiden arviointien julkaiseminen, jotta voitaisiin kartoittaa alat, joilla nykyisiä lainsäädäntötoimenpiteitä on yksinkertaistettava tai uusia lainsäädäntötoimenpiteitä valmisteltava niin, että innovoinnista yhteisössä tulisi houkuttelevampaa;

c)

yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaan liittyvien erityisten näkökohtien tai täytäntöönpanotoimenpiteiden arviointi;

d)

yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa koskevien asianmukaisten tietojen levittäminen.

a)

toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)

painopisteet,

c)

laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)

asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joiden avulla arvioidaan suoritusten tehokkuutta erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta,

e)

toimintaa koskevat aikataulut,

f)

osallistumissäännöt,

g)

perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

a)

kehitetään yhtenäinen eurooppalainen tietoalue ja lujitetaan tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja -palvelujen sekä tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinoita;

b)

edistetään innovointia laajentamalla tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä ja investoimalla niihin;

c)

kehitetään osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa, parannetaan palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta yleistä etua palvelevilla aloilla sekä kohennetaan elämänlaatua.

a)

taataan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien palvelujen ongelmaton saatavuus ja vahvistetaan tarkoituksenmukaiset perusedellytykset toisiaan lähentyvien digitaalisten viestintäyhteyksien ja palvelujen nopeaa, asianmukaista ja tehokasta käyttöönottoa varten, yhteentoimivuus, avointen standardien käyttö sekä turvallisuus- ja luotettavuusnäkökohdat mukaan luettuina;

b)

parannetaan digitaalisen sisällön kehittämisedellytyksiä ottaen huomioon kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus;

c)

seurataan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kehittymistä keräämällä sitä koskevia tietoja sekä analysoimalla digitaalisten viestintäpalvelujen kehittymistä, saatavuutta ja käyttöä sekä muun muassa Internetin käytön leviämistä, laajakaistayhteyksien saatavuutta ja käyttöönottoa sekä sisällön ja palvelujen kehittymistä.

a)

edistetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollistamaa innovointia prosessien, palvelujen ja tuotteiden alalla varsinkin pk-yrityksissä ja julkisissa palveluissa ottaen huomioon tarvittavia valmiuksia koskevat vaatimukset;

b)

helpotetaan julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta sekä kumppanuuksia innovoinnin ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevien investointien vauhdittamiseksi;

c)

toteutetaan edistämis- ja tiedotustoimia, joissa käsitellään tieto- ja viestintätekniikan ja sen uusien sovellusten kansalaisille ja yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia ja etuja, mihin kuuluu myös luottamuksen ja avoimen suhtautumisen vahvistaminen uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan, ja kannustetaan eri osapuolia käymään Euroopan tasolla keskustelua tieto- ja viestintätekniikan uusista suuntauksista ja kehityksestä.

a)

parannetaan tieto- ja viestintätekniikoiden, myös digitaalisen sisällön, saatavuutta ja tietoteknisiä taitoja;

b)

vahvistetaan luottamusta tieto- ja viestintätekniikkaan ja tuetaan sen käyttöä ottaen huomioon erityisesti yksityisyyden turvaaminen;

c)

parannetaan sähköisten palvelujen laatua, tehokkuutta, saatavuutta ja niihin pääsyä yleistä etua palvelevilla aloilla ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan tuomia osallistumismahdollisuuksia; tämän tavoitteen piiriin kuuluvat tarvittaessa myös yleiseurooppalaiset tai rajatylittävät julkiset palvelut samoin kuin yhteisten olennaisten osa-alueiden kehittäminen sekä hyviä toimintatapoja koskeva tiedonvaihto.

a)

täytäntöönpano- ja kokeiluhankkeet sekä markkinoille saattamista koskevat hankkeet;

b)

parhaita toimintatapoja koskevat toimet tiedon levittämiseksi ja kokemusten vaihtamiseksi koko yhteisön alueella;

c)

aihekohtaiset verkostot, jotka tuovat yhteen joukon sidosryhmiä tietyn tavoitteen pohjalta ja joiden tarkoituksena on helpottaa koordinointitoimia ja tiedon siirtoa.

a)

selvitykset, tietojen keruu, kyselytutkimukset ja julkaisut, jotka perustuvat mahdollisuuksien mukaan virallisiin tilastotietoihin;

b)

asiantuntijakokoukset, joissa on mukana myös julkisten elinten asiantuntijoita, pk-yritysten lähettämiä asiantuntijoita ja muita asianosaisia, konferenssit ja muut tapahtumat;

c)

tiedottaminen, verkostoituminen ja muut asiaankuuluvat toimet;

d)

kansallisten tulosten vertailuanalyysi ja hyvien toimintatapojen käsittely, levittäminen ja täytäntöönpano.

a)

edistämis-, levitys-, tiedotus- ja viestintätoimet;

b)

tietojen, tietämyksen ja kokemusten vaihto, konferenssit, seminaarit, työpajat tai muut kokoukset ja klusteritoiminnan hallinnointi.

a)

toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)

painopisteet,

c)

laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)

asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla voidaan analysoida tehokkuutta sellaisten tulosten saavuttamisessa, jotka edistävät erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista,

e)

toimintaa koskevat aikataulut,

f)

osallistumissäännöt,

g)

perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

a)

tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä;

b)

edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista;

c)

edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla.

