EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31994R3286
Council Regulation (EC) No 3286/94 of 22 December 1994 laying down Community procedures in the field of the common commercial policy in order to ensure the exercise of the Community's rights under international trade rules, in particular those established under the auspices of the World Trade Organization
Neuvoston asetus (EY) N:o 3286/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi
Neuvoston asetus (EY) N:o 3286/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi
OJ L 349, 31.12.1994, p. 71–78
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 11 Volume 034 P. 66 - 73
Special edition in Swedish: Chapter 11 Volume 034 P. 66 - 73
Special edition in Czech: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Estonian: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Latvian: Chapter 11 Volume 021 P. 388 - 395
Special edition in Lithuanian: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Hungarian Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Maltese: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Polish: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Slovak: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Slovene: Chapter 11 Volume 021 P. 400 - 407
Special edition in Bulgarian: Chapter 11 Volume 011 P. 23 - 30
Special edition in Romanian: Chapter 11 Volume 011 P. 23 - 30
Special edition in Croatian: Chapter 11 Volume 033 P. 11 - 18
No longer in force, Date of end of validity: 04/11/2015; Kumoaja 32015R1843
Neuvoston asetus (EY) N:o 3286/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi
Virallinen lehti nro L 349 , 31/12/1994 s. 0071 - 0078
Suomenk. erityispainos Alue 11 Nide 34 s. 0066
Ruotsink. erityispainos Alue 11 Nide 34 s. 0066
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 3286/94, annettu 22 päivänä joulukuuta 1994, yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 113 artiklan, ottaa huomioon maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevat säännökset sekä perustamissopimuksen 235 artiklan nojalla annetut säännökset, joita sovelletaan maataloustuotteiden jalostuksessa syntyneisiin tuotteisiin, sekä erityisesti näiden sääntöjen määräykset, jotka antavat mahdollisuuden poiketa siitä yleisestä periaatteesta, että määrällinen rajoitus tai sitä vaikutukseltaan vastaava toimenpide voidaan korvata ainoastaan näissä säännöissä tarkoitetuilla toimenpiteillä, ottaa huomioon komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1), sekä katsoo, että yhteisen kauppapolitiikan on perustuttava yhtenäisille periaatteille, erityisesti kaupallisen suojan osalta, yhteisen kauppapolitiikan lujittamisesta erityisesti suojauduttaessa laittomilta kauppatavoilta 17 päivänä syyskuuta 1984 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2641/84(2) säädettyjen menetelmien perusteella yhteisö voi: - vastata laittomiin kauppatapoihin niistä aiheutuvien vahinkojen poistamiseksi, - varmistaa, että yhteisön oikeuksia käytetään täysimääräisesti kolmansien maiden kauppatapojen osalta, asetuksen (ETY) 2641/84 soveltamisesta saatu kokemus osoittaa, että on tarpeen poistaa kolmansien maiden asettamat kaupan esteet ja että mainitun asetuksen lähestymistapa ei ole osoittautunut täysin tehokkaaksi, näin ollen on tarpeen täydentää ja parantaa yhteisön menettelyjä, jotta yhteisö voisi käyttää täysimääräisesti kansainvälisen kaupan säännöissä sille annettuja oikeuksia, kansainvälisen kaupan säännöt on pääasiassa WTO:n valvonnassa vahvistettu ja WTO-sopimuksen liitteissä annettu, mutta myös mihin tahansa muuhun yhteisön tekemään kuuluvat, joissa määritellään yhteisön ja kolmansien maiden välisessä kaupassa sovellettavat säännöt; olisi täsmennettävä sopimustyypit, joita "kansainvälisen kaupan säännöt" koskevat, edellä mainittujen yhteisön menettelyjen on perustuttava yhteisön oikeuden mukaiseen