7.10.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 262/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä syyskuuta 2005,

Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta

(2005/684/EY, Euratom)

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 190 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan,

kuultuaan komissiota (1) sekä,

neuvoston suostumuksella (2),

katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentissa on ”yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansojen edustajat”. Nämä edustajat ovat myös EY:n perustamissopimuksen 190 artiklan 1 kohdan mukaan ”yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansojen edustajat”. Sanaa ”edustaja” käytetään myös EY:n perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa (kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrät) sekä 190 artiklan 3 kohdassa (”Edustajat valitaan viideksi vuodeksi”). Näiden määräysten perusteella, joiden mukaan jäsenet ovat kansojen edustajia, säännöissä voidaan käyttää nimitystä ”jäsen”.

(2)	Parlamentilla on oikeus päättää sisäisistä asioistaan työjärjestyksessään EY:n perustamissopimuksen 199 artiklan 1 kohdan mukaan ja näitä sääntöjä noudattaen.

(3)	Sääntöjen 1 artiklassa käytetään sanaa jäsen ja tarkennetaan, ettei kyse ole tämän oikeuksista ja velvollisuuksista, vaan että säännöissä vahvistetaan jäsenen oikeudellinen asema sekä hänen tehtäviensä hoitamisen yleiset ehdot.

(4)

Sääntöjen 2 artiklassa jäsenille taattavasta itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta olisi tarpeen säätää, sillä ne eivät sisälly mihinkään primaarioikeuden säädökseen. Sopimuksia, joilla jäsen sitoutuu luopumaan edustajantoimestaan tiettynä ajankohtana, tai edustajantoimesta luopumista koskevia avoimia ilmoituksia, joita puolue voi käyttää haluamallaan tavalla, olisi pidettävä jäsenen itsenäisyyden ja riippumattomuuden vastaisina, joten niillä ei olisi oltava mitään sitovia oikeusvaikutuksia.

(5)	Sääntöjen 3 artiklan 1 kohdassa toistetaan kokonaisuudessaan jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 1 kohdan säännökset.

(6)	Sääntöjen 5 artiklassa tarkoitettu aloiteoikeus on parlamentin jokaisen jäsenen keskeisin oikeus. Tätä oikeutta ei voida tehdä tyhjäksi parlamentin työjärjestyksellä.

(7)	Sääntöjen 6 artiklassa säädetty oikeus tutustua asiakirjoihin on tähän asti perustunut parlamentin työjärjestykseen. Tämä oikeus koskee oleellista näkökohtaa edustajantoimen hoitamisessa ja se olisi siksi vahvistettava säännöissä.

(8)

Sääntöjen 7 artiklan tarkoitus on varmistaa, että kielellistä monimuotoisuutta ei päinvastaisista vakuutteluista huolimatta todellisuudessa rajoiteta entisestään. Minkä tahansa virallisen kielen kaikenlainen syrjintä olisi estettävä. Tätä periaatetta olisi edelleen noudatettava myös Euroopan unionin jokaisen laajentumisen jälkeen.

(9)

Sääntöjen 9 ja 10 artiklan mukaan jäsen saa edustajanpalkkion tehtäviensä hoitamisesta. Parlamentin kutsuma asiantuntijaryhmä esitti toukokuussa 2000 edustajanpalkkion suuruudesta selvityksen, jonka perusteella hyväksyttävä edustajanpalkkio on 38,5 prosenttia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta.

(10)	Koska edustajanpalkkio, siirtymäkorvaus, eläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, niistä on perusteltua säätää maksettavaksi veroa yhteisöille.

(11)

Ottaen huomioon jäsenten erityisaseman ja erityisesti sen, ettei heillä ole velvollisuutta asua parlamentin työskentelypaikkakunnilla ja että heillä on erityinen side valtioon, josta heidät on valittu, on perusteltua antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa edustajanpalkkioon, siirtymäkorvaukseen, eläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen kansallista verolainsäädäntöään.

(12)	Sääntöjen 9 artiklan 3 kohta on tarpeen, koska puolueet odottavat usein, että osa 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista etuuksista käytetään puolueiden tarkoituksiin. Tämä puoluerahoituksen muoto olisi kiellettävä.

(13)	Sääntöjen 9 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan mukaisen siirtymäkorvauksen on erityisesti tarkoitus turvata edustajantoimen päättymisen ja työelämään paluun välinen aika. Jos jäsen valitaan uudeksi toimikaudeksi tai toimii julkisessa virassa, ei tätä tarvetta muodostu.

