32000D1934

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1934/2000/EY,

tehty 17 päivänä heinäkuuta 2000,

Euroopan kielten teemavuodesta 2001

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 ja 150 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

toimivat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Perustamissopimuksen johdanto-osassa todetaan, että jäsenvaltiot ovat "vakaasti päättäneet edistää kansojensa mahdollisimman korkeaa tiedontasoa luomalla laajat mahdollisuudet koulutuksen saantiin sekä jatkuvan koulutuksen avulla".

(2) Perustamissopimuksen 18 artiklassa vahvistetaan kaikille Euroopan unionin kansalaiselle oikeus "vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella". Kyky käyttää vieraita kieliä vaikuttaa olennaisesti kykyyn käyttää tätä oikeutta täysipainoisesti.

(3) Perustamissopimuksen 151 artiklan mukaan yhteisö myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi, pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta, ja ottaa kulttuuriset näkökohdat huomioon muiden perustamissopimuksen määräysten mukaisessa toiminnassaan. Näistä näkökohdista kieltä koskevat ovat erittäin tärkeitä.

(4) Kaikki Euroopan kielet sekä puhuttuina että kirjoitettuina ovat kulttuurisesti samanarvoisia ja yhtä arvokkaita ja muodostavat olennaisen osan Euroopan kulttuuria ja sivistystä.

(5) Kielikysymys on haaste Euroopan rakentamisessa, ja tähän liittyen Euroopan kielten teemavuoden tuloksista voidaan saada hyödyllistä tietoa, joka edistää huomattavasti kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta tukevien toimien kehittämistä.

(6) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaan unioni pitää arvossa perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa.

(7) Valtavan kirjallisen perinnön saatavuus alkukielellä edistäisi molemminpuolisen ymmärtämyksen kehittämistä ja antaisi unionin kansalaisuudelle konkreettista sisältöä.

(8) On tärkeää opetella kieliä, koska se lisää tietoisuutta kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja auttaa poistamaan muukalaisvihaa, rasismia, antisemitismiä ja suvaitsemattomuutta.

(9) Inhimillisten, kulttuuristen ja poliittisten etujen lisäksi kielten oppimiseen liittyy myös huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia.

(10) Äidinkielen hallinta sekä klassisten kielten, kuten latinan ja kreikan, taito voi auttaa muiden kielten oppimisessa.

(11) On tärkeää lisätä asiasta vastaavien julkisten ja yksityisten tahojen tietoisuutta kieltenopetuksen helpon saatavuuden tärkeydestä.

(12) Neuvosto tähdensi kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa 12 päivänä kesäkuuta 1995 antamissaan päätelmissä, että unionissa on säilytettävä kielellinen monimuotoisuus ja edistettävä sen monikielisyyttä tasapuolisesti kaikkia unionin kieliä kunnioittaen ja toissijaisuusperiaate huomioon ottaen. Vuoden 1996 julistamisesta Elinikäisen oppimisen vuodeksi Euroopassa 23 päivänä lokakuuta 1995 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2493/95/EY(5) korostetaan elinikäisen oppimisen merkitystä taitojen, myös kielellisten taitojen kehittämisessä koko yksilön eliniän ajan.

(13) Komission vuonna 1995 julkaisemassa valkoisessa kirjassa "Opettaminen ja oppiminen kohti kognitiivista yhteiskuntaa" asetetaan neljänneksi tavoitteeksi, että jokainen hallitsee kolme yhteisössä käytettävää kieltä. Vuonna 1996 julkaistussa komission vihreässä kirjassa "Koulutus - Ammattikoulutus - Tutkimus - Kansainvälisen liikkuvuuden esteet" todetaan, että "vähintään kahden yhteisön kielen hallitsemisesta on tullut ehdoton edellytys, joka antaa unionin kansalaisille mahdollisuuden hyötyä sisämarkkinoiden toteuttamisen myötä tarjoutuvista uusista ammatillisista ja henkilökohtaisista mahdollisuuksista".