oikeudelliseen järjestelmään, joka on täysin avoin ja takaa sen, että päätös vedota yhteisön oikeuksiin kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaisesti perustuu tosiasioihin ja oikeudelliseen analyysiin, tämän järjestelmän tarkoituksena on luoda menettely, jolla pyydetään yhteisön toimielimiä vastustamaan kolmansien maiden asettamia kaupan esteitä, jotka aiheuttavat vahinkoa tai kielteisiä kaupallisia vaikutuksia, jos on olemassa oikeus toimintaan tällaisten esteiden suhteen kansainvälisen kaupan säännöissä, jäsenvaltioiden oikeus turvautua tällaiseen järjestelmään ei saa estää niitä esittämästä samanlaisia tai samankaltaisia kysymyksiä muiden olemassa olevien yhteisön menettelyjen avulla, ja erityisesti perustamissopimuksen 113 artiklassa perustetulle komitealle, olisi otettava huomioon perustamissopimuksen 113 artiklassa perustetun komitean hallinnollinen asema laadittaessa lausuntoa yhteisön toimielimille kaikista kansainvälisen kaupan kysymyksistä; näin ollen tälle komitealle on tiedotettava yksittäisten tapausten etenemisestä, jotta se voisi tutkia niiden laajempia poliittisia vaikutuksia, lisäksi, kun jonkun kolmannen maan kanssa tehty sopimus tuntuu olevan asianmukaisin keino ratkaista kaupan esteestä aiheutunut ristiriita, keskusteluja tästä asiasta on käytävä perustamissopimuksen 113 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti, erityisesti neuvottelemalla siinä perustetun komitean kanssa, olisi myös vahvistettava, että yhteisön on toimittava noudattaen kansainvälisiä velvoitteitaan ja, jos nämä velvoitteet johtuvat sopimuksista, ylläpidettävä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka on pyritty saamaan aikaan näillä sopimuksilla, olisi myös vahvistettava, että kyseisten menettelyjen yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden on oltava yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, rajoittamatta kuitenkaan muita toimenpiteitä tapauksissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka voidaan toteuttaa suoraan perustamissopimuksen 113 artiklan nojalla, olisi myös vahvistettava tässä asetuksessa säädetty tutkimusmenettely, erityisesti yhteisön viranomaisten ja kyseisten osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä edellytykset, joilla osapuolet, joita asia koskee voivat saada tietoja ja pyytää saada tietoja olennaisista tosiseikoista ja tutkimusmenettelystä johtuvista seikoista, tämän asetuksen nojalla toteuttamassaan toiminnassa yhteisön on noudatettava tässä asetuksessa säädettyyn nopean ja tehokkaan toiminnan takaaviin päätöksentekojärjestelmiin, ja kolmansien maiden asettamien kaupan esteiden osalta komissio ja neuvosto toimivat yhteisön kansainvälisten oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti vain silloin, kun yhteisön edut vaativat asiaan puuttumista; näitä etuja arvioidessaan komissio ja neuvosto ottavat huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten ilmaisemat mielipiteet,ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Tavoitteet Tällä asetuksella perustetaan yhteisön yhteisen kauppapolitiikan menettelyt, joiden perusteella yhteisö voi käyttää kansainvälisen kaupan säännöissä, erityisesti Maailman kauppajärjestön säännöissä sille annettuja oikeuksia, jollei kansainvälisten velvoitteiden ja menettelyjen noudattamisesta muuta johdu: a) vastustaa yhteisön markkinoihin vaikuttavia kaupan esteitä niistä johtuvan vahingon poistamiseksi; b) vastustaa kolmannen maan markkinoihin vaikuttavia kaupan esteitä niistä johtuvien epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten poistamiseksi; Näitä menettelyjä sovelletaan erityisesti kansainvälisten riitojen kansainvälisten sovittelumenettelyjen aloittamiseen, kulkuun ja päättymiseen yhteisessä kauppapolitiikassa. 