32004D0790

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 790/2004/EY,

tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004,

yhteisön toimintaohjelmasta nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [1],

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [2],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksessa otetaan käyttöön unionin kansalaisuus ja määrätään, että yhteisön toiminnan tavoitteena yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorisoasioiden alalla on muun muassa kannustaa kehittämään nuorisovaihtoa ja sosiaalipedagogiikan alan ohjaajien vaihtoa.

(2) Eurooppa-neuvoston 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 antamiin päätelmiin liitetyssä Laekenin julistuksessa todetaan, että se, miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda kansalaisia ja varsinkin nuoria lähemmäksi, on eräs Euroopan unionin perushaaste. Kansainvälisten valtioista riippumattomien nuorisojärjestöjen ansiosta nuorilla on mahdollisuus tulla aktiivisiksi kansalaisiksi, kehittää vastuuntuntoa, ilmaista mielipiteensä ja arvonsa sekä osallistua kansalliset rajat ylittävään vaihtoon. Samalla nämä järjestöt auttavat tuomaan Eurooppaa lähemmäs nuoria kansalaisia.

(3) Komission 21 päivänä marraskuuta 2001 esittämässä valkoisessa kirjassa "Euroopan unionin nuorisopolitiikan uudet tuulet" esitetään, että nuoria on kannustettava osallistumaan ja että niitä organisaatioita on vahvistettava, joissa nuoret saavat äänensä kuuluviin. Tiedotus katsotaan siinä välttämättömäksi aktiivisen kansalaisuuden kehittämiselle. Valkoisesta kirjasta antamassaan päätöslauselmassa [3] myös Euroopan parlamentti korosti kansainvälisten ja eurooppalaisten nuorisojärjestöjen asemaa, koska ne mahdollistavat nuorten pitkäaikaisen osallistumisen Euroopan demokraattiseen elämään.

(4) Valkoisessa kirjassaan "Eurooppalainen hallintotapa" [4] komissio kehottaa yleiseen avoimuuteen ja siihen, että kansalaisyhteiskunnan edustajia kuullaan ja otetaan mukaan muotoiltaessa Euroopan unionin politiikkaa. Se tunnustaa kansalaisjärjestöjen aseman kansalaisten huolenaiheiden esilletuojana.

(5) Nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa [5] hyväksytään Euroopan nuorisoa koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyt aihekohtaiset painopisteet, etenkin osallistuminen ja tiedotus, tavoitteena erityisesti kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen; samalla ehdotetaan mekanismeja avoimen koordinointimenetelmän toteuttamiseksi kuulemalla nuoria soveltuvin järjestelyin kansallisella tasolla ja Euroopan nuorisofoorumin välityksellä Euroopan tasolla.

(6) Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuoria suhteessa Euroopan unioniin ja muihin kansainvälisiin instituutioihin. Sen toiminta on erityisen tärkeää valtioista riippumattomien nuorisojärjestöjen näkemysten yhteensovittamisessa ja niiden välittämisessä Euroopan unionin toimielimille ja tiedotettaessa järjestöille niitä koskevista eurooppalaisista kysymyksistä. Kansainväliset valtioista riippumattomat nuorisojärjestöt tarjoavat epämuodollisia ja koulutusjärjestelmän ulkopuolisia oppimismahdollisuuksia, koulutusta ja tiedotusta nuorille. Ne muodostavat verkostoja, jotka edustavat jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan maissa toimivia yleishyödyllisiä tahoja.

(7) Varainhoitovuodeksi 2003 ja sitä edeltäviksi varainhoitovuosiksi laaditun Euroopan unionin yleisen talousarvion budjettikohtien A-3023 ja A-3029 tarkoituksena on tukea Euroopan nuorisofoorumia ja valtioista riippumattomia kansainvälisiä nuorisojärjestöjä.

(8) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 [6], jäljempänä "varainhoitoasetus", säädetään, että nykyisille tukitoimille on annettava perussäädös.

(9) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat varainhoitoasetuksen antamisen yhteydessä sitoutuneet saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan kyseinen perussäädös on voimassa varainhoitovuodesta 2004 lukien.

(10) Olisi säädettävä mahdollisuudesta ulottaa ohjelman alueellinen soveltamisala unioniin liittyviin valtioihin ja mahdollisesti joidenkin toimien osalta kaikkiin Euroopan maihin, koska on tärkeää vahvistaa laajentuneen unionin ja sen eurooppalaisten naapurien yhteyksiä.

