31978L0632

KOMISSION DIREKTIIVI,

annettu 19 päivänä toukokuuta 1978,

moottoriajoneuvojen sisustusta (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin sisäpuoliset taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat tai istuimien takaosat) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 74/60/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (78/632/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna liittymisasiakirjalla, ja erityisesti sen 11, 12, ja 13 artiklan,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen sisustusta (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 17 päivänä joulukuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 74/60/ETY(2),

sekä katsoo, että

saadun kokemuksen perusteella ja ottaen huomioon nykyinen teknisen osaamisen taso nyt on mahdollista saattaa vaatimukset paremmin vastaamaan todellisia testausolosuhteita, ja

tämän direktiivin säännökset ovat moottoriajoneuvoalan kaupan teknisten esteiden poistamiseksi annettujen direktiivien mukauttamista tekniikan kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 74/60/ETY liitteitä tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltio ei saa 1 päivästä tammikuuta 1979 alkaen moottoriajoneuvojen sisustukseen liittyvistä syistä (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat):

- evätä moottoriajoneuvotyypiltä ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää taikka kieltäytyä antamasta direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa; tai

- kieltää ajoneuvojen ensimmäistä kertaa liikkeelle laskemista,

jos tämäntyyppisen ajoneuvon tai tällaisten ajoneuvojen sisustus (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) on direktiivin 74/60/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säännösten mukainen.

2. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 1979 jäsenvaltiot:

- eivät enää saa antaa direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisessä luetelmakohdassa tarkoitettua asiakirjaa moottoriajoneuvotyypille, jonka sisustus (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) ei ole direktiivin 74/60/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säännösten mukainen,

- saavat evätä kansallisen tyyppihyväksynnän moottoriajoneuvotyypiltä, jonka sisustus (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänojat ja istuimien takaosat) ei ole direktiivin 74/60/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säännösten mukainen.

3. Jäsenvaltiot saavat 1 päivästä lokakuuta 1982 alkaen kieltää sellaisten moottoriajoneuvojen ensimmäistä kertaa liikkeelle laskemisen, joiden sisustus (muut matkustajatilan sisäiset osat kuin taustapeilit, hallintalaitteiden sijoittelu, katto tai kattoluukku, selkänoja ja istuimien takaosat) ei ole direktiivin 74/60/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, säännösten mukainen.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan ennen 1 päivää tammi- kuuta 1979 ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 19 päivänä toukokuuta 1978.

Komission puolesta

Étienne DAVIGNON

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

(2) EYVL N:o L 38, 11.2.1974, s. 2

LIITE

MUUTOKSET 17 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1973 ANNETUN DIREKTIIVIN 74/60/ETY LIITTEISIIN

LIITE I MÄÄRITELMÄT, ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN JA ERITELMÄT

Korvataan 2.6 kohta seuraavasti:

"vyötärölinjalla" linjaa, jonka määrää ajoneuvon sivuikkunoiden läpinäkyvän osan alareuna;

Korvataan 2.7 kohta seuraavasti:

"avoautolla" ajoneuvoa, jossa joissakin tapauksissa ei vyötärölinjan yläpuolella ole muita kiinteitä rakenneosia kuin katon etupilarit tai turvakaaret taikka turvavöiden kiinnityspisteet;

Korvataan 2.8 kohta seuraavasti:

"kattoluukullisella ajoneuvolla" ajoneuvoa, jonka katto tai osa siitä voidaan taitella alas, voi olla avoin tai voi liukua jättäen ajoneuvon vyötärölinjan yläpuoliset rakenteet paikoilleen;

Korvataan 2.9 kohta seuraavasti:

"kokoontaitettavalla istuimella" apuistuinta, joka on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön ja joka on tavallisesti taitettuna pois tieltä;

Korvataan 5.3 kohta seuraavasti:

Matkustajatilan muut sisäpuoliset osat poikittaisen tason etupuolella, joka kulkee taaimmaiselle istuimelle asetetun nuken vartalon vertailulinjan läpi.

