31990D0685

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 21 päivänä joulukuuta 1990,

toimintaohjelman täytäntöönpanosta Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (MEDIA) (1991 1995) (90/685/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

Rhodoksella 2 ja 3 päivänä joulukuuta 1988 Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet valtion ja hallitusten päämiehet palauttivat mieleen, että on erityisen tärkeää muun muassa yhteistyön avulla vahvistaa pyrkimyksiä Euroopan audiovisuaalisen kapasiteetin vahvistamiseksi ohjelmien vapaan liikkuvuuden tai Euroopan teräväpiirtotelevisiojärjestelmän edistämisen osalta tai sellaisen luovuutta, tuotantoa ja lähetystoimintaa kannustavan politiikan osalta, joka mahdollistaisi eurooppalaisen kulttuurin rikkauden ja moninaisuuden kuvastamisen,

yhteisöllä on jo tiettyjä keinoja tällaisen politiikan täytäntöönpanemiseksi,

neuvosto on 3 päivänä lokakuuta 1989 antanut direktiivin 89/552/ETY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta(4); tämä direktiivi myötävaikuttaa suurten audiovisuaalisten markkinoiden luomiseen, joista sekä audiovisuaalisen alan ammattilaiset että muut kansalaiset hyötyvät ja joita on vielä vahvistettava,

neuvosto on 27 päivänä huhtikuuta 1989 tehnyt päätöksen 89/337/ETY teräväpiirtotelevisiosta(5),

komissio ja Ranskan hallitus järjestivät yhdessä Pariisissa 30 päivästä syyskuuta 2 päivään lokakuuta 1989 kestäneen Euroopan audiovisuaalisen konferenssin; tähän tilaisuuteen kokoontuneet alan ammattilaiset korostivat tarvetta vahvistaa yhteisön toimintaa, erityisesti luovan audiovisuaalisen työn kannustamiseksi,

yhteisellä julistuksella, jonka 26 Euroopan maata ja komissio hyväksyivät 2 päivänä lokakuuta 1989, perustettiin valtioiden välinen yhteistyöelin nimeltä audiovisuaalinen EUREKA,

Strasbourgissa 8 ja 9 päivänä joulukuuta 1989 Eurooppa-neuvostossa kokoontuneet valtion ja hallitusten päämiehet toivoivat, että MEDIA-ohjelmaa (toimenpiteet audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi) seuraava yhteisön toimintaohjelma saisi tarvittavan taloudellisen tuen ja että tarpeellinen yhteisvaikutus audiovisuaalisen EUREKAN kanssa varmistettaisiin,

neuvosto otti 7 päivänä toukokuuta 1990 huomioon audiovisuaalisesta politiikasta annetun komission tiedonannon, jossa esitetään yhteisön politiikan ensisijaiset tavoitteet ja toimintalinjat, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan audiovisuaalisen alan säännöksiä, teknologiaa ja teollisuutta koskeviin kysymyksiin ja jossa laaditaan ohjeellinen aikataulu politiikan täytäntöönpanemiseen tarvittavien yksityiskohtaisten ehdotusten jättämiselle,

tämän kokonaisvaltaisen politiikan teollisten näkökohtien kehittämisen, mukaan lukien audiovisuaalisen alan ammattilaisten taloudellisen ja kaupallisen johtamistaidon kohentamisen, on perustuttava siihen kokemukseen ja niihin myönteisiin tuloksiin, joita komissio on saanut MEDIA-ohjelman kokeiluvaiheessa; sekä komission että riippumattomista asiantuntijoista muodostuvan ryhmän suorittama kokeiluvaiheen arviointi on osoittanut, että Euroopan audiovisuaalisen kapasiteetin kehittäminen edellyttää pidemmän aikavälin ohjelmaa,

kokeiluvaiheen aikana aloitettujen hankkeiden jatkamisen ja tehostamisen ohella uusien kokeiluhankkeiden toteuttamisella voi olla katalyyttinen vaikutus sellaisiin Euroopan audiovisuaalisten markkinoiden aloihin, joita ei ole vielä tutkittu riittävästi,

yhteisön toiminnassa olisi otettava huomioon osana audiovisuaalista EUREKAA kehitetty toiminta,

tässä tarkoituksessa on suotavaa edistää, asianmukaisin keinoin ja 2 päivänä lokakuuta 1989 hyväksytyn yhteisen julistuksen hengessä, yhteisön toiminnan ja osana audiovisuaalista EUREKAA toteutettujen toimien toisiaan täydentävää suhdetta,

kuten 2 päivänä lokakuuta 1989 hyväksytyssä yhteisessä julistuksessa todettiin, audiovisuaalisen EUREKAN yhteydessä toteutettujen hankkeiden tarkoituksena ei ole korvata yhteisön toimia, vaan tarvittaessa laajentaa tai täydentää niitä,

Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden olisi varmistettava, että tarjonta vastaa kysyntää, ja näin ollen poistettava markkinoiden pirstoutuneisuus ja mukautettava kapea-alaisia ja kannattamattomia tuotanto- ja jakelurakenteitaan,

tässä yhteydessä on markkinarakenteita muutettaessa suotavaa kiinnittää erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä niihin Euroopan maihin, joissa on alhaisempi audiovisuaalinen kapasiteetti; tämän vuoksi on tärkeää varmistaa näillä aloilla tekeillä olevien yhteisön aloitteiden tarkoituksenmukainen yhteensovittaminen,

ohjelmateollisuutta kehitettäessä olisi otettava huomioon niiden Euroopan maiden tilanne, joilla on alhaisempi audiovisuaalinen tuotantokapasiteetti ja/tai suppea maantieteellinen alue ja kielialue,

ohjelmateollisuuden kehittäminen edellyttää uuden teknologian hallintaa, ja sen pitäisi mahdollistaa suurtuotantoedut,

uuden teknologian, erityisesti eurooppalaisen teknologian ja teräväpiirtotelevision, lisääntynyt käyttö audiovisuaalisen ohjelmatuotannon ja -levityksen alueilla voi myötävaikuttaa kyseisen teknologian vahvistamiseen,

vaikuttaa tarpeelliselta täydentää muita Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen kannustamiseksi tarkoitettuja yhteisön toimia parantamalla audiovisuaalisen alan ammattilaisten kykyä taloudelliseen ja kaupalliseen johtamiseen,

vastaus kehittyvien viestintätekniikkojen ja audiovisuaalisten ohjelmien kasvavan tarpeen synnyttämiin haasteisiin löytyy ensisijaisesti alan ammattilaisten antaumuksesta ja tarmosta,

ammattilaisten ja jäsenvaltioiden on oltava kiinteästi mukana ohjelman päävaiheen kehityksessä; tiedon ja kokemusten vaihto sekä yhteisneuvottelu asianomaisten osapuolten ja komission välillä ovat keskeisiä tekijöitä yhteisön audiovisuaalipolitiikan tehokkuuden ja yleisen yhtenäisyyden lujittamisessa,

läheisyysperiaatteen mukaisesti yhteisön tällä alueella suorittamien toimien tarkoituksena ei pitäisi olla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimien korvaaminen vaan niiden täydentäminen; yhteys- ja yhteistyöelinten perustaminen on kansallisiin pyrkimyksiin nähden toissijaista,

yhteisön taloudellisen tuen ensisijaisena tavoitteena on erityisesti innostaa niitä osapuolia, joita asia koskee, antamaan taloudellista tukea, millä olisi kerrannaisvaikutus audiovisuaalisen alan kehitykseen,

on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on luoda sisämarkkinat asteittain 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä; sisämarkkinat käsittävät alueen, jossa ei ole sisäisiä rajoja ja jossa tavaroiden, työntekijöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus turvataan,

yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi, sellaisina kuin tavoitteet on esitetty perustamissopimuksen 2 artiklassa, sisämarkkinoiden toiminnan kannalta vaikuttaa tarpeelliselta edistää eurooppalaista audiovisuaalista ohjelmateollisuutta; perustamissopimuksessa ei ole määräyksiä tähän tarvittavista erityisistä toimivaltuuksista, minkä vuoksi sovelletaan 235 artiklaa, ja

koko ohjelmaan tarvittavaksi arvioitu yhteisön osuus on 200 miljoonaa ecua; määrärahat vahvistetaan rahoitusnäkymien mukaan ja kunakin vuonna käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen rajoissa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Perustetaan 1 päivänä tammikuuta 1991 alkavaksi viisivuotiskaudeksi toimintaohjelma eurooppalaisen audiovisuaalisen teollisuuden edistämiseksi (MEDIA-ohjelma), jäljempänä `ohjelma`.