2 artikla Määritelmät 1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan "kaupan esteellä" kaikkia kolmannen maan käyttöön ottamia tai harjoittamia kaupallisia käytäntöjä, joiden harjoittamisen oikeus kuuluu kansainvälisten kaupallisten sääntöjen soveltamisalaan. Sellainen oikeus on voimassa silloin, kun kansainvälisillä kaupallisilla säännöillä kielletään nimenomaisesti jokin käytäntö tai myönnetään vahinkoa kärsineelle osapuolelle oikeus pyrkiä poistamaan kyseisen käytännön vaikutukset. 2. Jollei 8 kohdasta muuta johdu, tässä asetuksessa tarkoitetaan "yhteisön oikeuksilla" kansainvälisiä kaupallisia oikeuksia, joihin yhteisö voi turvautua kansainvälisten kaupallisten sääntöjen nojalla. Tässä yhteydessä "kansainvälisillä kaupallisilla säännöillä" tarkoitetaan WTO:n vahvistamia sääntöjä, jotka esitetään WTO-sopimuksen liitteissä, mutta kyseessä voivat olla myös toisen sellaisen sopimuksen säännöt, jossa yhteisö on osapuolena ja joka säätelee yhteisön ja kolmansien maiden välistä kauppaa. 3. Tässä asetuksessa tarkoitetaan "vahingolla" kaikkea merkittävää vahinkoa, jonka kaupan este aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin tuotteen tai palvelun suhteen yhteisön teollisuudelle yhteisön markkinoilla. 4. Tässä asetuksessa tarkoitetaan "epäsuotuisilla kaupallisilla vaikutuksilla" vaikutuksia, joita kaupan este aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa jonkin tuotteen tai palvelun osalta yhteisön yrityksille kolmannen maan markkinoilla ja joilla on merkittävä vaikutus yhteisön tai yhteisön jonkin alueen talouteen tai johonkin taloudenalaan. Yhteisön toimielinten toiminnan aloittamiseksi ei sinänsä riitä, että valituksen tehnyt kärsii epäsuotuisista vaikutuksista. 5. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ilmaisulla "yhteisön teollisuus" kaikkia yhteisön tuottajia tai toimittajia: - jotka tuottavat tai toimittavat kaupan esteen kohteena olevia tuotteita tai palveluja vastaavia tai niitä muistuttavia tuotteita tai palveluja tai - jotka tuottavat tai toimittavat kaupan esteen kohteena olevien tuotteiden tai palvelujen kanssa välittömästi kilpailevia tuotteita tai palveluja tai - jotka ovat kaupan esteen kohteena olevan tuotteen kuluttajia tai jalostajia tai kaupan esteen kohteena olevan palvelun kuluttajia tai käyttäjiä, tai kaikkia niitä tuottajia tai toimittajia, joiden yhdistetty tuotanto edustaa huomattavan suurta osuutta yhteisön kyseisten tuotteiden tai palvelujen kokonaistuotannosta. Kuitenkin: a) jos tuottajat tai toimittajat ovat etuyhteydessä viejiin tai tuojiin tai ovat itse kaupan esteiden väitettynä kohteena olevan tuotteen tai palvelun tuojia, ilmaisun "yhteisön teollisuus" voidaan tulkita viittaavan muihin tuottajiin tai toimittajiin; b) tietyissä erityisolosuhteissa yhteisön tietyn alueen tuottajia tai toimittajia voidaan pitää yhteisön teollisuuden edustajina, jos niiden yhdistetty tuotanto edustaa huomattavan suurta osaa kyseisen tuotteen tai palvelun tuotannosta siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, joissa alue sijaitsee, jos kaupan esteen vaikutus keskittyy tähän jäsenvaltioon tai näihin jäsenvaltioihin. 6. Tässä asetuksessa tarkoitetaan "yhteisön yrityksellä" jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti muodostettua kaupan esteen kohteena olevien tavaroiden tuottamiseen tai palvelujen toimittamiseen välittömästi liittyvää yhtiötä, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääkonttori sijaitsevat yhteisössä. 7. Tässä asetuksessa ilmaisu "palvelujen toimittaja" sekä merkityksessä "yhteisön teollisuus", sellaisena kuin se on määritelty 5 kohdassa, että merkityksessä "yhteisön yritys", sellaisena kuin se on määritelty 6 kohdassa, ei rajoita tietyn palvelun toimittamisen jäsenvaltion lainsäädännön tai sääntöjen mukaista mahdollista ei-kaupallista luonnetta. 8. Tässä asetuksessa "palveluilla" tarkoitetaan palveluja, joista yhteisö on voinut tehdä kansainvälisiä sopimuksia perustamissopimuksen 113 artiklan mukaisesti. 