(14)

Kun otetaan huomioon vanhuuseläkejärjestelmien kehitys jäsenvaltioissa, vaikuttaa asianmukaiselta, että entisellä jäsenellä on oikeus eläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Sääntöjen 14 artikla ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta ottaa eläke huomioon kansallisten säädösten mukaisia eläkkeitä laskettaessa.

(15)

Perhe-eläkettä koskevat säännökset noudattavat olennaisilta osin Euroopan yhteisössä nykyisin voimassa olevaa oikeutta. Eloonjääneen puolison oikeus hänen solmittuaan uuden avioliiton perustuu nykyaikaiseen käsitykseen, jonka mukaan oikeus perustuu omaan maksuosuuteen eikä sen tarkoitus ole pelkästään toimeentulon turvaaminen. Oikeutta ei evätä siinäkään tapauksessa, että eloonjääneen puolison toimeentulo on turvattu omien tulojen tai oman varallisuuden perusteella.

(16)	Sääntöjen 18 artiklan säännös on tarpeellinen, koska sääntöjen myötä jäsenvaltioiden maksamat etuudet kuten sairauskorvaukset, sairausvakuutusmaksuissa avustaminen ja niihin osallistuminen lopetetaan. Nämä etuudet jatkuvat useimmissa tapauksissa edustajantoimen päättymisen jälkeen.

(17)

Kulukorvauksia koskevissa säännöksissä on noudatettava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Lord Bruce antamassaan tuomiossa (3) vahvistamia periaatteita. Parlamentti voi siten korvata jäsenten kuluja kiinteämääräisesti silloin, kun näin voidaan tarkoituksenmukaisesti vähentää hallinnollisia menoja ja työtaakkaa, jotka aiheutuisivat järjestelmästä, jossa tarkistettaisiin yksittäiset menotositteet, ja näin ollen järjestely on hyvän hallintokäytännön mukainen.

(18)	Parlamentin puhemiehistö hyväksyi 28. toukokuuta 2003 joukon uusia määräyksiä, jotka koskevat jäsenten kulujen ja edustajanpalkkioiden maksamista todellisten kulujen perusteella ja joiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti näiden sääntöjen kanssa.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että säilytetään säännökset, joilla Euroopan parlamentin jäsenet rinnastetaan tehtäviään hoitaessaan kansallisten parlamenttien jäseniin. Tämän kysymyksen ratkaisu Euroopan tasolla ei ole jäsenvaltioiden lukuisten toisistaan eroavien sääntöjen takia mahdollinen. Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitaminen siinä jäsenvaltiossa, josta hänet on valittu, olisi tällaisten sääntöjen puuttuessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jäsenen tehtävien tehokas hoitaminen on myös jäsenvaltioiden etujen mukaista.

(20)

Sääntöjen 25 artiklan 1 kohta on tarpeellinen, koska jäsenvaltioiden toisistaan huomattavasti eroavat järjestelmät, joiden piiriin jäsenet ovat tähän asti kuuluneet, tekevät mahdottomaksi eurooppalaisen järjestelmän, joka kattaisi kaikki vanhasta järjestelmästä uuteen siirtymistä koskevat kysymykset. Jäsenten valintaoikeus estää oikeuksien menetykset tai taloudelliset haitat siirtymävaiheessa. Sääntöjen 25 artiklan 2 kohta seuraa johdonmukaisesti 1 kohdan mukaisesta ratkaisusta.

(21)

Jäsenvaltioiden tilanteiden erilaisuutta käsitellään 29 artiklassa, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat laatia siirtymäkauden ajaksi näitä jäsenten asemaa koskevia sääntöjä koskevia poikkeusmääräyksiä. Tämä tilanteiden erilaisuus oikeuttaa myös sen, että jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa Euroopan parlamentin jäsenten ja kansallisten kansanedustajien yhdenmukaista kohtelua,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I OSASTO

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN TEHTÄVIÄ JA VELVOLLISUUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA YLEISET EHDOT

1 artikla

Tällä säädöksellä vahvistetaan Euroopan parlamentin jäsenten tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot.