(14) Euroopan unionin valtioiden eri opetusjärjestelmien sisällä tapahtuvan kielten oppimisen ja opettamisen monipuolistamisesta sekä laadun parantamisesta annetussa neuvoston 31 päivänä maaliskuuta 1995 antamassa päätöslauselmassa(6) todetaan, että oppilailla olisi oppivelvollisuuden yhteydessä yleensä oltava mahdollisuus opiskella äidinkielensä lisäksi kahta Euroopan unionin kieltä kumpaakin vähintään kahden peräkkäisen vuoden ajan ja mahdollisuuksien mukaan pitempään.

(15) Heinäkuun 28 päivänä 1989 tehdyllä neuvoston päätöksellä 89/489/ETY(7) hyväksyttyyn Lingua-ohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä vahvistettiin päätöksellä N:o 819/95/EY(8) ja ne liitettiin osittain Sokrates-ohjelman laaja-alaisiin toimintamuotoihin. Nämä toimenpiteet ovat parantaneet unionissa käytettävien kielten tuntemusta sekä lisänneet näin unionin kansojen yhteisymmärrystä ja solidaarisuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksessään N:o 253/2000/EY(9) ehdottaneet, että toimenpiteitä kehitetään edelleen ja vahvistetaan Sokrates-toimintaohjelman toisessa vaiheessa.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemällä päätöksellä 94/819/EY(10) hyväksytty Leonardo da Vinci -toimintaohjelma on Lingua-ohjelman tulosten pohjalta tukenut toimia, joiden tavoitteena on kielellisten taitojen kehittäminen ammattikoulutuksen kautta. Tätä tukea kehitetään ja vahvistetaan Leonardo da Vinci -toimintaohjelman toisessa vaiheessa, joka hyväksyttiin neuvoston päätöksellä 99/382/EY(11).

(17) Päätöksellä N:o 508/2000/EY(12) hyväksytty Kulttuuri 2000 -ohjelma parantaa myös molemminpuolista tietämystä Euroopan kansojen kulttuurin saavutuksista, erityisesti korostamalla kulttuurin monimuotoisuutta sekä monikielisyyttä.

(18) Neuvoston päätöksellä 96/664/EY(13) hyväksyttiin monivuotinen ohjelma yhteisön kielellisen monimuotoisuuden merkityksen korostamiseksi tietoyhteiskunnassa.

(19) Henkilöiden vapaata liikkuvuutta käsitellyt korkean tason asiantuntijaryhmä pitää komissiolle 18 päivänä maaliskuuta 1997 esitetyssä raportissa kielten moninaisuutta Euroopassa aarteena, joka on turvattava, sekä esitti toimenpiteitä kielikoulutuksen ja kielten käytön edistämiseksi yhteisössä.

(20) Perustamissopimuksen 5 artiklassa määritellyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita muun muassa sen vuoksi, että tarvitaan yhtenäistä koko yhteisön laajuista tiedotuskampanjaa, jolla vältetään päällekkäisyyttä ja saadaan aikaan mittakaavaetuja. Yhteisön toiminnan kansainvälisen luonteen vuoksi nämä tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa yhteisön tasolla. Tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteitten saavuttamiseksi.

(21) On kuitenkin myös tärkeää suunnitella kiinteää yhteistyötä ja yhteensovittamista komission ja jäsenvaltioiden välillä, jotta tuetaan eurooppalaisia toimia paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti pienemmän mittakaavan toimilla, jotka saattavat sopia paremmin yhteen tiettyjen kohderyhmien tarpeiden ja erityistilanteiden kanssa lisäten samalla kulttuurista monimuotoisuutta.

(22) Asianmukainen yhteistyö Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston välillä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa yhteisön tasolla toteutettavan toiminnan ja toisaalta Euroopan neuvoston toimien johdonmukaisuus. Tämä yhteistyö mainitaan nimenomaisesti perustamissopimuksen 149 artiklassa.

(23) On tärkeää ottaa huomioon, että Euroopan kielten teemavuosi järjestetään juuri valmistauduttaessa unionin laajentumiseen.

(24) Tällä päätöksellä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka 6 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(14) 33 kohdan mukaisesti ovat ensisijainen ohje budjettivallan käyttäjälle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(25) Toukokuun 4 päivänä 1999 annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa(15) vahvistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyyn yhteispäätösmenettelyyn sovellettavat käytännön menettelytavat.