3 artikla Yhteisön teollisuuden puolesta tehty valitus 1. Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö sekä yhteisö, joka ei ole oikeushenkilö, joka toimii yhteisön teollisuuden puolesta ja joka katsoo kärsineensä vahinkoa yhteisön markkinoihin vaikuttavista kaupan esteistä, voi tehdä asiasta kirjallisen valituksen. 2. Valituksessa on oltava riittävät todisteet kaupan esteen olemassaolosta sekä siitä aiheutuvasta vahingosta. Todiste vahingosta on esitettävä, mikäli mahdollista, 10 artiklassa tarkoitettujen tekijöiden esimerkeistä tehdyn luettelon perusteella. 4 artikla Yhteisön yritysten puolesta tehty valitus 1. Yhteisön yritys tai yhteisö, joka on tai ei ole oikeushenkilö, joka toimii yhteisön yhden tai useamman yrityksen puolesta ja joka katsoo, että nämä yritykset ovat kärsineet kaupan esteiden aiheuttamista, kolmannen maan markkinoille vaikuttavista epäsuotuisista kaupallisista vaikutteista, voi tehdä asiasta kirjallisen valituksen. Tämä valitus voidaan ottaa vastaan vain, jos syyksi ilmoitettu kaupan este kuuluu monenvälisessä kauppasopimuksessa olevien kansainvälisen kaupan sääntöjen soveltamisalaan. 2. Valituksessa on oltava riittävät todisteet kaupan esteiden olemassaolosta sekä niistä aiheutuvista epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista. Todisteet epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista on esitettävä, mikäli mahdollista, 10 artiklassa tarkoitettujen tekijöiden esimerkeistä tehdyn luettelon perusteella. 5 artikla Menettelyt valitusten esittämiseksi 1. Valitus osoitetaan komissiolle, joka toimittaa siitä jäljennöksen jäsenvaltioille. 2. Valitus voidaan perua, jolloin menettely voidaan päättää, jollei menettelyn päättäminen ole yhteisöjen etujen mukaista. 3. Jos kuulemisen jälkeen vaikuttaa siltä, että valituksessa ei esitetä riittävästi todisteita, jotka oikeuttaisivat aloittamaan tutkimuksen, valituksen tehneelle on ilmoitettava asiasta. 4. Komissio päättää mahdollisimman pian yhteisön tutkimusmenettelyn aloittamisesta 3 tai 4 artiklan mukaisesti esitetyn valituksen johdosta, ja tavallisesti valituksen esittämistä seuraavan neljänkymmenenviiden päivän kuluessa. Määräaikaa voidaan lykätä valituksen tehneen pyynnöstä tai suostumuksella, jotta voitaisiin kerätä valituksen tehneen asiakirjojen luotettavuuden täydelliseksi arvioimiseksi tarvittavina pidettävät täydentävät tiedot. 6 artikla Jäsenvaltion tekemä asian vireillepano 1. Jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota aloittamaan 1 artiklassa tarkoitetut menettelyt. 2. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle hakemuksen tueksi riittävät todisteet kaupan esteistä ja niistä johtuvista vaikutuksista. Todisteet vahingosta tai epäsuotuisista kaupallisista vaikutuksista on esitettävä, mikäli mahdollista, 10 artiklassa tarkoitettujen tekijöiden esimerkeistä tehdyn luettelon perusteella. 3. Komissio ilmoittaa muille jäsenvaltioille viipymättä näistä pyynnöistä. 4. Jos kuulemisen jälkeen vaikuttaa siltä, että pyynnössä ei esitetä riittävästi todisteita, jotka oikeuttaisivat aloittamaan tutkimuksen, jäsenvaltiolle ilmoitetaan asiasta. 5. Komissio päättää mahdollisimman pian yhteisön tutkimusmenettelyn aloittamisesta jäsenvaltion 6 artiklan mukaisesti tekemän vireillepanon johdosta, ja tavallisesti valituksen esittämistä seuraavan neljänkymmenenviiden päivän kuluessa. Määräaikaa voidaan lykätä vireillepanon tehneen jäsenvaltion pyynnöstä tai suostumuksella, jotta voitaisiin kerätä jäsenvaltion esittämien asiakirjojen luotettavuuden täydelliseksi arvioimiseksi tarvittavina pidettävät täydentävät tiedot. 7 artikla Neuvottelumenettely 1. Tässä asetuksessa tarkoitettuja neuvotteluja varten perustetaan neuvoa-antava komitea, jäljempänä "komitea", joka muodostuu kunkin jäsenvaltion edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. 