2 artikla

1.   Jäsenet ovat itsenäisiä ja riippumattomia.

2.   Sopimus edustajantoimesta luopumisesta ennen vaalikauden päättymistä tai vaalikauden päättyessä on mitätön.

3 artikla

1.   Jäsenet äänestävät kukin erikseen ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita.

2.   Sopimus edustajantoimen hoitamistavasta on mitätön.

4 artikla

Jäsenen vastaanottamia, laatimia tai lähettämiä asiakirjoja tai sähköisiä tallenteita ei rinnasteta parlamentin asiakirjoihin, paitsi jos ne on jätetty käsiteltäviksi työjärjestyksen mukaisesti.

5 artikla

1.   Jokaisella jäsenellä on parlamentin aloiteoikeuden puitteissa oikeus tehdä ehdotuksia yhteisön säännöksiksi.

2.   Parlamentti antaa työjärjestyksessään määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

6 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus tutustua kaikkiin parlamentin hallussa oleviin asiakirjoihin.

2.   Edellä 1 kohta ei koske henkilökohtaisia asiakirjoja eikä tilejä.

3.   Mitä 1 kohdassa säädetään, ei vaikuta Euroopan unionin säädöksiin ja toimielinten välisiin sopimuksiin, jotka koskevat oikeutta tutustua asiakirjoihin.

4.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

7 artikla

1.   Parlamentin asiakirjat käännetään kaikille virallisille kielille.

2.   Puheenvuorot tulkataan simultaanisti kaikille muille virallisille kielille.

3.   Parlamentti antaa määräykset tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi.

8 artikla

1.   Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisiksi ryhmiksi.

2.   Parlamentti antaa työjärjestyksessään määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

9 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus kohtuulliseen edustajanpalkkioon, joka takaa heidän riippumattomuutensa.

2.   Heillä on toimikauden päätyttyä oikeus siirtymäkorvaukseen ja eläkkeeseen.

3.   Sopimus edustajanpalkkion, edustajantoimen päättyessä maksettavan siirtymäkorvauksen tai eläkkeen käytöstä muihin kuin yksityisiin tarkoituksiin on mitätön.

4.   Jäsenten ja entisten jäsenten kuoltua heidän oikeudenomistajillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen.

10 artikla

Edustajanpalkkio on 38,5 prosenttia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta.

11 artikla

Edustajanpalkkiosta vähennetään palkkio, jonka jäsen saa muun parlamentin edustajantoimen hoitamisesta.

12 artikla

1.   Edellä 9 artiklassa säädetystä edustajanpalkkiosta maksetaan veroa yhteisöille samoin perustein kuin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 13 artiklan perusteella säädetään yhteisöjen virkamiehistä ja muusta henkilöstöstä.

2.   Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68 (4) 3 artiklan 2—4 kohdassa säädettyjä ammatillisten, henkilökohtaisten ja perheperusteisten kustannusten vähennyksiä ei sovelleta.

3.   Mitä 1 kohdassa säädetään, ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta soveltaa edustajanpalkkioon kansallista verolainsäädäntöä, kunhan vältetään kaksinkertainen verotus.

4.   Jäsenvaltioilla on oikeus ottaa edustajanpalkkio huomioon vahvistettaessa muista tuloista perittävän veron määrää.

5.   Tätä artiklaa sovelletaan myös 13, 14, 15 ja 17 artiklan mukaisesti maksettavaan siirtymäkorvaukseen, eläkkeeseen, työkyvyttömyyseläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen.

6.   Näiden sääntöjen 18, 19 ja 20 artiklan mukaiset etuudet ja 27 artiklan mukaisesti eläkerahastoon maksettavat maksut ovat verottomia.

13 artikla

1.   Jäsenillä on toimikautensa päätyttyä oikeus 10 artiklassa tarkoitetun edustajanpalkkion suuruiseen siirtymäkorvaukseen.

2.   Tätä oikeutta kertyy kuukausi kutakin vuotta kohti, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin vähintään kuusi ja enintään 24 kuukautta.

3.   Tätä oikeutta ei ole, jos jäsen ottaa vastaan edustajantoimen muussa parlamentissa tai toimii julkisessa virassa.

4.   Kuolemantapauksessa siirtymäkorvaus maksetaan viimeisen kerran siltä kuukaudelta, jonka aikana entinen jäsen on kuollut.

14 artikla

1.   Entisillä jäsenillä on oikeus eläkkeeseen 63 vuotta täytettyään.

2.   Tämä eläke on 3,5 prosenttia 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta kultakin täydeltä vuodelta ja yksi kahdestoistaosa kultakin seuraavalta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana jäsen on hoitanut edustajantointa, kuitenkin enintään 70 prosenttia.