(11) Valtioiden varoista mahdollisesti myönnettävän muun kuin yhteisön rahoituksen olisi noudatettava perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa.

(12) Tässä päätöksessä vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [7] 33 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(13) Tähän päätökseen perustuva tuki olisi myönnettävä siten, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta noudatetaan tarkasti,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman tavoite ja toimet

1. Tällä päätöksellä perustetaan yhteisön toimintaohjelma nuorisoalalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi, jäljempänä "ohjelma".

2. Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea näiden organisaatioiden toimintaa. Nämä toimet kuuluvat yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta nuorisoalalla ajavan tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkivän organisaation voimassa olevaan työohjelmaan. Näillä toimilla on ennen kaikkea edistettävä tai niillä olisi voitava edistää nuorten kansalaisten aktiivista osallistumista julkiseen elämään ja yhteiskuntaan sekä yhteisön yhteistyötoimien kehittämistä ja toteuttamista nuorisoalalla laajemmassa merkityksessä. Yhteistyössä Euroopan nuorisofoorumin kanssa toimimisella pyritään osaltaan tähän yleiseen tavoitteeseen, koska Euroopan nuorisofoorumi edustaa nuorisoalan kansalaisjärjestöjä, sovittaa yhteen niiden toimintaa ja välittää nuorisoa koskevia tietoja Euroopan unionin toimielimille.

3. Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2004 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

Voidakseen saada toiminta-avustuksen organisaation on täytettävä liitteen mukaiset vaatimukset ja sillä on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a) sen toiminnassa on noudatettava periaatteita, jotka ovat yhteisön nuorisopolitiikan perustana, ja siinä on otettava huomioon liitteessä määritellyt ensisijaiset alueet;

b) sen oikeudellisesta perustamisesta on täytynyt kulua yli vuosi;

c) sen on toimittava Euroopan laajuisesti joko yksin tai eri järjestöistä muodostettujen yhteensovitettujen ryhmien jäsenenä siten, että sen rakenne ja toiminta voi ulottua koko unionin alueelle tai vähintään kahdeksaan 3 artiklassa tarkoitettuun valtioon, jäsenvaltiot mukaan luettuina.

3 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1. Ohjelman mukaisiin toimiin voivat osallistua seuraaviin valtioihin sijoittautuneet organisaatiot:

a) liittymissopimuksen 16 päivänä huhtikuuta 2003 allekirjoittaneet liittyvät valtiot;

b) ETA-/EFTA-maat ETA-sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti;

c) Romania ja Bulgaria, joiden osallistumista koskevat edellytykset vahvistetaan Eurooppa-sopimusten, niiden lisäpöytäkirjojen ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätösten mukaisesti;

d) Turkki, jonka osallistumista koskevat edellytykset vahvistetaan Turkin tasavallan osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevista yleisperiaatteista 26 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn Euroopan yhteisön ja Turkin tasavallan puitesopimuksen [8] mukaisesti.

2. Ohjelmaan voivat osallistua myös Kaakkois-Euroopan maiden vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluviin Balkanin maihin [9] sijoittautuneet organisaatiot sekä tietyt Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluvat maat [10] näiden maiden kanssa sovittavien edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti.

4 artikla

Tuensaajien valinta

Ohjelma kattaa kaksi tuensaajaryhmää:

a) ryhmä 1: toiminta-avustukset, jotka myönnetään suoraan liitteessä olevassa 2 kohdassa tarkoitetuille tuensaajille;

b) ryhmä 2: toiminta-avustukset, jotka myönnetään liitteessä vahvistettujen yleisten perusteiden mukaisesti yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta nuorisoalalla edistävien organisaatioiden pysyvään toimintaan ehdotuspyynnön perusteella.

5 artikla

Avustuksen myöntäminen

Ohjelman eri toimien mukaisesti myönnettyjen avustusten on oltava asianomaisessa liitteen osassa annettujen säännösten mukaiset.

6 artikla

Rahoitussäännökset

1. Rahoitusohje ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna kautena on 13 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

7 artikla

Täytäntöönpano

Komissio vastaa tämän ohjelman täytäntöönpanosta liitteessä esitettyjen säännösten mukaisesti ja se tiedottaa siitä säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille.

8 artikla

Seuranta ja arviointi

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. Kertomuksen perustana on muun muassa ulkoinen arviointiraportti, jonka on oltava käytettävissä vuoden 2006 loppuun mennessä ja jossa on selvitettävä ainakin ohjelman asianmukaisuus ja johdonmukaisuus, ohjelman täytäntöönpanon tehokkuus (toimien valmistelu, valinta ja toteutus) sekä eri toimilla yhdessä ja erikseen saavutetut tulokset 1 artiklassa ja liitteessä asetettuihin tavoitteisiin nähden.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. Roche

[1] EUVL C 10, 14.1.2004, s. 18.