2. Neuvottelut aloitetaan välittömästi tai joka tapauksessa tässä asetuksessa vahvistetun ajan kuluessa joko jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta. Komitean puheenjohtaja toimittaa jäsenvaltioille mahdollisimman nopeasti kaikki sen hallussa olevat asiaa koskevat tiedot. Komissio saattaa nämä tiedot perustamissopimuksen 113 artiklassa esitetyn erityiskomitean tietoon, jotta se voisi tutkia vaikutukset yhteiseen kauppapolitiikkaan. 3. Komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja. 4. Tarvittaessa neuvotteluja voidaan käydä kirjallisesti. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa kirjallisesti jäsenvaltioille, jotka voivat kahdeksan työpäivän kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet ilmoituksen, antaa lausuntonsa kirjallisesti tai pyytää suullista kuulemista, jonka puheenjohtaja järjestää, jos se voidaan pitää tässä asetuksessa vahvistetussa määräajassa. 8 artikla Yhteisön tutkimusmenettely 1. Jos komissiosta kuulemisen päätyttyä vaikuttaa siltä, että on olemassa riittävästi todisteita, jotka oikeuttavat aloittamaan tutkimusmenettelyn, ja jos tämä on tarpeen yhteisön etujen kannalta, komissio toimii seuraavasti: a) se ilmoittaa tutkimusmenettelyn aloittamisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; tässä ilmoituksessa osoitetaan tuote tai palvelu ja kyseiset maat, siinä on tiivistelmä saaduista tiedoista ja siinä täsmennetään, että kaikki tarvittavat tiedot on toimitettava komissiolle; siinä vahvistetaan määräaika, jonka kuluessa osapuolet, joita asia koskee, voivat ilmoittaa kirjallisesti näkemyksistään ja pyytää, että komissio kuulee heitä suullisesti 5 kohdan mukaisesti; b) se ilmoittaa virallisesti menettelyn kohteena olevan maan tai olevien maiden edustajille, joiden kanssa voidaan tarvittaessa neuvotella; c) se suorittaa tutkimuksen yhteisön tasolla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. 2. a) Tarvittaessa komissio tutkii kaikkia niitä tietoja, joita se pitää tarpeellisina, ja pyrkii todentamaan nämä tiedot viejien, kauppiaiden, tuottajien, kaupallisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa, jos kyseiset yritykset tai järjestöt antavat siihen suostumuksensa. b) Tarvittaessa komissio tekee tutkimuksia kolmansien maiden alueella, jos kyseisten maiden hallituksille on ilmoitettu virallisesti asiasta ja jos nämä eivät vastusta tutkimuksia kohtuullisessa ajassa. c) Komissiota avustavat sen tutkimuksissa niiden jäsenvaltioiden edustajat, joiden alueella todentaminen tehdään, jos kyseinen jäsenvaltio sitä pyytää. 3. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle sen pyynnöstä ja noudattaen sen määrittelemiä yksityiskohtaisia sääntöjä kaikki tutkimuksessa tarvittavat tiedot. 4. a) Valituksen tehneet sekä kyseiset viejät ja tuojat sekä kyseisen maan tai kyseisten maiden edustajat voivat tutustua kaikkiin komissiolle toimitettuihin tietoihin, lukuun ottamatta komission ja hallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitettuja asiakirjoja, jos nämä tiedot liittyvät heidän etujensa puolustamiseen eivätkä ne ole 9 artiklassa tarkoitettua luottamuksellista tietoa ja jos komissio käyttää niitä tutkimusmenettelyssään. Kyseiset henkilöt osoittavat kirjallisena komissiolle perustellun pyynnön, jossa osoitetaan, mitä tietoa pyydetään. b) Valituksen tehneet sekä kyseiset viejät ja tuojat sekä kyseisen maan tai kyseisten maiden edustajat voivat pyytää tietoja tärkeimmistä tosiasioista ja seikoista, jotka johtuvat tutkimusmenettelystä. 5. Komissio voi kuulla asianomaisia osapuolia. Se voi kuulla niitä, jos ne ovat pyytäneet tätä kirjallisesti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä vahvistetussa määräajassa ja jos pyynnössä on osoitettu, että kyseisen menettelyn tulos todella koskee heitä. 