(26) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(16) mukaisesti,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan kielten teemavuosi

1. Vuosi 2001 julistetaan Euroopan kielten teemavuodeksi.

2. Euroopan kielten teemavuoden aikana toteutetaan kieliin liittyviä tiedotus- ja edistämistoimia, joilla pyritään rohkaisemaan kaikkia jäsenvaltioiden alueella asuvia henkilöitä kielten opiskeluun. Nämä toimenpiteet käsittävät yhteisön virallisten kielten lisäksi iirin, letzeburgin sekä muita kieliä, jotka jäsenvaltiot nimeävät tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten.

2 artikla

Tavoitteet

Euroopan kielten teemavuoden tavoitteena on:

a) saada väestö tietoiseksi Euroopan unionin rikkaan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkityksellisyydestä sekä tämän rikkauden sivistyksellisestä ja kulttuurisesta arvosta ottaen huomioon periaate, jonka mukaan kaikilla kielillä on sama kulttuurinen arvo ja ne ovat muutoinkin yhtä arvokkaita;

b) edistää monikielisyyttä;

c) tiedottaa mahdollisimman laajalti monien kielten hallinnan tuomista hyödyistä ja sen keskeisestä merkityksestä yksilöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen (ensimmäisen työpaikan haku mukaan lukien) kehityksen ja kulttuurienvälisen yhteisymmärryksen kannalta sekä pyrittäessä hyödyntämään unionin kansalaisuuteen perustuvia oikeuksia täysimittaisesti ja lisäämään yksittäisten ihmisten, yritysten ja koko yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista potentiaalia. Kohteina ovat muun muassa koululaiset ja opiskelijat, vanhemmat, työntekijät, työnhakijat, tiettyjä kieliä puhuvat, raja-alueiden ja syrjäisimpien alueiden asukkaat, kulttuurijärjestöt, muita huonommassa asemassa olevat sosiaaliset ryhmät ja maahanmuuttajat;

d) edistää mahdollisesti jo esikoulusta ja alaluokilta lähtien kaikkien jäsenvaltioiden alueella asuvien mahdollisuuksia elinikäiseen kielten oppimiseen ja kielen käyttöön liittyvien erityisten, esimerkiksi ammatillisten taitojen hankkimiseen iästä, taustasta, sosiaalisesta asemasta tai aiemmasta koulutuksesta ja tutkinnoista riippumatta; ja

e) kerätä ja levittää tietoja kieltenopetuksesta ja -opiskelusta samoin kuin niistä taidoista, (erityisesti innovatiivisista) menetelmistä ja välineistä, jotka auttavat opetusta ja opiskelua - tämä käsittää myös menetelmät ja välineet, jotka on kehitetty yhteisön muiden toimien ja aloitteiden yhteydessä - ja/tai helpottavat erikielisten ihmisten keskinäistä kommunikointia.

3 artikla

Toimien sisältö

Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteitten saavuttamiseksi toteutettaviin toimiin sisältyvät erityisesti:

- yhteisen tunnuksen ja tunnuslauseiden käyttö yhdessä Euroopan neuvoston kanssa 10 artiklan säännösten mukaisesti,

- yhteisön laajuinen tiedotuskampanja, sekä

- kokousten, kilpailujen ja muun toiminnan järjestäminen sekä palkinnot.

Nämä toimet esitetään liitteessä.

4 artikla

Päätöksen täytäntöönpano ja yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

1. Komissio valvoo tämän päätöksen nojalla toteuttavien yhteisön toimien täytäntöönpanoa.

2. Kukin jäsenvaltio nimeää yhden tai useamman asianmukaisen elimen, joka vastaa Euroopan kielten teemavuoteen osallistumisesta sekä tämän päätöksen mukaisten toimien yhteensovittamisesta ja täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, myös avustamalla 7 artiklassa tarkoitetun valintamenettelyn toteuttamisessa.

5 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6 artikla

Rahoitusjärjestelyt

1. Toimiin, sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä olevan I osan A jaksossa, voidaan myöntää 100 prosentin rahoitus Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta.

2. Toimiin, sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä olevan I osan B jaksossa, voidaan myöntää Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta yhteisrahoitusta määrä, joka vastaa enintään 50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista.