Korvataan 5.3.1 kohta seuraavasti:

Soveltamisala

Jäljempänä 5.3.2 kohdan vaatimuksia sovelletaan hallintalaitteisiin, vipuihin, nuppeihin ja muihin ulkoneviin osiin, joita ei tarkoiteta edellä 5.1 ja 5.2 kohdassa (ks. myös jäljempänä 5.3.2.2 kohta).

Korvataan 5.3.2 kohta seuraavasti:

Vaatimukset

Jos 5.3.1 kohdassa tarkoitetut kohteet on sijoitettu siten, että ajoneuvon matkustajat voivat joutua kosketukseen niiden kanssa, kohteiden on täytettävä 5.3.2.1-5.3.4 kohdan vaatimukset. Jos niitä voidaan koskettaa halkaisijaltaan 165 mm pallolla ja ne ovat etuistuinten alimman H-pisteen (ks. liite IV) yläpuolella ja sen poikittaisen tason etupuolella, joka kulkee taaimmaiselle istuimelle asetetun nuken vartalon vertailulinjan kautta, ja ne ovat 2.3.1 ja 2.3.2 kohdassa määriteltyjen alueiden ulkopuolella.

Korvataan 5.3.3 kohta seuraavasti:

Edellä 5.3.2.3 kohdan vaatimuksia ei sovelleta lattiaan asennettuun käsijarruvipuun; jos vivun jokin osa vapautetussa asennossa on sellaisen vaakasuoran tason yläpuolella, joka kulkee etuistuinten alimman H-pisteen kautta (ks. liite IV), vivun on pinnan poikkileikkauksen pinta-alan oltava vähintään 6,5 cm² mitattuna vaakasuoralta tasolta, joka ei ole 6,5 mm kauempana ulkonevimmasta osasta (mitattuna pystysuoraan). Muotojen kaarevuussäteen on oltava vähintään 3,2 mm.

Lisätään 5.3.4 kohdan jälkeen:

5.3.4.1. Sellaisten osien, jotka on kiinnitetty kattoon, mutta jotka eivät ole katon rakenteen osia kuten tarttumakahvat, valot, häikäisysuojat jne., kaarevuussäteen on oltava vähintään 3,2 mm ja lisäksi ulkonevien osien leveyden on oltava vähintään alaspäin suuntautuvan ulkoneman suuruinen tai vaihtoehtoisesti näiden osien on läpäistävä liitteessä III eritelty energianvaimentamista koskeva testi.

Korvataan 5.4.2.1 kohta seuraavasti:

Matkustajien ylä- tai etupuolella oleva katon sisäpuoli ei saa sisältää mitään taakse- tai alaspäin suuntautuvia epätasaisuuksia tai teräviä reunoja. Ulkonevien osien leveyden on oltava vähintään yhtä suuri kuin niiden alaspäin suuntautuva ulkonema ja reunojen kaarevuussäteen on oltava vähintään 5 mm. Erityisesti katon jäykät tuet, lukuun ottamatta kattoluukun kiskoa, lasipintojen tukikehyksiä ja oven kehyksiä, eivät saa ulottua alaspäin 19 mm:ä enempää.

Korvataan 5.4.2.2 kohta seuraavasti:

Jos katon tuet eivät täytä 5.4.2.1 kohdan vaatimuksia, niiden on läpäistävä liitteessä III eritelty energianvaimentamista koskeva testi.

Lisätään 5.4.2 kohtaan:

5.4.2.3. Katon verhousta pingottavien metallivaijerien ja häikäisysuojien runkorakenteiden on oltava halkaisijaltaan enintään 5 mm:ä tai oltava energiaa vaimentavia, kuten on eritelty liitteessä III. Häikäisysuojien taipuisien runkorakenteiden kiinnittimien on täytettävä 5.3.4.1 kohdan vaatimukset.

Korvataan 5.5. kohta seuraavasti:

Kattoluukulliset ajoneuvot

Korvataan 5.5.1.1 kohta seuraavasti:

Seuraavia ja edellä 5.4 kohdan vaatimuksia sovelletaan suljettuna olevaan ajoneuvon kattoluukkuun.

Korvataan 5.5.1.2.2 kohta seuraavasti:

Näiden pintojen on rajoituttava pyöristettyihin reunoihin, joiden pyöristyssäde on vähintään 5 mm.