Yhteisön taloudelliselle osallistumiselle ohjelmaan arvioidaan vuosina 1991 ja 1992 tarvittavan 84 miljoonaa ecua.

2 artikla

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

- myötävaikuttaa sellaisen suotuisan ympäristön luomiseen, jossa yhteisön toimet ovat liikkeellepanevana voimana muiden Euroopan maiden toimien ohella,

- elvyttää ja vahvistaa eurooppalaisten audiovisuaalisten tuotteiden kilpailukykyistä tarjontakapasiteettia, ottaen erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten osuus ja vaatimukset, kaikkien kyseisten tuotteiden alkuperäiseen luomiseen osallistuvien ammattilaisten oikeutetut edut sekä niiden Euroopan maiden tilanne, joilla on alhaisempi audiovisuaalinen tuotantokapasiteetti ja/tai suppea maantieteellinen alue ja kielialue,

- lisätä Euroopan sisäistä elokuvien ja audiovisuaalisten ohjelmien vaihtoa ja hyödyntää mahdollisimman paljon erilaisia Euroopassa käytettäviä tai suunnitteilla olevia levityskeinoja, jotta sijoitukset olisivat kannattavampia, levitys laajempaa ja yleisvaikutus yhteiskuntaan suurempi,

- vahvistaa eurooppalaisten tuotanto- ja levitysyhtiöiden osuutta maailmanmarkkinoilla,

- edistää pääsyä uuteen, erityisesti eurooppalaiseen, viestintäteknologiaan sekä edistää sen käyttöä audiovisuaalisten teosten tuotannossa ja levityksessä,

- edistää audiovisuaalisella alalla sellaista yleistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sen eri alojen keskinäinen riippuvuus,

- varmistaa, että Euroopan tasolla toteutetut toimet ja kansallisella tasolla toteutetut toimet täydentävät toisiaan,

- myötävaikuttaa sellaisten olojen luomiseen, joissa alan yritykset pystyvät hyödyntämään parhaalla tavalla yhtenäismarkkinoiden laajuuden erityisesti kehittämällä yhteisön alueella toimivien audiovisuaalisen alan ammattilaisten taloudellista ja kaupallisosaanista yhdessä jäsenvaltioissa olevien laitosten kanssa.

3 artikla

Liitteessä I esitettyjä toimia toteutetaan 2 artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimet pannaan täytäntöön 7 artiklassa määrätyn menettelyn mukaan.

4 artikla

Ohjelmaa täytäntöönpantaessa osoitetaan erityistä huomiota yhteisön osallistumiseen niihin audiovisuaalisen EUREKAN hankkeisiin, jotka kuuluvat 3 artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin ja vastaavat liitteessä II esitettyjä yhteisön osallistumista koskevia perusteita.

Ohjelmaa täytäntöönpantaessa yhteisö voi myös myötävaikuttaa yhteistyön edistämiseen Keski- ja Itä-Euroopan maiden audiovisuaalisen alan ammattilaisten kanssa.

Lisäksi yhteisö osallistuu audiovisuaalisen EUREKAN sihteeristön toimintakuluihin ja eurooppalaisen audiovisuaalisen observatorion perustamiseen.

5 artikla

Ohjelmassa määrättyjä toimia varten myönnettävistä vuotuisista varoista määrätään talousarviomenettelyssä.

6 artikla

Pääsääntöisesti niiden komission kanssa sopimuspuolina olevien, jotka osallistuvat 3 artiklassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanoon, on vastattava huomattavasta rahoitusosuudesta, joka on vähintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.

7 artikla

1 Komissio vastaa ohjelman täytäntöönpanosta.

2 Tämän tehtävän suorittamisessa komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka muodostuu kunkin jäsenvaltion nimeämistä edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Komitean jäsenet voivat käyttää asiantuntijoiden tai neuvonantajien apua.