7 artikla

Hakemis- ja valintamenettely

1. Haettaessa toimelle 6 artiklan 2 kohdan nojalla yhteisrahoitusta Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta hakemukset on toimitettava komissiolle 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetyn elimen tai elinten kautta. Hakemukset sisältävät tiedot, joiden avulla lopputuloksia voidaan arvioida objektiivisin perustein. Komission on mahdollisimman suurelta osin otettava huomioon kyseisten elinten esittämä arvio.

2. Komissio päättää toimille 6 artiklan nojalla myönnettävästä kokonais- tai yhteisrahoituksesta 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Komissio varmistaa, että rahoitus jaetaan tasaisesti jäsenvaltioiden ja tarvittaessa 1 artiklassa tarkoitettujen kielten sekä asiaan liittyvien eri toiminta-alojen kesken.

3. Komissio takaa (kansallisten ja alueellisten toimipisteidensä välityksellä) yhteistyössä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa, että hakemusten tekoon liittyvät määräajat ovat riittäviä ja että hakemuksia koskevat ilmoitukset levitetään mahdollisimman laajalti.

8 artikla

Yhtenäisyys

Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että:

- tässä päätöksessä säädetyt toimet ovat johdonmukaisia yhteisön muiden, erityisesti koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä kulttuuriin liittyvien toimien ja aloitteiden kanssa,

- varmistetaan Euroopan kielten teemavuoden ja muiden olemassa olevien yhteisön, kansallisten ja alueellisten aloitteiden ja voimavarojen mahdollisimman suuri keskinäinen täydentävyys, sikäli kuin näillä aloitteilla ja voimavaroilla voidaan edistää teemavuoden tavoitteiden saavuttamista.

9 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteiksi tämän ohjelman täytäntöönpanoa varten 1 päivänä tammikuuta 2001 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2001 päättyväksi kaudeksi vahvistetaan 8 miljoonaa euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

10 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio voi Euroopan kielten teemavuoden puitteissa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Erityisesti tehdään läheistä yhteistyötä ja yhteensovittamista Euroopan neuvoston kanssa, ja sen kanssa toteutetaan yhteisiä aloitteita Euroopan kansojen välisten siteiden vahvistamiseksi.

11 artikla

Seuranta ja arviointi

Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle yksityiskohtaisen ja perusteltuja tietoja sisältävän kertomuksen tässä päätöksessä säädettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä näitä toimia koskevan yleisarvion.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2000.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

N. Fontaine

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. Glavany

(1) EYVL C 56 E, 29.2.2000, s. 62.

(2) EYVL C 51, 23.2.2000, s. 53.

(3) Lausunto annettu 17. helmikuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 13. huhtikuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 8. kesäkuuta 2000.

(5) EYVL L 256, 26.10.1995, s. 45.

(6) EYVL C 207, 12.8.1995, s. 1.

(7) EYVL L 239, 16.8.1989, s. 24.

(8) EYVL L 87, 20.4.1995, s. 10, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 576/98/EY (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 1).

(9) EYVL L 28, 3.2.2000, s. 1.

(10) Neuvoston päätös 94/819/EY, tehty 6 päivänä joulukuuta 1994, toimintaohjelmasta Euroopan yhteisön ammatillista koulutusta koskevan politiikan toteuttamiseksi (EYVL L 340, 29.12.1994, s. 8).

(11) EYVL L 146, 11.6.1999, s. 33.

(12) EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1.

(13) EYVL L 306, 28.11.1996, s. 40.

(14) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(15) EYVL C 148, 28.5.1999, s. 1.

(16) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

LIITE

I Tämän päätöksen 3 artiklassa tarkoitettujen toimien luonne

A Toimet, joille voidaan myöntää 100 prosentin rahoitus Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta. (Näihin toimiin voidaan ohjeellisesti osoittaa kokonaistalousarviosta 40 prosentin osuus, jota komissio voi mukauttaa 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.)

1. Kokoukset ja tapahtumat

a) yhteisön tasoisten kokousten ja tietoisuutta kielellisestä monimuotoisuudesta edistävien tapahtumien järjestäminen, erityisesti teemavuoden tapahtumien avaaminen ja päättäminen,

b) yhden tai useamman Euroopan kielten teemavuotta esittelevän tilaisuuden järjestäminen kussakin jäsenvaltiossa, tarkoituksena saavuttaa suuri joukko erilaisen sosiaalisen taustan omaavia henkilöitä.