Korvataan 5.6 kohta seuraavasti:

Avoautot

Korvataan 5.6.1 kohta seuraavasti:

Avoautoissa ainoastaan turvakaaren yläosan alapuolen ja tuulilasin kehyksen yläosan on täytettävä 5.4 kohdan vaatimukset kaikissa tavanomaisissa käyttöasennoissaan. Pehmeitä kattorakenteita tukevissa nivel- ja sauvarakenteissa ei saa olla taakse- tai alaspäin suuntautuvia epätasaisuuksia tai teräviä reunoja, jos ne sijaitsevat matkustajien etu- tai yläpuolella.

Poistetaan 5.6.2 kohta.

Korvataan 5.7 kohta seuraavasti:

Ajoneuvoon kiinnitettyjen istuinten takaosat

Korvataan 5.7.1.2.3 kohta seuraavasti:

Pääniskualueella 5.7.1.2.1-5.7.1.2.2 kohdassa vahvistetun rajatun alueen ulkopuolella istuin on pehmustettava estämään pään suoraa kosketusta siihen: ja näillä alueilla pyöristyssäteiden on oltava vähintään 5 mm. Vaihtoehtoisesti nämä osat voivat olla sellaisia, että ne täyttävät liitteessä III eritellyn energianvaimentamista koskevan testin.

Korvataan 5.7.2 kohta seuraavasti:

Näitä vaatimuksia ei sovelleta taaimmaisiin istuimiin, sivusuuntaisiin istuimiin, taaksepäin suunnattuihin istuimiin, selkänojat vastakkain oleviin istuimiin eikä kokoontaitettaviin istuimiin. Jos istuinten iskualue, niskatuet tai niiden tuet sisältävät osia, jotka ovat 50 Shore A -yksikköä pehmeämpää materiaalia, edellä tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan vain jäykkiin osiin, lukuun ottamatta liitteessä III esitettyjä energianvaimentamista koskevia vaatimuksia.

Siirretään 5.8 kohta 5.8.1 kohdaksi.

Uusi 5.8 kohta kuuluu:

Muut määrittelemättömät rakenteet.

LIITE II

PÄÄNISKUALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

Korvataan 2.2 kohta seuraavasti:

Kaikkien H-pisteen etupuolella olevien kosketuspisteiden etäisyys on määritettävä nivelpisteestä päälakeen, jos ne voidaan mitata mittauslaitteella ajoneuvon sisäpuolella.

Jos päänmuotoinen kappale ylittää etuistuimen, kun varsi on säädetty pienimpään ulottuvuuteensa takaistuimen H-pisteestä, ei kosketuspistettä kuitenkaan tällöin vahvisteta.

Korvataan 2.3 kohta seuraavasti:

Mittauslaitteen ollessa pystysuorassa, mahdolliset kosketuspisteet määritetään kääntämällä mittauslaitetta eteen- ja alaspäin kaikkien niiden pystysuuntaisten tasojen kulmien kautta, jotka saavuttavat jopa 90°:n kulman H-pisteen kautta kulkevan pituus- ja pystysuuntaisen tason kanssa.

LIITE III

MENETTELY ENERGIAA VAIMENTAVIEN MATERIAALIEN TESTAAMISEKSI

Poistetaan 1.3.3 kohdan teksti. Kohdan numero laitetaan sulkuihin.

Korvataan 1.4.1 kohta seuraavasti:

Jokaisessa testattavan pinnan iskukohdassa on iskun suunnan sivuttava liitteessä II tarkoitetun pallomaisen pään liikerataa.

Liitteessä I olevassa 5.3.4.1 ja 5.4.2.2 kohdassa tarkoitettujen osien testaus suoritetaan siten, että mittauslaitteen vartta pidennetään, kunnes se koskettaa tarkastettavaa osaa, aina 1 000 mm:n etäisyyteen nivelpisteestä mittauslaitteen päähän. Kuitenkin niitä 5.4.2.2 kohdassa tarkoitetuista katon tukirakenteista, joita pallomaisella päällä ei voida koskettaa, koskevat liitteessä I olevan 5.4.2.1 kohdan vaatimukset, ulkoneman korkeutta koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta.

