15.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/5

(1)

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisesta 18 päivänä heinäkuuta 1994 annettuun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 (2) sisältyy viraston ja erityisesti sen hallintoneuvoston tavoitteita, tehtäviä ja organisaatiota koskevia säännöksiä. Kyseisiä säännöksiä on muutettu Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymisen jälkeen, kun hallintoneuvostoon on ollut tarpeen lisätä uusia jäseniä.

(2)

Työturvallisuus ja työterveys ovat keskeinen osatekijä edistettäessä työpaikkojen laatua, ja se kuuluu Euroopan unionin tärkeimpiin sosiaalipolitiikan aloihin. Komission 11 päivänä maaliskuuta 2002 antama tiedonanto ”Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006” osoittaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, tärkeän aseman toteutettaessa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen, tiedotuskampanjoihin ja ennakointiin liittyviä toimia, jotka ovat tarpeen tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(3)

Neuvoston 3 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa päätöslauselmassa yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2002–2006 (3) edellytetään, että virastolla on oltava keskeinen asema hyviä toimintatapoja koskevan tiedon keräämisessä ja levittämisessä sekä valistus- ja ennakointitoimissa. Neuvosto kehottaa komissiota edistämään viraston välityksellä jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla toimivien työmarkkinaosapuolten yhteistyötä ottaen huomioon yhteisön tulevan laajentumisen sekä suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen antaa viraston toiminnan ja tehtävien tehostamiseen tähtäävä ehdotus, jossa otetaan huomioon ulkoisesta arvioinnista laadittu kertomus ja neuvoa-antavan komitean lausunto kyseisestä kertomuksesta.

(4)

Myös 23 päivänä lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa komission tiedonannosta ”Työn ja yhteiskunnan muutoksiin sopeutuminen: Yhteisön uusi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2002–2006” tuetaan viraston johtavaa asemaa tärkeimpänä toimijana lainsäädännön ulkopuolisessa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa toiminnassa yhteisön tasolla ja toivotaan, että virasto ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö edelleen tehostavat yhteistyötään kumpikin oman asemansa mukaisesti tällä politiikan alalla.

(5)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17 päivänä kesäkuuta 2002 antamassa lausunnossa (4), joka koskee komission tiedonantoa yhteisön uudesta työterveys- ja työturvallisuusstrategiasta (2002–2006), korostetaan viraston asemaa riskien arvioinnissa samoin kuin viraston tarvetta olla säännöllisesti yhteydessä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiöön, jotta vältettäisiin päällekkäinen työ ja edistettäisiin kysymysten keskinäistä pohdintaa.

(6)

Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston arviointia koskevassa komission kertomuksessa, joka on laadittu asetuksen (EY) N:o 2062/94 23 artiklan mukaisesti ja joka perustuu vuonna 2001 tehtyyn ulkoiseen arviointiin ja hallintoneuvoston sekä komission työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean huomioihin, korostetaan tarvetta muuttaa asetusta (EY) N:o 2062/94 viraston ja sen hallintorakenteiden tehokkuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

(7)

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota harkitsemaan uudelleen erillisvirastojen hallintoneuvostojen kokoonpanoa ja työtapoja ja antamaan asiaa koskevia ehdotuksia.

(8)

Viraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön hallintoneuvostot ovat toimittaneet komissiolle yhteisen lausunnon hallintoneuvostojen tulevasta hallintotavasta ja toiminnasta.

(9)

Viraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kolmikantaisuuteen perustuva hallinnointi, jossa hallitukset, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt ovat edustettuina, on kyseisten elinten toiminnan onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää.

(10)

Työmarkkinaosapuolten osallistuminen näiden kolmen yhteisön elimen hallintotapaan on erityiskäytäntö, joka edellyttää niiden toimivan yhteisten sääntöjen mukaisesti.