2. Tiedotus- ja edistämiskampanjat, joihin sisältyy

a) tunnuksen ja tunnuslauseiden laatiminen Euroopan kielten teemavuodelle käytettäviksi kaiken teemavuoteen liittyvän toiminnan yhteydessä,

b) yhteisön laajuinen tiedotuskampanja, johon kuuluu erityisesti interaktiivisen verkkosivun luominen sekä hankkeita koskevien tietojen levittäminen (mukaan lukien C jaksossa tarkoitetut toimet),

c) myös heikoimmassa asemassa olevien saatavilla olevan sellaisen tiedotusmateriaalin laatiminen, joka koskee tehokasta opetus- ja opiskelutekniikkaa sekä menestyksekkään kieltenopiskelun edellytyksiä ja joka on tarkoitettu käytettäväksi koko yhteisössä,

d) Euroopan kielten teemavuoden saavutuksia ja sen teemoista saatavia kokemuksia esiin tuovien Euroopan laajuisten kilpailujen järjestäminen.

3. Muut toimet:

Yhteisön laajuiset selvitykset ja tutkimukset, joilla pyritään erityisesti

- tuomaan paremmin esille kieliin (viittomakielet ja klassiset kielet mukaan lukien) ja niiden käyttöön (tieteellinen käyttö ja yliopistokäyttö mukaan lukien) sekä kieltenopetukseen ja -opiskeluun ja niihin yhteydessä olevien taitojen omaksumiseen liittyvä tilanne Euroopassa; tämä koskee mahdollisuuksien mukaan kaikkia 1 artiklassa tarkoitettuja kieliä,

- tuomaan paremmin esille eri kohderyhmien (kaksikielisillä alueilla olevat mukaan lukien) kielten oppimiseen liittyvät odotukset ja keinot, joilla yhteisö voisi täyttää edellä mainitut odotukset,

- tekemään Euroopan kielten teemavuoden tehokkuudesta ja vaikutuksista arvioita, jotka perustuvat tutkimuksiin parhaimmista käytännöistä kielten opetuksessa ja oppimisessa sekä levittämään niiden tuloksia jäsenvaltioissa.

B Toimet, joille voidaan myöntää yhteisrahoitusta Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta. (Näihin toimiin voidaan ohjeellisesti osoittaa kokonaistalousarviosta 60 prosentin osuus, jota komissio voi mukauttaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.)

Paikallisille, alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille toimille voidaan tietyin edellytyksin myöntää rahoitusta Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta enintään 50 prosenttia niiden kustannuksista ehdotetun toimen luonteen ja sisällön mukaan. Tällaisia toimia voivat olla erityisesti seuraavat:

1. Euroopan kielten teemavuoden tavoitteisiin liittyvät tapahtumat.

2. Muut kuin A jaksossa kuvatut tiedotustoimet ja hyvien toimintatapojen levittämiseen liittyvät toimet.

3. Palkinnot ja kilpailujen järjestäminen.

4. Muut kuin A jaksossa mainitut selvitykset ja tutkimukset.

5. Muut kieltenopetusta ja -opiskelua edistävät toimet, mikäli toimiin ei ole saatavissa rahoitusta käynnissä olevista yhteisön ohjelmista tai aloitteista.

C Toimet, jotka eivät saa rahoitustukea Euroopan unionin yhteisestä talousarviosta

Yhteisö antaa moraalisen tukensa, johon kuuluu kirjallinen valtuutus käyttää Euroopan kielten teemavuoden tunnusta ja muuta siihen liittyvää aineistoa, julkisten tai yksityisten organisaatioiden aloitteille, sikäli kuin organisaatiot pystyvät komissiota tyydyttävällä tavalla osoittamaan, että aloitteet ovat käynnissä vuoden 2001 aikana ja todennäköisesti auttavat merkittävästi eurooppalaisen teemavuoden yhden tai useamman tavoitteen saavuttamisessa.

II Tekninen apu

Toimia toteuttaessaan komissio voi käyttää avuksi teknistä apua tarjoavia organisaatioita, jolloin rahoitus voidaan antaa ohjelman kokonaismäärärahoista. Komissio voi samoin ehdoin käyttää myös asiantuntija-apua. Komissio kuulee 5 artiklassa säädettyä komiteaa tämän teknisen avun rahoitusvaikutuksista.