3 Komission edustaja tekee komitealle toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat:

a) ohjelman yleisiä suuntaviivoja (tavoitteiden ja ensisijaisjärjestyksen, komission osallistumisen yksityiskohtaisten sääntöjen, sekä eri toimien täytäntöönpanoa ja niiden toiminnan alustavaa tarkastelua, sopimuspuolten valintaperusteita ja yhteisön tuen myöntämisen perusteita);

b) vuotuisen talousarvion erittelyä eri toimintalinjoissa, rahoitukseen osallistumisen yksityiskohtaisia sääntöjä, mukaan lukien 6 artiklassa tarkoitettujen määräysten soveltaminen ja kunkin toiminnan kesto;

c) niitä kysymyksiä, jotka liittyvät ohjelman täytäntöönpanon yleiseen tasapainoon (siirtymistä toiminnan tutkimusvaiheesta kokeiluvaiheeseen, kokeiluvaiheesta varsinaiseen vaiheeseen, osallistumista audiovisuaalisen EUREKAN hankkeisiin, 4 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua osallistumista ja yleissopimuksia, joista määrätään liitteessä II);

d) ohjelman arviointia 8 artiklassa edellytettyjen kertomusten esittämistä varten.

4 Komitea antaa lausuntonsa 3 kohdassa tarkoitetuista toimenpide-ehdotuksista määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle.

Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden täytäntöönpanoa kuukaudella.

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa.

5 Komissio voi lisäksi kuulla komiteaa missä tahansa muussa ohjelman täytäntöönpanoon liittyvässä asiassa.

Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

Komission on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

8 artikla

Kahden vuoden kuluttua ohjelman täytäntöönpanosta ja tämän ajan päättymistä seuraavan kuuden kuukauden aikana komissio esittää 7 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen saaduista tuloksista ja liittää kertomukseen tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset.

Ohjelman päätyttyä komissio toimittaa 7 artiklassa määrätyn menettelyn mukaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen ohjelman toteuttamisesta ja tuloksista.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 1990.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. RUBERTI

(1) EYVL N:o C 127, 23.5.1990, s. 5

(2) EYVL N:o C 324, 24.12.1990

(3) Lausunto on annettu 20 päivänä syyskuuta 1990

(4) EYVL N:o L 298, 17.10.1989, s. 23

(5) EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 1

LIITE I

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

YHTEISÖN OSALLISTUMINEN AUDIOVISUAALISEEN EUREKAAN

Yhteisön politiikka ja audiovisuaalinen EUREKA pyrkivät pääpiirteissään samaan tavoitteeseen, eli Euroopan audiovisuaalisen kapasiteetin lisäämiseen Rhodoksella ja Strasbourgissa pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmien mukaisesti. Tältä osin Pariisissa 2 päivänä lokakuuta 1989 hyväksytyn audiovisuaalista EUREKAA koskevan yhteisen julistuksen liitteessä II täsmennetään, että Euroopan yhteisö voi osallistua audiovisuaalisen EUREKAN hankkeisiin, erityisesti ohjelmiensa välityksellä; kyseisten hankkeiden tavoitteena ei kuitenkaan ole korvata jo olemassa olevia yhteistyörakenteita, vaan laajentaa tai täydentää niitä tarpeen mukaan. Käytännössä yhteisö osallistuu toimintaan kahdella tavalla: yhteisön hankkeisiin voivat osallistua yhteisön ulkopuolisten maiden ammattilaiset (erikseen määriteltävien yksityiskohtaisten sopimusehtojen mukaan) ja yhteisö osallistuu niihin audiovisuaalisen EUREKAN hankkeisiin, jotka kuuluvat liitteessä I esitettyihin toimintalinjoihin.

Yhteisön mahdollisuus lisätä merkittävää "lisäarvoa" hankkeelle ratkaisee sen, miten komissio osallistuu audiovisuaaliseen EUREKAAN.