(11)

Hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden muodostaman kolmen ryhmän edustus hallintoneuvostossa sekä koordinaattorin nimeäminen sekä työnantajien että työntekijöiden ryhmälle on osoittautunut olennaisen tärkeäksi. Kyseinen järjestelmä olisi siksi vahvistettava virallisesti sekä laajennettava koskemaan myös hallitusten ryhmää. Kun otetaan huomioon yhteisön elinten tulevaa kehittämistä koskevat suuntaviivat, mukaan lukien komission tiedonanto ”Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehys”, ja erityisesti sidosryhmien tarpeellinen edustus kyseisten elinten hallintoneuvostoissa sekä valtion- ja hallitusten päämiesten sopima periaate, joka koskee työmarkkinaosapuolten aiempaa aktiivisempaa osallistumista sosiaalipoliittiseen ohjelmaan, kaikilla hallintoneuvoston jäsenillä (hallitusten, työnantajien, työntekijöiden ja komission edustajat) olisi oltava yhtäläisesti yksi ääni.

(12)

Kunkin jäsenvaltion kansallisen kolmikantaedustuksen säilyttämisellä varmistetaan kaikkien tärkeimpien sidosryhmien osallistuminen sekä se, että sosiaalialan kysymyksille ominainen etunäkökohtien ja toimintamallien moninaisuus otetaan huomioon.

(13)

On tarpeen ennakoida, mitä käytännön seurauksia unionin tulevalla laajentumisella on virastolle. Hallintoneuvoston kokoonpanoa ja toimintaa olisi mukautettava uusien jäsenvaltioiden liittymisen huomioon ottamiseksi.

(14)

Puheenjohtajistoa, josta määrätään hallintoneuvoston työjärjestyksessä, on tarpeen lujittaa viraston toiminnan jatkuvuuden ja päätöksenteon tehokkuuden varmistamiseksi. Puheenjohtajiston kokoonpanon olisi edelleen vastattava hallintoneuvoston kolmikantarakennetta.

(15)

Yhteisö pyrkii perustamissopimuksen 3 artiklan mukaisesti poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä ja edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Tämän vuoksi on aiheellista antaa säännökset, joilla edistetään miesten ja naisten tasapuolista edustusta johtokunnan kokoonpanossa.

(16)

Asetus (EY) N:o 2062/94 olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(17)

EY:n perustamissopimuksessa ei ole muuta tämän asetuksen antamiseen valtuuttavaa määräystä kuin 308 artikla,

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tavoite

Työympäristön parantamiseksi työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisen osalta siten kuin siitä määrätään perustamissopimuksessa ja myöhemmissä työturvallisuutta ja -terveyttä koskevissa yhteisön strategioissa ja toimintaohjelmissa viraston tavoitteena on antaa yhteisön elimille, jäsenvaltioille, työmarkkinaosapuolille ja muille asianomaisille tarvittavia teknisiä, tieteellisiä ja taloudellisia tietoja työturvallisuuden ja -terveyden alalla.”

2)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”7 a artikla

Hallinto- ja johtamisrakenteet

Viraston hallinto- ja johtamisrakenteisiin kuuluu

5)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Johtokunta

1.   Johtokuntaan kuuluu

2.   Neuvosto nimittää 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean jäsenten ja varajäsenten keskuudesta.

Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään jäsenvaltioiden ehdotuksen perusteella.

Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään kyseisiä ryhmiä komiteassa edustavien edustajien ehdotuksen perusteella.

Komiteassa edustettuina olevien kolmen ryhmän tekemät ehdotukset toimitetaan neuvostolle. Ehdotukset toimitetaan myös komissiolle tiedoksi.

Neuvosto nimittää varsinaisen jäsenen kanssa samanaikaisesti ja samoin edellytyksin varajäsenen, joka osallistuu johtokunnan kokouksiin ainoastaan varsinaisen jäsenen poissa ollessa.

Komissio nimittää sitä edustavat varsinaiset jäsenet ja varajäsenet kiinnittäen huomiota miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen.

Kun jäsenvaltiot, työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt laativat neuvostolle ehdokasluettelonsa, niiden on pyrittävä varmistamaan, että johtokunnan kokoonpanossa otetaan huomioon asiaan liittyvät eri taloudenalat ja että naisten ja miesten edustus on tasapuolinen. Ehdokasluettelot toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan on valittu uudet jäsenet työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean perustamisesta 22 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn neuvoston päätöksen (5) 3 artiklan 3 kohdan sekä 4 artiklan ja 4 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

Neuvosto julkaisee tiedoksi johtokunnan jäsenten luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja säätiö julkaisee sen www-sivustollaan.