LIITE IV

Korvataan tämä liite seuraavasti: MENETTELY H-PISTEEN JA SELKÄNOJAN TODELLISEN KULMAN MÄÄRITTÄMISEKSI, R- JA H-PISTEIDEN SUHTEELLISEN SIJAINNIN MÄÄRITTÄMISEKSI SEKÄ SELKÄNOJAN SUUNNITTELUKULMAN JA TODELLISEN KULMAN VÄLISEN SUHTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1. MÄÄRITELMÄT

1.1. H-piste

"H-piste", joka osoittaa ajoneuvon matkustajatilassa istuvan henkilön sijainnin, on piste, jossa 3 kohdassa esitetyn nuken jalkojen ja rintaosan välisen nivelen teoreettinen rotaatioakseli leikkaa ajoneuvon pitkittäistason.

1.2. R-piste tai istuimen vertailupiste

"R-piste" tai "istuimen vertailupiste" on ajoneuvon valmistajan määrittelemä piste, jolla on

1.2.1. suhteessa ajoneuvon koriin määrätyt koordinaatit;

1.2.2. joka vastaa rinta- ja jalkaosan rotaatiopisteen (H-pisteen) teoreettista sijaintia kullekin valmistajan ajoneuvoon sijoittamalle istuimelle määrätyssä alimmassa ja takimmaisessa tavanomaisessa ajo- tai käyttöasennossa.

1.3. Selkänojan kulma

"Selkänojan kulmalla" tarkoitetaan istuimen selkänojan kallistuskulmaa pystysuoraan nähden.

1.4. Selkänojan todellinen kulma

"Selkänojan todellisella kulmalla" tarkoitetaan kulmaa, joka muodostuu H-pisteen kautta kulkevan pystysuoran ja 3 kohdassa kuvatun nuken rintaosan vertailulinjan välille.

1.5. Selkänojan suunnittelukulma

"Selkänojan suunnittelukulmalla" tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan määrittelemää kulmaa, joka

1.5.1. määrittelee selkänojan kulman alimmassa ja takimmaisessa tavanomaisessa ajoasennossa tai ajoneuvon valmistajan kullekin istuinpaikalle ilmoittamassa käyttöasennossa,

1.5.2. muodostuu R-pisteeseen pystysuoran ja rintaosan vertailulinjan välille, ja

1.5.3. vastaa teoriassa selkänojan todellista kulmaa.

2. H-PISTEIDEN JA SELKÄNOJAN TODELLISTEN KULMIEN MÄÄRITTÄMINEN

2.1. H-piste ja selkänojan todellinen kulma on määritettävä jokaiselle ajoneuvon valmistajan ilmoittamalle istuinpaikalle. Jos saman istuinrivin kaikki istuinpaikat voidaan katsoa samanlaisiksi (penkki-istuimet, samanlaiset istuimet jne.), riittää yhden H-pisteen ja yhden selkänojan todellisen kulman määrittäminen istuinriviä kohden, jolloin 3 kohdassa tarkoitettu nukke asetetaan koko riviä edustavalle paikalle. Tämän paikan on oltava:

2.1.1. ensimmäisellä rivillä kuljettajan paikka;

2.1.2. takarivillä (takariveillä) uloin paikka;

2.2. H-pistettä ja selkänojan todellista kulmaa määritettäessä istuin on asetettava alimpaan ja takimmaiseen tavanomaiseen ajoasentoon tai ajoneuvon valmistajan tarkoittamaan käyttöasentoon. Selkänojan on, jos sen kallistusta voidaan säätää, oltava lukittuna ajoneuvon valmistajan ilmoittamaan asentoon, tai jos tällaista ei ole ilmoitettu, asentoon joka vastaa mahdollisimman tarkoin 25° selkänojan todellista kulmaa.

3. NUKEN KUVAUS

3.1. Käytettävän kolmiulotteisen nuken on oltava massaltaan ja ääriviivoiltaan keskimittaisen aikuisen mieshenkilön kokoinen. Tällainen nukke esitetään tämän liitteen lisäyksen kuvissa 1 ja 2.