6. Lisäksi komissio tarjoaa pyynnöstä kyseisille osapuolille mahdollisuuden tavata, jotta voidaan esittää erilaisia näkökantoja sekä mahdollisia vastaväitteitä. Tämän mahdollisuuden yhteydessä komissio ottaa huomioon osapuolten toiveet ja luottamuksellisuuden säilyttämisen tarpeen. Osapuolen ei tarvitse osallistua tapaamiseen eikä poissaolosta aiheudu haittaa osapuolelle. 7. Jollei komission pyytämiä tietoja toimiteta kohtuullisessa ajassa tai jos tutkimusta merkittävästi vaikeutetaan, päätelmät voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. 8. Päätettyään tutkimuksen komissio antaa komitealle kertomuksen. Tämä kertomus on tavallisesti esitettävä viiden kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta, jollei tutkimuksen monimutkaisuus edellytä sitä, että komissio pidentää tätä aikaa seitsemään kuukauteen. 9 artikla Luottamuksellisuus 1. Tämän asetuksen mukaisesti saatuja tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty. 2. a) Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot sekä näiden virkamiehet eivät saa antaa muutoin kuin tiedot toimittaneen osapuolen nimenomaisella luvalla tämän asetuksen perusteella saatuja luottamuksellisia tietoja tai tutkimusmenettelyn osapuolen luottamuksellisesti toimittamia tietoja. b) Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on ilmoitettava, miksi tiedot ovat luottamuksellisia ja siinä on oltava tietoja koskeva tiivistelmä, joka ei ole luottamuksellinen, taikka selvitys syistä, miksi tiedoista ei voi esittää tällaista tiivistelmää. 3. Tiedot katsotaan tavallisesti luottamuksellisiksi, jos niiden ilmaiseminen saattaa aiheuttaa epäsuotuisia seurauksia sille, joka on toimittanut nämä tiedot. 4. Jos kuitenkin vaikuttaa siltä, että luottamuksellisuutta koskeva pyyntö ei ole oikeutettu tai jos tiedot toimittanut ei halua julkistaa niitä tai esittää niitä yleisessä tai tiivistelmän muodossa, kyseisiä tietoja ei oteta huomioon. 5. Tämä artikla ei rajoita yhteisön viranomaisten antamien yleisten tietojen ilmaisemista, eikä erityisestikään sellaisten perustelujen ilmaisemista, joihin tämän asetuksen mukaan tehdyt päätökset perustuvat. Tällaisessa ilmaisemisessa on otettava huomioon kyseisten osapuolten lailliset edut siten, ettei heidän liikesalaisuuden alaisia tietojaan saa ilmaista. 10 artikla Todisteiden tarkastelu 1. Vahingon tarkastelussa on otettava erityisesti huomioon seuraavat tekijät: a) yhteisön kyseisen tuonnin ja viennin määrä, erityisesti jos tuonti tai vienti on merkittävästi kasvanut tai vähentynyt joko itseisarvoltaan tai suhteessa tuotantoon tai kulutukseen kyseisillä markkinoilla; b) yhteisön kyseisen teollisuuden kilpailijoiden hinta erityisesti sen määrittämiseksi, onko yhteisön tai kolmansien maiden markkinoilla laskettu merkittävästi tämän alan hintoja; c) yhteisön kyseiseen teollisuuteen kohdistuvat vaikutukset, sellaisena kuin teollisuus on esitettynä tiettyjen sellaisten taloudellisten tekijöiden suuntauksissa, kuten: tuotanto, kapasiteetin käyttö, varastot, myynti, markkinaosuudet, hinta (eli hintojen laskeminen tai tavanomaisen hintojen nousun estäminen), voitot, pääoman palautukset, sijoitukset, työllisyys. 2. Jos väitetään, että on vaarassa syntyä vahinkoa, komissio tutkii myös, voidaanko selvästi olettaa, että erityistilanne saattaa muuttua todelliseksi vahingoksi. Tässä suhteessa on myös otettava huomioon seuraavat tekijät: a) viennin määrän kasvaminen markkinoille, joilla yhteisön tuotteet kilpailevat, b) alkuperämaan tai viejämaan olemassa oleva tai lähitulevaisuudessa oleva vientikapasiteetti sekä se mahdollisuus, että tähän kapasiteettiin perustuva vienti tapahtuu a kohdassa tarkoitetuille markkinoille. 3. Muiden sellaisten tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa, jotka joko yksin tai yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttavat epäsuotuisasti yhteisön teollisuuteen, ei saa liittää käsiteltävinä oleviin kauppatapoihin. 