3.   Johtokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tämän asetuksen voimaantulopäivänä tehtävässä olevien johtokunnan jäsenten toimikautta voidaan poikkeuksellisesti pidentää, kunnes uusi johtokunta on nimitetty edellä olevan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

Jos jäsenen toimikausi päättyy tai jäsen eroaa tai erotetaan, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänet on nimitetty uudeksi toimikaudeksi tai hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen.

4.   Hallitusten, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen edustajien on kunkin muodostettava johtokunnan sisällä toimiva ryhmä. Kunkin ryhmän on nimettävä koordinaattori, joka osallistuu johtokunnan kokouksiin. Työntekijä- ja työnantajaryhmien koordinaattorit edustavat kukin järjestöään Euroopan tasolla. Koordinaattorit, joita ei ole nimitetty 1 kohdassa tarkoitetuiksi johtokunnan jäseniksi, osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta.

Johtokunta valitsee yhdeksi vuodeksi puheenjohtajansa ja kolme varapuheenjohtajaa, joihin kuuluu yksi henkilö kustakin edellä tarkoitetusta kolmesta ryhmästä sekä yksi henkilö komission edustajien keskuudesta ja jotka voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

5.   Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu koolle lisäkokouksia, kun vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää.

6.   Kullakin johtokunnan jäsenillä on yksi ääni, ja päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä. Päätökset, jotka tehdään vuosittaisen työohjelman puitteissa ja joista aiheutuu budjettivaikutuksia kansallisille koordinaatiokeskuksille, edellyttävät kuitenkin myös hallitusryhmän enemmistön suostumuksen.

Johtokunta laatii kirjallisen päätöksentekomenettelyn, johon ensimmäistä alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

7.   Komission lausunnon saatuaan johtokunta vahvistaa työjärjestyksensä, jossa vahvistetaan sen toiminnan käytännön järjestelyt. Työjärjestys toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Neuvosto voi kuitenkin muuttaa työjärjestystä yksinkertaisella enemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työjärjestys on sille toimitettu.

8.   Johtokunta asettaa puheenjohtajiston, johon kuuluu 11 jäsentä. Puheenjohtajisto koostuu johtokunnan puheenjohtajasta ja kolmesta varapuheenjohtajasta sekä kunkin 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ryhmän koordinaattorista sekä yhdestä lisäjäsenestä kustakin ryhmästä ja yhdestä komission edustajasta. Kukin ryhmä voi nimetä kolme varajäsentä, jotka osallistuvat puheenjohtajiston kokouksiin varsinaisten jäsenten poissa ollessa.

9.   Puheenjohtajisto valvoo johtokunnan päätösten täytäntöönpanoa ja toteuttaa kaikki säätiön asianmukaisen johtamisen edellyttämät toimenpiteet johtokunnan kokousten välillä johtokunnan antamin valtuuksin sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklassa vahvistettuja johtajan velvollisuuksia. Johtokunta ei voi siirtää puheenjohtajistolle 10, 13, 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuja toimivaltuuksia.

10.   Johtokunta päättää puheenjohtajiston vuotuisesta kokousten määrästä. Puheenjohtajiston puheenjohtaja kutsuu koolle lisäkokouksia puheenjohtajiston jäsenten pyynnöstä.

11.   Puheenjohtajiston päätökset tehdään yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, puheenjohtajisto antaa asian johtokunnan päätettäväksi.

12.   Johtokunnalle annetaan jatkuvasti kattavia ja ajantasaisia tietoja puheenjohtajiston toimista ja päätöksistä.

6)

Lisätään 9 artiklaan alakohta seuraavasti:

”Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan puheenjohtaja ja johtaja voivat osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijoina.”

7)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

8)

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Johtaja toimii viraston laillisena edustajana ja vastaa

9)

Korvataan artikloissa esiintyvä käsite ”hallintoneuvosto” käsitteellä ”johtokunta”.