3.2. Nuken on koostuttava:

3.2.1. kahdesta osasta, joista toinen jäljittelee selkää ja toinen lantiota ja jotka on saranoitu toisiinsa rinta-osan ja reiden välistä rotaationiveltä kuvaavaa akselia myöten. Tämän akselin ja nuken poikittaisen symmetriatason leikkauspiste nuken sivulla on sen H-piste;

3.2.2. kahdesta jalkoja jäljittelevästä osasta, jotka on saranoitu lantiota jäljittelevään osaan; ja

3.2.3. kahdesta jalkateriä jäljittelevästä osasta, jotka on liitetty sääriin nilkkoja kuvaavilla nivelillä.

3.2.4. Lisäksi lantiota jäljittelevässä osassa on oltava vesivaaka, jolla voidaan tarkastaa sen poikittainen kallistuminen.

3.3. Kehon osia vastaavat painot on asetettava osien painopisteisiin siten, että nuken kokonaismassaksi tulee 75 kg ± 1 %. Eri painojen suuruudet esitetään tämän liitteen lisäyksen kuvassa 2.

3.4. Nuken rintaosan vertailulinja tarkoittaa suoraa linjaa, joka kulkee reiden ja lantion välisen nivelen sekä niskan ja rintaosan teoreettisen nivelen kautta (ks. tämän liitteen lisäys, kuva 1).

4. NUKEN ASETTAMINEN

Kolmiulotteinen nukke on asetettava seuraavasti:

4.1. ajoneuvon on oltava vaakatasossa ja istuinten oltava säädettyinä 2.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

4.2. testattava istuin on peitettävä kankaalla nuken paikalleen asettamisen helpottamiseksi;

4.3. nukke on asetettava istuimelle siten, että sen rotaatioakseli on kohtisuorassa ajoneuvon pitkittäistä symmetriatasoa vastaan;

4.4. nuken jalat on asetettava seuraavasti:

4.4.1. etuistuimilla siten, että sivuttaista kallistusta osoittava vesivaaka nuken lantio-osassa näyttää vaakasuoraa;

4.4.2. takaistuimilla, mahdollisimman kauas eteen siten, että ne koskettavat etuistuimeen. Jos jalat koskettavat tällöin lattiaa eri korkeuksilla olevissa kohdissa, on ensiksi etuistuinta koskettava jalka otettava vertailupisteeksi ja asetettava toinen jalka siten, että nuken lantio-osassa sivuttaista kallistusta osoittava vesivaaka osoittaa vaakasuoraa;

4.4.3. jos H-piste määritetään keskimmäiselle istuimelle, jalat on asetettava keskitunnelin molemmin puolin.

4.5. jalkoihin tulevat painot on asetettava paikalleen, ja säädettävä nuken lantio-osassa poikittaista kallistusta osoittava vesivaaka uudelleen vaakasuoraan, jonka jälkeen nuken lantio-osaan asetetaan painot;

4.6. nukkea siirretään poispäin selkänojasta käyttämällä saranoitua polvitankoa ja nuken selkää taitetaan eteenpäin. Nukke asetetaan uudelleen istuimelle työntämällä sitä taaksepäin niin pitkälle kuin se menee ja sen jälkeen nuken selkä nojaa jälleen istuimen selkänojaan;

4.7. nukkeen on kohdistettava 10 ± 1 daN suuruinen vaakasuora voima kahdesti. Voiman suunta ja vaikutuspiste esitetään mustalla nuolella lisäyksen kuvassa 2;

4.8. lantio-osan painot asetetaan oikealle ja vasemmalle, jonka jälkeen vartalon painot asennetaan paikalleen. Nuken sivuttaisen vesivaa'an on oltava vaakasuorassa;

4.9. nuken selkää on taitettava eteenpäin pitämällä sivuttainen vesivaaka edelleen vaakasuorassa, kunnes rintaosan painot ovat H-pisteen yläpuolella, jotta hankaus istuimen selkänojaa vasten vältetään;

4.10. asetuksen lopuksi nuken selkä taitetaan varovasti takaisin selkänojaa vasten. Sivuttaisen vesivaa'an on oltava vaakasuorassa. Jos näin ei käy, edellä tarkoitettu menettely on toistettava.

5. TULOKSET

5.1. Kun nukke on asetettu 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, katsotaan H-piste ja nuken rintaosan vertailulinjan kallistuskulman tutkittavan ajoneuvon istuimen H-pisteeksi ja istuimen selkänojan todelliseksi kulmaksi.