4. Jos väitetään, että kyseessä ovat epäsuotuisat kaupalliset vaikutukset, komissio tutkii niiden todellista tai mahdollista vaikutusta yhteisön tai yhteisön alueen talouteen tai siellä toteutettavan taloudellisen toiminnan alueelle. Tässä tarkoituksessa komissio voi tarvittaessa ottaa huomioon 1 ja 2 kohdassa lueteltujen tekijöiden kaltaiset tekijät. Epäsuotuisia kaupallisia vaikutuksia voi esiintyä erityisesti, jos kaupan este joko estää, haittaa tai vääristää jonkun tuotteen tai palvelun kaupan virtauksia, tai vahingoittaa vakavasti yhteisön yritysten suorittamia hankintoja (esimerkiksi kappaleiden tai osien tai raaka-aineiden). Kun on todettu epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten uhka, komission tehtävänä on arvioida, onko uhan toteutuminen selvästi todennäköinen vai ei. 5. Komissio ottaa tutkimuksessaan huomioon myös todisteet, jotka koskevat 2 artiklan 5 kohdassa esitettyjen kansainvälisen kaupan sääntöjen mukaisen toiminnan harjoittamisen oikeutta sääteleviä epäsuotuisia kaupallisia vaikutuksia, säännöksiä, periaatteita tai käytäntöä. 6. Komissio tutkii lisäksi kaikkia muita valituksessa tai vireillepanossa esitettyjä todisteita. Tässä tarkoituksessa tekijöiden luetteleminen ja 1 5 kohdassa esitetyt tiedot eivät ole täydellisiä ja päinvastoin yksi tai useampi tekijä tai tieto ei välttämättä johda lopulliseen päätelmään vahingon tai epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten olemassaolosta. 11 artikla Menettelyn päättäminen ja lykkääminen 1. Jos tutkimusmenettelyn tuloksena on, että yhteisön edut eivät edellytä toimia, menettelyn päättämisestä päätetään 14 artiklan säännöksiä noudattaen. 2. a) Menettelyä voidaan lykätä 14 artiklan säännöksiä noudattaen, jos tutkimusmenettelyn päättyessä kyseinen kolmas maa tai kyseiset kolmannet maat toteuttavat riittävinä pidettävät toimenpiteet ja jos näin ollen yhteisön toiminta ei ole välttämätöntä. b) Komissio valvoo näiden toimenpiteiden soveltamista tarvittaessa säännöllisin väliajoin toimitettavien tietojen avulla, joita se voi pyytää kyseisiltä kolmansilta mailta ja todentaa tarvittaessa nämä tiedot. c) Jos kolmannen maan tai kolmansien maiden toimenpiteet on mitätöity, niitä on lykätty tai ne on pantu täytäntöön väärin tai jos komissiolla on syytä olettaa, että näin on tapahtunut, tai jos komission b kohdassa tarkoitettuun tietojen pyytämiseen ei ole vastattu, komissio ilmoittaa tästä jäsenvaltioille ja jos tutkimuksen tulokset ja uudet saatavilla olevat tosiseikat sitä edellyttävät, toteutetaan toimenpiteet 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti. 3. Jos tutkimusmenettelyn jälkeen, ennen sen päättymistä, kansainvälisen riidan sovittelumenetelmän aikana tai jälkeen, osoittautuu, että paras tapa ratkaista kaupan esteen aiheuttama riita on tehdä kolmannen maan tai kolmansien maiden kanssa sopimus yhteisön tai kyseisen kolmannen maan tai kyseisten kolmansien maiden olennaisten oikeuksien muuttamisesta, menettelyä lykätään 14 artiklan mukaisesti ja neuvottelut aloitetaan perustamissopimuksen 113 artiklan mukaisesti. 12 artikla Kauppapoliittisten toimenpiteiden hyväksyminen 1. Jos tutkimusmenettely osoittaa, että yhteisön etujen vuoksi on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että kansainvälisen oikeuden yhteisölle antamia oikeuksia käytetään täysimääräisesti kolmansien maiden toteuttamien kaupan esteiden aiheuttaman vahingon tai epäsuotuisten kaupallisten vaikutusten poistamiseksi, aiheellisista toimenpiteistä päätetään 13 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jollei tosiasiallinen tai oikeudellinen tilanne ole sellainen, ettei tutkimusmenettelyä tarvita. 