3.   Oikeus eläkkeeseen on riippumaton muista eläkkeistä.

4.   Näiden sääntöjen 11 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

15 artikla

1.   Jäsenet, jotka tulevat työkyvyttömiksi toimikautensa aikana, ovat oikeutettuja eläkkeeseen.

2.   Näiden sääntöjen 14 artiklan 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti. Eläkkeen määrä on kuitenkin vähintään 35 prosenttia 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta.

3.   Eläkeoikeus alkaa edustajantoimen lakatessa.

4.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

5.   Näiden sääntöjen 11 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

16 artikla

Jos entisellä jäsenellä on samanaikaisesti oikeus 13 artiklassa tarkoitettuun siirtymäkorvaukseen ja 14 tai 15 artiklassa tarkoitettuun eläkkeeseen, sovelletaan hänen valitsemaansa järjestelyä.

17 artikla

1.   Jos jäsen tai entinen jäsen, jolla on oikeus tai odotusoikeus 14 tai 15 artiklassa tarkoitettuun eläkkeeseen, kuolee, hänen aviopuolisollaan ja huollettavana olevilla lapsillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen.

2.   Perhe-eläkkeen kokonaismäärä ei saa olla korkeampi kuin sen eläkkeen määrä, johon jäsenellä olisi ollut oikeus vaalikauden päättyessä tai johon entisellä jäsenellä oli tai olisi ollut oikeus.

3.   Eloonjäänyt puoliso saa 60 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä, kuitenkin vähintään 30 prosenttia 10 artiklassa tarkoitetusta edustajanpalkkiosta. Oikeus perhe-eläkkeeseen ei muutu uuden avioliiton solmimisen johdosta. Oikeutta eläkkeeseen ei ole, jos on selvää, että avioliitto on solmittu toimeentulotarkoituksessa.

4.   Huollettavana oleva lapsi saa 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

5.   Maksettavan perhe-eläkkeen enimmäismäärä jaetaan tarvittaessa 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen prosenttiosuuksien suhteessa aviopuolison ja lasten kesken.

6.   Perhe-eläkettä maksetaan kuolemaa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen.

7.   Aviopuolison kuoltua hänen oikeutensa perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kuukauden lopussa, jonka aikana hän on kuollut.

8.   Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa sen kuukauden lopussa, jonka aikana hän täyttää 21 vuotta. Oikeus jatkuu kuitenkin ammattiin valmistavan koulutuksen keston ajan mutta lakkaa viimeistään sen kuukauden lopussa, jonka aikana lapsi täyttää 25 vuotta. Oikeus eläkkeeseen jatkuu myös niin kauan kuin lapsi on sairauden tai vamman takia kykenemätön huolehtimaan toimeentulostaan.

9.   Jäsenvaltioiden virallisesti tunnustamien parisuhteiden osapuolet rinnastetaan aviopuolisoihin.

10.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

18 artikla

1.   Jäsenillä ja eläkettä nauttivilla entisillä jäsenillä sekä perhe-eläkkeeseen oikeutetuilla oikeudenomistajilla on oikeus saada kaksi kolmasosaa korvausta sairaudesta, raskaudesta ja lapsen syntymästä aiheutuvista kuluista.

2.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

19 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus vakuutusturvaan edustajantoimen hoitamiseen liittyvien riskien kattamiseksi.

2.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä. Jäsenet maksavat kolmanneksen vakuutusmaksuista.

20 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus saada korvaus edustajantoimen hoitamisesta aiheutuvista kuluista.

2.   Parlamentti korvaa matkoista työskentelypaikkakunnalle ja takaisin sekä muista työmatkoista maksetut tosiasialliset kustannukset.

3.   Muut edustajantoimen hoitamiseen liittyvät kulut voidaan korvata kiinteämääräisenä summana.

4.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

5.   Näiden sääntöjen 9 artiklan 3 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

21 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus käyttää vapaasti valitsemiaan henkilökohtaisia avustajia.

2.   Parlamentti maksaa avustajien palkkaamisesta aiheutuvat tosiasialliset kustannukset.

3.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

22 artikla

1.   Jäsenillä on oikeus käyttää parlamentin toimistotiloja ja televiestintälaitteita sekä virka-autoja.

2.   Parlamentti antaa määräykset tämän oikeuden käyttämisestä.

23 artikla

1.   Kaikki maksut suoritetaan Euroopan unionin talousarviosta.

2.   Näiden sääntöjen 10, 13, 14, 15 ja 17 artiklan mukaiset etuudet maksetaan kuukausittain euroina tai jäsenen valinnan mukaan sen jäsenvaltion rahana, jossa hänen kotipaikkansa sijaitsee. Parlamentti vahvistaa etuuksien maksamista koskevat ehdot.