a)

luodaan tarvittava pohja kestävyyden kehittämiselle, kaupunkien ja alueiden mahdollisuuksien kehittämiselle sekä kehittämistyöhön liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelulle; kehitetään tarvittavat keinot ja välineet, joita voidaan käyttää yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ohjelmaan kuuluvilla aloilla toteuttamien toimenpiteiden vaikutusten seurantaa, tarkkailua ja arviointia varten;

b)

edistetään jäsenvaltioissa investointeja uusiin ja tehokkaimpiin teknologioihin energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiansaannin monipuolistamisen alalla, liikenne mukaan luettuna, kaventamalla kuilua innovatiivisten teknologioiden onnistuneen esittelyn ja niiden tosiasiallisen ja laajamittaisen markkinoille saattamisen välillä, jotta vauhditettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin investointeja, edistettäisiin strategisesti tärkeitä teknologioita, pienennettäisiin kustannuksia, saataisiin lisää markkinakokemusta ja vähennettäisiin osaltaan taloudellisia ja muita riskejä sekä ongelmia, jotka ovat tämän tyyppisten investointien esteenä;

c)

poistetaan tehokkaiden ja älykkäiden energiantuotanto- ja kulutustapojen tiellä olevia ei-teknisiä esteitä edistämällä institutionaalisten valmiuksien luomista, myös paikallis- ja aluetasolla, lisäämällä tietoisuutta, erityisesti koulutusjärjestelmän avulla, sekä edistämällä kokemuksen ja taitotiedon vaihtoa ensisijaisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten keskuudessa yleensä, edistämällä hyvien toimintatapojen ja parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden levitystä erityisesti yhteisön tasolla.

a)

parannetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa, lukuun ottamatta 41 artiklan mukaisia toimia;

b)

tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

a)

edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen keskitetyssä ja hajautetussa tuotannossa ja tuetaan siten energialähteiden monipuolistamista, lukuun ottamatta 41 artiklan mukaisia toimia;

b)

integroidaan uusia ja uusiutuvia energialähteitä paikallisympäristöön ja energiajärjestelmiin;

c)

tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

a)

tuetaan aloitteita, jotka koskevat kaikkia liikenteen energianäkökohtia sekä polttoaineiden käytön monipuolistamista;

b)

edistetään uusiutuvista energialähteistä tuotettujen polttoaineiden käyttöä ja energiatehokkuutta liikenteessä;

c)

tuetaan lainsäädäntötoimenpiteiden valmistelua ja täytäntöönpanoa.

a)

integroidaan energiatehokkuusnäkökohtia sekä uusiutuvia energialähteitä talouden eri sektoreihin;

b)

yhdistetään eri välineitä, työkaluja ja toimijoita saman toimen tai hankkeen sisällä.

a)

yhteisiin analyyseihin perustuvat strategiset tutkimukset sekä markkinoiden kehityksen ja energia-alan kehityssuuntausten säännöllinen seuranta tulevien lainsäädännöllisten toimenpiteiden valmistelua tai nykyisen lainsäädännön arviointia varten, ottaen huomioon myös energian sisämarkkinoiden toiminta; energia-alan keskipitkän ja pitkän ajan kestävän kehityksen strategian täytäntöönpanoa varten, teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävien pitkän aikavälin vapaaehtoisten sitoumusten valmistelua varten sekä standardien ja merkintä- ja sertifiointijärjestelmien kehittämistä varten, tarvittaessa myös yhteistyössä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

b)

kestävien energiajärjestelmien kehittämisen edellyttämien rakenteiden ja välineiden luominen, laajentaminen tai uudelleenorganisointi, mukaan luettuina paikallinen ja alueellinen energiahallinto, sekä asianmukaisten rahoitustuotteiden ja markkinainstrumenttien kehittäminen, aikaisemmista ja nykyisistä verkostoista saatuihin kokemuksiin perustuen;

c)

kestävän energiahuollon järjestelmien ja laitteiden käytön edistäminen niiden markkinaosuuden kasvun vauhdittamiseksi ja sellaisten investointien kannustaminen, jotka helpottavat siirtymistä tehokkaimpien teknologioiden demonstroinnista niiden kaupallistamiseen; tiedotuskampanjat ja institutionaalisten valmiuksien luominen;

d)

tiedotus- ja koulutusrakenteiden kehittäminen, tulosten hyödyntäminen sekä taitotiedon ja parhaiden toimintatapojen edistäminen ja levitys muun muassa kaikkien kuluttajien keskuudessa, toimien ja hankkeiden tulosten levittäminen sekä yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa verkostojen avulla;

e)

yhteisön lainsäädäntö- ja tukitoimenpiteiden täytäntöönpanon ja vaikutusten seuranta.

a)

toimenpiteet ohjelman panemiseksi täytäntöön,

b)

painopisteet,

c)

laadulliset ja määrälliset tavoitteet,

d)

asianmukaiset arviointiperusteet sekä laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla voidaan analysoida tehokkuutta sellaisten tulosten saavuttamisessa, jotka edistävät erityisohjelmien ja koko puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista,

e)

toimintaa koskevat aikataulut,

f)

osallistumissäännöt,

g)

perusteet toimenpiteiden valintaa ja arviointia varten.

a)

yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman komitea, nimeltään yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelman hallintokomitea (EIPC);

b)

tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman komitea, nimeltään tieto- ja viestintätekniikkapolitiikan tukiohjelman hallintokomitea (ICTC);

c)

Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman komitea, nimeltään Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman hallintokomitea (IEEC).