2. Jos yhteisön kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että aikaisemmasta kansainvälisestä neuvottelumenettelystä tai riitojenratkaisumenettelystä luovutaan, 3 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä päätetään vasta kun menettely on päättynyt ja ottaen huomioon sen tulokset. Erityisesti jos yhteisö on pyytänyt kansainvälisen riitojenratkaisuelimen osoittamaan ja vahvistamaan toimenpiteet, joilla varmistetaan kansainvälisen riitojenratkaisumenettelyn johtopäätelmien toteuttaminen, yhteisön kauppapoliittisten toimenpiteiden, joita mahdollisesti joudutaan soveltamaan tämän luvan seurauksena, on oltava tämän kansainvälisen elimen suositusten mukaisia. 3. Kaikki sellaiset kauppapolitiikan toimenpiteet voidaan toteuttaa, jotka ovat olemassa olevien kansainvälisten velvoitteiden ja menettelyjen mukaisia, erityisesti: a) kauppapoliittisista neuvotteluista aiheutuvien myönnytysten lykkääminen tai peruuttaminen, b) olemassa olevien tullien korottaminen tai muun tuontimaksun käyttöönotto, c) määrällisten rajoitusten käyttöönotto tai muu toimenpide, joka muuttaa tuonnin tai viennin edellytyksiä tai vaikuttaa muulla tavalla kyseisten kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan. 4. Vastaavat päätökset on perusteltava ja julkaistava Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Julkaisemisen katsotaan olevan myös ilmoittamista ensisijaisesti osallisina oleville osapuolille. 13 artikla Päätöksentekomenettelyt 1. Edellä 11 artiklan 1 ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään 14 artiklan mukaisesti. 2. Kun yhteisö, jolle osoitetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettu valitus tai 6 artiklassa tarkoitettu pyyntö, noudattaa virallista kansainvälistä neuvottelu- tai riitojenratkaisumenettelyä, näiden menettelyjen aloittamista, kulkua ja päätöstä koskevat päätökset tehdään 14 artiklan mukaisesti. 3. Jos yhteisön tehtyään päätöksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti on päätettävä toteutettavista kauppapoliittisista toimenpiteistä 11 artiklan 2 kohdan c alakohdan tai 12 artiklan nojalla, neuvosto päättää asiasta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 113 artiklan mukaisesti 30 päivän kuluessa ehdotuksen saamisesta. 14 artikla Komitologia 1. Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja. 2. Komission edustaja tekee ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea käsittelee asiaa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. 3. Komissio tekee päätöksen, josta se ilmoittaa jäsenvaltioille ja jota sovelletaan kymmenen päivän kuluttua, jollei yksikään jäsenvaltio ole tänä aikana saattanut asiaa neuvoston käsiteltäväksi. 4. Jäsenvaltion pyynnöstä neuvosto voi määräenemmistöllä muuttaa komission päätöstä. 5. Komission päätöstä sovelletaan kolmenkymmenen päivän kuluttua laskettuna siitä ajasta, jolloin asia saatettiin neuvoston käsiteltäväksi, jollei neuvosto ole tehnyt päätöstä tässä ajassa. 15 artikla Yleisiä säännöksiä 1. Tätä asetusta ei sovelleta tapauksiin, joita koskevat muut yhteisen kauppapolitiikan olemassa olevat säännöt. Se täydentää: - maatalouden yhteistä markkinajärjestelyä koskevia sääntöjä ja niiden soveltamissääntöjä, - perustamissopimuksen 235 artiklan nojalla annettuja erityissäännöksiä, joita sovelletaan maataloustuotteiden jalostuksessa syntyneisiin tuotteisiin. Tämä asetus ei rajoita muita perustamissopimuksen 113 artiklan nojalla toteutettavia toimenpiteitä eikä yhteisön menettelyjä jäsenvaltioiden komitealle esittämien perustamissopimuksen 113 artiklassa tarkoitettujen kaupan esteitä koskevien kysymysten ratkaisemisessa. 2. Kumotaan asetus (ETY) N:o 2641/84. Jos tässä kumotussa asetuksessa säädettyä menettelyä on noudatettava, asia katsotaan kuuluvaksi tähän asetukseen. 16 artikla Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Sitä sovelletaan kaikkiin tämän päivän jälkeen aloitettuihin menettelyihin. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 1994. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja H. SEEHOFER (1) Lausunto on annettu 14 päivänä joulukuuta 1994. (2) EYVL N:o L 252, 20.9.1984, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 522/94 (EYVL N:o L 66, 10.3.1994, s. 10)