[2] Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. marraskuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 22. joulukuuta 2003 (EUVL C 72 E, 23.3.2004, s. 10) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 10. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2004.

[3] EUVL C 180 E, 31.7.2003, s. 145.

[4] EYVL C 287, 12.10.2001, s. 1.

[5] EYVL C 168, 13.7.2002, s. 2.

[6] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[7] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2003/429/EY (EUVL L 147, 14.6.2003, s. 25).

[8] EYVL L 61, 2.3.2002, s. 29.

[9] Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Albania, Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kroatia.

[10] Valko-Venäjä, Moldova, Venäjän federaatio ja Ukraina.

--------------------------------------------------

LIITE

1. TUETTAVAT TOIMET

Päätöksen 1 artiklassa määriteltynä yleisenä tavoitteena on vahvistaa ja tehostaa yhteisön toimintaa nuorisoalalla edistämällä alalla toimivien organisaatioiden työtä.

Nuorisoalan organisaatiot voivat vahvistaa ja tehostaa yhteisön toimintaa erityisesti seuraavin toimin:

- nuorten mielipiteiden ja etujen koko kirjon edustaminen yhteisön tasolla,

- nuorisovaihdot ja vapaaehtoistyö,

- epämuodolliset sekä koulutusjärjestelmän ulkopuoliset oppimis- ja työohjelmat,

- kulttuurien välisen oppimisen ja ymmärryksen edistäminen,

- eurooppalaisia asioita ja Euroopan unionin politiikkaa tai nuorisopolitiikkaa koskeva keskustelu,

- yhteisön toimintaa koskevan tiedon levittäminen,

- nuorten kansalaisten osallistumisen ja aloitteellisuuden edistäminen.

Euroopan nuorisofoorumin toteuttamat tärkeimmät toimet ovat seuraavat:

- nuorten edustaminen suhteessa Euroopan unioniin,

- nuorisofoorumin jäsenjärjestöjen kannanottojen yhteensovittaminen Euroopan unionin suuntaan,

- nuorisoa koskevan tiedon välittäminen Euroopan unionin toimielimille,

- tiedonvälitys Euroopan unionilta kansallisille nuorisoneuvostoille ja kansalaisjärjestöille,

- nuorten demokraattiseen toimintaan osallistumisen tukeminen ja helpottaminen,

- osallistuminen uusien puitteiden mukaiseen nuorisoalan yhteistyöhön, josta on päätetty Euroopan unionin tasolla,

- osallistuminen nuorisopolitiikan, nuorisotyön ja koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen, nuorisoa koskevaan tiedottamiseen ja nuorten edustusmekanismien kehittämiseen kaikkialla Euroopassa,

- osallistuminen keskusteluun ja pohdintaan, joka koskee Euroopan ja muun maailman nuorisoa sekä Euroopan unionin toimia nuorten hyväksi.

2. TUETTAVIEN TOIMIEN TOTEUTUS

Tämän ohjelman puitteissa yhteisö voi antaa rahoitustukea toimille, jotka kuuluvat johonkin seuraavista aloista:

Osa 1: Euroopan nuorisofoorumille myönnettävä tuki

Tämän osan mukaisesti voidaan myöntää avustuksia Euroopan nuorisofoorumin pysyvän toiminnan tukemiseen — Euroopan nuorisofoorumi on yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta ajava elin, jonka jäseninä on sekä kansallisia nuorisoneuvostoja että valtioista riippumattomia kansainvälisiä nuorisojärjestöjä — seuraavien periaatteiden mukaisesti:

- Euroopan nuorisofoorumi valitsee jäsenensä itsenäisesti siten, että varmistetaan erityyppisten nuorisojärjestöjen mahdollisimman laaja edustus,

- Euroopan nuorisofoorumi päättää itsenäisesti kohdassa 1.2 lueteltujen toimiensa yksityiskohdista,

- foorumin ulkopuolisia nuorisojärjestöjä sekä järjestäytymättömiä nuoria otetaan toimintaan mukaan mahdollisimman laajasti,

- Euroopan nuorisofoorumi osallistuu aktiivisesti nuoria koskevaan päätöksentekoon Euroopan tasolla erityisesti antamalla vastauksia Euroopan unionin toimielimille niiden kuullessa kansalaisyhteiskuntaa ja selostamalla toimielinten kantaa jäsenjärjestöille,

- foorumin alueellinen kattavuus, joka ulottuu 3 artiklassa mainittuihin maihin.