24 artikla

Näiden sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat päätökset tulevat voimaan sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

II OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

25 artikla

1.   Jäsenet, jotka olivat parlamentin jäseniä jo ennen sääntöjen voimaan tulemista ja valittiin uudelleen, voivat edustajanpalkkion, siirtymäkorvauksen ja eri eläkkeiden osalta valita edustajantoimensa koko kestoajaksi aikaisemman kansallisen järjestelmän.

2.   Nämä maksut suoritetaan jäsenvaltion talousarviosta.

26 artikla

1.   Jäsenten, jotka haluavat pysyä 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti aikaisemman kansallisen järjestelmän piirissä, on ilmoitettava päätöksestään parlamentin puhemiehelle kirjallisesti 30 päivän kuluessa näiden sääntöjen voimaantulosta.

2.   Päätös on lopullinen ja peruuttamaton.

3.   Jollei ilmoitusta ole tehty määräajassa, sovelletaan näiden sääntöjen säännöksiä.

27 artikla

1.   Parlamentin perustaman vapaaehtoisen eläkerahaston toimintaa jatketaan näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen niiden jäsenten tai entisten jäsenten osalta, jotka jo ovat hankkineet tähän rahastoon liittyviä oikeuksia tai odotusoikeuksia.

2.   Hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä. Parlamentti voi antaa määräyksiä uusien oikeuksien tai odotusoikeuksien hankintaa koskevista ehdoista.

3.   Jäsenet, jotka saavat korvausta 10 artiklan mukaisesti, eivät voi hankkia vapaaehtoiseen eläkerahastoon liittyviä uusia oikeuksia tai odotusoikeuksia.

4.   Rahastoon eivät pääse mukaan ne jäsenet, jotka valitaan parlamenttiin ensimmäisen kerran näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen.

5.   Näiden sääntöjen 9 artiklan 3 kohtaa ja 14 artiklan 3 kohtaa sovelletaan vastaavasti.

28 artikla

1.   Eläkeoikeus, jonka jäsen on hankkinut kansallisten säännösten perusteella ennen näiden sääntöjen voimaantuloa, säilyy täysimääräisenä.

2.   Jos niiden ajanjaksojen kesto, jona asianomainen henkilö on hoitanut edustajantointa Euroopan parlamentissa tai kansallisessa parlamentissa, ei riitä kansallisten säännösten perusteella oikeuttamaan eläkkeeseen, nämä ajanjaksot otetaan huomioon laskettaessa näiden sääntöjen mukaista eläkettä. Parlamentti voi tehdä jäsenvaltioiden asiasta vastaavien yksiköiden kanssa sopimuksia hankittujen eläkeoikeuksien siirtämisestä.

29 artikla

1.   Kukin jäsenvaltio voi päättää soveltaa kyseisestä valtiosta valittujen jäsenten edustajanpalkkioon, siirtymäkorvaukseen, eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen näistä säännöistä poikkeavia säännöksiä enintään kaksi Euroopan parlamentin vaalikautta kestävän siirtymäkauden aikana.

2.   Jäsenet on tällaisissa säännöksissä asetettava vähintään samaan asemaan asianomaisen kansallisen parlamentin jäsenten kanssa.

3.   Kaikki maksut suoritetaan asianomaisen jäsenvaltion talousarviosta.

4.   Tällaiset säännökset eivät vaikuta jäsenille näiden sääntöjen 18—22 artiklan nojalla kuuluviin oikeuksiin.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖS

30 artikla

Nämä säännöt tulevat voimaan Euroopan parlamentin vuonna 2009 alkavan vaalikauden ensimmäisenä päivänä.

---

(1)  Komission 3. kesäkuuta 2003 antama lausunto, jonka varapuheenjohtaja Wallström vahvisti 22. kesäkuuta 2005 pidetyssä Euroopan parlamentin istunnossa.

(2)  Neuvoston kirje, päivätty 19. heinäkuuta 2005.

(3)  Asia 208/80, Rt. Hon. Lord Bruce of Donington v. Eric Gordon Aspden, tuomio 15. syyskuuta 1981 (Kok. 1981, s. 2205).

(4)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, 27.4.2004, s. 1).

---