5.2. H-pisteen koordinaatit kolmen keskenään kohtisuoran tason suhteen sekä selkänojan todellinen kulma mitataan ja niitä verrataan ajoneuvon valmistajan ilmoittamiin tietoihin.

6. R- JA H-PISTEIDEN SUHTEELLISEN SIJAINNIN SEKÄ SELKÄNOJAN SUUNNITTELUKULMAN JA SELKÄNOJAN TODELLISEN KULMAN VÄLISEN SUHTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI

6.1. Edellä 5.2 kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuja H-pisteen ja selkänojan todellisen kulman arvoja on verrattava ajoneuvon valmistajan ilmoittamiin R-pisteen ja selkänojan suunnittelukulman arvoihin.

6.2. R- ja H-pisteiden suhteellisen sijainnin sekä selkänojan suunnittelukulman ja selkänojan todellisen kulman välisen suhteen voidaan katsoa olevan hyväksyttävän kyseiselle istuinpaikalle, jos H-piste, määriteltynä koordinaattiensa mukaan, sijaitsee pitkittäisen suorakulmion sisällä, jonka vaakasuorat ja pystysuorat sivut ovat 30 mm ja 20 mm pitkät, ja jonka lävistäjät leikkaavat R-pisteessä, ja jos selkänojan todellinen kulma on 3°:n sisällä selkänojan suunnittelukulmasta.

6.2.1. Jos nämä edellytykset täyttyvät, testissä on käytettävä R-pistettä ja selkänojan suunnittelukulmaa, ja nukke on tarvittaessa sijoitettava siten, että H-piste yhtyy R-pisteeseen ja selkänojan todellinen kulma on sama kuin selkänojan suunnittelukulma.

6.3. Jos H-piste tai selkänojan todellinen kulma ei täytä 6.2 kohdan vaatimuksia, H-piste ja selkänojan todellinen kulma on määritettävä vielä kahdesti (kaikkiaan kolme määritystä). Jos tulokset kahdella kerralla kolmesta täyttävät vaatimukset, testi on katsottava hyväksytyksi.

6.4. Jos ainakin kahdella kerralla kolmesta ei saada 6.2 kohdan vaatimuksia täyttäviä tuloksia, testin tulosta ei katsota hyväksyttäväksi.

6.5. Jos 6.4 kohdassa tarkoitettu tilanne ilmenee, tai jos vertailua ei voida suorittaa, koska ajoneuvon valmistaja ei ole toimittanut tietoja R-pisteen sijainnista tai selkänojan suunnittelukulmasta, voidaan käyttää kolmen testin tulosten keskiarvoa, jolloin niitä voidaan soveltaa kaikissa tapauksissa, kun tässä direktiivissä viitataan R-pisteeseen tai selkänojan suunnittelukulmaan.

6.6. Kun määritetään sarjatuotannossa olevan ajoneuvon R- ja H-pisteiden suhteellinen sijainti sekä selkänojan suunnittelukulman ja selkänojan todellisen kulman välinen yhteys, on 6.2 kohdassa määritelty suorakulmio korvattava neliöllä, jonka sivu ovat 50 mm pitkä, eikä selkänojan todellinen kulma saa poiketa selkänojan suunnittelukulmasta yli 5°.

LIITE V

MENETTELY ULKONEMIEN MITTAAMISEKSI

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

Määritettäessä ulkoneman suuruutta pinnasta, johon se on kiinnitetty, halkaisijaltaan 165 mm palloa siirretään tarkastettavaa osaa pitkin siten, että se koskettaa osan pintaa, aloittaen ensimmäisestä tarkastettavan osan kosketuspisteestä. Ulkoneman arvoksi tulee suurin kaikista mitatuista arvoista "y", jotka on mitattu pallon keskipisteen ollessa kohtisuorassa pintaa vastaan.

Jos pinnat tai osat jne. on päällystetty 50 Shore A -yksikköä pehmeämmällä materiaalilla, edellä esitetty menettely ulkonemien mittaamiseksi suoritetaan vasta tällaisten materiaalien poiston jälkeen.