Osan 1 mukaisesti Euroopan nuorisofoorumin kustannuksista ovat tukikelpoisia sen toimintamenot ja sen toimien toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

Euroopan nuorisofoorumille myönnettävä avustus ei saa kattaa sen kaikkia tukikelpoisia menoja sen kalenterivuoden aikana, jolle se myönnetään. Foorumin talousarvion on saatava vähintään 20 prosenttia rahoituksestaan muista kuin yhteisön lähteistä. Tämä osarahoitus voidaan antaa osittain tai kokonaan luontoissuorituksina edellyttäen, että luontoissuorituksen rahamääräistä arvoa ei arvioida todellisia kustannuksia korkeammaksi ja että tämä voidaan todentaa kirjanpitotosittein tai kyseisillä markkinoilla yleisesti vallitsevien kustannusten perusteella.

Varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei Euroopan nuorisofoorumille myönnettäviin toiminta-avustuksiin sovelleta asteittaisen vähennyksen periaatetta, koska tämä organisaatio ajaa yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta.

Euroopan nuorisofoorumin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ohjelman varat on kohdennettava seuraavan ohjeen mukaisesti: osan 1 mukainen määräraha on vähintään 2 miljoonaa euroa.

Nuorisofoorumille voidaan myöntää avustuksia, kun siltä on saatu asianmukainen työohjelma ja talousarvio. Avustuksia voidaan myöntää vuosittain komission kanssa tehdyn kumppanuutta koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

Osa 2: Yleisen eurooppalaisen edun mukaista tavoitetta nuorisoalalla ajaville tai Euroopan unionin tämän alan tavoitteeseen pyrkiville organisaatioille myönnettävä tuki

Tämän osan mukaisesti voidaan myöntää avustuksia edellä tarkoitettujen organisaatioiden toiminta- ja hallintokustannuksiin. Tällöin tulevat kysymykseen seuraavat:

a) voittoa tavoittelematon, yksinomaan nuorisoalaa edistävä tai laaja-alaisempi organisaatio, jonka toimista osa on tarkoitettu edistämään yksinomaan nuorisoalaa; molemmissa tapauksissa nuorten on osallistuttava heidän hyväkseen suoritettavien toimien hallinnointiin;

b) eurooppalainen verkosto, joka edustaa voittoa tavoittelemattomia nuorisoalan organisaatioita ja jonka toimintaan nuoret osallistuvat.

Organisaatiolle voidaan myöntää vuotuinen toiminta-avustus pysyvän työohjelman toteuttamiseksi.

Osan 2 mukaisesti otetaan toiminta-avustuksen määrittämisessä huomioon pelkästään valitun organisaation tavanomaisen toiminnan sujumiseksi välttämättömät toimintamenot kuten henkilöstökustannukset, yleiskustannukset (vuokrat, kiinteistöjen käyttökustannukset, välineet ja laitteet, toimistotarvikkeet, televiestintäkustannukset, postimaksut jne.), sisäisistä kokouksista aiheutuvat kustannukset, julkaisukustannukset ja tiedotuskustannukset.

Osan 2 mukaisesti myönnettävä toiminta-avustus ei saa kattaa kaikkia tukikelpoisia menoja sen kalenterivuoden aikana, jolle avustus myönnetään. Organisaatioiden, joita tämä osa koskee, on saatava vähintään 20 prosenttia talousarvioidensa rahoittamiseksi tarvittavista varoista muista kuin yhteisön lähteistä. Osarahoituksen osuuden määrä vahvistetaan vuosittain ehdotuspyynnöissä. Tämä osarahoitus voidaan antaa osittain tai kokonaan luontoissuorituksina edellyttäen, että luontoissuorituksen rahamääräistä arvoa ei arvioida todellisia kustannuksia korkeammaksi ja että tämä voidaan todentaa kirjanpitotosittein tai kyseisillä markkinoilla yleisesti vallitsevien kustannusten perusteella.

Varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetyn toiminta-avustuksen määrää alennetaan asteittain, jos sitä myönnetään uudestaan. Vähentäminen aloitetaan kolmannesta vuodesta, ja se on 2,5 prosenttia vuodessa. Tämän säännön, jota sovelletaan rajoittamatta edellä mainittua yhteisrahoitussääntöä, noudattaminen varmistetaan alentamalla yhteisön antaman yhteisrahoituksen prosenttiosuutta tietyn varainhoitovuoden avustuksesta edellisen varainhoitovuoden yhteisrahoitusosuuteen verrattuna vähintään 2,5 prosenttiyksikköä.