Yhteisön toimintaohjelman ja audiovisuaalisen EUREKAN erilainen luonne auttaa niitä täydentämään toisiaan myönteisellä tavalla:

- toimintaohjelma on yhtenäinen kokonaisuus kannustustoimenpiteitä, jotka toimivat varsinaista tuotantotapahtumaa ennen ja sen jälkeen, ja ohjelmalla on laajuusvaikutus, joka on seurausta 12 yhteisön maan osallistumisesta ohjelmaan,

- audiovisuaalinen EUREKA tarjoaa (teknologiseen) EUREKAAN perustuvan avoimen rakennelman, joka auttaa alan ammattilaisia laatimaan ja toteuttamaan kansojen välisiä hankkeita lisäämällä aloitteita erityisesti tuotannon alalla ja jonka joustavuus johtuu yksityisten ja julkisten osapuolten osallistumisesta ohjelmaan eri mittasuhteissa.

Näiden kahden hankkeen erityispiirteiden avulla voidaan saada aikaan kahdenlaista yhteisvaikutusta:

1 Yhteisön toimintaohjelman laajentuminen koskemaan uusia yhteistyöosapuolia

Yhteisön panoksen "lisäarvo" kasvaa maantieteellisen, taloudellisen ja taiteellisen laajentumisen vaikutuksesta.

"Yhteiseen julistukseen" osallistuneiden maiden ammattilaiset voidaan kutsua osallistumaan toimintaohjelman aloitteisiin kyseisten maiden ja yhteisön välisten, perustamissopimuksen 228 artiklassa tarkoitetuin sopimuksin. Liittymisen muoto järjestetään uusien, yhteisön ulkopuolisten osallistujien sekä toimintaohjelman kyseisestä hankkeesta vastaavien tahojen välisissä yleissopimuksissa. Uudet osallistujat osallistuvat hankkeen rahoitukseen niiden osallistumisen osoittamassa suhteessa.

Toimintaohjelmalla on yhteisön erityispiirteet ja sen panee täytäntöön komissio 7 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean avulla. Toimintaohjelman laajentaminen kuitenkin lisää toimintaohjelman kaupallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia.

2 Yhteisö audiovisuaalisen EUREKAN hankkeiden osapuolena

Yhteisön "lisäarvo" annetaan EUREKA-hankkeille, joiden laajentaminen voi vaikuttaa myönteisesti Euroopan audiovisuaalisen ohjelmateollisuuden toimintaan.

Yhteisö voi osallistua audiovisuaalisen EUREKAN hankkeisiin toimintaohjelmansa välityksellä. Kussakin tapauksessa osallistumisesta tehdään erityinen yleissopimus.

Osallistumisen tarkoituksena on erityisesti:

- lisätä toimintaohjelman eri aloitteiden yhtenäisyyttä osallistumalla hankkeisiin, jotka täydentävät jo aloitettuja toimia,

- luoda yhteisvaikutusta niiden hankkeiden välillä, joilla voisi yhdistettyinä olla elvyttävä vaikutus,

- edistää riippumattoman tuotannonalan toiminnan elpymistä,

- auttaa luomaan toissijaiset markkinat eurooppalaisten teosten levittämiseksi,

- hankkia projekteille tarvittavaa lisärahoitusta, jotta ne voivat käyttää ja hyödyntää ohjelmiin sovellettavaa uutta eurooppalaista teknologiaa (erityisesti teräväpiirtotelevisiota),

- edistää jonkin hankkeen tukemisella niiden maiden, joilla on alhaisempi audiovisuaalinen kapasiteetti, mahdollisuuksien hyödyntäminen,

- myötävaikuttaa audiovisuaalisen EUREKAN menestykseen, jotta saavutettaisiin Euroopan audiovisuaalisen kapasiteetin lisäämisen yleistavoite.

Yhteisön tukea voivat saada kaikki 3 artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin kuuluvat hankkeet. Mahdollisuus saada tukea määritellään kunkin hankkeen erityispiirteiden mukaan ja sen mukaan, onko audiovisuaalinen EUREKA sopiva keino tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellä 7 artiklassa määrätty neuvoa-antava komitea päättää yhteisön tukemien audiovisuaalisen EUREKAN hankkeiden valinnasta.

3 Muu osallistuminen audiovisuaaliseen EUREKAAN

Yhteisö osallistuu yhteensovittamiskomiteassa sovitun prorataosuuden mukaan audiovisuaalisen EUREKAN sihteeristön toimintakuluihin ja tarvittaessa eurooppalaisen audiovisuaalisen observatorion perustamista valmisteleviin töihin.