Osan 2 mukaisen toiminta-avustuksen saajat valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella.

Näin valittujen organisaatioiden kanssa voidaan tehdä kumppanuutta koskevia puitesopimuksia ohjelmakaudeksi. Puitesopimuksiin perustuvat erilliset avustukset myönnetään näissä sopimuksissa määriteltyjen menettelyjen mukaisesti.

Puitesopimukset eivät kuitenkaan sulje pois vuotuisia ehdotuspyyntöjä erillisten avustusten jakamiseksi.

Siirtymäsäännökset

Vuonna 2004 myönnettyjen avustusten osalta tukikelpoisuuskausi voi alkaa 1 päivänä tammikuuta 2004 siltä osin kuin menot eivät ole aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää eivätkä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää

Jos avustuksen saajan budjettivuosi alkaa ennen 1 päivää maaliskuuta, varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan sopimus on allekirjoitettava viimeistään neljän kuukauden kuluttua avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivästä, voidaan poiketa vuonna 2004. Tällöin toiminta-avustusta koskevat sopimukset tulee allekirjoittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004.

3. TUKIHAKEMUSTEN ARVIOINTIPERUSTEET

Tukihakemuksia arvioidaan seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hakemusten yhteensopivuus ohjelman tavoitteiden kanssa,

- ehdotettujen toimien laatu,

- toimilta odotettu nuoriin kohdistuva kerrannaisvaikutus,

- toteutettavien toimien maantieteellinen ulottuvuus,

- nuorten osallistuminen asianomaisten organisaatioiden rakenteisiin.

Komissio antaa hakemuksen esittäjille mahdollisuuden korjata muotovirheitä tietyn ajan kuluessa hakemuksen esittämisestä.

4. AVOIMUUS

Ohjelman mukaisten toimien mukaisesti myönnettävää avustusta saavan on ilmoitettava näkyvästi esimerkiksi kotisivuillaan tai vuosikertomuksessaan, että se on saanut tukea Euroopan unionin talousarviosta.

5. OHJELMAN HALLINNOINTI

Komissio voi kustannus-hyötyanalyysin perusteella päättää antaa ohjelman hallinnoinnin varainhoitoasetuksen 55 artiklan mukaisesti kokonaan tai osittain toimeenpanoviraston tehtäväksi. Se voi myös käyttää asiantuntijoita sekä suorittaa teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä, ja joka on ulkoistettu kulloinkin erikseen tehtävien palvelusopimusten nojalla, aiheutuvia menoja. Se voi myös rahoittaa tutkimuksia ja järjestää asiantuntijoiden kokouksia, joilla voidaan helpottaa ohjelman toteuttamista, sekä toteuttaa ohjelman tavoitteen täyttämiseen suoraan liittyviä tiedotus-, julkaisu- ja levittämistoimia.

6. TARKASTUKSET JA TODENTAMISET

Toiminta-avustuksen saajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki maksettujen kustannusten tositteet ja tarkastetut tilinpäätökset siltä vuodelta, jolle avustusta on myönnetty, viiden vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisesta. Avustuksen saajan on varmistettava, että yhteistyökumppaneiden tai jäsenjärjestöjen hallussa olevat tositteet saatetaan tarvittaessa komission saataville.

Komissio voi tarkastaa joko oman henkilöstönsä avulla tai nimeämänsä muun hyväksytyn ulkopuolisen tahon välityksellä, miten avustus on käytetty. Tarkastuksia voidaan toimittaa koko sopimuksen voimassaolon ajan ja viisi vuotta loppumaksun suorittamisen jälkeen. Komissio voi tarkastustulosten perusteella tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstölle sekä sen valtuuttamille ulkopuolisille henkilöille on järjestettävä asianmukainen pääsy avustuksen saajan tiloihin, ja on huolehdittava siitä, että he saavat käyttöönsä kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat tarkastustensa toimittamiseksi.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valvonta- ja tarkastustehtävissään samat oikeudet kuin komissiolla, erityisesti pääsy avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muilta väärinkäytöksiltä komissio voi suorittaa paikan päällä tarkastuksia ja todentamisia tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [1] mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 [2].

Varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä sovelletaan aina, kun mitään asetusta ei ole erityisesti mainittu tässä perussäädöksessä.

[1] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[2] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

--------------------------------------------------